NordenBladet — Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtumassa keskusteltiin tänä vuonna koronan vaikutuksista nuorten hyvinvointiin, globaalin epätasa-arvon torjunnasta, luonnonvarojen kestävästä kulutuksesta sekä kestävän tulevaisuuden rahoittamisesta.Tapahtuma on valmistautumista kansainväliseen YK:n korkean tason kestävän kehityksen seurantakokoukseen, joka järjestetään heinäkuussa. Tilaisuudessa tarkasteltiin Suomen omaa edistymistä kestävän kehityksen toimeenpanossa. Tänä vuonna kansainvälisenä teemana on kestävä elpyminen koronakriisistä kestävän kehityksen toimenpideohjelma Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tapahtuman avasi kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Sami Pirkkala. Pirkkala kertoi muun muassa Agenda2030 tiekartasta, jota toimikunta parhaillaan laatii sekä sen merkityksestä tulevaisuuden työlle: tiekartta tulee linjaamaan keskeiset teemat, joihin toimikunnan työ jatkossa painottuu.Toimittaja ja tietokirjailija Minea Koskinen puhui aiheesta Visio Suomesta 2030. Koskinen muistutti kestävän kehityksen päätöksenteon vaikeudesta.”Kaikkien visioiden pitäisi rakentua tosiasioiden, eikä haavekuvien varaan. Suomi ei irtaudu fossiilisista ilman, että ihmiset – suunnilleen kaikki jotka vaan kykenevät – tekevät työtä sen eteen.”Lähetyksessä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen nosti esille huolen koronan vaikutuksista nuoriin. Pekkarisen mukaan lapsuus ja nuoruus määrittävät ihmisten tulevaisuutta tavalla, jota ei voi korvata. Keskiössä ovat erityisesti sosiaaliset suhteet, joihin pandemia on nyt iskenyt. ”Tärkeintä on löytää toivon kipinä: vielä emme ole menettäneet yhtään nuorta. Nuoret tarvitsevat turvallisia ihmisiä ympärilleen ja järkevää, mielekästä tekemästä. Näillä asioilla voidaan pelastaa nuorten tulevaisuus”, puhui Pekkarinen.Globaalin eriarvoisuuden kasvusta lähetyksessä olivat keskustelemassa kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchetti, Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lapplainen ja Finnfundin kehitysvaikutustiimin päällikkö Kaisa Alavuotunki.Luonnonvarojen käytön tulevaisuus oli jaettu keskusteluihin ruokajärjestelmästä, energiajärjestelmästä ja maankäytön tulevaisuudesta. Tilaisuudessa todettiin, että murros on jo käynnissä ja moni asia muuttuu vauhdilla erityisesti energian ja ruoantuotannon osalta. Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen huomautti, että nyt tehdyt päätöksen maankäytöstä vaikuttavat kestävään kehitykseen vielä vuosikymmeniä.”Kaikki muutokset eivät tapahdu nopeasti, vaan myös pitkän aikavälin investointeja tarvitaan.” 
Tilaisuuden päätteeksi puhuttiin taloudesta ja rahoituksesta. Keskustelua herätti eduskunnan juuri hyväksymä EU:n elpymispaketti ja Suomen kestävän kasvun ohjelma, josta iso osa on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään.Tapahtuman järjestivät valtioneuvoston kanslia ja kestävän kehityksen toimikunta. Tilaisuus välitettiin suorana verkkolähetyksenä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi laki vahvistaa luonnontuotteiden kerääjien oikeudellista asemaa ja määrittelee yritysten velvollisuudet nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin. Samalla marjanpoimijoiden ansaintamahdollisuudet paranevat ja yritysten kilpailutilanne tasapuolistuu, mikä vahvistaa alan kestävän kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä.Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asema on ollut lainsäädännössä aiemmin pitkälti sääntelemätön, koska heidän ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä. Syksystä 2014 lähtien viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä on sovellettu luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä. Aiesopimusmenettelyn myötä kerääjien olosuhteet ja ansiomahdollisuudet ovat parantuneet. Ongelmana on silti ollut aiesopimuksen heikko velvoittavuus ja menettelyn hidas reagointi epäkohtiin.Kerääjiä ei saa veloittaa rekrytoinnista tai perehdyttämisestäKesäkuun 14. päivänä voimaan astuva laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta säätää luonnontuotteiden kerääjien oikeudet, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuudet ja niiden noudattamisen valvonnan sekä laiminlyönnin seuraamukset. Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet ovat suurelta osin samat kuin nykyisin noudatettavassa aiesopimuksessa, mutta tarkemmat ja velvoittavammat.Erona aiempaan on myös, että uuden lain mukaan on ehdottomasti kiellettyä veloittaa kerääjiä rekrytointiin liittyvistä palveluista sekä perehdyttämisestä. Tämä parantaa merkittävästi ulkomailta kutsuttavien kerääjien oikeusasemaa. Alan toimijoilla on lisäksi yhteistoimintavelvoite keruutuloksen parantamiseksi.Yritysten luotettavuutta arvioidaan jatkossa tarkemminUuden lain mukaan luonnontuotekeruualan toimijan tulee olla luotettava. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu lain säännöksiä. Lisäksi tarkistetaan, että verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintaansa. Luotettavuuden arviointiin voidaan käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä ostaakseen heiltä luonnontuotteita. Laki ei muuten vaikuta luonnontuotteita ostavien yritysten asemaan tai velvollisuuksiin.Työsuojeluviranomainen valvoo lain noudattamistaTyösuojeluviranomainen valvoo lain noudattamista, jos valvonta ei kuulu muun toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työsuojeluviranomaiset vastaavat neuvonnasta.Laki ei koske luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten maahantuloa tai maassa oleskelun edellytyksiä. Lakia sovelletaan, kun kyse ei ole työsuhteessa tehtävästä työstä. Jos kyse on työsuhteessa tehtävä työ, sovelletaan työlainsäädäntöä samoin kuin nykyään. Hallitus esitti 3.6.2021, että tasavallan presidentti vahvistaisi lain luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 4.6.2021 ja se astuu voimaan 14.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminenOikeusministeriöTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 58/2021 vp; EV 63/2021 vp)Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1.Landskapslag om ändring av landskapslagen om tobak och relaterade produkter 2.Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av riksförfattningar om socialvård 3. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om tillämpning på Åland av lagen om servicesedlar inom social- och hälsovården 4. Landskapslag om ändring av plan- och bygglagen för landskapet Åland 5. Landskapslag om ändring av landskapslagen om energideklaration för byggnader 6. Landskapslag om ändring av landskapslagen om energieffektivitetJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta (HE 44/2021 vp; EV 64/2021 vp)PuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisesta (HE 69/2021 vp; EV 66/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 2/2021 vp; EV 59/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020 vp; EV 55/2021 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 19/2021 vp; EV 56/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöNiina Riissanen, metsäneuvos p. 0295 162 339
