NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmän mukaan sovittelu voisi sopia joihinkin yksittäisiin hallintoasioihin, esimerkiksi julkisten tahojen välisiin hallintoriita-asioihin. Työryhmä ei kuitenkaan esitä yleistä hallintoasioiden sovittelujärjestelmän perustamista.Oikeusministeriön työryhmän esiselvityksessä kartoitettiin, voitaisiinko sovittelun kaltaisia menettelyjä tuoda hallintolainkäytössä käsiteltäviin asioihin. Nykyisin sovittelua voidaan käyttää esimerkiksi rikos- ja riita-asioissa. Taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan selvitetään mahdollisuudet tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin. Työryhmän mukaan sovittelun mahdollisuudet hallintoasioiden käsittelyssä ovat suppeammat kuin riita-asioissa, sillä viranomaispäätöksissä on yleisesti pienempi harkintavalta ja suuri julkinen intressi. Sovittelu voisi sopia joidenkin yksittäisten asioiden tai asiaryhmien käsittelyynTyöryhmän mukaan hallintoasioissa ei ole asiaryhmää, jossa sovittelulle olisi tuntuva tarve. Näin ollen varsinaisen sovittelijaverkoston luominen, kouluttaminen ja ylläpitäminen ei olisi kannattavaa. Sovittelu voisi työryhmän mukaan sopia kuitenkin esimerkiksi julkisten tahojen välisiin hallintoriita-asioihin. Sovittelu voisi sopia myös asiaan, joka koskee viranomaisen lisäksi kahta eri osapuolta ja jossa ei ole merkittävää julkista intressiä. Tällaisia voisivat olla muun muassa tavaramerkkejä koskevat valitusasiat, joissa rekisteröinnin esteeksi on todettu sekaannusvaara aiempaan tavaramerkkiin. Lisäksi sovitteluun saattaisivat työryhmän mukaan sopia eräät naapuruussuhdetta koskevat asiat. Hallintolainkäyttöasioissa voitaisiin myös ottaa käyttöön osapuolten saavuttaman sovinnon vahvistaminen tietyissä tilanteissa. Varsinaisen sovittelumenettelyn luomisen vaihtoehtona olisi esimerkiksi kirjata lakiin, että hallintotuomioistuimissa tulee edistää sovintoa.Työryhmän selvitykseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.8.2021 asti.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu videoyhteydellä 9.6.2021 Pohjoisen ryhmän (Northern Group) ministerikokoukseen. Northern Group on Pohjois-Euroopan turvallisuutta käsittelevä foorumi. Ryhmittymään kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa. Pohjoisen ryhmän tämänkertaisen istunnon asialistalla on alueellinen turvallisuustilanne, kestävä kehitys puolustusalalla sekä niin kutsuttu Green Defence. Lisäksi ministerit keskustelevat sotilaallisesta liikkuvuudesta (Military Mobility). Kokouksen puheenjohtajamaana toimii Viro. Kokouksen jälkeen Northern Group puheenjohtajuus siirtyy loppuvuodeksi Suomelle. Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086, ja kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.
NordenBladet — Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2018 47 miljardin edestä, josta 31 miljardia yrityksiltä. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella on selvää, että julkisilla hankinnoilla voi olla merkittäviä työllisyys- ja yritysvaikutuksia. Tästä syystä olisikin tärkeä saada tarkempaa tietoa hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksista myös Suomesta, toteaa tänään julkaistu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus. Tutkimus tukee kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa ja Hankinta-Suomi -ohjelmaa.Julkisten hankintojen vuotuisen kokonaisarvon laskenta tarkentui Käsitys Suomen julkisten hankintojen vuotuisesta kokonaisarvosta on pitkään perustunut EU:n komission vuonna 2015 tekemään arvioon 35 miljardista eurosta. Julkaistussa tutkimuksessa on ensi kertaa tarkasteltu julkisten hankintojen kokonaisarvoa kynnysarvon ylittävien hankintojen ja kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen näkökulmasta.Selvityksen mukaan kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat mukaan lukien oli tarkasteluvuonna 2018 47 miljardia euroa. Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen (julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat pois lukien) julkisten hankintojen kokonaisarvo vuonna 2018 oli 31 miljardia euroa. Edelleen kynnysarvon ylittävien julkisten hankintojen kokonaisarvo kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen osalta vuonna 2018 oli 15 miljardia euroa.Hankintoja koskevan tiedon avoimuus, kerääminen ja hyödyntäminen ovat murrosvaiheessa kansallisella ja hankintayksikkötasollaHankintoja koskevan kansallisen tiedon kokoamiseksi on otettu edistymisaskelia viime vuosina, mm. valtionhallinnon avoimen ostolaskudatan osalta. Vaikka kunnille suunnatun ostolaskudatan avaamisen ohjeistus on ensi kertaa julkaistu jo vuonna 2016, on vain murto-osa kunnista tähän mennessä julkaissut ostolaskudatansa avoimena datana.Selvityksessä ehdotetaan harkittavaksi hankintoja koskevan datan avaamista koko hankinnan elinkaaren osalta avoimessa datapankissa ja datan yhdistettävyyden varmistamista muiden datalähteiden, kuten yritystietokantojen kanssa. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutusten arvioimisen, hankintayksiköiden työtä tukevan vertailutiedon saatavuuden parantamisen ja lisäisi verorahojen käytön läpinäkyvyyttä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt urheilija-apurahoja talvilajien urheilijoille yhteensä 839 000 euroa. Ministeri myönsi tässä yhteydessä apurahan myös kahdelle yleisurheilijalle alkukauden näyttöjen perusteella. Apurahan sai 90 urheilijaa. Suurimman 20 000 euron apurahan sai 12 urheilijaa. 34 urheilijalle myönnettiin 10 000 euron apuraha ja 44 urheilijalle 6 000 euron suuruinen apuraha.Apurahan tarkoituksena on turvata urheilijoille taloudelliset edellytykset ammattimaiselle valmentautumiselle niin, että urheilijat voivat menestyä kansainvälisissä arvokisoissa. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja myöntämisessä otetaan huomioon esimerkiksi urheilijan sitoutuminen valmennukseen ja menestys kilpailuissa.20 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu ehdottomalla ja vakiintuneella kansainvälisellä huipulla oleville olympia- tai paralympialajien yksilöurheilijoille. Apurahan saava urheilija arvioidaan potentiaaliseksi seuraavien olympialaisten tai paralympialaisten mitaliurheilijaksi. Apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle.10 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha voidaan myöntää sellaisille yksilölajien urheilijoille, jotka ovat kansainvälisissä arvokilpailuissa tai muissa vastaavissa kansainvälisissä kilpailuissa vakiinnuttaneet tasonsa 16 parhaan joukkoon olympialajeissa ja kahdeksan parhaan joukkoon paralympialajeissa. Heidät arvioidaan tulevaisuuden pistesijaurheilijoiksi olympialajeissa ja mitaliurheilijoiksi paralympialajeissa.10 000 euron apuraha voidaan myöntää myös urheilu-uransa kehitysvaiheessa oleville nuorille urheilijoille, joilla on hyviä näyttöjä aikuisten kansainvälisistä arvokilpailuista tai vastaavista kansainvälisistä kilpailuista ja jotka arvioidaan tulevaisuuden aikuisten arvokilpailumenestyjiksi, olympia- tai paralympiajoukkuelajien urheilijoille, joilla arvioidaan olevan mahdollisuus mitaleille olympialaisissa tai lajin MM-kilpailuissa tai ei-olympialajien yksilöurheilijalle, joka on mitaliehdokas seuraavissa lajin MM-kilpailuissa.6 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi (lähtökohtaisesti nuoret urheilijat). Urheilijan menestyspotentiaalia arvioidaan vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon. Apuraha voidaan myöntää myös yksilölajien joukkueen urheilijoille tai paralympialajien joukkueurheilijoille, joilla arvioidaan kansainvälisten näyttöjen perusteella olevan tulevaisuudessa mahdollisuus mitalisijoihin joukkue- tai viestikilpailussa olympialaisissa, paralympialaisissa tai lajin MM- kilpailuissa.Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti apurahan saajista Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksestä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kevennykset toteutetaan sote-ministeriryhmän viime viikkoisen esityksen mukaisesti. Lisäksi Keski-Pohjanmaa siirtyy leviämistasolta kiihtymistasolle.Perus- ja kiihtymisvaiheen alueilta poistetaan erillinen ”tanssi- ja karaokekielto”. Perustasolla asiakkailla ei myöskään tarvitse olla pöytä- ja istumapaikkaa ulkona tapahtuvassa ravitsemistoiminnassa. Tällä mahdollistetaan erityisesti yleisötapahtumissa tapahtuvaa ravintolatoimintaa. Lisäksi aukiolo- ja anniskeluaikoihin tehdään kevennyksiä perus- ja leviämisvaiheen alueilla.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
NordenBladet — Kotimaan matkailu, se taitaa olla suositumpaa kuin koskaan! Tee Se Suomessa –sivuston avulla matkailu on myös helpompaa kuin koskaan aiemmin – klikkaile itsesi mukaan kesän seikkailuihin!Tee Se Suomessa –sivustolle on koottu yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä. Kohteet ovat uniikkeja: miltä kuulostaisi lomailu Ilomantsissa lehmien kanssa tai illallinen tasokkaassa saaristoravintolassa, joka on tehty vanhaan kyläkouluun? Kohteet on jaoteltu maakunnallisesti, joten koko kesäreissun kohteet on helppo napata yhdeltä sivustolta.Haluatko päästä jyvälle parhaista kalastuskohteista? Kiinnostaako upeimmat pyöräilymaastot? Halajatko ainutlaatuisten elämysten pariin? Toimituksen tärppien avulla on helppo löytää mainiot vinkit elämykselliseen lomaan, oli kyseessä lapsiperhe, ystäväporukka tai loma kumppanin kesken.EU-osarahoitteisesta (maaseuturahasto) maaseutuohjelmasta (Avautuu uudessa välilehdessä) rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014-2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa – 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja. Tee Se Suomessa -sivusto on maaseutuohjelman viestintää, joten siinä halutaan esitellä nimenomaan rahoitettuja kohteita.Osallistu sinäkin somessa ja esittele parhaat kotimaan kohteet tunnisteella #TeeSeSuomessa! Toivomme myös maaseutuohjelman tunnisteen #Maaseutufi-käyttöä.Tee se Suomessa -sivustolle
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia tiivistää veropohjaa. Osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei olisi selvityksen mukaan perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Kiinteistösijoitusten verotukseen ehdotetaan eräitä muutoksia.Työryhmän tehtävänä on ollut hallitusohjelman mukaisesti selvittää, onko osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille mahdollista ottaa käyttöön viiden prosentin lähdevero. Vaikka viiden prosentin lähdeverolle on sinällään löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, työryhmä kuitenkin katsoo, että erillistä osinkojen lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Ehdotettu osinkojen lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi nykyisestä osinkoverojärjestelmästä entistä monimutkaisemman. Veroon liittyisi elementtejä, joita ei voida perustella hyvän verojärjestelmän näkökulmasta. Ehdotettu 5 prosentin lähdevero kohdistuisi vain kotimaisiin osinkoihin, jolloin ulkomailta saadut osingot jäisivät verotuksen ulkopuolelle samoin kuin muut sijoitustuotot. Veroa ei myöskään voitaisi periä ulkomaisilta osingonsaajilta siltä osin kuin Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat verotusoikeutta. Työryhmän arvion mukaan osinkojen lähdeverolla olisi todennäköisesti myös käyttäytymisvaikutuksia ja kertyvien verotuottojen määriin liittyy epävarmuutta.Läpivirtausmalli edellyttää jatkotarkasteluaTyöryhmä selvitti myös mahdollisuuksia periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa. Kiinteistösijoittamisen rakenteet ovat moninaisia ja työryhmä arvioi laajasti niihin liittyviä erilaisia verokysymyksiä. Työryhmä on tarkastellut erityisesti kotimaisten pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelua veropohjan turvaamisen näkökulmasta. Tältä osin merkittävimmäksi mahdolliseksi veropohjan tiivistämiskohteeksi nousi selvityksessä se, että ulkomaiset kiinteistörahastot vapautuvat kokonaan Suomesta saadun tulon verotuksesta sen takia, että ne EU-oikeuden nojalla rinnastuvat kotimaiseen erikoissijoitusrahastoon, joka on erillinen verovapaaksi säädetty yhteisö. Työryhmä on arvioinut, voitaisiinko kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelu eriyttää muista sijoitusrahastoista ja erikoissijoitusrahastoista. Työryhmä on tarkastellut tässä tarkoituksessa erityisesti niin sanottua läpivirtausmallia ja mahdollisuutta rajata sen käyttö harvempiomisteisiin erikoissijoitusrahastoihin. Suomen verojärjestelmässä puhdas läpivirtausmalli olisi kuitenkin uudenlainen järjestelmä, joka edellyttäisi jatkotarkastelua ottaen myös huomioon EU-oikeuden tuleva kehitys.Työryhmä on tarkastellut myös vaihtoehtoista mallia, jossa kiinteistöomaisuuteen sijoittavilta erikoissijoitusrahastoilta poistettaisiin verovapaus. Tämä olisi kuitenkin laaja ja periaatteellinen muutos rahastojen verotukseen.Lisäksi työryhmä katsoo, että kansallista sääntelyä tuloverolaissa olisi veropohjan tiivistämisen näkökulmasta perusteltua muuttaa, jotta mahdollistettaisiin aikaisempaa laajemmin verosopimuksissa sallittu verotusoikeuden käyttö kiinteistön välillisissä luovutustilanteissa. Erityisesti välillisissä kiinteistösijoitusrakenteissa voi syntyä tilanteita, joissa Suomi ei kansallisen sääntelyn nojalla voi verottaa luovutuksesta ulkomaiselle sijoittajalle syntyvää voittoa, vaikka usea Suomen solmima verosopimus sinällään sallisi verotuksen.Veropohjan tiivistäminen tärkeää globaalissa taloudessaTyöryhmässä oli jäsenet valtiovarainministeriöstä, Verohallinnosta ja yliopistoista sekä edustus Finanssialalta.Molemmat selvityskohteet ulottuvat laajalti moniin verojärjestelmän osiin ja rajat ylittäviin tilanteisiin. Työryhmä on ottanut huomioon EU-oikeuden, verosopimukset ja vaikutuksen eri toimijoihin Suomessa. Selvitystyö perustui hallitusohjelmaan, jonka mukaan veropohjan tiivistäminen on tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylittävät kansalliset rajat. Työryhmän johtopäätökset lähtevät seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ne etenevät hallituksen käsittelyyn.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain ja asetuksen muuttamiseksi. Luonnokset ovat kommentoitavissa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 8.6.–30.7.2021.Esityksen tarkoituksena on mukauttaa maakaasun varastointivelvoitetta koskeva sääntely kaasumarkkinoiden kilpailulle avautumiseen, yhtenäistää velvoitevarastointia koskevaa sääntelyä, päivittää asetuksenantovaltuudet ja tehostaa muutoksenhakumenettelyä.Lausuntojen perusteella lain ja asetuksen muutosten valmistelu jatkuu virkatyönä. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella. Lain ja asetuksen muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.Merkittävimmät muutokset koskevat maakaasun varastointivelvoitetta. Taustalla on Suomen kaasumarkkinoiden avautuminen. Maahantuojat eivät enää jatkossa olisi varastointivelvollisia. Velvoite koskisi elinkeinonharjoittajia, jotka käyttävät, jälleenmyyvät tai vähittäismyyvät maakaasua tai nesteytettyä maakaasua. Vähäinen vuosihankintamäärä ei enää olisi peruste vapautua varastointivelvoitteesta. Kivihiilen velvoitevarastointia koskevaa sääntelyä muutettaisiin yhdenmukaisemmaksi maakaasun ja öljyn velvoitevarastointia koskevan sääntelyn kanssa. Uudelle kivihiilen, öljyn tai maakaasun varastointivelvolliselle ei enää myönnettäisi helpotusta.
NordenBladet — Ydinenergiateollisuuden kansainvälinen liiketoimintatapahtuma, Nordic Nuclear Forum käynnistyy 8.6. Kolmipäiväinen verkkokonferenssi kokoaa yhteen satoja alan osaajia ympäri maailmaa. Konferenssin järjestää FinNuclear ry yhteistyössä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa.Tilaisuuden avauspuheessa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä korosti ydinenergian päästöttömyyttä ja sen roolia yhtenä keskeisenä ilmastotoimena. Hän myös korosti turvallisuus ensin -periaatetta ydinvoiman sääntelyssä, käytössä ja uusien teknologioita kehitettäessä. Myös alan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön on pysyttävä mukana tässä kehityksessä.– Ydinvoimalla on keskeinen ja kasvava rooli energialähteenä Suomessa. Vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että käytössämme ovat kaikki puhtaan energian teknologiat, Huttunen muistuttaa.– Politiikan ja lainsäädännön tulee olla neutraalia, kun tehdään valintoja kestävien energialähteiden välillä. Siksi onkin ollut huolestuttavaa seurata eurooppalaista keskustelua kestävästä rahoituksesta ja taksonomiasta. Pitäisi mielestäni olla selvää, että samoja kestävyyskriteereitä sovelletaan kaikkiin energialähteisiin, korostaa Huttunen.– Euroopan komissio on kuitenkin jakanut taksonomiaa koskevan delegoidun asetuksensa kahtia lykkäämällä kaasua ja ydinvoimaa koskevat säädökset myöhempään aikaan. Tämä tekee hyvin vaikeaksi tehdä asetuksesta kokonaisarviota, ja jäsenvaltioille ottaa siihen kantaa. Teknologianeutraalisuuden tulisi kuitenkin olla poliittisten tarkastelujen sijaan tässä ohjaavana periaatteena.Huttunen muistuttaa, että ydinenergian osalta turvallisuus on aina etusijalla. Sääntelyn olisi kuitenkin keskityttävä olennaisiin tekijöihin: turvallisuuteen, laitosten luotettavuuteen ja prosesseihin. Tällä hetkellä paneudutaan liian usein yksityiskohtaisten normien ja sääntöjen noudattamiseen.– Suomessa on juuri aloitettu ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistukseen valmistelu. Tämä ei tarkoita sitä, että säädöksissä olisi jotain perusteellisesti vialla. Ydinenergialaki on toiminut varsin hyvin ja mahdollistanut sekä uusien ydinvoimalaitoksen rakentamisen, että maailman ensimmäisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisen, Huttunen kertoo.– Haluamme lainsäädäntöön kuitenkin enemmän oikeudellista selkeyttä ja johdonmukaisuutta. On myös valmistauduttava uusiin teknologioihin, kuten pienten SMR-reaktoreiden tuloon. Samalla on tarkasteltava vuorovaikutusta muiden sääntelyalojen sekä EU:n ja kansainvälisten säännösten kanssa. Lainsäädäntömme uudistaminen vie ehkä 5-6 vuotta, mutta nyt on aika aloittaa, Huttunen toteaa.– Tulevaisuutta ajatellen on myös ratkaisevan tärkeää löytää joustavia tapoja kansainväliselle sääntely-yhteistyölle. Uusien ratkaisujen laaja käyttöönotto voi osoittautua erittäin vaikeaksi, jos jokaisella valtiolla on omat sääntönsä ja vaatimuksensa. Tämä on yleinen haaste, johon meidän on kaikkien vastattava, muistuttaa Huttunen.
NordenBladet — Professori Markus Jäntin johtama tutkijaryhmä ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä tutkimusten mukaan. Hallitus tarkastelee tutkijaryhmän ehdotuksia valmistellessaan taloutta vahvistavia työllisyystoimia.– Helppoja keinoja työllisyyden nostamiseen ei ole. Olemme tehneet joukon ehdotuksia, joiden uskomme tutkimustulosten perusteella edistävän työllisyyttä. Olemme työssämme huomioineet, miten toimet vaikuttaisivat työllisyyden lisäksi tulojen jakautumiseen ja hyvinvointiin Suomessa, taloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kertoo.– Kiitän tutkijaryhmää perusteellisesta työstä. Käymme ehdotukset tarkasti läpi. Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tutkijaryhmän raportin 8.6.2021. Riippumaton työryhmä aloitti työnsä marraskuussa 2019.Tutkijaryhmä panostaisi työnhaun ja osatyökykyisten tukeenTutkijaryhmän ehdotukset ja suositukset voidaan jakaa kuuteen kokonaisuuteen:työttömyysturvaaktiivinen työvoimapolitiikkaosatyökykyisetverot ja tulonsiirrotyrittäjyyden työllistämisvaikutuksetmaahanmuutto ja työllisyys.Työttömyysturvan keston tutkijaryhmä muuttaisi suhdanneperusteiseksi. Päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen hankalassa taloustilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Lisäksi tutkijaryhmä ehdottaa, että työttömyysetuuden työssäoloehto perustuisi työnhakijan tuloihin ja päivärahan maksaminen automatisoitaisiin. Jos työnhakija laiminlöisi työnhakuun liittyvän velvollisuutensa, tästä seuraisi varoitus ennen sanktiota.Jotta työnhakijat työllistyisivät nykyistä paremmin, tutkijaryhmä ehdottaa muun muassa, että TE-toimistojen henkilökuntaa lisättäisiin, työnhakijoiden tapaamiset alkaisivat nykyistä aikaisemmin ja tietoteknologiaa hyödynnettäisiin laajemmin.Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tutkijaryhmä lisäisi muun muassa tehostettuja tukitoimia kuten työhönvalmennusta.Tutkijaryhmän raportti sisältää katsauksen, jossa vertaillaan työllisyysastetta eri Pohjoismaissa. Lisäksi tutkijat tarkastelevat yksityiskohtaisemmin, millaista työvoimaa ja potentiaalisia työllisiä Suomessa on.
