NordenBladet — Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite vihitään käyttöön Kemijoki Oy:n Pankakosken voimalaitoksella 14.6. Alasvaellusratkaisu on tuorein esimerkki Lieksanjoen vesistön vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi tehtävästä tiiviistä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Lieksanjoki on yksi Suomen kalatiestrategian kärkihankekohteista.Pankakosken kiinniottolaitteen ja alasvaellusratkaisun rahoituksesta vastaavat Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Kemijoki Oy sekä maa- ja metsätalousministeriö, joka on tukenut hanketta NOUSU-ohjelman kautta. NOUSU-ohjelma tähtää vaelluskalakantojen elinolosuhteiden ja luontaisen lisääntymisen parantamiseen. Ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.– Alasvaellusratkaisu on merkittävä askel järvilohen ja järvitaimenen elvyttämiseksi tehtävässä pitkäjänteisessä ja tuloksellisessa yhteistyössä. Hankkeessa on mukana Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmän jäsenet, jotka ovat tarjonneet arvokasta asiantuntemustaan kiinniottolaitteen suunnitteluun ja toteutukseen, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
NordenBladet — Suomi toimii 15.-17.6.2021 järjestettävän vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen osapuolten kokouksen puheenjohtajana. New Yorkissa ja virtuaalisesti järjestettävään kokoukseen odotetaan osallistujia yli 180 valtiosta. Kokoukseen osallistuu lisäksi lukuisa joukko vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä sekä eri YK-järjestöjen edustajia. Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto.Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin vuonna 2006 ja siinä on tällä hetkellä 182 osapuolta. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 2016. Osapuolet kokoontuvat vuosittain New Yorkiin kokoukseen keskustelemaan yleissopimuksen asettamien velvoitteiden toimeenpanosta ja muista ajankohtaisista kysymyksistä. Kokous järjestetään tänä vuonna neljättätoista kertaa ja Suomi toimii puheenjohtajana. Pandemiatilanteen vuoksi kokous järjestetään hybridimuotoisena eli osittain New Yorkissa ja osittain virtuaalisesti.Osapuolten kokouksesta on muodostunut merkittävin vuosittain järjestettävä vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä tilaisuus, ja siihen osallistuu valtio-osapuolten lisäksi merkittävä joukko vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen on yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä ja kehityspolitiikan läpileikkaava tavoite.Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Haavisto ja siinä on jäseniä kaikista keskeisistä ministeriöistä. Suomen valtuuskunnassa on vuosittain mukana myös vammaisjärjestöjen valitsema edustaja. Kokouksen pääteemana on COVID-19-pandemian jälkeinen yhteiskuntien jälleenrakennus vammaiset henkilöt huomioon ottavalla tavalla. Muita istunnon teemoja ovat vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen aseellisten konfliktien ja humanitaaristen hätätilanteiden yhteydessä, vammaisten henkilöiden eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä sekä COVID-19-pandemiatilanteen aiheuttamat haasteet vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsylle ja koulutuksen inklusiivisuudelle.Kokouksen yhteydessä järjestetään myös kymmeniä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia sivutapahtumia. Suomen järjestämissä sivutapahtumissa ovat puhujina mm. sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Kokousta on mahdollisuus seurata YK:n netti-TV:n välityksellä osoitteessa webtv.un.org. Myös sivutapahtumia voi seurata nettilähetyksinä.
NordenBladet — Antti Variksen vastuulla ovat nuoriso- ja opintotukiasiat tiede- ja kulttuuriministerin esikunnassa.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on kutsunut Antti Variksen, 52 v., erityisavustajakseen. Varis on aloittanut tehtävässään 14. kesäkuuta. Ministeri Kurvisen valtiosihteerinä jatkaa Tuomo Puumala sekä erityisavustajina Markus Ylimaa ja Eeva Kärkkäinen. Antti Varis vastaa nuoriso- ja opintotukiasioista, Markus Ylimaa tiede-, korkeakoulu- sekä liikuntapolitiikasta ja Eeva Kärkkäinen kulttuuripolitiikasta sekä viestinnästä.Aiemmin Varis on toiminut Keskustan Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtajana. Koulutukseltaan Varis on ylioppilasmerkonomi.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön asettamat työryhmät esittävät, että suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Ministeriö arvioi mahdollisuudet sallia metsästys sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on julkaissut suden suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin.Työryhmäraportissa kuvataan keskeiset edellytykset suden kannanhoidollisen metsästyksen avaamiselle, työryhmien esitys perusteeksi metsästykselle sekä siihen liittyviksi toimenpiteiksi. Pohjana on erityisesti EU-tuomioistuimen suden kannanhoidollista metsästystä koskeva ennakkoratkaisu vuodelta 2019. Työryhmäraportissa todetaan, että susien rajoitetun metsästyksen tavoitteena on säädellä susikannan kasvua ja pyrkiä siten vähentämään susikantaan liittyviä sosioekonomisia konflikteja sekä edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata.– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja tavoite on, että se saadaan käyttöön myös sudelle. Ryhmissä on tehty huolellista työtä ja raportti tarjoaa hyvän pohjan metsästyksen toteuttamiselle. Ministeriö on valmis etenemään ripeästi toimeenpanossa, jos metsästyksen sallimisen reunaehdot täyttyvät, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Kannanhoidollinen metsästys on yksi susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteistä.– Suden kannanhoito on tasapainoilua. Haluamme turvata elinvoimaisen susikannan ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin. Kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma on yksi työkalu osana susikannan kestävää hoitoa, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin julkistuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö arvioi syksyllä, onko suden kannanhoidollista metsästystä mahdollista aloittaa Suomessa. Jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla, metsästys avataan viisivuotisena kokeiluna. Yksityiskohtaisemmat perustelut metsästykselle kuvataan maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ja sen taustamuistiossa. – Viisivuotinen kokeilu antaa mahdollisuuden reagoida susikannassa tapahtuviin muutoksiin. Kannanhoidon tavoitteiden mukainen pyyntimäärien säätely on toiminut hyvin myös karhun ja ilveksen kohdalla, toteaa hankkeen valmisteluryhmän puheenjohtaja ja erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Työryhmäraportissa mainitaan, että metsästyksenjohtajien, varajohtajien ja metsästäjien koulutus on erityisen tärkeää, jos kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu toteutuu. Työryhmäraportti laadittiin osana suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu- ja määrittelyhanketta, jonka valmistelu- ja ohjausryhmän maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2020. Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma – työryhmäraportti (PDF).Ruotsin- ja englanninkielinen raportti julkaistaan lähipäivinä.Suomen susikannan hoitosuunnitelmaSuden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely hankeikkunassa Linkit aiheeseen liittyviin tiedotteisiin:Tiedote 18.11.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu etenee Tiedote 23.1.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät
NordenBladet — Seutukaupungeilla on nyt mahdollisuus hakea rahoitusta hankkeisiin, joiden teemana on osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen.Teemahankkeiden ohella rahoitusta voi hakea koordinaatio-osioon. Sen tehtävänä on edistää tiedonvaihtoa ja viestintää eri hankkeiden välillä sekä levittää hankkeiden tuloksia koko seutukaupunkiympäristöön. Seutukaupungeilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat maakunnassaan palveluiden ja teollisuuden keskittymiä, mutta eivät kuitenkaan maakuntien hallinnollisia, taloudellisia tai kulttuurisia keskuksia eivätkä niiden välittömässä läheisyydessä.Haku on auki 14.6.2021–31.8.2021 ja hakemusta voi tarvittaessa täydentää 15.9.2021 saakka. Hankkeiden tulee päättyä vuoden 2023 loppuun mennessä. Hallitus on varannut rahaa hankkeisiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Tavoitteena hankkeiden nopea käynnistyminenValintakriteereissä painotetaan muun muassa sitä, että hanke on vaikuttavuudeltaan laaja ja verkostomainen sekä käynnistettävissä nopealla aikataululla. Hankerahoitus on osa seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelmaa. Hankerahoituksella hallitus pyrkii parantamaan osaavan työvoiman saamista maakuntien seutukaupunkeihin. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin sekä ikääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa pienempien kaupunkien eli ns. seutukaupunkien yritykset eivät löydä riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Tarkat hakuehdot ja valintakriteerit on julkaistu Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.
NordenBladet — Kaivostoiminnan näkökulmasta nykyinen varausilmoitus on koettu toimivana menettelynä. Nykyjärjestelmä aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta maanomistajille ja paikallisille elinkeinonharjoittajille, ilmenee 14.6.2021 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta selvityksestä nykyisen kaivoslain varausmekanismin toimivuudesta.Nykyisessä kaivoslain valtausjärjestelmässä esiintymän löytäjällä on etuoikeus hakea lupaa kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän hyödyntämiseen. Järjestelmän keskeisenä tavoitteena on edistää kiinteistöjen omistusoikeudesta riippumatonta kaivosmineraalien löytäjän asemaa ja luoda kannustimia taloudellisesti suuren riskin sisältäviin malminetsintään ja kaivostoimintaan. Varausilmoitus antaa varaajalle etuoikeuden hakea muita kaivoslain mukaisia lupia varauksen kattamalle alueelle. Selvityksen mukaan varausmekanismia ei ole mahdollista poistaa kokonaan ilman, että varausilmoitukseen liittyvien keskeisimpien tavoitteiden toteutuminen varmistettaisiin sääntelyn tavoitteet turvaavalla muulla menettelyllä. Varausalueen maanomistajien, elinkeinonharjoittajien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta jo kaivoslaissa tarkoitetun varausmekanismin on koettu aiheuttavan epävarmuutta, vaikkei varaus anna oikeutta tutkimustoimenpiteisiin. Epävarmuus on korostunut erityisesti, jos kyseisen elinkeinon harjoittamisen on koettu olevan huonosti yhteen sovitettavissa mahdollisen myöhemmän kaivostoiminnan kanssa.Ongelmana on koettu muun muassa varauksien laaja pinta-ala. Selvitys esittää yhtenä vaihtoehtona, että varauksiin lisättäisiin päätösmaksun lisäksi maksu, joka kytkettäisiin varausalueiden pinta-alaan. Tällöin varauksen tekijällä olisi kannustin miettiä jo varausaluetta suunniteltaessa alueen tarkoituksenmukaista laajuutta ja rajoittaa oma-aloitteisesti varausalueiden kokoa. Toisena vaihtoehtona esitetään tiettyjen alueiden rajaamista, mihin varaus ei voisi kohdistua. Varauksiin liittyvien sosiaalisten vaikutusten osalta voitaisiin myös harkita, tulisiko varausilmoituksen tekemisestä tiedottaa nykyisestä poiketen jo ennen kaivosviranomaisen asiassa tekemää päätöstä, mutta ilmoituksen jättämisen jälkeen. Varhainen tieto vireille tulleesta varausilmoituksesta voisi osaltaan parantaa alueen asukkaiden ja sidosryhmien tiedonsaantia, ja edistäisi ehkä varausilmoitusten sosiaalista hyväksyttävyyttä. Selvityksen teki työ ja elinkeinoministeriölle asianajotoimisto Hannes Snellman Oy. Selvitys tullaan julkaisemaan myöhemmin myös englanninkielisenä. Kaivoslain muuttamista koskevan ehdotuksen sisällön valmistelusta vastaa TEM.
NordenBladet — EU:n työ-, sosiaali- ja terveysministerit kokoontuvat Luxemburgissa 14. ja 15.6.2021. Suomea edustaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Työ- ja sosiaaliministerien on tarkoitus hyväksyä maanantaina 14.6. suositus eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottamiseksi. Lapsitakuun tarkoituksena on vahvistaa lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä parantaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa tai muuten heikommassa asemassa olevien lasten asemaa. ”Lapsitakuu on tärkeä Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vahvistamisen sekä köyhyyden vähentämisen kannalta. Olen iloinen, että sen käyttöönotto etenee. Suomessa on tuore kansallinen lapsistrategia, jonka toimeenpanosuunnitelma on juuri valmistumassa, ja meillä on hyvät mahdollisuudet huomioida lapsitakuu tässä työssä”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Työ- ja sosiaaliministerit keskustelevat myös komission ehdotuksesta EU:n vähimmäispalkkadirektiiviksi. Komission ehdottama direktiivi loisi puitteet vähimmäispalkan vahvistamiselle jäsenmaissa ja sen seurannalle EU-tasolla. Suomi tukee aloitteen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Ministerit keskustelevat myös sosiaalisen vuoropuhelun ja työehtosopimustoiminnan edistämisestä sekä Porton sosiaalihuippukokouksen seurannasta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman toimeenpanosta. ”Odotan mielenkiinnolla keskustelua Porton sosiaalihuippukokouksen seurannasta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmasta. Suomi tukee pilarin täysimääräistä toimeenpanoa ja on valmis asettamaan oman kansalliset tavoitteensa sen toimeenpanemiseksi. Pilaria tulee seurata tiiviisti ja lisäksi hyvinvointitalousajattelun mukaisesti on tärkeää systemaattisesti arvioida EU-tason päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin”, ministeri Pekonen kertoo. Neuvostossa on lisäksi tarkoitus hyväksyä päätelmät etätyöstä, koronaviruspandemian vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistamisesta. Terveysministerien asialistalla EU:n kriisivalmiuden vahvistaminen kansanterveyden hätätilanteissaTerveysministereiden tiistaina 15.6. pidettävän kokouksen aiheet ja keskustelut liittyvät tiiviisti koronapandemiaan ja EU:n kriisivalmiuden vahvistamiseen.Ministerit hyväksyvät neuvoston kannan asetuksesta, jolla vahvistetaan Euroopan lääkevirasto EMA:n roolia kriiseihin varautumisessa ja hallinnassa. Ministereiden odotetaan hyväksyvän myös päätelmät lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuudesta ja kohtuuhintaisuudesta.Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuusongelmat ovat korostuneet pandemian aikana, mutta maailmanlaajuisia ongelmia on ollut aiemminkin. Jatkossa lääkevirasto voi seurata tehokkaammin lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden puutteita. Uusina keinoina päätelmissä ehdotetaan tiivistä vuoropuhelua toimijoiden välille, EU-tason varastomäärien seurantaa, kriittisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden listaa sekä digitaalisten työkalujen käytön lisäämistä. Suomi tukee näiden asiakohtien hyväksymistä.Lisäksi ministerit keskustelevat digitaalisen covid-todistuksen käyttöönotosta. Suomessa käyttöönoton edellyttämät tekniset toimenpiteet valmistellaan kesäkuun aikana. Uusi asetus tulee voimaan heinäkuun alusta.Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto, 14.–15. kesäkuuta 2021
NordenBladet — Suomi on noussut ensimmäistä kertaa ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. Arvostettu YK:n ja Bertelsmann-säätiön toteuttama vertailu tehdään vuosittain, ja Suomi on myös aiemmin ollut kärkikolmikossa yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa. Vertailussa arvioidaan, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:tä ja siihen kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita.Vertailun mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen, energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Pääministeri ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja Sanna Marin alleviivaa, että nyt saavutettu ykkössija on pitkäjänteisen työn tulosta ja kaikkien suomalaisen yhteiskunnan toimijoiden ansiota. ”Kunnia tunnustuksesta kuuluu kaikille suomalaisille, jotka sinnikkäästi tekevät töitä kestävän yhteiskunnan eteen. Olemme ylpeitä sijoituksestamme, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta saavutamme kaikki kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Ratkaisevaa on se, miten pystymme turvaamaan hyvinvointimme maapallon kantokyvyn rajoissa myös tulevaisuudessa”, sanoo Marin.Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuuttaYK:n SDSN-verkosto ja saksalainen Bertelsmann-säätiö julkistivat tulokset maanantaina 14. kesäkuuta. Virtuaalisessa raportin julkistustilaisuudessa maanantai-iltapäivänä Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Skinnari korostaa pohjoismaisen hyvinvointimallin merkitystä vertailun tuloksiin: Suomen lisäksi vertailun kärkikymmeniköstä löytyvät Ruotsi, Norja ja Tanska.Skinnarin mukaan Suomen ja muiden vauraiden maiden on koronapandemian jälkeisessä maailmassa keskityttävä tukemaan globaalisti heikoimmassa asemassa olevia. Agenda2030:n ydinajatus on, ettei ketään saisi jättää kehityksestä jälkeen.”Pandemia on johtanut globaalisti äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen ja heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa. Meidän on huolehdittava siitä että, kaikki pysyvät kehityksessä mukana, ja että saamme kurottua kiinni juopaa menestyvien ja heikoimmin pärjäävien maiden välillä.”Suomen osallistava toimintatapa kerää kiitostaSuomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan Agenda2030:n toimeenpanossa. Aiemmin keväällä Suomi otti vastaan kansainvälisen kestävän kehityksen Catalyst 2030 -palkinnon, joka suunnattiin kestävän kehityksen toimikunnalle. Toimikuntaan kuuluu laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta.”Suomessa osallistava toimintatapa on ollut tärkeä osa kestävän kehityksen työtä jo useiden vuosikymmenten ajan. Kestävää yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Jokaisen suomalaisen panos on tärkeä.”, Skinnari sanoo.
NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuvat Portugalin Lissabonissa 14.-15. kesäkuuta. Suomea epävirallisessa ministerikokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Puheenjohtajavaltio Portugali järjestää kaksi eri keskustelua kokouksen aikana: yhden maatalousministereille ja toisen kalastusministereille.Maatalousministerit keskustelevat aiheesta ”Ruokajärjestelmät, innovaatiot ja luonnonvarojen käyttö ja hoito”. Portugalin laatima tausta-asiakirja käsittelee kattavasti tätä aihetta. Kestävä ruokajärjestelmä on avainasemassa yhteiskunnallisen kriisinkestävyyden näkökulmasta. Yhteinen maatalouspolitiikka on tärkeässä roolissa kestävää ruokajärjestelmää tavoiteltaessa.Todennäköisesti keskusteluissa sivutaan myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen neuvotteluiden tilannetta, sillä Portugali pyrkii YMP:n uudistuksesta poliittiseen yhteisymmärrykseen vielä puheenjohtajakaudellaan kesäkuun loppuun mennessä. Kalastusasioissa keskustellaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Tarkoitus on tuoda esiin jäsenvaltioiden näkemyksiä ennen komission yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevaa raporttia, joka on määrä antaa vuoden 2022 lopussa. Kalastusta koskevassa keskustelussa Suomea edustaa suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven. Suomen lähtökohtana keskustelussa on se, että yhteisen kalastuspolitiikan tulee jatkossakin perustua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kalatalouteen ja että päätöksenteossa tulee ottaa huomioon merialueiden erityispiirteet.
NordenBladet — Oikeusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta. Työ toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Uudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi lainsäädäntö, joka edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää.Työn aikana valmistellaan tarpeelliset muutokset yhdenvertaisuuslakiin, lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä lakiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta. Lisäksi tarkastellaan työelämäsyrjintää koskevien säädösten muutostarpeita.Työryhmä kuulee valmistelun aikana laajalti sidosryhmiä. Huomioon otetaan myös vammaissopimuksen edellytykset osallistaa vammaisia henkilöitä heitä koskevissa asioissa. Uudistusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Johanna Suurpää oikeusministeriöstä. Työelämäkysymyksiin keskittyvän jaoston puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä.• Lisätietoa lakiuudistuksesta (Hankeikkuna)
