NordenBladet — Kuntavaalipäivänä 13.6. voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa.Tieto vaalipäivän äänestyspaikasta löytyy äänioikeusilmoituksesta ja verkosta aanestyspaikat.fi-karttapalvelusta. Äänestyspaikkaa voi tiedustella myös maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4770. Kuntavaalien äänioikeusilmoitukset lähetetään postitse. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään hänelle Suomi.fi-palveluun. Sähköiset viranomaistiedotteet on tilannut jo noin 580 000 henkilöä. Kuntavaalien 2021 äänioikeusrekisteri pohjautuu väestötietojärjestelmässä 23.4.2021 olleisiin tietoihin. Mikäli henkilö on muuttanut 23.4. jälkeen, äänestyspaikka määräytyy aiemman kotikunnan mukaisesti. Äänestyspaikat verkossaTietoa kuntavaaleista ja äänestämisestäVaalit.fi: Äänestäminen vaalipäivänä Koronaohjeita äänestäjille
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa vauhdittaa kulttuurialan jälleenrakennusta. Kulttuurin ja luovien alojen nousuun ja niiden yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen merkitykseen panostetaan mm. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Lisäksi Suomeen kaavaillaan kulttuurin ja luovien alojen rahastoa, jota valtio on varautunut pääomittamaan. Tulevaisuuden näkymiä pohjustetaan työryhmässä ja ministeriön tukemilla hankkeilla.–Taide- ja kulttuuriala on saatava nousuun ja sen osaaminen ja merkittävä potentiaali käyttöön laajasti yhteiskunnassa. Haluamme etsiä ratkaisumahdollisuuksia alan haasteisiin ja tukea hyvien toimien toteutumista, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.– Vaikka korona-aika on ollut kulttuurille haastava, on se samalla tuonut aiempaa väkevämmin näkyville alan taloudellisen vaikuttavuuden ja inhimillisen tärkeyden ihmisten hyvinvoinnille. Siksi alan jälleenrakennus on yhteinen projektimme.Valmistelun tueksi opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa työryhmän, jolta odotetaan ehdotuksia siitä, kuinka kulttuurin ja taiteen toimialaa voidaan vahvistaa ja tukea sen elpymistä. Ryhmä käsittelee myös EU:n elpymis- ja sopeutumispakettiin sisältyvän kulttuurin alan rahoituksen kohdentamistarpeita, kulttuurin ja luovien alojen rahaston perustamista sekä kulttuurin ja taiteen rahoituspohjan vahvistamista seuraavalle hallituskaudelle.Työryhmän jäsenet edustavat taiteen ja kulttuurin toimintakenttää ja aloja. Ryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuomo Puumala (OKM) ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM). Jäseninä ryhmässä ovat Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila, ohjaaja ja käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff, valtiosihteeri Jukka Ihanus (TEM), taideneuvoston puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen, taitelija, kulttuuriyrittäjä Sari Kaasinen, muusikko Mikko Kosonen, näyttelijä, taiteellinen johtaja Jarkko Lahti, Suomen Taitelijaseuran puheenjohtaja, kuvataiteilija Teemu Mäki, tanssija Julian Owusu, Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja Tommi Saarikivi, erityisasiantuntija Johanna Selkee (Suomen Kuntaliitto), Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat Kulta ry:n toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen ja Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.OKM:n tukemilla hankkeilla haetaan ratkaisuja kulttuurialan haasteisiinMinisteriön tuella käynnistyy myös kaksi hanketta, joilla kartoitetaan kulttuurialan tulevaisuusnäkymiä ja tuotetaan ratkaisuehdotuksia alan haasteisiin. Hankkeiden toteutuksesta vastaavat Taideyliopisto ja Kulta ry, ja niiden tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2022. Kulttuurialan tulevaisuutta selvittävä työryhmä toimii hankkeiden ohjausryhmänä.Taideyliopisto käynnistää yliopiston strategiaa tukevan taidealan jälleenrakennusohjelman, jolla tuetaan taidealan uudistumista, TKI-toimintaa, jatkuvan oppimisen tarjontaa sekä alan työllisyyden kasvua. Kulta ry:n hanke keskittyy kulttuurin ja taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseen ja alan toimijoiden työllisyyteen ja toimeentuloon. Keskeinen kysymys on, miten taiteen ja kulttuurin rakenteita voidaan vahvistaa, jotta toimiala kehittyisi ja kukoistaisi. Työnsä tueksi Kulta ry järjestää laajasti alueellisia kulttuurikohtaamisia. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore tukee hankkeita tutkimustiedolla koronapandemian vaikutuksista. Työssä hyödynnetään myös opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuodesta 2021 alalle tekemän koronakyselyn palautetta.
NordenBladet — Valtaosa suomalaiskunnista on sitä mieltä, että puurakentamiselle ei ole esteitä. Puuta käytetään melko paljon palvelurakennuksissa, mutta kerrostaloissa markkinaosuus ei ole toistaiseksi kasvanut. Tiedot selviävät Rakennustutkimus RTS:n vuoden 2020 lopulla toteuttamasta kyselystä, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.Kyselyn mukaan kunnat suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Lähes puolet (46 %) vastanneista kunnista on kiinnittänyt erityistä huomiota puurakentamisen edistämiseen. Yleisimpiä keinoja ovat puurakentamisen huomioiminen kaavoituksessa, puurakentamisen suosiminen sekä palvelurakennusten rakentaminen puusta. Kolmannes vastaajista (33 %) kertoi rakentaneensa palvelurakennuksia hirrestä ja massiivipuusta.Selvä enemmistö kunnista (65 %) ei tunnistanut lainkaan puurakentamista hidastavia tekijöitä. Vajaa viidennes (18 %) piti hidasteena puurakentamisen kalleutta ja vajaa kymmenesosa (9 %) vallitsevaa talous- ja suhdannetilannetta.Merkittävimmiksi puurakentamista edistäviksi tekijöiksi kunnat mainitsevat puurakentamisen edistämisen kaavoituksessa (18 %), alueen puutuoteteollisuuden tai muut paikalliset toimijat (15 %) sekä paikkakunnalla vallitsevan puurakentamisen perinteen (13 %).Viidennes rakennettavista palvelurakennuksista puurunkoisiaSelvityksen mukaan kunnat aikovat rakentaa kaikkiaan 331 palvelurakennuskohdetta vuosina 2021–2022. Näitä ovat muun muassa päiväkodit, koulut, vanhainkodit, hoitoalan rakennukset sekä muut julkiset rakennukset.Palvelurakennuksista hieman alle viidennes, 62 kohdetta, on jo sovittu rakennettavaksi puusta. Esimerkiksi puurakenteisia päiväkoteja on tarkoitus rakentaa 23 kappaletta ja kouluja ja opetusrakennuksia 17 kappaletta. Puurakentamisen suunniteltu osuus nousi selvästi varsinkin vanhuspalvelurakennusten (9 kpl) ja muiden hoitoalan rakennusten (9 kpl) kohdalla. Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on asettanut kunnille tavoitteen puurakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseksi uudisrakentamisessa.”Tavoitteena on, että neljän vuoden kuluttua opetusrakennuksista 65 prosenttia ja hoitoalan rakennuksista 35 prosenttia rakennettaisiin puusta. Kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta puurakentamista tulisi olla 45 prosenttia”, sanoo Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino.”Kunnat ovat hyvin aktivoituneet kehittämään puurakentamisen osaamistaan, ja valmiudet uusien hankkeiden toteuttamiseen paranevat jatkuvasti.”Puukerrostaloissa kirittävääVuonna 2020 kaikista kerrostaloaloituksista puukerrostalojen määrä oli vain 10 prosenttia. Suosio oli samalla tasolla viimeksi vuosina 2014–2015. Esimerkiksi vuonna 2017 kerrostaloaloituksissa puukerrostaloilla oli 17 prosentin osuus. Määrän odotettiin kasvavan, sillä vuonna 2019 kunnista viidennes kertoi, että aikoo rakentaa puukerrostaloja vuosien 2020–2021 aikana. Tavoite on, että julkisen rakennuttajan uusissa asuinkerrostaloissa puurakentamisella on 46 prosentin markkinaosuus vuonna 2025.”Puukerrostalorakentaminen etenee hitaasti niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kerrostalojen määrässä puun markkinaosuus on tällä hetkellä 10 prosenttia, mutta asunnoissa vain 4 prosenttia. Puukerrostaloissa asuntoja on keskimääräistä vähemmän”, Petri Heino toteaa.“Julkista toimijaa tuetaan monin tavoin tällä segmentillä. Käytössä on esimerkiksi korotettu käynnistysavustus rakennuttajalle”, Heino sanoo.”Tieto, tietoisuus ja luottamus puuhun myös kerrostalorakentamisessa on hankkeiden myötä jatkuvasti kasvamassa.”Rakennustutkimus RTS:n toteuttama tutkimus perustuu loka–marraskuussa 2020 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 293 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.Hankeikkuna.fi: Puurakentamisen kuntakartoitus 2021–2022
NordenBladet — Euroopan tulevaisuuskonferenssin tarkoitus on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Konferenssissa painotetaan nuorten näkökulmaa, joten valtioneuvoston kanslia pyysi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:tä nimeämään Suomen kansalaisedustajan konferenssin täysistuntoon. Kansalaisedustajaksi on nimitetty 20-vuotias helsinkiläinen Ninni Norra.Norra on toiminut Euroopan nuorten parlamentin paikallishallituksessa sekä edustus- ja puheenjohtajatehtävissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Nykyään hän toimii luottamustehtävässä Allianssi ry:n kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmässä. Tämän ryhmän puitteissa Norra on osallistunut muun muassa EU:n nuorten konferenssiin sekä Euroopan nuorisodialogiin.”Tulevaisuuskonferenssi on paitsi erinomainen tilaisuus saattaa ideoitamme päättäjien tietoisuuteen, myös mahdollisuus pohtia sitä, millaista EU-politiikkaa haluamme jatkossa tehdä. Kansalaisedustajana koen tärkeäksi nostaa kiinnostusta EU-keskusteluun, sillä jokainen unionissa tehty päätös vaikuttaa vähintäänkin epäsuorasti arkeemme. Kun kehitämme yhteistyötä vakaina aikoina, selviämme myös vastoinkäymisistä kunnialla”, Norra toteaa.Tulevaisuuskonferenssin ensimmäinen täysistunto järjestetään Strasbourgissa ja osin etäyhteyksin 18.–19.6.2021. Suomen hallitusta konferenssin täysistunnoissa edustaa lähtökohtaisesti eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sekä yksi toinen ministeri käsiteltävien teemojen mukaan.”Kun puhumme yhdessä Euroopan tulevaisuudesta, on tärkeää, että keskustelussa kuuluu vahvana nuorten eurooppalaisten, tulevaisuutemme ääni. Suomessa olemme halunneet painottaa tätä myös tehdessämme päätöstä kansalaisedustajasta. Toivotan valitulle kansalaisedustajalle Ninni Norralle menestystä tärkeään tehtäväänsä”, toteaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Konferenssin tavoitteena on, että kansalaisyhteiskunta osallistuisi siihen aktiivisesti ja järjestäisi erilaisia tilaisuuksia. Tietoja konferenssitapahtumista kerätään komission monikielisen verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voivat verkkofoorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan. Konferenssin käynnistystilaisuus järjestettiin Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, pandemiatilanteesta johtuen osin virtuaalisesti. Konferenssin on määrä esittää johtopäätöksensä kevääseen 2022 mennessä. Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet kuuntelemaan eurooppalaisia ja tarkastelemaan näitä johtopäätöksiä toimivaltansa ja EU:n perussopimusten puitteissa.
NordenBladet — Suomi osallistuu vetytalouden eurooppalaisen arvoketjun rakentamiseen (vety-IPCEI) ja käynnistää siihen liittyvän haun yrityksille. Yritykset voivat 4. heinäkuuta asti esittää Business Finlandille eurooppalaisiin verkostoihin kytkeytyviä hankkeitaan, joilla vauhditetaan puhtaan vedyn tuotantoa ja vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä.– Suomi panostaa vähäpäästöiseen tulevaisuuteen ja yritysten kilpailukykyyn investoimalla vetytalouteen. Osallistuminen eurooppalaiseen vetytalouden hankkeeseen edistää investointeja vetytalouteen ja avaa suomalaiselle teollisuudelle ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa toimintaansa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Hallitus on Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kohdistanut vetyteknologiaan sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen kohdistuviin hankkeisiin merkittävän 150 miljoonan euron julkisen rahoituksen. Osa rahoituksesta suunnataan vety-IPCEI-prosessiin kytkeytyvien hankkeiden edistämiseen, joiden haku käynnistettiin nyt. Osa rahoituksesta suunnataan myöhemmin avautuvan haun kansallisiin hankkeisiin. Hankkeet tukevat osaltaan hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European Interest (Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke). IPCEI-hankkeita koskee erillinen, kevyempi valtiontukisäännöstö, jonka mukaan valtio voi tukea yrityksiä normaalia joustavammin.Suomalaisyritykset osaksi eurooppalaista vedyn tuotannon ja käytön arvoketjuaBusiness Finlandin järjestämän haun tavoitteena on löytää ne Suomessa toimivien yritysten projektit, joiden avulla suomalainen elinkeinoelämä voi liittyä osaksi eurooppalaista vedyn tuotantoon ja käyttöön liittyvää arvoketjua. Yritysten tulee haussa esittää hankkeet, joille Suomen tulisi hakea Euroopan komissiolta poikkeusta yleisiin valtiontukimenettelyihin. Komission päätöksen jälkeen Business Finland tekee aikoinaan hankkeiden rahoituspäätökset.Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti rahoitus kohdennetaan vetyarvoketjun investointeihin, joissa vedyn käyttökohteita ovat teollisuus, liikenne ja mahdolliset muut hiilidioksidin hyödyntämiseen perustuvat uudet tuotteet ja ratkaisut. Vedyn tuotanto hankkeissa perustuu ensisijaisesti vähähiilisen sähkön käyttöön.Rahoitusta ei kohdisteta maakaasusta valmistetun vedyn tuotantoon. Sen sijaan rahoituksella on kaavailtu tuettavan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä hyödyntämisen ratkaisuja.Rahoitettavien hankkeiden tulee sataprosenttisesti tukea EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä määriteltyä ilmastokriteeriä. Hankkeiden on myös täytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaate (do no significant harm, DNSH). Periaate tarkoittaa, että investoinnit eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Business Finland järjesti syksyllä 2020 vety-IPCEI:hin liittyvän aiehaun, jossa kartoitettiin suomalaisten yritysten kiinnostusta osallistua prosessiin. Yritykset esittivät aiehaussa yhdeksän mahdollisesti IPCEI-prosessiin soveltuvaa hanketta.Vetyhankkeiden rahoitus edellyttää muun muassa sitä, että EU:n jäsenmaista koostuva neuvosto hyväksyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman.Tarkat hakuehdot ja valintakriteerit on julkaistu Business Finlandin verkkosivuilla.
NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ja Espanjan EU-asioiden valtiosihteeri Juan González-Barba Pera tapaavat Oulussa maanantaina 14. kesäkuuta. Tapaamisen aiheena ovat ajankohtaiset EU-asiat kuten taloudellinen elpyminen, oikeusvaltiokysymykset sekä EU:n ja Venäjän suhteet.Tapaamisessa esiin nousevat myös harvaan asuttujen alueiden aluekehittäminen, langattomien verkkoteknologioiden kehittämiseen keskittyvä 6G-lippulaiva ja innovaatioiden merkitys sekä Oulun valinta vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Keskustelujen lisäksi ohjelmassa on muun muassa vierailu Oulun taidemuseossa, yliopistossa sekä Nokian 5G-testilaboratoriossa.
”On ilo päästä esittelemään kotikaupunkini Oulun monipuolista osaamista, samalla tämä on arvokas mahdollisuus esitellä millaisia haasteita harvaanasutuilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa kohdataan ja miten tärkeää on, että Pohjoisen harvaanasuttujen alueiden erityistuen perusteet on tunnustettu myös Suomen EU-liittymissopimuksessa”, sanoo ministeri Tuppurainen.
NordenBladet — Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden päätapahtuma opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla pidettiin alkuviikosta. Jokainen vaikuttaa! -konferenssissa tarkasteltiin kestävää kehitystä koulutuksen, kulttuurin ja nuorten näkökulmasta.Konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja Suomen lisäksi mm. Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Grönlannista. Tapahtumaan osallistui niin nuoria aktivisteja ja asiantuntijoita kuin ministereitä ja korkean tason johtajia. Työpajoissa keskusteltiin yhteisesti mm. teknologian ja taiteen opetuksen merkityksestä kestävässä kehityksessä sekä Pohjoismaiden opettajien yhteistyöstä ja tavoitteesta saada kestävä kehitys osaksi opetusta kaikilla koulutustasoilla.Konferenssissa julkistettiin myös alkusyksystä käynnistyvä Pohjoismainen ilmastonmuutoskilpailu Nord Start. Kilpailun tavoitteena on osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kilpailu järjestetään yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa.Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden päätehtävä on edistää pohjoismaiden pääministereiden hyväksymää visiota: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Toiminnan painopisteet ovat vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.Konferenssin tallenne sekä muut konferenssiin liittyvät materiaalit löytyvät tapahtumasivun kauttaNord Start kilpailu
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 11. kesäkuuta EU:n elpymisvälineen toimeenpanoa, EU:n teollisuusstrategian päivittämistä ja EU:n sisämarkkinoiden reilun kilpailun turvaamista suhteessa EU:n ulkopuolisten maiden valtiontukiin.Tähän mennessä 23 jäsenmaata on toimittanut elpymissuunnitelmansa komissiolle. Komissio antaa arvionsa jäsenmaiden elpymissuunnitelmista. Tämän jälkeen suunnitelmat käsitellään neuvostossa ja hyväksytään määräenemmistöllä. Suomi katsoo, että elpymisvälineen toimeenpanon kannalta on tärkeää, että rahoitettavat rakenneuudistukset ja julkiset investoinnit muodostavat koherentteja kokonaisuuksia jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Panostukset vihreään kasvuun, digitalisaatioon ja TKI-toimintaan tukevat etenkin talouden elpymistä ja kilpailukyvyn vahvistumista. Lisäksi on tärkeää valvoa elpymisvarojen käyttöä annetun asetuksen mukaisesti.Vuoden 2020 keväällä julkaistun EU:n teollisuusstrategian tarkoituksena on edistää kestävämpää, digitaalisempaa, selviytymiskykyisempää ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempää, työpaikkoja luovaa taloutta. Strategiaa päivitetään nyt, niin että siinä huomioidaan covid-19-kriisistä saadut kokemukset. Suomi tukee kokonaisvaltaista teollisuusstrategiaa, jossa korostuu sisämarkkinoiden ja pk-yritysten tärkeä rooli kilpailukyvyn edistämisessä. Lähtökohtana tulee olla talouden avoimuus ja reilu kilpailu. Komissio julkaisi 5.5.2021 asetusehdotuksen EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin sisämarkkinoilla. Asetuksella on tarkoitus torjua kolmansien maiden tukia, jotka vääristävät kilpailua ja heikentävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Suomi tukee komission ehdotusta ja katsoo, että EU-lainsäädännön tulee mahdollistaa kaikkien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja huolehtia, että EU:n markkinat säilyvät avoimina ja kilpailullisina. Kehitysministerien videokokouksessa keskustellaan EU:n yhteistyöstä keskituloisten maiden kanssa sekä inhimillisestä kehityksestä, ja erityisesti EU:n koulutus- ja terveysasioihin liittyvästä tuesta.Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) on muun muassa tarkoitus antaa poliittista ohjausta arvonlisäverodirektiivin muutosehdotukseen arvonlisäverokantojen osalta. Ecofinin on tarkoitus myös saavuttaa yleisnäkemys kryptovaroja koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta.
NordenBladet — Lastensuojelulakiin suunniteltujen muutosten käsittelyä vaiheistetaan. Syksyllä 2021 on tarkoitus antaa hallituksen esitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoituksesta. Muista lastensuojelulakiin suunnitelluista muutoksista annettaisiin hallituksen esitys kevään 2022 aikana. Lastensuojelulain muutosehdotukset olivat lausunnolla keväällä 2021. Niistä pyydettiin kommentteja myös lapsilta ja nuorilta, joilla on kokemuksia lastensuojelusta. Lausuntokierroksella monia ehdotettuja muutoksia kannatettiin laajasti ja niitä pidettiin erittäin tarpeellisina.Lausuntopalautteen perusteella muutosehdotusten valmistelua on kuitenkin vielä jatkettava, jotta saadaan lasten ja nuorten suojelun tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaavat säännökset. Toimivilla säännöksillä voidaan turvata parhaiten lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen. Sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta koskeva säännös annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2021 budjettilakina. Mitoitusta koskevan ehdotuksen mukaan yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuonna 2022–2023. Vuodesta 2024 alkaen mitoitus olisi 30 lasta/sosiaalityöntekijä.Lastensuosuojelulain uudistamista jatketaan, jotta lasten ja perheiden tuen tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluissa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Uudenmaan maakunta siirtyy kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Uudenmaan ravintolarajoitukset tulevat voimaan 11.6. klo 18. Muiden alueiden rajoitukset säilyvät ennallaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Lapin maakunnissa 11.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 11.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