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden tietojenluovutussäännösten muuttamisesta (HE 133/2020 vp; EV 49/2021 vp)Timo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 36/2021 vp; EV 50/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen merilain muuttamisesta (HE 264/2020 vp; EV 52/2021 vp)Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 55/2021 vp; EV 60/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 42/2021 vp; EV 70/2021 vp)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 65/2021 vp; EV 65/2021 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020 vp; EV 53/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp; EV 48/2021 vp)Helena Korpinen, hallitussihteeri p. 0295 163 317
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021 vp; EV 62/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies Maciej Szpunar antaa torstaina 3. kesäkuuta ratkaisuehdotuksensa korkeimman oikeuden EU-tuomioistuimelle tekemään ennakkoratkaisupyyntöön (asianumero on C-35/20). Asia koskee suomalaiselle henkilölle määrättyä päiväsakkorangaistusta hänen palatessaan Tallinnasta, jossa hän oli käynyt huviveneellä ilman passia.Korkein oikeus (KKO) kysyy unionin tuomioistuimelta, onko tällainen velvollisuus rangaistuksen uhalla pitää mukanaan matkustusasiakirja unionin oikeuden vastainen, ottaen huomioon mm. Schengenin rajasäännöstö, vapaan liikkuvuuden direktiivi ja unionin kansalaisen oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. Lisäksi KKO tiedustelee, onko Suomen päiväsakkojärjestelmän mukaisesti määräytyvää sakkoa pidettävä esillä olevan kaltaisessa tilanteessa suhteellisuusperiaatteen mukaisena. Sakon määrä oli 92 250 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus vahvisti tänään EU:n kokonaan rahoittamien suorien viljelijätukien vuoden 2020 lopulliset tasot. Suoria tukia ovat perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä tuotantosidonnaiset palkkiot nautaeläimille, lampaille ja vuohille ja peltokasvipalkkio tietyille erikoiskasveille. Ruokavirasto aloittaa tukien maksun 10. kesäkuuta. EU:n suoria tukia vuodelta 2020 maksetaan yhteensä noin 520 miljoonaa euroa, josta iso osa on maksettu viime joulukuussa.Nyt kesäkuussa maksetaan loppuerä eli noin viiden prosentin osuus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän EU-tuesta sekä peltokasvipalkkiosta. Perustuki maksetaan vahvistetun tukioikeuden suuruuden perusteella. Tukioikeuden suuruus eteläisellä AB-tukialueella on nyt 124,48 euroa hehtaaria kohti ja pohjoisella C-tukialueella 108,05 euroa. Viherryttämistuen tukitaso on AB-alueella 75,24 euroa ja C-tukialueella 65,41 euroa hehtaarilta. Nuoren viljelijän EU-tuen tukitasoa ei muutettu. Se on koko maassa 82,00 euroa hehtaarilta. Tuotantosidonnaiset palkkiotTuotantosidonnaisia palkkioita voidaan suorien tukien määrästä maksaa yhteensä 102,8 miljoonaa euroa, josta naudanlihantuotannolle 54,3 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaan- ja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 16,7 miljoonaa euroa. Nautaeläinpalkkioista on joulukuussa 2020 maksettu noin 70 prosenttia ja peltokasvipalkkiosta noin 95 prosenttia. Lammas- ja vuohipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan kesäkuussa.Palkkioiden tasot on laskettu jakamalla kunkin toimenpiteen enimmäiseuromäärä lopullisella palkkiokelpoisella pinta-alalla tai tukivuoden keskimääräisellä eläinmäärällä. Nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan siten, että eläinten hallinnassa olon aikana kertyneet palkkiokelpoiset päivät lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan 366:lla.Ennen maksua kaikkiin EU:n suoriin tukiin tehdään ns. rahoituskurileikkaus. Leikattu osuus ohjataan kriisirahastoon, josta rahoitetaan EU:n yhteisiin maatalouspoliittisiin kriiseihin varautumista. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain. Vuoden 2020 leikkaus on 2,906192 prosenttia. Vähennys tehdään EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävään osaan. Rahoituskurin vuoksi leikattu tuen määrä palautetaan viljelijöille seuraavana vuonna, jos kriisirahaston varoja ei käytetä. Lisäksi ennen maksua tehdään suorien tukien enimmäismäärän ylittymiseen liittyvä ns. lineaarinen eli suoraviivainen leikkaus.Alla taulukossa ovat nähtävissä kunkin tuotantosidonnaisen palkkion enimmäismäärä ja lopullinen vuoden 2020 yksikkötaso.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi tänään Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantuloa koskevat asetukset. EPPO:a koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee asetusten mukaisesti voimaan 10.6.2021.Euroopan syyttäjävirastoa koskevaa EU-asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö vahvistettiin Suomessa 15.1.2021 ja nyt annetuilla asetuksilla säädetään sen voimaantulosta. Kansallinen lainsäädäntö pitää sisällään lain Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan sekä muutoksia muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin. Täydentävää lainsäädäntöä Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen yhteistyöhön rikosasioissaValtioneuvosto esitti tänään myös tasavallan presidentille vahvistettavaksi lain Euroopan unionin sekä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 10.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston nimitti torstaina 3. kesäkuuta oikeustieteen kandidaatti Laura Yli-Vakkurin sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajaksi ajalle 1.7.2021-30.4.2026. Yli-Vakkuri on toiminut kansainvälisten asioiden yksikön johtajana vuodesta 2009 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli samassa yksikössä lainsäädäntöneuvoksena kymmenen vuoden ajan. Yli-Vakkuri on työskennellyt myös Euroopan komissiossa kansallisena asiantuntijana, ulkoministeriössä lainsäädäntösihteerinä ja kansallisena asiantuntijana Euroopan neuvostossa.”On hienoa saada jatkaa työtä Suomen kansainvälisen ja EU-toiminnan näköalapaikalla. Tärkeä osa sisäministeriön toimintaa on tehdä yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä,” sanoo kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri.Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa yksikön toiminnasta ja huolehtii siitä, että sen tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Hän myös johtaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien ja sisäasioiden EU-rahastojen viranomaistoimintoja. Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa lisäksi Kriisinhallintakeskuksen tulosohjauksesta.  Kansainvälisten asioiden yksikön johtajasta on tehty laaja turvallisuusselvitys ja hänen kanssaan on solmittu valtion virkamieslain mukainen karenssisopimus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Etelä-Karjalan maakunnassa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri alueella siirrytään kiihtymisvaiheen rajoituksista perustason rajoituksiin ja Varsinais-Suomen maakunnassa siirrytään leviämisvaiheen rajoituksista kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Asetuksen muutos tulee voimaan 4. kesäkuuta klo 00.Muilla alueilla rajoitukset pysyvät ennallaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan ja Etelä-Karjalan maakunnissa sekä koko Lapin maakunnassa 4.6.lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa 4.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 4.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18.Ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7-19 ja aukioloaika on klo 05-20. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta. Tuen ehdot säilyisivät ennallaan. Lisäksi keskisuurille ja suurille yrityksille maksettaisiin erillistä korvausta, jos niiden toimitilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian vuoksi.Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn 3.6.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Valtiokonttori avaisi sulkemiskorvauksen haun heinäkuussa ja kustannustuen neljännen hakukierroksen elokuussa. Hallitus on varannut niihin rahoitusta 200 miljoonaa euroa.Hallituksen esitys sisältää kolme eri tukea, jotka ovat kustannustuki, keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus ja kiinteiden kattamattomien kustannusten korvaus.Kustannustuen ehdot säilyvät ennallaanKustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.Pian myös keskisuuret ja suuret yritykset voivat hakea sulkemiskorvaustaKeskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin keväällä tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  Keskisuurille ja suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan tappiosta eli kustannuksista, joita ei pystytä kattamaan tuloilla. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Jos yritys kuuluisi konserniin, tappiota ja liikevaihtoa tarkasteltaisiin konsernitasolla.Tuen enimmäismäärä olisi 1,8 miljoonaa euroa. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet. Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnissä Valtiokonttorissa.  Suurille yrityksille tukea entistä joustavamminSulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.Tukiohjelmalla olisi mahdollista myöntää myös niin sanottua kiinteiden kattamattomien kustannusten korvausta niille yrityksille, joilla EU:n määrittelemä aiempi koronatukien enimmäismäärä 1,8 miljoonaa euroa on jo täynnä ja joille ei siis voida myöntää enempää kustannustukea. Tämä helpottaa erityisesti keskisuurten ja suurten yritysten tilannetta.Tuen ehdot poikkeavat hieman tavallisesta kustannustuesta. Tukena maksettaisiin osuus tukikauden tappiosta eli kustannuksista, joita ei pystytä tuloilla kattamaan. Tuen osuus olisi liikevaihdon laskua vastaava prosenttiosuus, josta vähennettäisiin 30 prosenttiyksikön omavastuu. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Jos yritys kuuluisi konserniin, tappiota ja liikevaihtoa tarkasteltaisiin konsernitasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi