NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään sakon täytäntöönpanosta annetun lain muutostarpeita.Sakon täytäntöönpanosta annettu laki on ollut voimassa lähes 20 vuotta ja nyt asetetun työryhmän tehtävänä on selvittää perintämenettelyn muutostarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainmuutoksiksi. Tavoitteena on, että ensimmäiset muutokset saataisiin voimaan vuoden 2023 alkupuolella.Lain nojalla perittävät saatavat käsitellään Oikeusrekisterikeskuksen perintäjärjestelmässä, jonka tietojärjestelmä on tulossa käyttöikänsä päähän. Oikeusrekisterikeskuksessa valmistellaan tietojärjestelmän korvaamista uudella ja samassa yhteydessä halutaan arvioida lainsäädännön uudistamistarpeet. Perintämenettelyä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa kustannushyötyjä yhdessä tietojärjestelmäuudistuksen kanssa. Työryhmän toimikausi on 1.6.2021-31.12.2023. Oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen lisäksi työryhmässä on jäseniä valtiovarainministeriöstä, Ulosottolaitoksesta, Poliisihallituksesta, Syyttäjälaitoksesta, Tuomioistuinvirastosta sekä Rikosseuraamuslaitoksesta.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 4. kesäkuuta 2021 puolustusselonteon valmistelusta.
NordenBladet — Suomi on saanut kiittävää palautetta kehitysyhteistyönsä laadusta ja toimeenpanosta. Erityistä kiitosta saavat kehitysyhteistyön uudistukset ja tulosajattelu. Tämä tulee ilmi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitean (DAC) välitarkastelussa. Suomi saa kiitosta OECD:n kehitysapukomitealta vahvan tuloskulttuurin juurruttamisesta kehitysyhteistyöhön. Kuva Etiopiasta: Kirsi Pere/UMOECD arvioi, että Suomi on onnistunut kiitettävästi kehitysyhteistyön toimeenpanossa myös koronapandemian keskellä.
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsee Seinäjoelle tulevasta uudesta datakeskuksesta. Hän totesi keskuksen avajaistilaisuudessa Seinäjoella 4.6.2021, että tämän kokoluokan keskus tarkoittaa työpaikkoja, kasvua sekä Suomelle suuntaa dataosaamisen ja datakeskustoiminnan kohdemaana.-DataCenterin myötä Seinäjoki on voittanut yhden erän maailmanlaajuista kilpailua, jossa muut kisaajat ovat esimerkiksi eurooppalaisia ja aasialaisia suurkaupunkeja. Se on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä paikallisella, kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Alueellinen elinvoima houkuttelee investointeja ja uudet investoinnit ruokkivat puolestaan elinvoimaa, totesi Lintilä. -Jo aikaisemmista investoinneista tiedämme, että Suomi on luotettava maa ja kumppani kansainvälisille datakeskustoimijoille. Sähköinfrastuktuurimme on maailman kestävimpiä, tietoliikenneyhteydet toimivimpia, maaperä vakaimpia ja osaaminen on vankkaa. Datan suojaus ja yksityisyydensuoja ovat Suomessa vahvoja ja kyberturvallisuus on Suomessa erittäin korkealuokkaista, sanoi Lintilä. Seinäjoen DataCenter poikkeuksellinen ympäristöystävällinen-Hiljattain pidetyssä puoliväliriihessä linjasimme, että teollisuuden investointien edistäminen sekä teollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaaminen ovat painopisteitämme. Tässä tukena ovat teollisuuden vähähiilisyystiekartat sekä teollisuuden sähköistämistuki, kertoi Lintilä--Seinäjoen DataCenter on maailman mittapuulla poikkeuksellisen ekologinen. Energia tuotetaan kestävästi ja lisäksi hukkalämpö hyödynnetään Seinäjoen Energian kaukolämpöverkostossa. DataCenterin kestävyysidea tarkoittaa sitä, että Suomi ja Etelä-Pohjanmaa ovat tulevaisuudessa yhä houkuttelevampia kohdemaita kestäville investoinneille. totesi Lintilä-Muuttuva dataympäristö muuttaa myös Suomea. Datan hyödyntämisen myötä arki esimerkiksi pitkien välimatkojen alueilla helpottuu, kun yhä useammat palvelut voi saada digitaalisesti tai palveluita voi hankkia datan ja tekoälypohjaisten sovellusten kautta. Uskon vahvasti, että Suomi tunnetaan vielä vahvana maana, jossa data palvelee hyvinvointia, linjasi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Seinäjoelle rakentuu lähivuosina datakeskusalue, jonka kokonaisinvestointi nousee lähes 100 miljoonaan euroon. Vuonna 2021 on alkamassa ensimmäisen, noin 30 miljoonan euron datakeskuksen rakennustyö. Tulevaisuudessa saman kokoisia konesaliyksiköitä aiotaan rakentaa yhteensä kuusi.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa joulukuun 2021 loppuun. Kiinteistötoimituksissa on väliaikaisesti luovuttu henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksesta. Toimituskokouksiin on mahdollista tarvittaessa osallistua sähköisesti. Selkeissä, yksinkertaisissa tapauksissa on mahdollista käyttää kirjallista menettelyä.Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, sen hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 4. kesäkuuta oli esillä Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, Euroopan komission toimintasuunnitelma kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta sekä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous. Valiokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja neuvostojen kokouksiin seuraavalla viikolla. EU-ministerivaliokunta linjasi, että eurooppaministeri Tytti Tuppurainen edustaa Suomea Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin täysistunnoissa. Hallituksen toinen edustaja valitaan täysistunnossa kulloinkin käsiteltävien teemojen pohjalta. Suomi pitää konferenssin nuorisopainotusta tärkeänä. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry vastaa Suomen kansalaisedustajaa koskevan haun järjestämisestä. Ensimmäinen täysistunto järjestetään 18. ja 19. kesäkuuta Strasbourgissa. EU-ministerivaliokunta keskusteli myös eri puolilla Suomea toteutettavasta tapahtumasarjasta, jonka tavoitteena on kuulla kansalaisten näkemyksiä Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta. EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi tukee komission toimintasuunnitelmaa kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta. Komission 12. toukokuuta antama toimintasuunnitelma on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Toimintasuunnitelmassa esitetään visio maailmasta, jossa vuonna 2050 saastuminen ei enää ole haitallista ihmisten terveydelle ja luonnon ekosysteemeille, ja päästöt ovat maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomelle erityisen tärkeitä ovat toimet, joilla edistetään vesistönkuormituksen vähentämistä, turvallista materiaalikiertoa ja tuetaan kiertotaloutta. EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös Brysselissä 15. kesäkuuta järjestettävä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous. EU:ta edustavat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Huippukokouksessa käsitellään muun muassa koronapandemiaa, pandemioihin varautumista ja niiden ehkäisyä, ilmasto- ja ympäristöasioita sekä yhteistyötä kauppa- ja investointikysymyksissä. Esillä on myös yhteistyö teknologiaa ja digitalisaatiota koskevissa kysymyksissä, demokratian ja yhteisten arvojen edistäminen, sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Suomi pitää EU:n ja Yhdysvaltojen tiivistä ja läheistä suhdetta tärkeänä.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin: • Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (7.–8.6.) • Ympäristöneuvosto (10.6.) • Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia) (11.6.)Oikeusministerien kokouksessa on tarkoitus muun muassa hyväksyä neuvoston yleisnäkemys asetuksista, jotka koskevat saatavien siirron sivullisvaikutuksia, ns. e-CODEX-järjestelmää ja EU:n perusoikeusvirastoa. Lisäksi keskustellaan digipalveluasetukseen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvistä oikeusalan kysymyksistä sekä pyritään hyväksymään päätelmät haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten rajat ylittävästä suojelusta. Lisäksi saadaan Euroopan syyttäjänviraston EPPO:n toiminnan käynnistymistä koskeva tilannekatsaus.Sisäministerit keskustelevat muun muassa tekoälystä sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, koronaviruspandemian vaikutuksista rikollisuuden torjuntaan sekä komission Schengen-strategiasta.Ympäristöneuvoston tarkoitus on hyväksyä päätelmät ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiasta. Kokouksessa on esillä myös akkuasetuksen edistyminen ja EU:n saasteettomuutta koskevaa toimintasuunnitelma. Energiaministerikokoonpanossa kokoontuvan neuvoston on määrä hyväksyä yleisnäkemys asetusehdotuksesta koskien Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja sekä päätelmät Euroopan rakennusten perusparannusaallosta. Lisäksi keskustellaan komission 8.7.2020 julkaisemasta vetystrategiasta ilmastoneutraalille Euroopalle.
NordenBladet — Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on merkittävä kansallinen toimija kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. Osaamiskeskus kokoaa onnistuneesti alan keskeisiä toimijoita sekä osaamista yhteen, todetaan 4.6.2021 julkaistussa keskuksen arvioinnissa.KEINO-osaamiskeskuksesta on kolmessa vuodessa tullut kansallisesti merkittävä toimija kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. -Hallitusohjelmassa linjattiin strategisena tavoitteena, että kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja tulisi tehdä nykyistä paljon enemmän. Osaamiskeskus auttaa kuntia ja valtiosektoria parempiin hankintoihin. Keskuksen verkostomainen toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös muissa maissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Arvio suosittaa, että osaamiskeskus selkeyttää edelleen rooliaan ja kirkastaa palvelulupaustaan. Jatkossa toiminnassa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota käytäntöjen levittämiseen ja skaalaamiseen sekä sellaisten hankintojen edistämiseen, joilla hankintaan uusia ratkaisuja yrityksiltä. Jotta verkostomaisesta toimintamallista saadaan kaikki hyöty irti, on nykyistä paremmin tunnistettava verkoston eri toimijoiden roolit. Keskuksen vuorovaikutteista ja monialaista ohjausta on tarpeen vahvistaa. Lisäksi arvioitsijat toteavat, että toimintaan olisi tärkeää saada pidempi näkymä sekä joustava ja pitkäjänteisempi resursointi. Toiminnasta syntyneiden vaikutusten ja tulosten arviointi on osin ennenaikaista, sillä erityisesti vaikutukset syntyvät pidemmällä viiveellä ja edellyttävät pitkäjänteistä ja laajaa kehitystyötä hankinnoissa. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO aloitti toimintansa 1.3.2018. Keskus on kuuden (Motiva Oy, Business Finland, Kuntaliitto, VTT Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Hansel Oy) organisaation yhteenliittymä. Arvioinnin teki työ- ja elinkeinoministeriölle MDI Public Oy.
NordenBladet — Koronaviruspandemia ei näytä juurikaan vaikuttaneen koko palkansaajatasolla työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn. Niin ikään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2019. Eri ryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön 4.6.2021 julkaisema työolobarometri.Työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion palkansaajilla eli toisin sanoen niillä, jotka tekijät yleisimmin etätyötä. Ylemmistä toimihenkilöistä ja valtion palkansaajista niin ikään useampi arvioi henkisen työkykynsä erittäin hyväksi verrattuna vuoteen 2019. – Etätyön myönteiset vaikutukset näkyvät tuloksissa. Hyvä työkyky edistää paitsi työssä jaksamista myös työssä pidempään pysymistä. Hyvinvoivat työntekijät ovat avain kestävään ja tuottavaan työhön, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 29 prosenttia.Sairauspoissaolot vähenivät selvästiLyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylem-pien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Haatainen korostaa.Syrjintä, kiusaaminen ja fyysinen väkivalta työpaikalla työelämän kesto-ongelmiaTyöelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Ainoastaan korkeaan ikään perustuvassa syrjinnässä on tapahtunut pientä vähentymistä aika-sarjan alusta lähtien. Niin kuin aikaisempina vuosina, myös vuonna 2020, syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi (11 %) oli työolobarometrissa kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisintä.Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet (53 %) oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta, naiset (62 %) selvästi useammin kuin miehet (44 %).Asiakkaiden taholta tapahtuvan fyysisen väkivallan uhan tai sen kohteeksi joutuminen työpaikalla korostuu erityisesti naisten sekä kuntien palkansaajien työssä. Vuonna 2020 kunta-alan palkansaajista noin puolet (49 %) oli havainnut fyysistä väkivaltaa ja 24 prosenttia oli itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.– Syrjinnällä, kiusaamisella sekä väkivallan kokemisella on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia niin työhyvinvointiin, työelämään osallistumiseen, työurien pituuteen kuin tuottavuuteen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus murentaa aktiivista osallistumista yhteiskunnassa ja voi pahimmillaan aiheuttaa syrjäytymistä sekä elämän laadun heikentymistä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja työllisyyttä. Työelämää ja yhdenvertaisuutta edistäviä välineitä kehittämällä sekä tietoisuutta lisäämällä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut koronan aikanaTalouden heikentyminen näkyy palkansaajien epävarmuuden kokemusten lisääntymisenä ja sitä kautta ammatillisen järjestäytymisen yleistymisenä.Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien jatkunut järjestäytymisen lasku näyttää taittuneen. Myös vain työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.Mikä on työolobarometri?Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot pe-rustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä seuraavista kenraaliylennyksistä Puolustusvoimissa 4.6.2021 lukien:Prikaatikenraali Kim Jouni Ilari Mattsson kenraalimajuriksi, prikaatikenraali Janne Alpertti Jaakkola kenraalimajuriksi ja eversti Manu Petteri Tuominen prikaatikenraaliksi.Kenraalimajuri Kim Mattsson (s. 1962) on palvellut vuodesta 2015 Pääesikunnan komentopäällikkönä. Hänet on määrätty 1.8.2021 alkaen Maavoimien esikuntapäälliköksi. Aikaisemmin Mattsson on toiminut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa, maanpuolustuskurssien johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, Utin jääkärirykmentin komentajana sekä tasavallan presidentin adjutanttina. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Kenraalimajuri Janne Jaakkola (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä vuodesta 2021. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä, sektorijohtajana Pääesikunnassa, Porin prikaatin esikuntapäällikkönä, vanhempana osastoesiupseerina Puolustusministeriössä sekä pataljoonan komentajana Utin jääkärirykmentissä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2017.Prikaatikenraali Manu Tuominen (s. 1965) on toiminut Kainuun prikaatin komentajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa, puolustusasiamiehenä Tukholmassa ja puolustusministerin sotilasneuvonantajana. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2013.
Suomi saa kiitosta OECD:n kehitysapukomitealta vahvan tuloskulttuurin juurruttamisesta kehitysyhteistyöhön. Kuva Etiopiasta: Kirsi Pere/UM