NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Slovenia on kutsunut sisäministerit ylimääräiseen oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon tiistaina 31.8. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo. Kokouksen asialistalla ovat Afganistanin tilanteen muuttoliike- ja turvallisuusvaikutukset.– Afganistanin tilanne on hyvin huolestuttava, ja sen kehittymistä seurataan tarkasti. On tärkeää löytää yhteinen eurooppalainen lähestymistapa tilanteeseen vastaamiseksi, sanoo ministeri Ohisalo.Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on keino auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiäKansainvälisen yhteisön tukeman hallinnon kaatuminen ja nopeasti heikentynyt turvallisuustilanne ovat nostaneet Afganistanin kansainvälisen huomion kohteeksi. Ensi vaiheen fokus on kaikilla jäsenmailla ollut EU:n ja jäsenmaiden kanssa yhteistyötä tehneiden afgaanien evakuoinneissa Kabulista.Alustavissa EU-keskusteluissa kiireellisenä on myös pidetty yhteistyön tiivistämistä Afganistanin naapurimaiden kanssa, jotta niitä voidaan tehokkaasti tukea maahantulijoiden vastaanottamisessa. Laillisten maahantuloväylien tukeminen on tärkeä osa EU:n yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tähän kuuluu myös pakolaisten uudelleensijoittaminen EU:n jäsenmaihin, mihin Euroopan komissio on jo luvannut tarjota rahoitusta.– Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on yksi toimivimpia keinoja auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä. Suomessa meillä on harkinnassa pakolaiskiintiön tuplaaminen ensi vuodelle, Ohisalo toteaa.Suomen pakolaiskiintiö on nykyisin 1 050 paikkaa vuodessa. Kiintiöpakolaisiksi valitaan esimerkiksi sotaa tai vainoa paenneita ihmisiä, joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi.Afganistanin tilanne vaikuttaa todennäköisesti myös Eurooppaan kohdistuvaan muuttoliikkeeseen, ja monissa EU:n jäsenmaissa asuu valmiiksi merkittäviä afgaaniyhteisöjä. Suomessa asuu noin 7 000 Afganistanin kansalaista.Vaikutuksia myös EU:n turvallisuuteen seurataanOn arvioitu, että Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen lisääntyminen aktivoi myös laittoman maahantulon järjestäjiä ja siihen liittyviä rikollisryhmiä. Luvatonta saapumista Schengen-alueelle ennakoidaan ja ehkäistään EU:n ulkorajavalvonnalla. Samalla torjutaan ihmiskauppaa sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismista epäiltyjen henkilöiden pääsyä Schengen-alueelle.– Afganistanin kriittinen turvallisuustilanne heijastuu myös maan rajojen ulkopuolelle. On tärkeää, että seuraamme sen vaikutuksia esimerkiksi terrorismin uhkaan niin Afganistanin lähialueilla kuin EU:ssa, ministeri Ohisalo sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että työperäisen maahanmuuton ongelmien kokonaisuus jää epäselväksi kansallista D-viisumia koskevassa esityksessä. D-viisumin käyttöönoton vaikutuksia on käsitelty monipuolisesti, mutta maahanmuuttajan näkökulma jää liian ohueksi.Kansallisen D-viisumin käyttöönotolla on tarkoitus sujuvoittaa ulkomaisten osaajien rekrytointia. Maahanmuuttovirasto myöntäisi pitkäaikaisen viisumin kolmannen maan kansalaisille, joille on myönnetty erityisasiantuntijan tai kasvuyrittäjän oleskelulupa. Oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä myönnettävällä viisumilla voisi matkustaa Suomeen välittömästi oleskeluluvan antamisen jälkeen. Ajallinen säästö olisi noin 7–14 vuorokautta.Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä on arvioitu D-viisumin vaikutuksia eri näkökulmista ja verrattain yksityiskohtaisesti, mutta maahanmuuttajan näkökulma jää suppeaksi. Esityksessä tulisi käsitellä, mitä riskejä liittyy D-viisumin täytäntöönpanoon ja käsittelyaikoihin. Esityksen perusteella jää epäselväksi, kuinka kauan prosessi kokonaisuudessaan kestää ja millaisia kuluja siitä aiheutuu maahantulijalle. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Uuden D-viisumin käyttöönotto on yksi niistä lukuisista toimista, joilla hallitus pyrkii lisäämään osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että työperäisen maahanmuuton keskeiset ongelmat, olennainen sääntely ja käytännöt jäävät epäselviksi D-viisumia koskevassa esityksessä. Ko. esityksessä tai jossakin muussa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvässä esityksessä tulisi käydä nämä keskeiset asiat läpi. Kun työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät esitykset annetaan yksittäin, on vaarana, että kokonaisuus pirstaloituu. Tällöin on riskinä, että osa nykytilan ongelmista jää havaitsematta ja uuden sääntelyn vaikutuksia on vaikea arvioida.Arviointineuvosto on antanut lausunnon kansallista D-viisumia koskevasta hallituksen esityksestä. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta.  Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden työryhmän tehtävänä on selvittää ja kuvata vaihtoehdot valtion aluehallinnon virastorakenteen ja tehtävänjaon muuttamiseksi. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 27.8.2021.Valtion aluehallintoon kuuluvat aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) sekä Ahvenanmaan valtionvirasto. Selvitys koskee lisäksi aluehallinnon virastojen yhteyksiä niitä ohjaaviin keskushallinnon virastoihin ja niiden tehtäviin. Näitä keskushallinnon virastoja ovat Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Väylävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Valvira.  ”Valtion aluehallinnon toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Näiden vuoksi on perusteltua päivittää tilannekuvamme siitä, miten aluehallinto voi parhaiten toteuttaa palvelutehtäväänsä ja minkälaiset rakenteet tätä tukevat”, kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa.  Hankkeessa otetaan huomioon useat käynnissä olevat muutokset  Hankkeen tehtäviä ovat muun muassa nykytilan kuvauksen laatiminen, vaihtoehtoisten rakenneperiaatteiden määrittely muutosvaihtoehtojen pohjaksi, muutosvaihtoehtojen mukaisten rakenteiden avainlukujen arviointi sekä muutosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi.Hankkeen selvityksissä ja vaihtoehdoissa huomioidaan valtion virastojen, kuntien ja hyvinvointialueiden suhteet ja tehtävänjako sekä julkisen hallinnon strategiassa vahvistetut toimintalinjaukset. Lisäksi hankkeessa huomioidaan itsehallinnollisten hyvinvointialueiden uusien tehtävien ja niiden rahoitusjärjestelyjen sekä maakuntaveron tarkastelua varten asetetun hankkeen työ sekä TE-palvelujen uudistamisen yhteydessä tehtävät aluehallinnon uudistamista koskevat linjaukset.Hankkeen toimikausi on 27.8.2021–31.3.2022. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii finanssineuvos Anu Nousiainen valtiovarainministeriöstä. Valmisteluryhmän jäsenistö koostuu ministeriöiden ja virastojen edustajista.    

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Monikäyttöinen kasvi tuo kannattavuutta maatalouden viljelykiertoon ja vähentää tehokkaasti ilmastopäästöjä sekä ravinteiden valumista vesistöihinKasvi, joka hyödyntää tehokkaasti Suomen valoisat kesät ja tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä satomääriä. Kasvi, jonka massiivinen juuristo sitoo poikkeuksellisen tehokkaasti hiiltä maaperään ja kuohkeuttaa maaperän luontaisesti. Kasvi, joka palauttaa merkittävän osan käyttämistään ravinteista seuraavan vuoden kasvuston käyttöön ja parantaa tulevia satoja ja ruoantuotannon kestävyyttä. Sellainen kasvi on hamppu, jolta odotetaan nyt paljon myös maa- ja metsätalousministeriössä (MMM).“Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen edellyttää muutoksia siinä, miten käytämme peltojamme. Hampun käytölle vuoroviljely- ja maanparannuskasvina on vahvat perusteet. Rahoitamme lisäksi parhaillaan kehityshankkeita, joissa testataan hampusta jalostamalla tehtyjen tuotteiden potentiaalia”, sanoo Hanna Mattila, MMM:n neuvotteleva virkamies.Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea maataloustuottajia uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.“Meidän tehtävämme on tukea uusien kasvien markkinoiden syntymistä ja luoda yhä useammalle viljelijälle kiinnostavia ja kannattavia vaihtoehtoja tuotannolle. Suomessa on runsaat 40 000 maataloustuottajaa ja varmasti kaikille löytyy hyviä vaihtoehtoja ilmastokestävän maatalouden harjoittamiseen”, sanoo Mattila.Hampun viljely on Suomessa vielä toistaiseksi vähäistä. Hampun viljelyyn käytettyä peltoalaa on noin 2 000 hehtaaria. Viljeltävät lajikkeet jakautuvat karkeasti ottaen kahteen luokkaan: öljy- eli siemenhamppuun ja kuituhamppuun. Öljyhampusta tehdään valtaosin hamppuöljyä ihmisten ravinnoksi. Kuituhampusta voidaan valmistaa esimerkiksi muovia korvaavia biokomposiitteja, tekstiilejä sekä rakennusmateriaaleja.Itä-Suomen yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa valmistetaan suodattimena käytettävää biohiiltä hampun viljelyn merkittävimmästä sivuvirrasta päistäreestä eli hampun korren sisäosasta. Hampusta ja katkaravun kuorista tehty biohiili- ja biopolymeeripohjainen yhdistelmäsuodatin on antanut lupaavia tuloksia veden suodatukseen ja ravinteiden talteenottoon maataloudessa.“Laboratoriotestien perusteella tiedämme jo, että tuote toimii toivotulla tavalla ja tehokkaasti. Nyt kokeilemme tuotetta isommalla volyymilla Tyrnäväläisellä perunapellolla käytännössä. Suodatamme pellon vesivalumat ja palautamme sitten ravinteet takaisin pellolle”, sanoo professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta.Hankkeessa on mukana teollisuuden rikinhallintaratkaisuihin erikoistunut BioS04-yritys, hampun jalostukseen erikoistunut Hemka Oy sekä biohiiliyritys Carbofex Oy. Salaojitetun pellon vedet keräävän putken päähän asennetaan noin kuutiometrin kokoinen hampusta valmistettu biohiilisuodatin.“Alustavien testien perusteella saamme suodatettua pois lähes 100 prosenttia rikistä ja noin 70 prosenttia typestä, tulokset ovat siis kannustavia”, sanoo Lasse Moilanen, BioS04-yrityksen toimitusjohtaja.MMM:n toimenpidekokonaisuudessa on rahoitettu yli 70:ää maankäyttösektorin ilmastohankkeita. Hampun käyttöä kehitetään kolmessa eri hankkeessa.“Valtaosa maatalouden ilmastopäästöistä syntyy maaperän muokkaamisesta ja suurimmalla osalla pelloista tuotetaan rehua. Viljelymenetelmiä päästöjen vähentämiseksi on tarve kehittää ja tärkeää on myös, että viljelemme enemmän kasveja suoraan ihmisravinnoksi sekä biomateriaalikäyttöön”, sanoo Mattila.Monipuolisen hyötykasvin mainetta varjostaa edelleen mielikuvat huumekasvista ja siihen liittyvät ennakkoluulot. Professori Lappalaisen mukaan asenteet hampun käytöstä hyötykasvina ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi positiivisempaan suuntaan viime vuosien aikana.“Trendi on kansainvälinen ja voisi olettaa, että sama suunta tulee jatkumaan Suomessakin”, sanoo Lappalainen.
 Fakta:Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuusMaa- ja metsätalousministeriön koordinoima maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus.Tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.Rahoittaa hankkeita, joiden on määrä osaltaan tukea Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.Kehittämishankkeet ovat käytännönläheisiä, tutkimustietoon perustuvia hankkeita, jotka edistävät siirtymää kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä.Rahoitetut hankkeet valmistuvat vuosien 2021-2023 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen evakuointioperaatio Afganistanista täydentyi myöhään eilen illalla kun Suomen Kabulin-suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneen yrityksen työntekijät onnistuttiin saamaan Kabulin lentokentän porttien sisäpuolelle. Työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään on yhteensä 83 henkilöä. Ryhmä on päässyt Yhdysvaltojen joukkojen avustamana turvallisesti lähtemään lennolla Kabulista joitakin tunteja sitten.Onnistuneen lopputuloksen mahdollisti tiivis diplomaattinen yhteydenpito ja Suomen evakuointioperaation aikana luomiin verkostoihin perustuva yhteistyö Yhdysvaltojen ja Suomen välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sidosryhmätilaisuudessa pohdittiin yhdessä tavoitteita ja tehtäviä, joita avohuollon lääkejakelulle halutaan jatkossa asettaa. Lääkeasioiden uudistuksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääkitysturvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.Lääkeasioiden uudistus jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: 1) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämiseen, 2) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen ja 3) lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittämiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti tasavallan presidentin asetuksen Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa annetun tasavallan presidentin asetuksen liitteen muuttamisen tänään ja muutos tulee voimaan lokakuun alussa.Konsulipalveluiden antaminen palautetaan Suomen Brysselin suurlähetystöstä Suomen Haagin suurlähetystössä annettavaksi. Tasavallan presidentin asetukseen tehtyjen muutosten johdosta konsulipalveluiden antaminen aloitetaan Suomen Haagin suurlähetystössä 1.10.2021 lukien.  Suomen Haagin suurlähetystö tarjoaa siten 1.10 lukien konsulipalveluita normaalisti kuten esimerkiksi passipalveluita.Lisäksi  Suomen Yangonin suurlähetystön konsulipalvelut annettaisiin jatkossakin Suomen Bangkokin suurlähetystössä. Suomen Yangonin suurlähetystö antaa jatkossakin konsulipalveluita hädänalaisessa asemassa oleville sekä muita vastaavia konsulipalveluita, jota kulloinkin kyseessä olevan tilanteen vakavuus ja kiireellisyys  edellyttää. Suomen Washingtonin suurlähetystön oleskelulupapalvelut siirrettäisiin annettavaksi Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa. Suomen Washingtonin suurlähetystö antaa siten kaikki muut konsulipalvelut paitsi oleskelulupapalvelut 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja työryhmän ehdotuksista.Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, lakiin rahanpesun selvittelykeskuksesta ja lakiin Finanssivalvonnasta. Ehdotusten taustalla ovatkansalliset muutostarpeetpuutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossarahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) toimenpidesuositukset Suomelle.Määritelmät helpottaisivat sääntelyn soveltamistaTyöryhmä ehdottaa, että rahanpesulakiin lisättäisiin määritelmät asiakkaalle, asiakassuhteelle ja epäilyttävälle liiketoimelle. Määritelmät selventäisivät laissa käytettyjä käsitteitä ja helpottaisivat rahanpesulain soveltamista.Uudet velvoitteet varmistaisivat varojen jäädyttämistäTyöryhmä ehdottaa muutoksia asiakkaan tuntemista koskeviin velvoitteisiin. Ilmoitusvelvollisen olisi varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksen mukaisten tahojen varat jäädytettäisiin ja että näille tahoille ei luovutettaisi varoja. Lisäksi työryhmä ehdottaa tuntemisvelvoitteisiin poikkeusta, joka koskisi yleisen edunvalvojan henkilöllisyyden todentamista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Muutoksia tulisi myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään ja heihin liittyvään tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen.Virtuaaliset tarkastukset mahdollisiksiRahanpesulain noudattamista valvovat viranomaiset ja asianajajayhdistys saisivat jatkossa tarkastaa ilmoitusvelvollisen toimintaa virtuaalisesti joko kokonaan tai osittain. Valvoja saisi virtuaalisesti tarkastettavaksi ilmoitusvelvollisen asiakirjoja ja tietojärjestelmiä.Lausuntokierros alkaaValtiovarainministeriö lähetti ehdotukset lausuntokierrokselle perjantaina 27. elokuuta. Lausuntoaika päättyy 8. lokakuuta. Ministeriö julkaisee lausunnot hankesivuilla sitä mukaa kun ne saapuvat. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö tekee tarvittavat muutokset lakiluonnoksiin. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle joulukuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi päätti evakuointioperaationsa torstaina 26. elokuuta Kabulissa suunnitelmien mukaisesti. Ulkoministeriön avustustiimi ja Puolustusvoimien suojausjoukot ovat poistuneet maasta. Konsuliavustamista pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan toisin keinoin.Operaatio oli menestyksekäs: 10 päivän aikana Kabulista evakuoitiin 240 Suomen kansalaista, pysyvän oleskeluluvan haltijaa ja Suomen lähetystössä työskennellyttä paikallista, mukaan lukien näiden perheet. Tähän lukumäärään sisältyy myös haavoittuvan asemansa vuoksi evakuoituja henkilöitä. Lisäksi kaikki valtioneuvoston 13.8. tekemän päätöksen mukaiset EU-delegaation ja Nato-operaation Suomen-kiintiöön kuuluvat henkilöt on saatu evakuoitua, yhteensä 80 henkilöä. Myös ulkoministeriön diplomaattinen henkilökunta saatiin turvaan. Evakuoitujen kokonaismäärä on 330.Konsulipalvelulain mukaan kriisitilanteessa ulkoministeriö avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia sekä näiden seurassa liikkuvia ydinperheen jäseniä heidän henkensä ja turvallisuutensa suojaamiseksi. Lisäksi humanitaarisin perustein avustettujen osalta päätös evakuoinnista on tehty senhetkisen tilannearvion mukaan Kabulin lentokentällä erittäin haastavassa tilanteessa kyseisiin henkilöihin kohdistuvat turvallisuusriskit huomioiden.Kaikkia evakuointipäätösten piirissä olevia henkilöitä ei vielä ole saatu turvaan Afganistanista. Ulkoministeriön tietojen mukaan Afganistanissa on vielä noin toistakymmentä Suomen kansalaisia sekä saman verran muita konsuliavun piiriin kuuluvia.Konsuliavustettaviin Afganistanissa pidetään yhteyttä ja heidän avustamistaan jatketaan eri keinoin. Paikalla on edelleen EU-jäsenmaita ja muita kumppanimaita, jotka jatkavat evakuointeja. Konsuliavustettavat voivat hätätilanteessa kääntyä näiden maiden puoleen. Kabulin siviililentokentän toiminnan uudelleen käynnistämiseen tulee menemään aikaa. Sotilaslentokentän ympäristön turvallisuustilanne jatkuu vaarallisena.   Maahanmuuttovirasto huolehtii ensivaiheessa maahantulijoiden vastaanotosta Suomessa. Valtioneuvoston päätösten perusteella Suomeen otetut henkilöt saavat oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. Ne Afganistanista evakuoidut henkilöt, jotka eivät sisälly valtioneuvoston päätöksiin, ohjautuvat normaaliin turvapaikkamenettelyyn. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä. Maahantulijoille järjestetään tarvittava sosiaali- ja terveydenhuolto.Helsinki-Vantaan lentokentällä evakuoitujen vastaanotto on tehty laajassa viranomaisyhteistyössä. Maahanmuuttoviraston lisäksi operaatiossa ovat olleet mukana muun muassa Rajavartiolaitos, poliisi, Tulli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys sekä Suomen Punainen Risti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi päätti evakuointioperaationsa torstaina 26. elokuuta Kabulissa suunnitelmien mukaisesti. Ulkoministeriön avustustiimi ja Puolustusvoimien suojausjoukot ovat poistuneet maasta. Konsuliavustamista pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan toisin keinoin.Operaatio oli menestyksekäs: 10 päivän aikana Kabulista evakuoitiin 240 Suomen kansalaista, pysyvän oleskeluluvan haltijaa ja Suomen lähetystössä työskennellyttä paikallista, mukaan lukien näiden perheet. Tähän lukumäärään sisältyy myös haavoittuvan asemansa vuoksi evakuoituja henkilöitä. Lisäksi kaikki valtioneuvoston 13.8. tekemän päätöksen mukaiset EU-delegaation ja Nato-operaation Suomen-kiintiöön kuuluvat henkilöt on saatu evakuoitua, yhteensä 80 henkilöä. Myös ulkoministeriön diplomaattinen henkilökunta saatiin turvaan. Evakuoitujen kokonaismäärä on 330.Konsulipalvelulain mukaan kriisitilanteessa ulkoministeriö avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia sekä näiden seurassa liikkuvia ydinperheen jäseniä heidän henkensä ja turvallisuutensa suojaamiseksi. Lisäksi humanitaarisin perustein avustettujen osalta päätös evakuoinnista on tehty senhetkisen tilannearvion mukaan Kabulin lentokentällä erittäin haastavassa tilanteessa kyseisiin henkilöihin kohdistuvat turvallisuusriskit huomioiden.Kaikkia evakuointipäätösten piirissä olevia henkilöitä ei vielä ole saatu turvaan Afganistanista. Ulkoministeriön tietojen mukaan Afganistanissa on vielä noin toistakymmentä Suomen kansalaisia sekä saman verran muita konsuliavun piiriin kuuluvia.Konsuliavustettaviin Afganistanissa pidetään yhteyttä ja heidän avustamistaan jatketaan eri keinoin. Paikalla on edelleen EU-jäsenmaita ja muita kumppanimaita, jotka jatkavat evakuointeja. Konsuliavustettavat voivat hätätilanteessa kääntyä näiden maiden puoleen. Kabulin siviililentokentän toiminnan uudelleen käynnistämiseen tulee menemään aikaa. Sotilaslentokentän ympäristön turvallisuustilanne jatkuu vaarallisena.   Maahanmuuttovirasto huolehtii ensivaiheessa maahantulijoiden vastaanotosta Suomessa. Valtioneuvoston päätösten perusteella Suomeen otetut henkilöt saavat oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. Ne Afganistanista evakuoidut henkilöt, jotka eivät sisälly valtioneuvoston päätöksiin, ohjautuvat normaaliin turvapaikkamenettelyyn. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä. Maahantulijoille järjestetään tarvittava sosiaali- ja terveydenhuolto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi