NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai keskiviikkona 26.5. tilannekatsauksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta. Ilmastosuunnitelma 2035:lla ja ilmasto- ja energiastrategialla pannaan toimeen hallitusohjelman ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Molemmat suunnitelmat on määrä lähettää lausunnoille alkusyksystä.”Ilmastosuunnitelma 2035 ja ilmasto- ja energiastrategia ovat tärkeimmät työkalut hallituksen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus sitoutui puoliväliriihessä linjaamaan näissä suunnitelmissa loput tarvittavat toimet, joilla kurotaan umpeen tavoitteen ja päästövähennysten välinen kuilu. Kuilu on pienentynyt merkittävästi hallituskauden aikana, ja jäljellä on noin 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa päätetään ilmastotoimista päästökaupan ulkopuoliselle ns. taakanjakosektorille, johon kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään lisätoimet päästökauppasektorille eli esimerkiksi energiantuotantoon ja teollisuuteen.Ilmastosuunnitelma 2035:n valmistelusta vastaa ympäristöministeriö ja ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta työ- ja elinkeinoministeriö. Molempien suunnitelmien luonnokset valmistuvat loppukesällä 2021, ja ne annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021. Suunnitelmissa huomioidaan EU-komissiolta heinäkuussa 2021 tulevat lainsäädäntöehdotukset, joilla pannaan toimeen EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Ministerityöryhmä keskusteli alustavasti uusista politiikkatoimista, joita on hahmoteltu sekä ilmasto- ja energiastrategiassa että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Uusista toimista keskustellaan myös VTT:n vetämän HIISI-hankkeen avoimessa sidosryhmätilaisuudessa 11.6.  Ministerityöryhmä sai myös katsauksen biotalousstrategian päivitystyöstä, jonka tavoitteena on pyrkiä kestävästi kohti biotalouden korkeampaa arvonlisää. Lisäksi ministerityöryhmä kuuli liikenneverotusta pohtineen työryhmän linjauksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.Uusi ulosottojärjestelmää koskeva tutkimus avaa näkymiä järjestelmän kehittämiseksiUlosottolaitoksen tilastojen mukaan Suomessa oli ulosottovelallisia 275 000 vuoden 2020 lopussa. Ulosotto vaikuttaa merkittävällä tavalla pienituloisten toimeentuloon ja työn kannustimiin. Järjestelmää kehittämällä voidaan potentiaalisesti parantaa kumpaakin.Tutkimusraportissa tarkastellaan laajasti ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Tutkimuksessa kartoitetaan optimaalisen järjestelmän ominaisuuksia, vertaillaan Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmiin ja kuvaillaan ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Tutkimuksessa simuloidaan myös erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutusta työn tarjonnan kannustimiin. Ulosottojärjestelmää muuttamalla voidaan parantaa pienituloisten asemaa merkittävästiTutkimuksesta käy ilmi, että ulosotossa olevista 20–50 prosenttia iästä riippuen saa vuoden aikana toimeentulotukea. Samoin toimeentulotukea saavista 40–60 prosenttia iästä riippuen on ulosotossa. Suuri osa ulosoton asiakkaista on siis pienituloisia. Näin ollen järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla.  Velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella työllisyysvaikutuksiaUlosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia työllistymisen kannustimiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että kannustimiin voidaan vaikuttaa järjestelmään tehtävien muutosten kautta. Tutkimuksen mukaan progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikutti eniten työllistymisveroasteeseen. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, yksin ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi työn tarjontaan. Muutosehdotuksia järjestelmän parantamiseksiTutkimuksen mukaan järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta poluilta. Tehdyt uudistukset tulee luonnollisesti arvioida asiallisesti ja saadun tiedon pohjalta järjestelmää tulee kehittää jatkuvasti.Tutkimuksen ovat toteuttaneen Palkansaajien tutkimuslaitos, VATT ja Etla, ja siinä käytettiin Tilastokeskuksen aineistoja ja SISU-mallia sekä Ulosottolaitoksen aineistoja. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.Työryhmä: Ohto Kanninen (PT), Hannu Karhunen, PT), Terhi Maczulskij (Etla), Terhi Ravaska (VATT) ja Eetu Isotalo (PT).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannasta. Tiedot Omakantaan tulevat osittain viiveellä, joten alkuvaiheessa todistukset eivät kuitenkaan vielä näy aivan kaikille rokotetuille henkilöille.Kansallinen koronarokotustodistus sisältää tiedon henkilön saamista koronarokotuksista. Todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta.Todistuksen saa noudattamalla seuraavia ohjeita:Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.Hae todistusta painamalla linkkiä ”Tarkista, onko sinulla koronarokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.Kansallisen koronarokotustodistuksen saa ainoastaan Omakannasta, josta sen voi esittää sähköisesti tai itse tulostaa paperiseksi versioksi. Lisäksi toisen täysi-ikäisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan, jos ei itse pysty asioimaan palvelussa.Tällä hetkellä ja jatkossakin henkilö voi saada muun paperisen todistuksen koronarokotuksesta terveydenhuollosta. Tämä todistus ei kuitenkaan ole sama kuin Omakannan kansallinen koronarokotustodistus.Kansallisessa koronarokotustodistuksessa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.Rokotustietoja täydennetään edelleen Kanta-palveluihinKanta-palveluihin ja suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmistä on tehty muutoksia, jotta koronarokotukset tulevat näkyviin Omakannassa ja niistä on mahdollista antaa todistus.Omakannan rokotustodistuksen saa jokainen rokotettu henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus. Ensimmäiset saavat todistuksensa näkyville jo 26.5. alkaen.Touko-kesäkuussa tiedot tulevat näkyviin suurelle osalle rokotetuista viiveellä, koska rokotustietoja korjataan eri tietojärjestelmiin takautuvasti.Jos siis todistustasi ei vielä näy Omakannassa, odota rauhassa, tietosi kirjautuvat kyllä Omakantaan. Jos kuitenkin tarvitset rokotustodistuksen välttämättömästä syystä, ota yhteys rokotteen antaneeseen organisaatioon. Rokotustodistus on nyt saatavilla Omakannassa noin 72 % rokotetuista.Jatkossa koronarokotustodistus on saatavilla Omakannassa viiden vuorokauden kuluessa rokotuksesta. EU:n yhteinen koronatodistus käyttöön heinäkuussaKansallista koronarokotustodistusta voi käyttää rajanylitystilanteissa niissä maissa, jotka sen hyväksyvät. Maat voivat siis itse päättää, mitä todistuksia ne vaativat, hyväksyvätkö ne kansallisen koronarokotustodistuksen rajanylitystilanteissa ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä vai kahta rokoteannosta. Henkilön on ennen matkaa selvitettävä itse, millaista todistusta kohdemaa vaatii. Yleisesti matkustamista on yhä syytä välttää, koska koronatilanne on huono useissa maissa. Lisäksi ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.Kansallinen koronarokotustodistus on saatavissa Omakannasta, kunnes EU:n yhteinen koronatodistus (EU Digital Covid Certificate) tulee käyttöön heinäkuussa. EU:n yhteinen koronatodistus sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Kaikki kolme todistusta tulevat käyttöön samalla kertaa ja ne saa Omakannasta.Tavoitteena on, että jatkossa Omakannasta voi saada todistuksen myös muista rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.Lisätietoajohtaja Minna Saario, STM, [email protected] (yleiset kysymykset)
tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho, THL, [email protected]
tietopalvelujohtaja Marina Lindgren, Kela, [email protected] (Kanta-palveluihin liittyvät kysymykset) Omakannan koronatodistuksista lisää STM:n ja THL:n koronainfossa 27.5.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työnteon tapojen uudistuminen tuo mukanaan mahdollisuuksia järjestää uudella tavalla valtion palveluja, hallintoa ja erilaisia tehtäviä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti valtion työtehtäviä tulee organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Kuntaministeri Sirpa Paatero on hyväksynyt valtionhallinnolle monipaikkaisen työn edistämistä koskevat linjaukset. Linjaukset on käsitelty myös julkisen hallinnon uudistamisen poliittisessa johtoryhmässä 19.5.2021.”Koronan vuoksi jopa yli miljoona ihmistä on tehnyt etätöitä. Valtiolla noin 70 prosenttia 75 000 työntekijästä on ollut etätöissä. Vaikka kaikki eivät varmasti etätöihin jää, niin luku kertoo paikkariippumattoman työn lähivuosien potentiaalista. Siksi on tärkeää, että monipaikkaisen työn pelisäännöt on nyt saatu linjattua. Olemme käynnistämässä myös ensi vuonna valmistuvan monipaikkaisuutta ja alueellista läsnäoloa koskevan periaatepäätöksen valmistelua”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Työnteon tavat, tavoitteellinen johtaminen ja selkeä vastuunjako linjausten keskiössä Linjauksilla parannetaan mahdollisuuksia hoitaa työtehtäviä monipaikkaisesti silloin, kun se on työtehtävien kannalta mahdollista. Laajenevalla monipaikkaisella työnteolla edistetään myös resurssien kestävää käyttöä, kustannusten ja matkustuksen vähentymistä sekä parempaa asiakaspalvelua lisäämällä työnantajien mahdollisuuksia järjestää työn tekemistä parantamaan palveluiden saatavuutta ajallisesti ja paikallisesti. Valtiolla kaikilla työntekijöillä on vastaisuudessakin työnantajan osoittamat työtilat, joissa työnantajalla on ensisijainen vastuu turvallisesta työympäristöstä, työhyvinvoinnista sekä tietosuojasta ja tietoturvasta. Henkilöstön siirtymistä kokonaan etätyöhön ei pidetä tarkoituksenmukaisena.Luottamus, työn tavoitteellisuus sekä monimuotoinen vuorovaikutuksellisuus korostuvat monipaikkaisuuden edistämisessä. ”Covid-19 on kaikessa kurjuudessaan aikaansaanut melkoisen loikan uusien digiajan työnteon tapo-jen edistämisessä ja myös omassa osaamisessamme monipaikkaiseen työntekoon. Tämän myötä pääsemme uudistamaan julkisia palveluita kansalaisten ja yritysten eli asiakkaiden näkökulmasta ja luomaan uutta, parempaa asiakaskokemusta. Tämä antaa mahdollisuuden luoda uuden 2030-luvun julkisten palveluiden yhteistyömallin, jossa ytimenä on laatu ja palveluiden parempi saavutettavuus ja toimiva asiakastuki.  Uusissa linjauksissa nousevat esille niin palveluverkon alueellinen kattavuus kuin julkisten toimijoiden laajeneva yhteistyö toimitilojen ja asiakaspalveluiden toteuttamisessa”, sanoo ylijohtaja Juha Sarkio.  Linjaukset on valmisteltu samanaikaisesti, kun valtiolle tehdään uutta toimitilastrategiaa ja palveluverkkohanketta. Hankkeet on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ja monipaikkaisuus toimii keskeisenä keinona uudistettaessa valtion alueellista läsnäoloa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle selvitys henkilöllisyydestään äänestyspaikalla.Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi. Ohjeita maskin poistamisesta löytyy Vaalit.fi-sivustolta osoitteesta https://vaalit.fi/koronaohjeita-aanestajille.Ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikanaVaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin kahden metrin turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Äänestäjä voi halutessaan ottaa oman kynän mukaan äänestyspaikalle.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Luotettavaa tietoa vaaleista: www.vaalit.fi
Koronaohjeita äänestäjille kuntavaaleissaVaalit.fi Twitterissä
Vaalit.fi Facebookissa
Vaalivideoita YouTubessa  
Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771
Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama soidensuojelutyöryhmä teki vuonna 2015 ehdotuksen soidensuojelun täydentämisestä. Ehdotus sisälsi 755 luonnonarvoiltaan merkittävää ja nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentävää suoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 117 000 hehtaaria. Uusi selvitys tarkastelee soidensuojelun toteutumista vuosien 2015–2020 aikana.Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö tiedottavatYmpäristöministeriön asettama soidensuojelutyöryhmä teki vuonna 2015 ehdotuksen soidensuojelun täydentämisestä. Ehdotus sisälsi 755 luonnonarvoiltaan merkittävää ja nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentävää suoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 117 000 hehtaaria. Uusi selvitys tarkastelee soidensuojelun toteutumista vuosien 2015–2020 aikana.Suomen suoluonnon tila on heikentynyt pääosin ojitusten vuoksi, ja yli puolet suoluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Etelä-Suomessa suojeltujen soiden osuus on vain muutamia prosentteja ja ojituksen osuus yli 75 prosenttia suoalasta.Juuri ilmestyneessä tilannekatsauksessa tarkastellaan monipuolisten paikkatietoaineistojen avulla soidensuojelun toteutumista vuosien 2015–2020 aikana, ja arvioidaan vapaaehtoisten suojelukeinojen vaikuttavuutta. Lisäksi tarkastellaan kohteiden ja niiden lähiympäristön tilassa tapahtuneita muutoksia.Soidensuojelun täydennysehdotuksen kokonaisalasta oli valtionmaita noin 36 000 hehtaaria, jotka suojeltiin lakisääteisesti tai Metsähallituksen omalla pysyvällä päätöksellä vuosina 2015–2016. Muiden omistajien noin 81 000 hehtaarista on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla pysyvästi noin 8 300 ha. Määräaikaisia, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia ympäristötukisopimuksia on tehty noin 500 ha alalle. Kokonaan turvaamatta on noin 63 700 ha soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden soita.Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutuminen vuosina 2015–2020Monen arvokkaan suoluontokohteen luontoarvot ovat heikentyneetVuonna 2015 valmistuneen täydennysehdotuksen jälkeen ehdotuksessa mukana olevien kohteiden tilassa on tapahtunut muutoksia. Kohteille on tehty hakkuuilmoituksia noin 3 500 hehtaarin alalle. Muita kohteiden tilaan heikentävästi vaikuttavia muutoksia ovat olleet kunnostusojitukset ja metsäteiden parannukset. Suojeltujen kohteiden ojitettuja osia on toisaalta ennallistettu noin 500 ha.Valtion rahoitus luonnonsuojelutoimiin oli tarkastelujakson alkuvuosina varsin niukkaa ja vapaaehtoinen soidensuojelu eteni aluksi hitaasti etenkin niillä yksityisillä soilla, joilla on useita maanomistajia. Nykyisen hallituskauden lisäresurssit luonnonsuojeluun ovat tehostaneet soiden suojelua. Yksityisten soiden suojeluala oli vuonna 2020 kaksinkertainen verrattuna aiempien neljän vuoden aikana suojeltuun pinta-alaan. Ympäristöministeriö pyrkii uuden Helmi-elinympäristöohjelman avulla edistämään entistä paremmin soiden suojelua, ennallistamistoimia, vesien palautuksia suojelusoille sekä soihin liittyviä selvityksiä ja seurantaa.Keskeisimmät toimet soidensuojelun edistämiseksi jatkossa ovat riittävän rahoituksen ja henkilöresurssin turvaaminen ELY-keskuksissa soidensuojelun toteutukseen, soidensuojelun vapaaehtoisen toteutuksen keinovalikoiman monipuolistaminen ja eri keinojen vaikuttavuuden tutkimus, viestinnän lisääminen sekä suojeltujen soiden verkoston täydentäminen myös muilla kuin soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteilla.Soidensuojelun täydennysehdotus: Tilannekatsaus 2015-2020Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksiHelmi-elinympäristöohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit tapaavat epävirallisessa Gymnich-kokouksessa 27. toukokuuta Lissabonissa. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.Kokouksen aiheita ovat ratkaisemattomat konfliktit itäisessä naapurustossa, EU:n ja Afrikan väliset suhteet sekä EU:n rooli indopasifisella alueella. Lisäksi ulkoministerit tapaavat kokouksen yhteydessä Jordanian ulkoministerin Ayman Safadin.Suomi pitää EU:n kokonaisvaltaista toimintaa itäisessä naapurustossa tärkeänä; EU:n tulee jatkaa tukeaan laaja-alaisten yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamiseksi, konfliktien ratkaisujen löytämiseksi ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi.Tapaamisessa Jordanian ulkoministerin Ayman Safadin kanssa esiin noussee Lähi-idän jännittynyt tilanne. Jordanialla on tärkeä rooli Lähi-idän rauhanprosessissa. Ministerit keskustelevat myös EU:n uudesta kumppanuusohjelmasta eteläisen naapuruston kanssa.Ulkoministerit keskustelevat myös EU–Afrikka-suhteiden tilasta sekä EU:n ja Afrikan Unionin (AU) välisen huippukokouksen valmisteluiden etenemisestä. Vastavuoroisuuteen ja strategisempaan kanssakäymiseen perustuvien suhteiden vahvistaminen edellyttää EU:lta muun muassa nopeaa reagointia, koordinaatiota ja laaja-alaisempaa yhteydenpitoa Afrikan maihin. EU:n on kyettävä myös vastaamaan Afrikan vaikeaan koronatilanteeseen.Ulkoministerit käyvät lisäksi strategisen keskustelun EU:n roolista indopasifisella alueella. Suomi pitää EU:n strategisempaa lähestymistapaa tervetulleena ja katsoo sen parantavan EU:n edellytyksiä osallistua yhteistyöhön alueella eurooppalaisia arvoja ja intressejä edistäen.
 Lisätietoa:Ulkoministerin erityisavustaja Joel Linnainmäki, +358 295 350 466
Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen,  +358 295 351 780
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 27.–28.5.2021. Sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavat ministerit keskustelevat EU:n päivitetystä teollisuusstrategiasta sekä digipalvelujen ja digimarkkinoiden sääntelystä. Tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavat ministerit keskustelevat eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) uudistamisesta. Avaruusasioista esillä on muun muassa avaruusliikenteen hallinta.Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Jukka Ihanus.Suomi kannattaa EU:n yhteisiä sääntöjä verkkoalustoilleKokouksessa keskustellaan asetusehdotuksista, jotka koskevat digipalveluja ja digitaalisia markkinoita. Digitaalisia palveluita koskevan asetusehdotuksen tavoitteena on asettaa EU:n laajuisia sääntöjä erilaisille internetin toimijoille, pienimmistä toimijoista aina suurimpiin maailmanlaajuisiin verkkoalustoihin saakka. Toimijoille asetettaisiin niiden palveluihin ja niiden kokoon suhteutettuja velvollisuuksia, joiden tavoitteena on turvallinen, ennakoitava ja luotettava verkkoympäristö. Digitaalisia markkinoita koskevalla asetuksella puututtaisiin epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Suomi korostaa, että uuden sääntelyn tulee olla selkeää ja joustavaa. Alustayritysten ja markkinoiden yksilölliset ominaisuudet tulee ottaa huomioon.  – Osa digijäteistä ja sosiaalisen median yrityksistä on kasvanut niin suuriksi, että niiden toiminnalla on haitallisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Uudella EU-tason sääntelyllä on puututtava yritysten ja kuluttajien kohtaamiin ongelmiin. Erityisesti datan saatavuus on kriittinen kilpailutekijä. Kerätyn tiedon pitää palvella ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.EU:n päivitetty teollisuusstrategia hyödyntää pandemian oppejaKokouksessa käsitellään päivitettyä EU:n teollisuusstrategiaa sekä kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamista. Strategia hyödyntää pandemiasta saatuja oppeja. Tavoitteena on tukea yritysten kriisinsietokykyä muutostilanteissa. Lisäksi teollisuusstrategiassa tarjotaan uusia toimenpiteitä vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi. – On tärkeää kiinnittää huomiota Euroopan raaka-aineiden saatavuuteen. Luonnonvarojen saatavuuden varmistaminen on edellytys Euroopan kunnianhimoisen kasvustrategian ja teollisuusstrategian toteuttamiselle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomi tukee komission kokonaisvaltaista lähestymistapaa teollisuusstrategiaan, jossa korostuu sisämarkkinoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten tärkeä rooli kilpailukyvyn edistämisessä. Lisäksi kokouksessa hyväksytään kahdet päätelmät; 1) EU-maiden yhteinen näkemys kestävästä matkailusta Euroopassa ja 2) datateknologian hyödyntämisestä paremmassa sääntelyssä. Suomi katsoo, että taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän matkailun kehittämisessä on kasvumahdollisuuksia. Parempi datateknologian sääntely on puolestaan yksi kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn avaintekijöistä, ja siinä tulee huomioida teknologioiden ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Komissio esittelee myös ehdotuksen, jolla puututaan EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin sisämarkkinoilla sekä asetusehdotuksen tekoälyä koskevaksi harmonisoiduksi sääntelyksi.Suomi kannattaa kestävää kasvua ja työllisyyttä vahvistavaa eurooppalaista tutkimusaluettaPerjantaina 28. toukokuuta kokoontuvat tutkimuksesta ja innovaatioista sekä avaruusasioista vastaavat ministerit. Kokouksessa hyväksytään yleisnäkemys asetuksesta suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksestä sekä eurooppalaisen tutkimusalueen päätelmät. Suomi pitää EuroHPC- yhteisyritystä tärkeänä panostuksena eurooppalaisen suurteholaskennan ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseksi.Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on tukea tutkijoita, tietoa ja teknologiaa ja niiden vapaata liikkumista. Suomi katsoo, että eurooppalaista tutkimusaluetta tulee kehittää siten, että se vahvistaa kestävää kasvua, työllisyyttä ja yhteiskunnallista kehitystä. Kokouksessa käydään myös politiikkakeskustelu eurooppalaisen tutkimusalueen uudistamisesta. Avaruusaiheiden osalta hyväksytään kahdet päätelmät. Päätelmät koskevat uudistuvan avaruussektorin merkitystä ihmisille sekä avaruusratkaisujen merkitystä eurooppalaisten rannikkoalueiden asukkaille. Avaruusdatan ja palvelujen merkitystä voidaan edistää kehittämällä EU:n avaruusohjelmaa käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Jäsenmaat käyvät lisäksi keskustelun EU:n aseman parantamisesta avaruusliikenteen hallinnassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä tiistaina 25. toukokuuta kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto kehotti toisena kokouspäivänään jäsenmaita ottamaan nopeasti käyttöön EU:n koronatodistuksen. EU-johtajat keskustelivat tänään myös ilmastonmuutoksesta ja ohjeistivat Euroopan komissiota sen valmistellessa tarkentavia esityksiä taakanjaosta.EU-johtajat olivat tyytyväisiä siitä, että rokotusvauhti on kiihtynyt ja digitaalisen koronatodistuksen käyttö on alkamassa EU:ssa. Eurooppa-neuvosto kiirehti kaikkia jäsenmaita ottamaan digitaalisen todistuksen käyttöön kesän aikana. Suomen kansallinen koronatodistus tulee käyttöön huomisesta alkaen, ja se tulee olemaan yhteensopiva EU:n järjestelmän kanssa.  
 
”Digitaalinen todistus helpottaa terveysturvallista rajojen yli liikkumista. Samaan aikaan on tärkeää, että jäsenmailla on edelleen mahdollisuus ylläpitää rajoituksia, jos terveysturvallisuustilanne niin vaatii. Uusien virusvarianttien suhteen on oltava tarkkana, ja muuttuviin tilanteisiin täytyy reagoida päättäväisesti”, pääministeri Sanna Marin sanoi. 
 
Eurooppa-neuvosto huomautti myös, että pandemian vaikutuksia voidaan hillitä vain kattavilla maailmanlaajuisilla toimilla ja kehotti tehostamaan toimia, joilla varmistetaan koronarokotteiden tasapuolinen saatavuus maailmassa. EU on suurin koronarokotteiden viejä maailmassa.Ilmastopolitiikan osalta Eurooppa-neuvosto antoi joulukuussa sovitun mukaisesti komissiolle tarkentavia ohjeita siitä, millaisia esityksiä komission tulisi valmistella 2030 ilmastolainsäädännöksi. Suomelle on tärkeää, että EU saavuttaa asettamansa tiukat päästötavoitteet vuosille 2030 ja 2050. Suomelle on tärkeää myös, että kaikki EU-maat osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla. Eurooppa-neuvosto päätyi vahvistamaan joulukuussa antamansa päätelmät sekä pyytämään komissiolta pikaisesti lainsäädäntöehdotuksia, jotka perustuvat huolellisiin vaikutusarvioihin.
 
”Komissiolla on nyt tärkeä tehtävä antaa tasapainoiset lainsäädäntöehdotukset, joiden avulla saavutamme yhteisillä toimilla EU:n uuden 2030 tavoitteen. Kustannustehokkuus tulee olla ehdotuksissa mukana nykyistä paremmin, ja kaikkien jäsenmaiden tulee olla mahdollista päästä ajoissa ilmastoneutraalisuustavoitteen vaatimalle päästövähennyspolulle”, pääministeri Marin totesi. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 26.-27. toukokuuta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Puheenjohtajavaltio Portugalin tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuspaketista maatalous- ja kalastusneuvoston kanssa samanaikaisesti järjestettävissä kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvottelut pidetään neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välillä. Useat neuvottelukysymykset, kuten CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimien ja tukien kohdentamisen kokonaisuudet ovat vielä auki, mutta monesta asiasta on jo päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Suomi katsoo, että kolmikantaneuvotteluissa tulisi pysyä pitkälti lähellä neuvoston yleisnäkemystä. Suomi on valmis tukemaan sellaista kokonaisratkaisua, joka toisaalta parantaa CAP:n vaikuttavuutta ympäristö- ja ilmastonäkökulmista sekä toisaalta takaa maataloustuotannon kannattavuuden ja kannustavuuden ja edistää tavoitetta tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä.Lisäksi neuvosto keskustelee kahdesta tutkimuksesta, jotka neuvosto pyysi komissiolta Suomen puheenjohtajakaudella. Ensimmäinen tutkimus koskee unionin vaihtoehtoja ajantasaistaa kasvien lisäysaineiston tuottamista ja kaupan pitämistä koskeva lainsäädäntö. Ministerit keskustelevat tutkimuksen havainnoista sekä komission esittämistä vaihtoehdoista lainsäädännön kehittämiseksi. Toinen tutkimus liittyy uusiin genominmuokkaustekniikoihin (NGT) ja osoittaa muun muassa, että NGT:t voivat edistää kestävämpää elintarvikejärjestelmää osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteita. Tutkimuksessa todetaan, että nykyinen muuntogeenisiä organismeja koskeva lainsäädäntö ei sovellu näihin innovatiivisiin teknologioihin. Suomi pitää tutkimuksia tarpeellisena ja kannattaa molempien osalta komission jatkotoimia eli vaikutusarvioiden tekemistä, jotka pohjustavat tulevia lainsäädäntöehdotuksia.Maatalous- ja kalastusneuvoston on myös tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät EU:n prioriteeteista koskien YK:n ruokajärjestelmähuippukokousta. Suomi pitää päätelmäluonnosta tasapainoisena ehdotuksena ja tukee neuvoston päätelmien hyväksymistä ehdotetussa muodossa. Suomessa on valmistauduttu YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävään valtionpäämiesten kokoukseen myös kansallisella dialogilla. Lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana Suomi järjestää Pohjoismaiden dialogin ruokajärjestelmistä ministerien kesäkokouksen yhteydessä.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee myös komission toimintasuunnitelmasta luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi EU:ssa. Se keskittyy luomutuotteiden kysynnän lisäämiseen ja kuluttajien luottamuksen lujittamiseen, koko tuotantoketjun kehittämiseen ja luomun ympäristövaikutusten edelleen parantamiseen. Toimintasuunnitelman pohjana ovat Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategiat, joiden tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 25 prosenttia EU:n maatalousalasta on luomutuotannossa ja että luonnonmukaista vesiviljelyä lisätään merkittävästi. Suomi on tyytyväinen komission toimintasuunnitelmaan ja kannattaa siinä mainittuja toimenpiteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi