NordenBladet — Hallitus on antanut tänään 9.9.2021 eduskunnalle lakiesityksen, joka sisältää kolme maankäyttö- ja rakennuslakia muuttavaa säännöskokonaisuutta. Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa.Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Nyt esitettävät muutokset huomioitaisiin laajemmassa lakiuudistuksessa sellaisenaan.Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus koskisi sekä uusia että laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Käytännössä fossiilinen energia – yleensä öljy – ei esityksen mukaan voisi enää olla rakennuksen pääenergialähde. Omakotitaloissa laajamittaisen korjauksen kynnyksen ylittäviä remontteja tehdään hyvin harvoin ja ne perustuvat aina omistajan omaan päätökseen. Esimerkiksi vesikaton uusiminen tai vesivahingon korjaaminen ei velvoittaisi luopumaan fossiilisesta energiasta korjauksen yhteydessä.38 % on uusiutuvan energian edistämistä koskevan direktiivin (ns. RES-direktiivi) Suomelle asettama, sitova tavoite uusiutuvan energian kokonaisloppukulutukselle vuonna 2020. Lakiesityksellä myös toimeenpantaisiin uudelleenlaadittu uusiutuvan energian direktiivi (ns. REDII) rakennuslupakäsittelyn osalta.Lakiesityksessä laajennettaisiin ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien rakennusten rakennusluvan kuulemis-, lausunto- ja valitusoikeus koskemaan paikallisia, rekisteröityneitä yhteisöjä, joiden sääntöihin kuuluu luonnon, terveyden tai ympäristön suojelu. Laajennus koskee vain niitä rakennuslupia, joissa itse rakennuksen rakentamisen edellytyksenä on YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.Muutos koskisi vuosittain arviolta 30–50 hanketta. Lisäksi valtakunnan rajat ylittävien YVA-hankkeiden menettelyt päivitettäisiin vastaamaan jo aikaisemmin muutettua YVA-lainsäädäntöä. Muutoksilla täydennettäisiin YVA-direktiivin toimeenpanoa.Esityksen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimisi jatkossa rakennustuoteasetuksen 10 artiklassa tarkoitettuna rakennustuoteyhteyspisteenä, jonka tehtävänä on tarjota tietoa rakennustuotteita koskevista säännöksistä Suomessa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston markkinavalvontatoimintaa koskeva pykälä muutettaisiin vastaamaan menettelyiltään markkinavalvontalakia ja -asetusta. Muutoksella rakennustuotteiden kansallinen markkinavalvonta järjestettäisiin samoin kuin muiden valvonnan piirissä olevien tuotteiden osalta on jo tehty.Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutoksen rahoituksesta vuosille 2021–2026. Asetuksella säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen tietojenkäsittelyn, tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n muutoskustannuksiin maksettavien valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.Myönnettävää rahoitusta voi käyttää erityisesti yleishallinnon toiminnan kannalta välttämättömiin muutostöihin ja hankintoihin sekä muihin toimialariippumattomiin ICT-toimintoihin. Rahoitus on tarkoitettu myös välttämättömiin ja lainsäädännön edellyttämiin toimialakohtaisten tietojärjestelmien muutoksiin. ICT-valmistelurahoitusta on varattu vuosille 2021–2026 yhteensä noin 440 miljoonaa euroa, josta osa käytetään DigiFinland Oy:n tarjoamiin keskitettyihin palveluihin. Keskitettyjen palvelujen lopullinen kustannus riippuu alueiden halusta hyödyntää niitä. Rahoitus on valtionavustuslain mukaista erityistä valtionavustusta, joka myönnetään valtionavustuksen saajalle hankesuunnitelman perusteella. Avustusta voi hakea sosiaali- ja terveysministeriöstä. Avustushaku käynnistyy torstaina 16.9. ja päättyy 22.10.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö järjestävät hakijoille infotilaisuuden 16.9. kello 9.00–11.00. Tilaisuudessa kerrotaan haun yksityiskohdista, DigiFinland Oy:n tarjoamista keskitetyistä palveluista sekä vastataan kysymyksiin. Kutsu tilaisuuteen lähetetään suoraan kaikille asetuksen mukaisille avustuksen hakijoille.Avustus myönnetään valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena. Avustuksen saajalta ei siis edellytetä omavastuuosuutta.Asetus tulee voimaan 13.9.2021. Valtionavustuksella voi kattaa 1.7.2021 alkaen syntyneitä ICT-muutoskustannuksia.
NordenBladet — Hallitus esittää, että syyskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan marraskuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) marraskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia tavanomaisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiinTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.12.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin. Yrittäjien työmarkkinatukea jatkettaisiinYrittäjien työmarkkinatukea esitetään jatkettavaksi 30.11.2021 asti (tem.fi).
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Erilliset rajoitukset ravintoloiden asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin poistuvat Keski-Suomessa maakunnan ottaessa käyttöön perustason rajoitukset.Asetus tulee voimaan perjantaina 10.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 10.9. alkaen: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 10.9. alkaen: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Satakunta.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille Ahvenanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakunnissa 10.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet saada koronapandemian aikana työmarkkinatukea tavallista lievemmillä edellytyksillä. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi samoin edellytyksin 30.11.2021 asti.Nykyisin yrittäjät voivat saada syyskuun loppuun asti työmarkkinatukea koronapandemian vaikutusten takia. Hallitus antoi 9.9.2021 eduskunnalle esityksen väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkamisesta.– Hallituksen tavoitteena on avata yhteiskuntaa ja luopua valtakunnallisista rajoituksista. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin yritysten toimintaedellytykset palautuvat ennalleen. Jatkamalla yrittäjien väliaikaista oikeutta työmarkkinatukeen voimme turvata yrittäjien toimeentuloa epävarmassa tilanteessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Voimassaolon jatkaminen koskisi arviolta noin 21 500 yrittäjää kuukaudessa. Sen arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja arviolta noin 30 miljoonaa euroa.Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Päätoimisesti yrittäjänä työllistyneellä on oikeus työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti sen jälkeen, kun yritystoiminta on lopetettu kokonaan. Korona-aikana yrittäjät voivat saada työmarkkinatukea ilman, että yritystoiminnan lopettamista on edellytetty. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee kuitenkin johtua koronapandemiasta.Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä on, että koronapandemiasta johtuenyrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt taiyritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.Työmarkkinatuki koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa. Tukea voidaan myöntää kaikkien toimialojen yrittäjille.Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea?Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.Jos yrittäjä on ollut jo työnhakijana TE-toimistossa ja saa työmarkkinatukea lain jatkuessa, hän asioi jatkossa TE-toimiston kanssa sopimallaan tavalla.
NordenBladet — Suomi valmistautuu lahjoittamaan ennakkoon ostamiaan, käyttämättömäksi jääviä koronarokotteita EU-yhteistyön kautta. Syksyn aikana lahjoitetaan noin 3,6 miljoonaa koronarokotetta kehittyville maille. Rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa.Rokotteet jaetaan tasavertaista saatavuutta edistävän kansainvälisen COVAX AMC (Advanced Market Commitment) -rokoteyhteistyömekanismin kautta. Rokotteita tarjotaan matalan ja keskitulotason valtioille, joilla on ollut ongelmia niiden saatavuudessa.Valtioneuvosto päätti istunnossaan 9. syyskuuta lahjoittaa kolme miljoonaa Astra Zenecan ja 650 000 Johnson & Johnsonin rokoteannosta. Rokotteiden arvo on 10 miljoonaa euroa. Lahjoitus on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä sen osuudesta EU:n rokotehankintojen kokonaisuudessa. Lahjoitettavat rokotteet ohjataan suoraan kansainvälisiltä lääketehtailta kohdemaihin.
NordenBladet — Afganistanin pelastus-ja evakuointioperaatio oli monella tapaa ainutkertainen ja historiallinen. Suomi evakuoi kolmen viikon aikana yli 400 henkilöä turvaan. Tämän teki mahdolliseksi paitsi yhteistyö niin kotimaan kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa myös ulkoministeriön eri osastojen välillä. Kabulin kentällä toimiva avustusryhmä oli avainasemassa, mutta operaation toteuttamiseen tarvittiin kymmenien eri ihmisten työpanos niin ulkoministeriössä Helsingissä kuin monessa ulkomaan edustustossa. Kuva: ulkoministeriöSuunnittelusta suoraan operaatiovaiheeseenAsemamaasta palkatun henkilökunnan evakuointia alettiin suunnitella ulkoministeriössä alkukeväästä. Vaikka asiaa oli vuosien varrella mietitty, tilanne oli uusi. ”Suomi ei ole minun tietääkseni ainakaan lähihistoriassa ollut tilanteessa, jossa paikalta palkattu henkilökunta olisi evakuoitu”, Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo sanoo.Kysymykset alussa olivat perustavanlaatuisia ja vaikeita. Minkälainen uhka heihin kohdistuisi? Minkälaisia oikeudellisia keinoja olisi käytössä? Keitä evakuointi voisi koskea?Kesän aikana Afganistanin tilanne heikkeni kiihtyvällä vauhdilla. Valmistelu vietiin loppuun rinta rinnan operatiivisen suunnittelun kanssa. ”Samaan aikaan kun valtioneuvoston esitystä työstettiin, mietittiin logistiikkaa ja matkustusasiakirjoja, sekä tietysti seurattiin huolissaan Talibanin etenemistä”.Lentokenttäoperaation aikana Keppo vastasi paikalliskoordinoinnista. Hänen tiiminsä viesti asemamaasta palkattujen kanssa yrittäen saada heidät sisään Kabulin kentälle ja edelleen lentokoneilla Suomeen. Kuva: ulkoministeriöSuurlähetystön evakuointi – hallitusti aikaa vastaanAfganistanissa evakuointipäätöksen laukaisijana toimi ääriliike Talibanin nopea sotilaallinen eteneminen kohti Kabulia, minne se lopulta saapui ja julisti maahan islamilaisen emiraatin. Evakuointipäätöksen valmistuminen käynnisti suurlähetystön evakuointiprosessin, johon lukeutuu joukko ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä evakuointi- ja valmiussuunnitelman pohjalta.Kabulin kaltaisessa korkeauhkaisessa toimintaympäristössä mahdollisiin nopeasti muuttuviin tilanteisiin on varauduttu. Evakuoitumista nopeuttavia ja helpottavia järjestelyitä on tehty ennakkoon, ja edustuston lähetetty henkilöstö on ollut jatkuvassa valmiudessa reagoimaan erikoistilanteisiin.Käytännössä Kabulin edustustonkin evakuointiprosessissa toimittiin aikaa vastaan, mutta hallitusti. Normaalien evakuointitoimien ohella viimeiset päivät Kabulissa olivat erityisen tärkeitä Suomen evakuointilistalla olevien afganistanilaisten ja konsuliasiakkaiden evakuoinnin valmistelemiseksi. Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomeen evakuoitavia tavattiin sekä kasvotusten että puhelimitse, ja heidän evakuoimistaan valmisteltiin muun muassa tilapäisiä matkustusasiakirjoja tekemällä sekä evakuointilentoa ja logistiikkaa valmistelemalla.Monet asiat kuitenkin muuttuivat matkan varrella tilanteen eläessä. Alkuperäinen suunnitelma oli evakuoida suomalainen henkilökunta ja edustuston paikalta palkattu afganistanilainen henkilökunta samalla koneella Suomeen. Turvallisuustilanteen heiketessä paikalta palkattua henkilöstöä ei kuitenkaan aluksi ollut mahdollista saada mukaan lentokentälle. Lopulta Suomen alkuperäiset evakuointikoneet eivät päässeet laskeutumaan kentälle, sillä lentokentän sisäpuolen ja kiitoradan turvallisuutta ei kyetty turvaamaan. Tilanne oli sama kaikille länsimaille.Lentokenttä kuitenkin saatiin pian rauhoitettua siinä määrin, että Suomi pääsi onnistuneesti jatkamaan Suomen kansalaisten ja afganistanilaisten evakuointeja ulkoministeriön tiimin voimin sekä myöhemmin puolustusvoimien suojausjoukkojen tukemana.”Olisin halunnut palata Kabuliin avustamaan evakuoinneissa. Toisaalta paikallistuntemuksestani oli hyötyä myös Suomesta käsin toimivassa ulkoministeriön evakuointitiimissä, joka tuki operaation toteuttamista Kabulissa. Olin mukana ohjeistamassa ja kontaktoimassa evakuoitavia sekä koordinoin Kabulin kentälle pääsyä ja matkustusjärjestelyjä. Lisäksi myös evakuointiin liittyvät viestintätehtävät ovat työllistäneet ajoittain”, kertoo edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola.Ulkoministeriössä evakuointioperaatioon osallistuivat:Kabulin kenttätiimi (erityislähettiläs ja tiimi = 5 henkilöä)Amerikan ja Aasian osasto (koordinaatio, operaation johto ministeriössä)Konsuliasioiden osasto (yhteydenottoihin vastaaminen, konsuliavustettavat, lennot, perheenyhdistämisasiat)Päivystyskeskus (yhteydenottojen vastaanottaminen)Konsulikomennuskunta (avustaminen lentokentillä, matkustusasiakirjat)Edustustot maailmalla (lentojärjestelyissä avustaminen, evakuoitujen auttaminen kuljetusten välillä)Oikeuspalvelu & Poliittinen osasto (lainsäädännöllinen selvitystyö, eduskunnan/valtioneuvoston/tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja esittely)Viestintäosasto (mediatiedustelujen koordinointi ja niihin vastaaminen, tiedotustilaisuudet ja tilanteista viestiminen)Avustustiimi Kabulin kentän kaaoksessaKabulin lentokentälle lähettiin kaksi ulkoministeriön virkamiestä hoitamaan evakuointia sen jälkeen kun Taleban oli vallannut Kabulin. Kaoottinen tilanne lentokentällä selvisi pian ja ulkoministeriö pyysi suojausapua puolustusvoimilta. Myös ulkoministeriön avustustiimi Kabulissa sai kolme lisähenkilöä vahvistukseksi. Tasavallan presidentti päätti puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle 20. elokuuta.”Tilanne Kabulin lentoasemalla ja sen porteilla oli kaoottinen, mutta työn tavoite oli varsin selvä. Suojausosaston saapuminen paikalle oli ratkaisevaa, se antoi työllemme mahdollisuuden onnistumiseen. Olosuhteet muuttuivat jossain määrin koko ajan, ja työtä piti jatkuvasti yhdessä suunnitella ja toteuttaa, ja siinä onnistuimme olosuhteet huomioiden varsin hyvin. Selvää on, että ilman suojausosaston panostusta emme olisi pystyneet avustamaan lähellekään niin suurta joukkoa, kuin missä lopulta onnistuimme. Yhteistyö suomalaisten sotilaiden kanssa oli saumatonta, ja yhteinen tavoite – saada mahdollisimman moni Suomeen tuleva pelastettua – piti koneiston käynnissä ympäri vuorokauden”, kertoo edustuston päällikön sijainen Antti Putkonen, joka hyppäsi mukaan evakuointioperaatioon Wienin edustustosta. Hän lähti matkaan samana päivänä saatuaan puhelun ministeriöstä.Antti Putkonen toimi Kabulin lentoasemalla osana UM:n viisihenkistä ryhmää, ja vastasi yhdessä erityisedustaja Jussi Tannerin kanssa tehdyistä viranomaispäätöksistä. Erityisesti hän vastasi evakuoitavien asiakirjatarkistuksista ja tarvittaessa viranomaispäätöksestä, heidän tietojensa kirjaamisesta matkustajalistoille, matkustusasiakirjojen laadinnasta ja lentoihin liittyvästä koordinaatiosta. Yhteistyötä eri asioiden ja ratkaistavien ongelmien osalta tehtiin aina sen maan sotilasryhmän kanssa, jonka koettiin pystyvän edessä oleva asia parhaiten ratkaisemaan.Tanner ja Putkonen pyrkivät varmistumaan kaikkien maahantulo-oikeudesta Suomeen. Kuitenkin pelastustehtävä oli vahvasti ensisijainen ja sen myötä eteen tuli tilanteita, joissa jouduttiin humanitaarisin perustein tekemään nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Abbey Gaten kaaoksessa, monimetrisen ojan yli, oli hyvin vaikeaa pystyä etukäteen aukottomasti selvittämään avustettavien henkilöllisyys. Kuva: ulkoministeriö”Osa oli saattanut pyrkiä kentän puolelle turvaan useiden päivien ajan ihmismassojen keskellä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Monelle oli hyvin tunteikasta, kun lopulta he saivat katsekontaktin suomalaisiin virkamiehiin ja sotilaisiin, ja varmistuksen jälkeen sitten pääsivät Abbey Gaten kaaoksesta, jopa hengenvaarasta, kentän sisäpuolelle. Viimeinen vaihe itse pelastustyössä oli ihmisten ohjaaminen ja lopulta nostaminen porttialueen viemäriojasta ylös turvaan. Se oli monelle hyvin tunteikas hetki, ja siinä onnistuminen oli tärkeää myös meille vastaanottajille. Se osoitti konkreettisesti, että työmenetelmämme toimi ja saimme ohjattua ihmisiä turvaan.” Kuva: ulkoministeriöOperaatiota johdettiin Helsingistä käsinMinisteriössä Amerikan ja Aasian osastolla oli evakuointioperaation koordinaatiovastuu. Eteläisen Aasian yksikön päällikkö Veikko Kiljunen johti operaatiota Helsingistä käsin. Myöhään iltaisin Kiljusen vetämät tilannekatsauskokoukset kokosivat seitsemisenkymmentä virkamiestä eri ministeriöistä ja organisaatioista yhteen Skype-kokouksiin. Tilannekatsauksissa käytiin läpi päivän tapahtumat ja operaation seuraavat askeleet. Kabulin kenttätiimi oli mukana ja päivitti tilannetta kentältä.
NordenBladet — Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi 9. syyskuuta julkaisusta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä.Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.Onnistuessaan t&k-toiminta synnyttää korkeampaa arvonlisää, tuottavuutta ja usein myös korkean tulotason työpaikkoja. Innovaatioiden avulla yritykset voivat kehittää niin tuotteisiin ja palveluihin kuin tuottamiseen käytettäviin menetelmiin ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole.Maailmalla tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvussa, mutta Suomi uhkaa pudota kärkijoukon kyydistä. Rinteen ja Marinin hallituksen tavoittelema neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi kuuden prosenttiyksikön vuosittaista kasvua t&k-menoissa aikavälillä 2019–2030.Tutkimus- ja kehitysmenot ovat Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoitetta ei olla saavuttamassa, Policy Briefissä todetaan. Rahamääräisesti tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi julkiselta sektorilta yli 150 miljoonan ja kotimaisilta yrityksiltä noin 290 miljoonan euron vuosittaista kasvua t&k-investoinneissa. Lisäksi ulkomaisilta yrityksiltä ja muilta ulkomaisilta rahoittajilta tarvittaisiin noin 70 miljoonan euron vuosittaista kasvua, jolla rahoitettaisiin Suomessa tehtävää t&k-toimintaa.”T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin. Yritystasolla lopullisia tavoitteita ovat tyypillisesti markkinoilla pärjääminen ja kannattavuus. Kansantalouden tasolla tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tuottavuus, työllisyys, hyvinvoinnin kasvu ja kestävä kehitys”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.Suomessa puutetta digiosaajien lisäksi myös muiden alojen ammattilaisistaYritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on alttiina kansainväliselle kilpailulle sijaintipaikoista. Yritysten tärkeimpiä sijaintipaikkakriteereitä ovat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yrityksen muiden asiakkaiden ja yksiköiden läheisyys. Suomen syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso esimerkiksi Saksaan ja Yhdysvaltoihin nähden vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Suomea pidetään kuitenkin edelleen hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisenä maana t&k-investointien kannalta.Suuryrityksille tehdyn kyselyn perusteella t&k-työvoiman tarve on kahtiajakoinen. Toisaalta pulaa on perinteisten ammattien korkeakoulutetuista osaajista, kuten konepajatekniikan ja mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen henkilöstöstä, toisaalta nimenomaan digiosaajista, kuten ohjelmistokehittäjistä ja data-analyytikoista. Lisäksi yritysten mukaan tekniikan alan osaajilla on puutteita esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa.Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Suomi tukee YK:n teollisen kehityksen järjestöä (United Nations Industrial Development Organization, UNIDO) 3,6 miljoonalla eurolla vuosina 2021-2023 kestävän metsätalouden, kaivostoiminnan ja kiertotalouden arvoketjujen kehittämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi kehittyvissä maissa. Hankekokonaisuuteen kuuluu lisäksi naisten asemaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa UNIDOn työssä vahvistava osio. Sopimus vahvistettiin 8. syyskuuta Wienissä.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari korostaa, että Suomi on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden taloudellista kehitystä ympäristön kannalta kestävällä ja ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. ”Kiertotalous on ajankohtainen ratkaisumalli tähän haasteeseen. UNIDOlle myönnetty rahoitus edistää kehittyvien maiden asteittaista siirtymää kiertotalouteen”, ministeri toteaa. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati oman kiertotaloustoimintasuunnitelmansa viisi vuotta sitten. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteen, että Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. ”Yhteistyö UNIDOn kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille”, ministeri kannustaa.UNIDO edistää kehittyvien maiden kestävää ja inklusiivista teollista kehitystä. Järjestö tukee sekä yksityistä että julkista sektoria kehittyvissä maissa niiden laaja-alaisen vaurastumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. UNIDO tukee lisäksi ympäristön, ilmaston ja vähähiilisen kehityksen kannalta suotuisia yhteiskunnallisia uudistuksia ja yksityisen sektorin toimia. UNIDO tekee runsaasti yhteistyötä yritysten, yritystukiorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa.
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö