Sote-uudistuksen toimeenpano on käynnistynyt

NordenBladet — ”Voimme vihdoin aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon monien vuosien valmistelun ja odottelun jälkeen”, perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi avauspuheenvuorossaan hyvinvointialueiden edustajille sote-uudistuksen toimeenpanon käynnistystilaisuudessa 26.8.Kiuru korosti, että sote- ja pelastustoimen uudistamisen alkaa hyvin erikoisessa tilanteessa. ”Korona-pandemia on varjostanut meitä jo pitkään. Korona on vaatinut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä ja johdolta ennennäkemätöntä työmäärää ja venymistä.””Sote-uudistuksen toimeenpano on täydessä vauhdissa hyvinvointialueilla. Katse on vahvasti tulevissa hyvinvointialueiden aloittamista edeltävissä kuukausissa: mitkä ovat kriittisiä tekijöitä hyvinvointialueen käynnistymisen kannalta, ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat”, ministeri summasi.Aluevaltuustot aloittavat toimintansa ensi vuonnaJärjestäjän rooli alkaa, kun aluevaltuustot aloittavat toimintansa vuonna 2022. Varsinainen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Ensimmäiset aluevaalit ovat 23.1.2022. Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit ovat yhdessä kuntavaalien aikaan. Aluevaalit järjestetään kaikilla muilla alueilla paitsi Helsingissä.Valtioneuvosto rahoittaa uudistuksen valmistelua hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin valmistelutehtävien osalta uudistuksen voimaanpanolain mukaisesti.Valtionavustuksena myönnettävää määrärahaa voi käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin vuosina 2021 ja 2022. Yhteensä muutoskustannusten määräksi on arvioitu noin 62 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto seuraa rahoituksen käyttöä ja sen riittävyyttä. ”Rahallisen tuen lisäksi olemme muodostaneet, yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa, monia toimeenpanoa tukevia asiantuntijaverkostoja ja valmisteluryhmiä. Näissä verkostoissa ja työryhmissä on yhdessä alueiden edustajien kanssa laadittu muun muassa alueellisen toimeenpanon tiekarttoja, joiden tarkoitus on antaa konkreettisia askelmerkkejä alueiden valmistelijoille”, Kiuru kertoi.Hyvinvointialueet itsenäisiä toimijoitaHyvinvointialueet päättävät itse palveluistaan ja siten myös esimerkiksi palveluverkostaan. 
Hyvinvointialue vastaa siitä, että palveluja on oikeassa suhteessa alueen asukkaiden tarpeisiin nähden ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla. Lisäksi sen on huomioitava alueelliset ja kansalliset tarpeet onnettomuuksiin varautumiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Koronavirustapausten kasvu on taittunut

NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrä näyttää Suomessa kääntyneen laskuun. Viime viikolla (viikko 33) uusia tapauksia todettiin yhteensä 4 334, mikä on noin 800 vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 5 176. Todettujen tartuntojen määrä on kuitenkin edelleen suuri ja tartunnat leviävät yhä erityisesti rokottamattomien nuorten ja aikuisten piirissä.Tartuntojen ilmaantuvuus väheni kuluneen viikon aikana lähes kaikissa ikäryhmissä edellisviikkoon verrattuna. Alle 10-vuotiailla tartuntoja taas ilmaantui 14 prosenttia edellisviikkoa enemmän. 
Uusia tartuntoja ilmaantui kahden viimeisen viikon aikana 172 sataatuhatta asukasta kohden, eli lähes saman verran kuin edeltävien kahden viikon (26.7.–8.8.) aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 175 sataatuhatta asukasta kohden. Todetuista tartunnoista 6 prosenttia oli peräisin ulkomailta. 
Koronatestejä tehtiin viime viikolla valtakunnallisesti yli 155 000 kappaletta. Positiivisten testien osuus testatuista näytteistä oli 2,8 prosenttia, lähes yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin aiempina viikkoina.Suurin osa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista rokottamattomiaErikoissairaanhoidon kuormitus on ollut viimeisten viikkojen aikana vakaa. Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia. Lisäksi osalla alueista on raportoitu perusterveydenhuollon kuormittumisesta. Tähän on vaikuttanut sekä tartunnanjäljityksen ja rokotusten aikaansaama henkilöstöpula että epidemian myötä kertyneen hoitovelan aiheuttama paine.Koronapotilaita oli 25.8. sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 99, joista perusterveydenhuollon osastoilla 21, erikoissairaanhoidon osastoilla 56 ja teho-osastoilla 22 potilasta. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 25.8. mennessä yhteensä 1 018.47 prosenttia väestöstä saanut toisen rokoteannoksenKoko maassa noin 71 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja toisen annoksen 47 prosenttia. 12-15-vuotiaiden ikäryhmässä jo noin 44 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Kaikissa yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut yli 80 prosenttia. 16–39-vuotiaiden ikäryhmissä kattavuus on toistaiseksi alhaisempi, 69–75 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomalaiset lisänneet vanhojen lääkkeiden palauttamista

NordenBladet — Suomalaiset ovat lisänneet tarpeettomien lääkkeiden palauttamista apteekkeihin ja keräyspisteisiin. Vanhat ja tarpeettomat lääkkeet tuleekin palauttaa apteekkiin, sillä viemäriin tai roskiksiin heitettynä ne rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin. Kaksi viikkoa kestävä Lääkkeetön Itämeri -kampanja käynnistyy tänään 26.8., jolloin vietetään Itämeripäivää.Clear Waters from Pharmaceuticals (CWPharma) -hankkeen raportin 1 mukaan lääkkeiden jätehuollossa Itämeren maissa on suuria eroja. Raportin mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista palautti tarpeettomat lääkkeet apteekkiin tai keräyspisteisiin vuosina 2009 ja 2010. Suomen tilanne on ollut muihin Itämeren maihin verrattuna parhaasta päästä. Raportissa kerättiin tietoa Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Ruotsin ja Venäjän kuluttajien tavoista hävittää tarpeettomat lääkkeet.Uusimman, vuonna 2019 Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen2 mukaan, suomalaisista aikuisista noin 90 % palauttaa käyttämättömät lääkkeet apteekkiin. Tutkimustulosten perusteella suomalaisten lääkejätteen hävityskäytännöissä on tapahtunut muutos parempaan suuntaan aiempiin vuosiin verrattuna.”Vaikka Suomi toimii kotitalouksien lääkejätteen hävittämisessä Itämeren alueella suunnannäyttäjänä, on meillä vielä parannettavaa. Viemäreihin ja roskiin heitetyt lääkkeet voivat päätyä maaperään, sisävesistöihin ja Itämereen, joiden lääkeainekuormaa ne kasvattavat. Lisäksi lukuisten tutkimusten mukaan vesistöihin päätyneet lääkkeet vaikuttavat eri eläinlajien käyttäytymiseen, lisääntymiseen ja elinoloihin. Väärin hävitetyt lääkkeet voivat lisätä myös antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, eli antiobioottiresistenssiä”, kertoo kehittämispäällikkö Taina Nystén Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).Yli 800 apteekkia ympäri Suomen ottaa vastaan lääkkeitäNeljättä kertaa järjestettävällä Lääkkeetön Itämeri -kampanjalla halutaan tänä vuonna muistuttaa vanhojen ja tarpeettomien lääkkeiden palauttamisen helppoudesta: Suomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkkeitä voi palauttaa.”Tänä vuonna haluamme kannustaa kaikkia ottamaan lääkekaapin siivouksen säännölliseksi rutiiniksi ja muistuttaa, että Suomessa lääkkeiden palauttaminen apteekkeihin on helppoa ja maksutonta. Huoli Itämerestä ja muista vesistöistä on suuri ja tavoitteenamme tietenkin on, että lähitulevaisuudessa 100 % suomalaisista palauttaisi tarpeettomat ja vanhat lääkkeet apteekkiin”, kommentoi Brand Manager Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.   Lääkkeetön Itämeri -kampanja on usean organisaation järjestämä vuosittainen yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Cocomms, ja sen ovat mahdollistaneet tänä vuonna Apteekkariliitto, GSK, HSY, John Nurmisen Säätiö, Lääketeollisuus ry, Mehiläinen, Oriola, Orion, sosiaali- ja terveysministeriö, Tamro, Yliopiston Apteekki sekä ympäristöministeriö. Kampanjan asiantuntijana toimii Suomen ympäristökeskus SYKE ja kampanjan suojelijana John Nurmisen Säätiö.Muistilista: Näin hävität lääkkeet oikeaoppisesti1. Mitä lääkkeitä apteekkiin tulee palauttaa?Palauta apteekkiin käytetyt lääkelaastarit, kiinteät ja nestemäiset lääkkeet, inhalaattorit, tabletit ja kapselit sekä tuubit, joissa on vielä lääkettä.2. Miten palautan lääkkeet?Ota tabletit ja kapselit pois pakkauksistaan ja laita ne irrallaan läpinäkyvään pussiin. Laita voiteet ja aerosolit sekä inhalaattorit ilman ohjelippua pussiin. Jätä nestemäiset lääkkeet alkuperäiseen pulloonsa, ja laita nämä erilliseen pussiin. Taita lääkelaastarin liimapinnat vastakkain ennen pussiin laittoa. Irrota ohjelippu muovi- ja pahvipakkauksista, ja vie ne omiin kierrätyspisteisiinsä. Palauta kaikki muovipussit apteekkiin.Palauta nämä aina erillisessä omassa pussissa:jodipitoiset lääkkeetsytostaatit alkuperäispakkauksessaan henkilökunnalleruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan pakattuna. Astia voi olla esimerkiksi pullo tai purkki. Kysy apteekistasi, kuinka insuliinineulat tulee hävittää asuinalueellasi.elohopeakuumemittarit3. Mitä ei tarvitse palauttaa?Esimerkiksi perusvoiteita, ravintolisiä tai luontaistuotteita ei tarvitse palauttaa apteekkiin. Ne kuuluvat sekajätteeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Etätyösuositus jatkuu syyskuun loppuun kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla

NordenBladet — Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat tarkastelleet valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolon perusteita. Etätyösuositusta ei esitetä muutettavaksi, koska rokotuskattavuus ei ole epidemiatilanteeseen nähden riittävä. Suositus jatkuu 30.9.2021 asti kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Etätyösuosituksen voimassaolon perusteita arvioidaan uudelleen syyskuun puolivälissä.Epidemian luonne on muuttunut alkukesän jälkeen, ja tartuntoja todetaan tällä hetkellä niin paljon, että epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Lisäksi koronatartunnat ovat tällä hetkellä pääasiassa delta-muunnosta, joka tarttuu helpommin kuin muut todetut muunnokset. Laajalla etätyöllä on arviointien perusteella rajoitettu taudin leviämistä.Koska rokotuskattavuus on nousussa, valmistelutyö siirtymisestä etätyöstä hybridityöhön aloitetaan välittömästi. Kansallisella tasolla siirtymistä hybridityöhön valmistellaan Työterveyslaitoksen, ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken.Valtioneuvosto arvioi tammikuussa 2021 eri torjuntatoimenpiteitä ja päätti toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen myötä asteittaisesta valmistautumisesta yhteiskunnan avaamiseksi. Osana hybridistrategian toimintasuunnitelmaa ministeriöt saivat tehtäväksi arvioida uudelleen hallituksen antaman valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteita ja voimassaoloa elokuun loppuun mennessä.Ministeriöt hyödynsivät työssään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointeja sekä epidemiologisesta kehityksestä että etätyön vaikutuksista osana koronan torjuntatoimenpiteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kalastus poistaa ravinteita Itämerestä

NordenBladet — Suomalainen kalankasvatus on tehnyt erinomaista työtä ympäristön näkökulmasta, sillä kahden viime vuosikymmen aikana ravinnekuormitus on alentunut noin 70 prosenttia. Kalankasvatuksen osuus on enää noin prosentin Itämeren koko ravinnekuormasta, kertoo MMM:n neuvotteleva virkamies Timo Halonen.Itämeri on matala ja herkkä sisämeri, jonka keskeinen ongelma on rehevöityminen. Kestävällä kalastamisella on mahdollista ottaa talteen mereen päätyneitä ravinteita. Kalastus poistaa Suomen vesistöstä yli 800 000 kiloa fosforia ja 4,5 miljoonaa kiloa typpeä vuodessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ministeri Henrikssonin erityisavustajaksi Maria Swanljung

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kutsunut valtiotieteen maisteri Maria Swanljungin uudeksi viestinnästä vastaavaksi erityisavustajakseen.Maria Swanljung on työskennellyt viime vuodet viestintäpäällikkönä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa ja toiminut aiemmin muun muassa viestintäkonsulttina ja toimittajana. Swanljung aloittaa uudessa tehtävässään erityisavustajana 26.8.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Logistiikan digitalisaation foorumi varmistamaan Suomen kärkiasema logistiikan digitalisaatiossa

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut sidosryhmien ja viranomaisten edustajista muodostuvan Logistiikan digitalisaation foorumin vuosiksi 2021-2023 varmistamaan Suomen kärkiasema logistiikan digitalisaatiossa. Foorumin asettaminen on valtioneuvoston 27.5.2021 antaman logistiikan digitalisaatiota koskevan periaatepäätöksen keskeinen toimenpide.Foorumin tehtävänä on yhteistyössä varmistaa logistiikan digitalisaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä erityisesti digitaalisen datan jakaminen toimitusketjuissa kustannusten vähentämiseksi, kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Foorumi edistää konkreettisia keinoja logistiikan digitalisaation vahvistamiseksi, tukee dataa hyödyntävien verkostojen hankkeita sekä tukee ja vauhdittaa EU-sääntelyn kansallista toimeenpanoa.– Digitalisaatio lisää kuljetusten sujuvuutta sekä helpottaa niiden optimointia niin yksittäisen toimitusketjun kuin koko liikennejärjestelmän tasolla. Järjestelmällinen, mahdollisimman laajapohjainen datan hallinta ja jakaminen voi vähentää merkittävästi päästöjä. Rakentavalla yhteistyöllä tätä kehitystä voidaan nopeuttaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Ryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja, liikenneneuvos Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä. Foorumissa on edustajia logistiikka- ja kuljetuspalveluja sekä erilaisia digitalisaatioratkaisuja tarjoavista yrityksistä, keskeisiltä teollisuuden, kaupan ja muilta palveluja käyttäviltä toimialoilta sekä ministeriöistä ja viranomaisista.Mitä seuraavaksi?Logistiikan digitalisaation foorumi kokoontuu neljä kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Foorumin toimikausi päättyy 31.12.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ihmiskaupan vastaisen työn koordinaation vaihtoehtoja selvitetään

NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan sitä, miten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatio valtioneuvostossa tulisi tulevaisuudessa järjestää, jotta se tukee parhaiten työlle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ihmiskaupan vastaisen työn poikkihallinnollisuus ja sidosryhmien suuri määrä korostavat toimivan koordinaation tarvetta.Ihmiskaupan vastaisen työn tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskauppaa. Työtä viedään eteenpäin useiden ministeriöiden ja viranomaisten yhteistoimintana. Valtioneuvoston toukokuussa hyväksymässä ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa on linjattu, että ihmiskaupan vastaisten ja siihen liittyvien toimien tehokas yhteensovittaminen edellyttää valtioneuvostotasoista koordinaatiota myös jatkossa. Tehokas ihmiskaupan vastainen työ vaatii lisäksi hyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, kuten järjestöjen ja yritysten, kanssa.Nyt tilatussa selvityksessä etsitään muun muassa vaihtoehtoja koordinaation sijoituspaikalle, organisointitavoille, yhteistyörakenteelle sekä vaadituille resursseille. Selvitystyön toteuttaa Broad Scope Management Consulting Oy ja selvitysraportti ehdotuksineen on pyydetty toimittamaan oikeusministeriölle 15.11.2021 mennessä.  Lue lisää ihmiskaupan vastaisesta työstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valtioneuvoston yleisistunnon asialista 26.8.2021

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalli – hankkeen asettaminen
UlkoministeriöPirjo Tulokas, hallintojohtaja p. 0295 351 413
– Valtioneuvoston asetus ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) 2 §:n muuttamisesta
Kirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Virkavapauden myöntäminen ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvokselle
Pasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202
– Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa annetun tasavallan presidentin asetuksen liitteen muuttamisesta.
Maria Guseff, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 158
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 51/2021 vp; EV 102/2021 vp)
OikeusministeriöPäivi Tiainen-Hyrkäs, hallitusneuvos p. 0295 150 262
– Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Riitta Haapasaari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 139
– Valtioneuvoston asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta
Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen
– Asiantuntijajäsenten ja varajäsenten määrääminen Turun hallinto-oikeuteen
– Asiantuntijalääkärin määrääminen vakuutusoikeuteen
– Asiantuntijajäsenen varajäsenen määrääminen vakuutusoikeuteen
ValtiovarainministeriöPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Ahvenanmaan valtuuskunnan erityistä avustusta koskevan päätöksen vahvistaminen
– Eduskunnan kirjelmä EK 18/2021 vp – K 19/2020 vp Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2020
Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Keskusverolautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2024 päättyväksi toimikaudeksi
Opetus- ja kulttuuriministeriöJoni Hiitola, hallitusneuvos p. 0295 330 108
– Kansallismuseon saamelaiskokoelman luovuttaminen Saamelaismuseo Siidalle
Maa- ja metsätalousministeriöOrian Bondestam, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 494
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin vesille pääsyä koskevista rajoituksista
Työ- ja elinkeinoministeriöPauliina Kanerva, hallitusneuvos p. 0295 060 160
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Hanna-Maria Urjankangas, johtava asiantuntija p. 0295 063 739
– Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista vuonna 2021
Minna Laherto, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 029
– Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta
Mirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167
– Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunnan asettaminen toimikaudeksi 1.9.2021–31.8.2024
Sosiaali- ja terveysministeriöJoni Komulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 453
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 212/2020 vp; EV 71/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain 60 §:n muuttamisesta (HE 96/2021 vp; EV 116/2021 vp)
Milja Tiainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 579
– Sosiaaliturvakomitean kokoonpanon muuttaminen 31.3.2027 päättyväksi toimikaudeksi
Tanja Ylitöyrä, hallitussihteeri p. 0295 163 402
– Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Liisa Mäenpää, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 163 223
– Virkavapauden myöntäminen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelle
– Virkavapauden myöntäminen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelle
YmpäristöministeriöAnu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 32 ja 89 §:n muuttamisesta
Kirsi White, erityisasiantuntija p. 0295 250 264
– Valtioneuvoston asetus avustuksista öljylämmityksestä luopumiseen pientaloissa
Milla Reinilä, kehittämispäällikkö p. 0295 250 110
– Ympäristöministeriön hallitussihteerin määräaikaisen virkasuhteen täyttäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Työryhmä selvittämään negatiivisen tuloveron käyttöönottoa

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikon asettaman asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on selvittää negatiivisen tuloveron käyttöönottoa Suomen verojärjestelmässä. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki. Lisäksi selvitetään edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun käynnistämiseen.Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voisi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aikaisiin ja keikkatöihin. Työtulotuki ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa. ”Pidän negatiivisen tuloveron selvittämistä tärkeänä osana kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen. Työnteon täytyy olla aina kannattavaa. Olisi hyvä, että verojärjestelmäkin voisi tätä tavoitetta tukea entistä paremmin”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Työryhmä tarkastelee myös edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun toteuttamiseen. Kokeilun on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alusta. Kokeilussa hyödynnetään vuosina 2017–2018 toteutetun perustulokokeilun kokemuksia. Selvitystyö perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksiin. Työryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Verohallinnosta. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 24.8.2021. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2022. Hallituksen on tarkoitus tehdä linjaukset negatiivisen tuloveron käyttöönotosta kesällä 2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi