NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on tehdä molemmista järjestelmistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia, rajavartiolakia, ulkomaalaislakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Kokonaisuudesta käytetään nimitystä Älykkäät rajat.– Älykkäät rajat – nimitys viittaa automatiikkaan ja uuteen teknologiaan, jota rajatarkastuksissa otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa mm. rajanylityksen automatisointia, EU:n laajuista rajanylitystietojen rekisteröintiä ja sitä, että kolmansista maista eli Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat viisumivapaat matkustajat rekisteröityvät ennakkoon internetissä. Muutokset eivät kosketa Suomen tai muiden Schengen-maiden kansalaisia, kertoo lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus.Rajanylitystietojärjestelmän tavoitteena muun muassa parantaa henkilöiden tunnistamista ulkorajoillaEES-asetuksella (Entry-Exit System) perustetaan uusi EU:n laajuinen tietojärjestelmä, jonka ensisijaisia tavoitteita on parantaa ulkorajavalvontaa, estää sääntöjenvastaista maahanmuuttoa ja helpottaa muuttovirtojen hallintaa. Tarkoituksena on rekisteröidä sähköisesti jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitystiedot ja laskea heidän sallitun oleskelunsa kesto. Järjestelmällä korvataan velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit.EES-järjestelmän tietoja saavat käsitellä rajaviranomaiset, viisumiviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan EES-järjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2022.Matkustustieto- ja -lupajärjestelmällä selvitetään etukäteen henkilön edellytykset saapua maahanEuroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS (European Travel Information and Authorisation System ) on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään etukäteen, onko henkilöllä edellytyksiä saapua maahan. Järjestelmällä myös tehostetaan rajatarkastuksia ja tuetaan Schengenin tietojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Henkilöihin liittyvää turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai suurta epidemiariskiä arvioidaan jo ennen henkilön saapumista rajanylityspaikalle.Rajavartiolaitos on Suomen kansallinen ETIAS-viranomainen. ETIAS-hakemukset käsitellään pääosin automaattisesti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ylläpitämä ETIAS-keskusyksikkö välittää lisäselvityksiä vaativat hakemukset manuaaliseen käsittelyyn kansallisiin yksiköihin. ETIAS-järjestelmän tietoja saavat käsitellä rajaviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.ETIAS-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n ulkorajoilla vuoden 2022 lopulla.Asetusehdotusten lausuntokierros kestää 10.8. saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluehallintovirastot ovat myöntäneet kunnille avustusta harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen syksyllä alkavalle lukuvuodelle. Avustusta sai 235 kuntaa yhteensä 17 miljoonaa euroa.Harrastamisen Suomen mallista on parhaillaan käynnissä pilotit 117 kunnassa ympäri maata, eli mallin mukainen toiminta laajenee syksyllä merkittävästi. Avustukset myönnetään kunnille, mutta harrastusten järjestäjinä voivat toimia kuntien lisäksi sekä yksityisen että kolmannen sektorin edustajat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden toinen Työpoliittinen aikakauskirja on julkaistu. Artikkelien aiheina ovat rekrytointisyrjintä, työvoiman saatavuusongelmien kehitys pandemiavuonna 2020, työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimuksen erot ja yhtäläisyydet sekä itsemyötätunnon soveltaminen asiantuntijatyössä.Tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajat haussaSyrjimättömyys on rekrytoinnissa tärkeä tekijä. Rekrytointisyrjintä aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita, kun tehtävään parasta ei syystä tai toisesta palkata.– Suomessa ei ole kuitenkaan kovin yleistä mainita työpaikkailmoituksessa tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajasta, moninaisuuteen sitoutumisesta tai inkluusiosta, toteaa aikakauskirjan päätoimittaja, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen pääkirjoituksessaan.Rekrytointisyrjintä nousee esiin myös Simo Mannilan, Anu Castanedan, Marianne Laalon ja Hannamaria Kuusion Suomen romaneita ansiotyössä käsittelevässä artikkelissa. Artikkelissa romanien työelämään osallistumista selittäviä tekijöitä ovat koulutustaso ja osaaminen, romanikulttuuriin liittyvät tekijät sekä syrjintä.