NordenBladet — Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä eli asiakastietolaki on hyväksytty. Laki tulee voimaan 1.11.2021. Uudella lailla kumotaan voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Myös lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä ja eräisiin muihin lakeihin tulee samalla muutoksia.Uusi asiakastietolaki velvoittaa sosiaalihuollon palvelunantajat liittymään valtakunnallisiin Kanta-palveluihin. Lisäksi laki mahdollistaa sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamisen muille sosiaalihuollon palvelunantajille Kanta-palvelujen välityksellä. Myös yksityisten terveydenhuollon palvelunantajien velvollisuutta liittyä Kanta-palveluihin on täsmennetty. Laajan liittymisvelvoitteen ansiosta tiedot ovat saatavilla palvelunantajien välillä silloin kun tietoja tarvitaan ja niitä on oikeus käsitellä. Asiakas voi luovutusluvalla tai kiellolla itse päättää, luovuttaako hän tietojaan muille palvelunantajille. Luovutuslupa on uusi, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen suojatoimi. Se vastaa vaikutuksiltaan nykyistä terveydenhuollon Kanta-luovutusten edellyttämää laajaa suostumusta. Asiakkaalle mahdollisuus tallentaa hyvinvointitietojaan tietojärjestelmiinUusi laki laajentaa valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja siten, että asiakas voisi itse tallentaa omia hyvinvointitietojaan tai erilaisten hyvinvointisovellusten tuottamia tietoja Kanta-palveluiden uuteen omatietovarantoon. Hyvinvointitiedot olisivat ammattihenkilön käytettävissä ja hyödynnettävissä asiakkaan suostumuksella tietoturvallisesti. Asiakkaalla olisi myös mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestaan sähköisesti.Asiakastietolaissa säädetään asiakasasiakirjojen tallentamisesta Kanta-palveluihinAsiakastietolaissa on siirtymäajat siihen, milloin viimeistään asiakas- ja potilasasiakirjoja tulee tallentaa Kanta-palveluihin. Siirtymäsäännökset korvaavat nykyisen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asiakirjojen tallentamisen vaiheistuksesta eli niin sanotun vaiheistusasetuksen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (ns. toisiolain) siirtymäaikaa jatketaan vuodella. Lain tietoturvalliselta käyttöympäristöltä edellytettäviä vaatimuksia sovellettaisiin vasta 1.5.2022 alkaen. Alun perin vaatimuksia oli tarkoitus soveltaa 1.5.2021 alkaen.Laki tulee voimaan 1.9.2021.Tavoitteena on, että toisiolain tietoturvalliselta käyttöympäristöltä edellytettäviä vaatimuksia sovellettaisiin vasta, kun alan keskeiset toimijat ovat voineet auditoida tietoturvalliset käyttöympäristönsä.Ennen 1.5.2022 tietoja voi kuitenkin luovuttaa luvansaajan käsiteltäväksi lain nojalla, vaikka tietolupahakemuksessa ei osoitettaisi laissa tarkoitettua tietoturvallista käyttöympäristöä tietojen käsittelylle. Tietojen luovuttaminen edellyttää tällöin määräajaksi annettua tietolupaa, joka on voimassa enintään 30.4.2022 asti. Lisäksi siirtymäaikaa muutetaan siten, että lain merkittäviin kliinisiin löydöksiin perustuvia oikeuksia, velvoitteita ja toimenpiteitä sovelletaan 1.1.2024 alkaen.Tietoturvallinen käyttöympäristö turvaa yksilön henkilötietojen suojaaTietoturvallisella käyttöympäristöllä on merkittävä rooli väärinkäytösten estämisessä ja kyberturvallisuuden toteuttamisessa. Korkea tietoturvan taso on myös kilpailuetu Suomelle, koska se osoittaa, että Suomessa huolehditaan vahvasti arkaluonteisten henkilötietojen suojasta. Myös yleisessä tietosuoja-asetuksessa edellytetään riittäviä suojatoimia arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyssä.Mikä sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö?Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö (toisiokäyttö) tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu.Toisiolaissa säädetyt toissijaiset käyttötarkoitukset ovat tieteellinen tutkimus, tilastointi, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, viranomaisohjaus ja -valvonta, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävä, opetus sekä tietojohtaminen.Toisiolain tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettujen henkilötietojen tehokas ja tietoturvallinen käsittely. Lisäksi tavoitteena on turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti 26. elokuuta 2021 nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen muutoksen. Asetuksen muutokset tulevat voimaan 1.10. 2021. Muutokset johtuvat lähinnä oppivelvollisuuden laajenemisesta, ja niissä huomioidaan koulutusta koskevan lainsäädännön terminologian muutokset.Alkuperäinen asetus on tullut voimaan 1.8.2006, ja siihen on nyt tehty seuraavat muutokset:riittävän ammattitaidon erityisen haitalliseen tai vaaralliseen työhön katsotaan olevan myös ammatillisen tutkinnon soveltuvan osan suorittaneella nuorellaselvitystä nuoren ammatilliseen koulutukseen liittyvän vaarallisen työn valvonnasta ja perehdyttämisestä ei jatkossa toimiteta työsuojeluviranomaiselleilmoitus vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista tehdään vain perusopetuksen oppimäärää suorittavan nuoren huoltajalleAsetus tulee voimaan 1.10. 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2021. STM antoi asetuksen tänään 26.8.2021.Aiemmin sijaisavun enimmäistuntimääräksi vuodelle 2021 säädettiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella poikkeuksellisesti vain 180 tuntia poronhoitajaa kohti. Tuolloin kuitenkin todettiin, että sosiaali- ja terveysministeriön asetusta voitaisiin myöhemmin muuttaa ja sijaisaputuntien enimmäismäärää nostaa, jos sijaisapujärjestelmän määrärahatilanne kohentuisi jatkossa vuoden 2021 aikana. Näin on sittemmin tapahtunut. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut pääministerin esityksestä määräaikaisen hankkeen, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta. Uusi rahoitusmalli laaditaan, jotta rahapelien tuotolla toimineille edunsaajille voitaisiin taata ennustettava, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 alusta alkaen.Rahoitusmallin laatimisen pohjana on puheenjohtaja Erkki Liikasen helmikuussa valmistunut työryhmän raportti ”Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa – tulevaisuuden vaihtoehtoja”.  Rahoitusmalli laaditaan yhteistyössä edunsaajien kanssa. Valmistelussa arvioidaan toimien vaikutuksia eri edunsaajille ja valtionavustustoiminnalle sekä EU-oikeudelliset reunaehdot uudistuksen toteuttamiselle. Hanketyöryhmää johtaa valtiosihteeri Henrik Haapajärvi ja jäseniä ovat valtiosihteerit Anna-Mari Vimpari, Tuomo Puumala, Akseli Koskela, Mikaela Nylander, Saila Ruuth sekä erityisavustaja Valtteri Aaltonen.  Hankkeen pääsihteeriksi on nimetty osastopäällikkö Seppo Määttä. Sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ja valtiovarainministeriö asettavat kukin hankkeeseen asiantuntijavalmistelijan hankkeen sihteeristöön. Hankkeen tueksi valtioneuvoston kanslia asettaa parlamentaarisen seurantaryhmän, jonka jäseniksi kutsutaan kansanedustajat kustakin eduskuntaryhmästä ja pysyviksi asiantuntijoiksi asiantuntijoita keskeisistä edunsaajia edustavista järjestöistä.Hallitus linjasi puoliväli- ja kehysriihessä huhtikuussa, että uuden, pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi aloitetaan jatkotyö.  Päätökset mallista tehdään kuluvan vuoden loppuun mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ensimmäinen ilmastotoimia arvioinut kansalaisraati toteutettiin Suomessa keväällä 2021. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ja ympäristöministeriö tilasivat kansalaisraadin, joka puntaroi kansallisten ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta.Ympäristöministeriössä kansalaisten osallistaminen politiikan valmisteluun on vakiintunutta. Usein perinteisiin kuulemisiin osallistuminen kasaantuu samoille ihmisille, jotka toimivat aktiivisesti aiheen parissa. Ilmastoimien hyväksyttävyyden vuoksi on kuitenkin tärkeää saada myös niiden ihmisten ääni kuuluviin, jotka eivät yleensä osallistu kuulemisiin.Tästä syystä kansalaisraatia kokeiltiin ilmastosuunnitelman valmistelussa täydentävänä osallistumisen muotona. Raadin toteutuksesta vastasi kansalaisraateihin erikoistunut tutkimusryhmä Turun yliopistosta. Tutkijat toteuttivat satunnaisotannalla koostetun 33 hengen raadin, jonka kokoonpanossa huomiotiin mm. alueellisuus, sukupuoli, kieli ja ikä.Raati järjestettiin valmistelun vaiheessa, jossa ilmastosuunnitelman mahdollisia toimia oli jäsennelty 14 eri toimenpidekokonaisuudeksi. Näin raadin oli helpompi kommentoida konkreettisia ehdotuksia, kuten tukitoimia ilmastoystävälliseen liikkumiseen tai ruokailuun.Kansalaisraadin kommentit ilmastosuunnitelman valmistelun osalta tuottivat tärkeitä huomioita etenkin kulutuksen yleisten ohjauskeinojen jatkovalmistelun kannalta.Ilmastosuunnitelman valmistelijat kokivat kansalaisraadin hyödyksi sen, että raadin näkemys oli puntaroitu mielipide. Raati sai aiheesta syventävää taustatietoa ja kävi vuoropuhelua ammattimaisen fasilitaattorin johdolla. Tällä menetelmällä lopputulos osui täsmällisemmin valmisteilla oleviin asioihin.Kansalaisraati laati julkilausuman ilmastotoimien oikeudenmukaisuudestaRaadin tehtävä oli arvioida vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvia toimia. Raati keskusteli erityisesti kansalaisia koskevista asumisen, liikkumisen ja ruoan päästövähennystoimista sekä niiden oikeudenmukaisuudesta ja tehokkuudesta.Raatilaiset perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalin avulla ja kuulemalla eri aihealueiden asiantuntijoita. Raati puntaroi saamaansa tietoa ja eri näkökantoja ilmastotoimiin pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa. Raati kokoontui kolme kertaa, ja tapaamiset toteutettiin verkossa.Raati laati työn tuloksena oman julkilausuman käsitellyistä aiheista. Raati lausui yleisenä huomiona esimerkiksi näin:”Taloudellisista toimista tulee voimakkaasti ja selkeästi tiedottaa kuluttajia, jotta kaikki tuloluokat osaavat hakea erinäisiä tukia ja vähennyksiä tai muutoin ottaa toiminnassaan huomioon uudet taloudelliset muutokset. Informaatio-ohjausta tulisi tehdä kattavasti, esimerkiksi ilmastokasvatuksena jo peruskoulusta lähtien. Sen tulisi sisältää selkeät ja lyhyet perustelut taloudellisista toimista, jotta kansalaisten tietoisuus kasvaisi. Tukien informaatio-ohjauksessa tulisi erityisesti ottaa huomioon vähävaraiset ja vanhukset.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat torstaina 26. elokuuta 2021, että Suomi kasvattaa osallistumistaan EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatiossa Malissa noin 20 sotilaaseen vuoden 2021 aikana ja edelleen noin 55 sotilaaseen vuoden 2022 aikana. Lisäksi TP-UTVA linjasi, että Suomi valmistautuu osallistumaan EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon Mosambikissa.TP-UTVA käsitteli myös puolustusselontekoa. Lisäksi TP-UTVA keskusteli Afganistanin ajankohtaisesta tilanteesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali-. ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan linjauksista. Lausuntoja voi antaa 15.9.2021 asti.Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti maaliskuussa 2021 sote-tiedonhallinnan linjausten valmistelun. Linjauksella tarkoitetaan tässä tiettyyn tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämistyön kohteeseen kohdistuvaa, STM:n hyväksymää ja antamaa laajavaikutteista toimintaohjetta tai suunnittelupäätöstä, joka mahdollistaa myös kehittämistyön arvioinnin jälkikäteen. Linjaukset on valmisteltu jatkuvaan kehittämistyön ohjaamisen ja suunnittelun tarpeisiin sekä erityisesti sote-uudistuksen valmistelun tueksi. Sote-tiedonhallinnan linjaukset on ryhmitelty seuraavasti:yhteiset linjaukset, asiakas- ja potilastietojen käsittelyn linjaukset (ns. ensisijainen käyttötarkoitus), ohjauksen, tiedolla johtamisen ja valvonnan tiedonkäsittelyn linjaukset (ns. toisiokäyttö) sekä itse- ja omahoidon linjaukset. Linjaukset vaikuttavat useaan toimijaan, ovat perustavanlaatuisia ja luonteeltaan pitkäaikaisia. Linjaukset ovat jatkossa tiedonhallinnan kehittämisessä velvoittavia: niihin on nojauduttava tiedonhallinnan hankesuunnitelmissa ja -arvioinneissa. Mikäli linjauksista tietoisesti poiketaan, pitää poikkeama perustella.STM ylläpitää sote-tiedonhallinnan linjauksia, ja niiden sisällön ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain. Tarvittavat muutokset tehdään tiedonhallinnan vuosikellon mukaisesti osana ministeriön kokonaisarkkitehtuuriohjausta ja -suunnittelua. Ennen kuin STM hyväksyy tiedonhallinnan linjaukset, niihin toivotaan palautetta ja näkemyksiä. Palautetta voi antaa 25.8. – 15.9.2021.Anna palautetta lausuntopalvelussa (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen alaisen Vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund, GCF) pääjohtaja Yannick Glemarec vierailee Suomessa 30.–31. elokuuta.Vihreä ilmastorahasto on yksi Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen pääkohteista. Pääjohtaja Glemarec tapaa vierailullaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen ja ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkun sekä suomalaisia ilmasto-, ympäristö- ja kehityspolitiikan vaikuttajia.Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pääjohtaja Leif Schulmanin ja ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furmanin kanssa Glemarec keskustelee alan tutkimustiedosta ja hiilineutraalia, resurssitehokasta yhteiskuntaa edistävistä innovaatioista. Pääjohtaja tapaa lisäksi eduskunnan energiaremonttiryhmän edustajia. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttisen kanssa esillä on kestävän kehityksen rahoitus ja erityisedustaja Pekka Morenin kanssa kansainvälinen valtiovarainministerien ilmastokoalitio.Suomi tunnetaan maailmalla korkeatasoisesta meteorologiaosaamisesta. Glemarec vierailee käyntinsä aikana mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisala Oyj:n tuotekehitys- ja innovaatiokeskuksessa sekä tapaa Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita. Vihreä ilmastorahasto GCF:Vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund, GCF) on maailman suurin ilmastorahasto ja YK:n ilmastosopimuksen virallinen rahoitusmekanismi. Rahaston päätavoitteena on tukea kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. YK:n ilmastosopimusten osapuolena Suomi on sitoutunut kansainväliseen ilmastotyöhön. Suomen tuki GCF:lle vuosina 2020–2023 on yhteensä 100 miljoonaa euroa. GCF:n rahoitus kohdistuu tasapuolisesti ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin. Äärimmäisten sääilmiöiden myötä sopeutumisrahoituksen tarve on kasvanut, erityisesti kaikkein köyhimmissä maissa. Toimien kiireellisyyttä korostaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 9. elokuuta julkaisema raportti, jonka mukaan ilmastonmuutos etenee aiempia arvioita nopeammin.Meneillään on GCF-rahaston ensimmäinen lisärahoituskausi. Tähän mennessä hyväksyttyjä hankkeita ja ohjelmia on 177. Niiden odotetaan tuottavan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä hyötyjä 500 miljoonalle ihmiselle sekä vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä 1,8 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuonna 2020 GCF-hankkeita toteutettiin 77 maassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pääsihteeri Helga Schmid vierailee Helsingissä 27. elokuuta ulkoministeri Pekka Haaviston kutsusta. Schmid keskustelee Helsingissä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.Keskusteluissa esillä ovat Suomen tuki Etyjille sekä ajankohtaiset asiat Etyjissä, rauhanvälitys, asevalvonta, Vuoristo-Karabahin konflikti, Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne sekä Ukrainan konflikti. Vierailullaan Schmid tapaa lisäksi muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Etyj on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen foorumi. Etyjin toiminnan perustana toimiva Helsingin Ety-kokouksen päätösasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä 1975.

Lähde: Valtioneuvosto.fi