– Hyviin kokemuksiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kirjoittavat toteavat.TEM:n ja Tilastokeskuksen tutkimusten erot ja yhtäläisyydet tarkastelussaRäisänen ja Mika Tuomaala tarkastelevat työvoiman saatavuusongelmien kehitystä pandemiavuonna 2020. Tilastokeskuksen otantapohjaisen työnantajahaastattelun perusteella työvoimapula laski vain niukasti, kun taas kattavaan rekisteriaineistoon pohjautuvan Ammattibarometrin perusteella työvoimapula helpottui selvästi.– Pandemiakriisi ei vaikuttanut tavanomaisen taantuman tavoin, vaan työvoiman saatavuusongelmat ovat joillain aloilla ja alueilla kasvaneet, Räisänen ja Tuomaala toteavat artikkelissaan.Marianne Keyriläinen ja Maija Lyly-Yrjänäinen käsittelevät artikkelissaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimusten eroja ja yhtäläisyyksiä. Molemmat tutkimukset osoittavat työelämän laadun kehittyneen monilta osin myönteisesti. Kehittymismahdollisuudet ovat kohentuneet, minkä lisäksi avoimuus ja kannustus, joustavat työaikajärjestelyt sekä etätyöt ovat yleistyneet. Työ kuitenkin kuormittaa yhä sekä henkisesti että fyysisesti.Lisäksi Liisa Komulainen esittelee artikkelissaan itsemyötätunnon käsitteen ja pohtii sen soveltamista asiantuntijatyössä. Itsemyötätunnolla eli emotionaalisesti myönteisellä asenteella itseään kohtaan on havaittu olevan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuudelle valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölle valtionavustusta koronakriisin nuoriin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen yhteensä 917 600 euroa. Suurimmat avustukset myönnettiin Seta ry:lle (300 000 euroa), Suomen Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry:lle (230 000 euroa) ja Pelastakaa Lapset ry:lle (193 000 euroa).Avustuksilla tuetaan nuorisotyön ja -toiminnan hankkeita, joilla lievitetään nuorten osattomuutta ja yksinäisyyttä sekä vahvistetaan nuorten edellytyksiä toipua koronakriisin seurauksista. Hankkeissa tarjotaan nuorille merkityksellistä vapaa-ajan toimintaa tai tuetaan nuorten pääsyä heitä tukevien palvelujen piiriin.Tukea kohdistetaan nuorille, joiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii erityistä huomioita. Osalla nuorista jaksaminen, mielenterveys ja sosiaaliset suhteet ovat olleet korona-ajan rajoitusten myötä koetuksella. Välttämättömät rajoitukset ovat hankaloittaneet nuorten koulunkäyntiä, opiskelua ja vapaa-ajan toimintaa.Myönnetyt avustukset nuorisoalan järjestöille koronakriisin nuoriin kohdistuneiden vaikutusten lieventämiseen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina lain väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta. Tänään annettiin lain mahdollistama oikeusministeriön asetus yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen väliaikaisesta rajoittamisesta 7.6.–30.9.2021 välisenä aikana.Nyt voimaan tulevassa laissa säädetään mahdollisuudesta poiketa tietyiltä osin vankeuslain ja tutkintavankeuslain rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevista säännöksistä. Kun muut vankilassa covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä, voidaan vankiloiden toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia rajoittaa tai keskeyttää siltä osin kuin se on välttämätöntä. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö tekee päätökset saatuaan Vankiterveydenhuollon arvion vankilan sijaintialueen epidemiatilanteesta. Laissa säädetään myös korvaavista järjestelyistä esimerkiksi kirjastoon pääsyn tai tapaamisten keskeytyksissä. Väliaikainen laki on voimassa 31.10.2021 asti.Yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen aloittamista mahdollisuus rajoittaaKoronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi myös yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon, kun keväällä 2020 asetetun poikkeustilan seurauksena valtaosa yhdyskuntapalvelupaikoista joko suljettiin tai ne eivät enää ottaneet vastaan yhdyskuntapalvelun suorittajia. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamista on mahdollista rajoittaa edellä mainitun väliaikaisen lain nojalla annettavalla oikeusministeriön asetuksella, jos se on yhdyskuntaseuraamusten asianmukaisen täytäntöönpanon turvaamiseksi välttämätöntä. Kyse on tilanteista, joissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on estynyt tai kohtuuttomasti vaikeutunut koronavirusepidemian vuoksi. Nyt annetun asetuksen mukaiset rajoitukset koskevat yhdyskuntaseuraamuksista vain yhdyskuntapalvelua ja valvontarangaistusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön hallinnonalalla on tehty vuotta 2020 koskeva koronapandemiaan liittyvä itsearviointi. Sen mukaan varautuminen on ollut riittävää ja toimintakyky on säilynyt koronakriisin aikana, mutta henkilöstö kuormittui ja muun muassa viranomaisten toimivaltuuksissa oli epäselvyyttä viime keväänä.Sisäministeriö käynnisti syksyllä 2020 koko hallinnonalan kattavan koronaitsearvioinnin. Valmiusjärjestelyjen toimivuutta haluttiin arvioida suhteessa kevään 2020 poikkeusoloihin ja kehittää kriisivalmiutta pahimpien skenaarioiden varalle. Itsearvioinnin tulokset toimivat sisäministeriön hallinnonalan varautumisen ja valmiuden kehittämisen tukena.Itsearviointi tehtiin kehittävän arvioinnin menetelmin. Arvioinnissa hyödynnettiin laajasti erilaisia dokumenttiaineistoja sekä toteutettiin kysely koko hallinnonalan työntekijöille. Kyselyyn vastasi 2085 sisäasiainhallinnon ammattilaista. Henkilöstön näkökulmasta keskeisimmät teemat kiteytyvät jaksamiseen pitkittyneessä häiriötilanteessa sekä henkilöstön suojaamiseen ja riittävyyteen pandemian aikana. Erityisesti esihenkilöiden ja Rajavartiolaitoksen työntekijöiden kuormitus kasvoi. Lisäksi viestintä joutui Covid-19 -pandemian aikana suuren paineen alle. Viestinnän resurssit eivät sisäministeriön hallinnonalalla vastanneet pandemian aiheuttamaa selkeää kasvua viestintätarpeisiin.Kyselyn perusteella laajamittaiseen etätyöhön siirtyminen aiheutti kuormitusta tietojärjestelmille ja tietoturvalle ja heikensi työergonomiaa. Toisaalta etätyössä olevat pystyivät keskittymään paremmin.Koronatilanteeseen liittyvää sisäistä ohjeistusta jaettiin hallinnonalalla runsaasti. Pääsääntöisesti ohjeistus koettiin onnistuneena, mutta ohjeiden runsas määrä aiheutti myös päällekkäisyyksiä ja ongelmia löytää oleellinen tieto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisia toimijoita voidaan hyväksikäyttää korruptioon liittyvässä rahanpesussa, vaikka Pohjoismaissa esiintyy verrattain vähän näkyvää korruptiota, kuten lahjontaa. Tämä selviää Poliisiammattikorkeakoulun tuoreesta selvityksestä, joka valottaa korruption ja rahanpesun yhteyksiä Pohjoismaissa.Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa on tarkasteltu erityisesti lahjontaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvityksen mukaan esimerkiksi kansainvälisen liiketoiminnan yhteydessä annettuja lahjuksia voidaan peitellä konsulttien käytön tai monimutkaisten yritysrakenteiden avulla. Pohjoismaissa on tullut ilmi tapauksia, joissa ICT-alan, logistiikan, puolustusteollisuuden ja finanssisektorin toimijoita on hyväksikäytetty korruptiivisten varojen välikäsinä. Kansainvälinen ulottuvuus tekee tapausten tutkinnasta haastavaa, ja toistaiseksi lahjonnasta kansainvälisessä liiketoiminnassa tai korruptiivisten varojen rahanpesusta on annettu verrattain vähän tuomioita.Korruptiontorjunta edellyttää yhteistyötäEsiselvityksessä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, tilastollinen tarkastelu sekä kysely pohjoismaisille rahanpesun selvittelykeskuksille. Kyselyssä tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä ilmiöiden yhteyksistä ja kerättiin kokemuksia tapauksista, joissa rahanpesuepäilyn kohteena olevat varat ovat mahdollisesti peräisin korruptiivisista toimista. Selvityksessä kävi ilmi, että rahanpesulaissa mainitut ilmoitusvelvolliset ovat keskeisessä roolissa korruption tunnistajina, mutta korruption tunnistaminen ja selvittäminen on vaikeaa.Korruption monimuotoisuus ja hankala hahmotettavuus tekevät myös korruptiontorjunnasta vaikeaa. Korruptiontorjunnan tehokkuutta koskevissa arvioissa on kiinnitetty huomiota alihankintajärjestelyiden valvontaan sekä vihjeitten antajien suojeluun Pohjoismaissa. Monialainen yhteistyö sekä koulutus ovat tärkeä osa korruptiontorjuntaa. Hanke jatkuu tänä vuonna selvityksellä, jossa tarkastellaan viranomaisten ja rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten hyviä käytäntöjä korruption tunnistamisessa ja analysoinnissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Tavoitteena on muuttaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Yksilöllisten työvoimapalveluiden edellytys on, että niiden toteuttamiseen on riittävät resurssit. Suomi on ollut tässä muita Pohjoismaita jäljessä.Palvelut tukevat omatoimista työnhakua sen kaikissa vaiheissa Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja hänelle tarjottavan yksilöllisen työnhaun tuen määrää lisättäisiin merkittävästi. Tukea saisi entistä nopeammin kaikissa työnhaun vaiheissa. Jatkossa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuvan kunnan asiantuntijan kahden viikon välein työnhaun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen työnhakija tavattaisiin kolmen kuukauden välein ja tiivis, mutta lyhyempi jakso tapaamisia toistuisi kuuden kuukauden välein, jos työnhaku pitkittyy.Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Tämän perusteella sovittaisiin työnhakua tukevista palveluista ja haettavien työmahdollisuuksien määrästä. Lähtökohtaisesti työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut. Myös alueen työmarkkinatilanne huomioitaisiin. Asiantuntija tukisi työnhakijaa kaikin keinon sopivien työmahdollisuuksien etsinnässä.Työtön valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Hakemiseksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voisivat tehdä jatkossakin työnhakijoille työtarjouksia. Työtarjoukset olisivat velvoittavia eli edellytys työnhakijan työttömyysetuuden jatkumiselle, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Työtarjous ei olisi velvoittava, jos työnhakija olisi jo ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.Uudistus kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tuleeTyöttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Tarjottujen työpaikkojen hakematta jättäminen johtaa nykyisinkin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.Yksiköllinen ja tehokas palvelu lyhentää työttömyysjaksojaPohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.Muutokset näkyisivät työnhakijan arjessa vuonna 2022Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti luonnoksen lainsäädäntömuutoksista lausuntokierrokselle 7.6.2021. Lausuntokierros jatkuu 1.8.2021 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan toukokuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ehdollisuus ja ekojärjestelmä lisäävät maatalouspolitiikan ympäristövaikuttavuutta. Ne ovat osa CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimien kokonaisuutta, jota EU-keskusteluissa kutsutaan vihreäksi arkkitehtuuriksi, muistuttaa neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori blogissaan.
EU-asetusten perusteella asetettavat ehdollisuuden vaatimukset ja ekojärjestelmän toimien sisältö kuvataan kansallisessa CAP-suunnitelmassa. Mm. suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien kokonaisuutta esitellään maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä tilaisuudessa 17. kesäkuuta.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi valtion erityisavustukset koulujen yhteiskunnallisen eriytymisen eli koulusegregaation vähentämistä koskevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja kaupunkisuunnitteluun vuosille 2021-2023. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.Valtionavustushaun tavoitteena on käynnistää uudenlaista koulusegregaation ehkäisemiseen pyrkivää kaupunkien sisäistä, kaupunkien välistä sekä valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja tuottaa uudenlaista tietoa toimivista käytänteistä koulusegregaation ehkäisemiseksi. – Suomessa oma lähikoulu kuluu maailman parhaimpien joukkoon ja meidän vakaa aikomuksemme on pitää tästä ainutlaatuisesta vahvuudestamme kiinni. Kaupunkien sisäinen eriytyminen on kiihtynyt ja koulutuksen tasa-arvoa on tässä ajassa puolustettava määrätietoisesti, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.Avustettavien hankkeiden tulee ensisijaisesti koskea esi- ja perusopetusta. Etusijalla ovat hankkeet, joissa huomioidaan myös varhaiskasvatus. Avustuksella on mahdollista tukea myös sellaisia hankkeita, joissa huomioidaan kulttuuri- ja nuorisotoimen potentiaali koulujen/oppilasalueiden naapurustojen sosioekonomisen eriytymisen torjunnassa.Avustusta voidaan käyttää avustuksen tavoitteita toteuttavasta kehittämistoiminnasta, koordinaatiotoiminnasta, selvityksistä, viestinnästä ja yhteistyöstä koituviin kuluihin sekä hankkeen koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaavan henkilöstön palkkakuluihin.Valtionavustus on osa Oikeus oppia –ohjelman (https://minedu.fi/laatuohjelmat) tavoitteita.Valtionavustuksella käynnistettävä toiminta tukee myös ympäristöministeriön Lähiöohjelman tavoitteita ja sitä toteutetaan kansallisen kaupunkistrategian 2020-2030 kumppanuusperiaatteiden mukaisesti. Haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä. Valtionavustus on suunnattu erityisesti niille kunnille ja kaupungeille, joissa yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen aiheuttaa peruskoulujen välistä eriytymistä eli koulusegregaatiota. Hakuaika loppuu 29.10.2021.Avustuksen hakuilmoitus 

Lähde: Valtioneuvosto.fi