NordenBladet — Hallitus esittää talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen, kotitalousvähennyksen enimmäismäärään sekä tupakkaveroon.Muutoksia tuloverotukseenHallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,0 prosentin nousuun.Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. Muutoksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 520 miljoonalla eurolla.Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2022Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nouseeKunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 630 eurosta 3 740 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 740 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 7 800 euron ja eläketuloa saavalla noin 12 200 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 24 400 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 31 000 euron ja eläketulon saajalla noin 25 600 euron vuosituloille.Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaanTyötulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 840 eurosta 1 930 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,89 prosentista 1,96 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 132 200 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. Vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 12,7 prosenttista 13 prosenttiin.Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023. Vastaava korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista väliaikaisesti vuosina 2022–2027. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 43 miljoonaa euroa vuodessa. Öljylämmityksestä luopumisen osalta muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisestiTyösuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.Tavoitteena on lisätä ajon aikana vähäpäästöisten autojen osuutta työsuhdeautokannassa. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja neljässä vuodessa yhteensä noin 43 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 muutos vähentää verotuloja noin 7 miljoonalla eurolla. Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksiTulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädetään tuloverolaissa vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Muutos kohdistuu käytännössä yhteismetsäosuuksien hankintaan kohdistuvan velan korkoihin.Muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia.Metsävähennystä rajoitetaan metsärahastojen osaltaMetsävähennystä muutetaan siten, että jatkossa yhteismetsillä on metsävähennysoikeus verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia verotuloihin.
NordenBladet — Hallituksen talousarvioesityksessä ensi vuodelle esitetään puolustushallinnon määrärahoiksi 5,1 miljardia euroa. Tämä on 223 miljoonaa euroa (5 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Pääosin lisäys aiheutuu monitoimihävittäjähankinnan arvonlisäveromenoista. Sotilaallisen maanpuolustuksen menoista ilman arvolisäveromenoja käytetään 2,7 miljardia euroa materiaalihankintoihin, joukkojen varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon. Summaan sisältyvät myös HX- ja Laivue-hankkeisiin varatut rahat. – Ensi vuoden puolustusmenoissa korostuvat puolustuskykymme kannalta keskeiset hankinnat, jotka ovat olleet pitkään tiedossa, toteaa puolustusministeri Antti Kaikkonen. – Myös hallitusohjelmaan kirjattu Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän kasvattaminen etenee. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista.
Talousarvioesityksessä Puolustusvoimien toimintamenot pysyvät lähes ennallaan. Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen kohdennetaan asteittain hallitusohjelman mukaisesti seitsemän miljoonaa euroa. Vuoden 2022 talousarviossa lisäys on kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2022 esitetään noin 15,9 miljardia euroa. Se on noin 1,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.Perhevapaita ja perhe-eläkettä uudistetaan, sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään sekä toimeenpannaan EU-elvytysohjelmaa. Lisäksi työttömyysturvaa uudistetaan, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon osuus 3 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia. Seitsemän päivän hoitotakuu eteneeHallitus päätti budjettiriihessä, että hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan.Hoitotakuun toteutusta varten vuodelle 2023 tehdään 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän rahoituksen lisäksi. Rahoitus kokonaisuudessaan ratkaistaan vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Hallituksen hoitotakuuta koskevan esityksen antamisen ajankohta linjataan lokakuun 2021 loppuun mennessä.Uusi lainsäädäntö nopeammasta hoitoon pääsystä tulee voimaan tämän hallituskauden aikana.Koronaan liittyviä välittömiä kustannuksia korvataanJulkisen talouden suunnitelman mukaisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023. Tällaiset koronastrategian mukaiset kustannukset korvataan edelleen täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli käyttöön 2022Työttömyysturvaan esitetään 2,6 miljardia euroa. Se on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Vähennys johtuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta. Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja.Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.Korkeakoulututkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen esitetään 1,15 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistus parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoaPerhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2024 alkaen noin 9,0 miljoonalla eurolla.Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli noin 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan he voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.Perhe-eläkettä uudistetaanPerhe-eläkeuudistuksen on arvioitu lisäävän valtion menoja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 1,0 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta esitetään rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä esitetään maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi.Eläkkeiden rahoitukseen esitetään kokonaisuudessaan 5,0 miljardin euron määrärahoja. Se on 1,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu tarvearvion muutoksista.Perustoimeentulotukeen ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitustaPerhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin esitetään 4,5 miljardia euroa. Se on 10,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.Kelan toiminnan kuluihin esitetään yhteensä 490,5 miljoonaa euroa. Se on 9,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä nostaa yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 miljoonalla eurolla.Sairausvakuutuksen rahoitukseen esitetään 2,1 miljardin euron määrärahoja. Se on noin 40,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Väliaikaisia säädösmuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet koronatutkimuksen ja -rokotteen korvaamisen sairausvakuutuksesta, ehdotetaan jatkettavan 30.6.2022 saakka. Tämän arvioidaan lisäävän sairausvakuutuksen kustannuksia yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Valtion osuus kustannuksista on noin 4 miljoonaa euroa.Sairauspäivärahakauden työkyvyn arviointia kehitetään kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Ehdotuksessa lisättäisiin sairauspäivärahakauden tarkistuspisteitä, joissa arvioidaan kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän valtion sairausvakuutuksen menoja voimaantulovuonna 0,25 miljoonaa euroa ja vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien valtionosuusmenojen arvioidaan lisääntyvän 1 miljoona euroa lisääntyneiden lääkärilausuntojen johdosta.Nuorten työllisyyden edistämiseksi sotilasavustuksessa huomioidaan suojaosa, jonka mukaisesti vain osa palveluksessa olevan asevelvollisen palkka- ja yrittäjäntuloista otettaisiin sotilasavustusta määrättäessä huomioon. Ehdotus lisää valtion menoja noin 0,2 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaanKuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM:n pääluokkaan esitetään 542,0 miljoonaa euroa. Se on noin 1,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu vuoden 2021 talousarvion 1,6 miljardin euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.Turvakotien toimintaan esitetään 24,6 miljoonaa euroa. Henkilöiden, jotka eivät ulkomaalaislain mukaan ole vastaanottopalvelujen piirissä, kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan valtio myöntää 33,0 miljoonan euron valtionavustuksen FinnHEMS Oy:lle. Summa on 5,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021 ja johtuu helikopteriasemien määrän lisäämisestä kuudesta kahdeksaan.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 65,8 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminenSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen esitetään 132,8 miljoonaa euroa, joka on 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäyksestä 3,0 miljoonaa euroa aiheutuu toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollosta -hankkeesta. Määrärahasta 20,0 miljoonaa euroa suuntautuu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3,0 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet kohdentuvat muun muassa: 1) peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen muun muassa hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä, 2) ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, 3) kansallisen, poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian valmisteluun. EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan yhteensä 134 milj. euroa STM:n pääluokkaan, josta 125 milj. euroa kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen sekä työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin 9 milj. euroa.Terveysalan kasvustrategiaa tuetaanSosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen esitetään 1,5 miljoonan euron määrärahaa. Kasvustrategiassa tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminenTerveyden ja toimintakyvyn edistämiseen esitetään yhteensä 37,8 miljoonan euron määrärahaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja Kanta-palveluja kehitetäänSosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen esitetään yhteensä 36,6 miljoonaa euroa. Se on 6,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Summalla jatketaan muun muassa Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun esitetään 4,0 miljoonan euron määrärahaa.Muu tutkimus ja koulutusTerveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ja valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen esitetään yhteensä 121 miljoonaa euroa. Tutkimukseen esitetään 25,0 miljoonaa euroa ja erikoistumiskoulutukseen 96,0 miljoonaa euroa. Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukeaVeteraanien tukemiseen esitetään 192,7 miljoonaa euroa. Se on 48,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. Määrärahoista suuntautuu 43,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 20,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,7 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 118,2 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 2,1 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 miljoonaa euroa.Välitä viljelijästä -hankkeelle jatkoaHallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hallituskauden loppuun ja lisäksi arvioidaan toimintamallin jatkuvuus.Avustukset yhteisöille ja säätiöilleAvustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen esitetään 332,7 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Se johtuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion laskusta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 miljoonaa euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 miljoonaa euroa.Virastot, laitoksetSosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan esitetään 188 miljoonaa euroa. Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla esitetään yhteensä 0,14 miljoonan euron määrärahalisäystä Valviralle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle esitetään 2,2 miljoonan euron määrärahaa.
NordenBladet — Sairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa 300 sairauspäivän ajalta. Näiden 300 päivän aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Hallitus esittää nyt uusia tarkistuspisteitä 150 ja 230 päivän kohdalle. Tavoitteena on selvitys- ja arviointikeinoja lisäämällä vähentää pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä.Nykyiseen sairauspäivärahajärjestelmään liittyvän 30–60–90 -säännön tavoitteena on tukea työkyvyn arviointi- ja seurantaprosessia ja varhaisia toimia työkyvyttömyysjaksoilla. Kuntoutuksen uudistamiskomitea totesi loppuraportissaan, että nykyinen 30–60–90 -malli on koettu hyödylliseksi, mutta siinä on kehittämiskohteita. Komitea totesi, että uusia tarkistuspisteitä tarvitaan 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla.Esityksen tavoitteena on täydentää työkyvyn arviointiprosessia työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on täydentää kuntoutustarpeen arviointiprosessia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuollolle työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. Kelan on selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Työterveyshuollon tehtävänä on laatia lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista, ja työntekijän on toimitettava kyseinen lausunto Kelalle 90 sairauspäivärahapäivään mennessä. Sairausvakuutuslakia muutettaisiin siten, että työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuus selvitettäisiin jatkossa tarvittaessa 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Säännöstä sovellettaisiin kaikkiin työntekijän asemassa oleviin vakuutettuihin. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi Kelan velvollisuudesta arvioida samojen tarkistuspisteiden kohdalla tarvittaessa vakuutetun kuntoutustarve. Säännöksillä pyrittäisiin tukemaan työntekijän mahdollisuuksia palata työelämään sekä saada tarpeellisia työkyvyn ja työssä jatkamisen tukitoimia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesta lausunnon toimittamatta jättämisestä ei seuraisi henkilölle uhkaa sairauspäivärahan katkeamisesta uusilla tarkistuspisteillä.Hallitusohjelman mukaisesti kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta ja kuntoutusta kehittämisen lähtökohtana on kuntoutuskomitean työ. Hallituksen esitys on lisäksi yksi Marinin hallituksen 17.12.2020 päättämistä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä.Esitys liittyy vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Laki tulisi voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Vuoden 2022 talousarvioesityksessä sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä noin 1,566 miljardia euroa. Poliisitoimen osuus tästä on 856 miljoonaa, Rajavartiolaitoksen noin 280 miljoonaa, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 87 miljoonaa ja maahanmuuton 160 miljoonaa.Talousarvioesityksen mukaisesti sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso laskee 10 miljoonaa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston määrärahat vähenevät aikaisempien kehyspäätösten seurauksena, mutta muille virastoille esitetään enemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Kokonaisuus kääntyy negatiiviseksi lähinnä vastaanoton momenteille esitettävien, yhteensä 39 miljoonan teknisluonteisten vähennysten seurauksena. Ne perustuvat turvapaikanhakijoiden määrän laskuun ja siitä aiheutuvan määrärahatarpeen pienenemiseen.Sisäministeriön hallinnonalan taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen. Hallinnonalan rahoitusvaje on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Nykyinen hallitus on tehnyt useita lisäyksiä, joiden taso ei kuitenkaan riitä korjaamaan vuosien saatossa kertynyttä korjausvelkaa. On selvää, ettei tilannetta saada kuntoon kerralla ja nopeassa aikataulussa. Poliisin rahoitusta on lisätty tällä hallituskaudellaPoliisin toimintamenoihin esitetään lähes 808 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon on noin 8,6 miljoonaa euroa.Poliisilla on vuonna 2022 hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti poliisien henkilötyövuosimäärän (HTV) nostoon 7 500 HTV:n tasolle 10 miljoonaa euroa käytettäväksi tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2023 tämä määräraha nousee kehyksen mukaisesti 18 miljoonaan euroon.Budjettiriihessä hallitus päätti lisätä rahoitusta poliisille HTV-määrän ylläpitoon ja ihmiskauppayksikön jatkoon yhteensä 10,6 miljoonaa. Lisäksi poliisi sai 1,2 miljoonaa euroa ja 15 henkilötyövuotta kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä 1,05 miljoonaa euroa rikoslain 25 luvun 9 §:n muutoksesta (laiton uhkaus) aiheutuviin menoihin.Poliisin määrärahatason kasvusta huolimatta tilanne on vaikea, sillä menot ovat kasvaneet nopeammin kuin määrärahaa on lisätty. Julkisen talouden vähäisestä liikkumatilasta johtuen poliisi joutuu tekemään ensi vuonna sopeutustoimia, jotta menot saadaan vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta.Poliisin määrärahat ohjataan hallitusohjelman mukaisesti siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Määrärahat kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan.Harmaan talouden torjuntaan lisärahoitustaHarmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen esitetään noin 1,3 miljoonaa euroa, mikä on osa EU-elpymisvälineen rahoitusta. Suojelupoliisille esitetään 40,8 miljoonaa euroa, joka on 3,7 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa myönnetty rahoitus. Vähennys johtuu määräaikaisen tietojärjestelmärahoituksen poistumisesta.Rajaturvallisuuden määrärahoja lisätään maltillisestiRajavartiolaitoksen toimintaan esitetään 275 miljoonaa euroa sekä ilma- ja vartioalusten hankintaan 5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen esitetään 1 miljoonan euron lisäystä, joka nostaa määrärahan 3,3 miljoonaan euroon.Lisäyksiä hätäkeskustietojärjestelmään ja hätäkeskuspäivystäjien määrän turvaamiseen Pelastustoimelle ja hätäkeskustoiminnalle esitetään yhteensä noin 87,5 miljoonaa euroa. Tästä pelastustoimen toimintamenoihin esitetään noin 21 miljoonaa euroa ja Hätäkeskuslaitokselle noin 65 miljoonaa euroa. Erityismenoihin esitetään noin 2 miljoonaa euroa.Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen on varattu yhteensä 2 miljoonaa euroa, mikä on 0,5 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Hätäkeskustietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään 4,2 miljoonan lisäystä, jolloin vuoden 2022 rahoitus nousee yhteensä 4,7 miljoonaan.Talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeisiin. Pelastustoimessa ja varautumisessa on samanaikaisesti myös muita huomattavia kehittämispaineita, kuten valtakunnallisen johtamisen ja suorituskyvyn vahvistaminen ja pelastajakoulutettavamäärän turvaaminen.Hallitus panostaa työperäisen maahanmuuton lisäämiseenMaahanmuutto-lukuun esitetään yhteensä reilut 160 miljoonaa euroa. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin esitetään 65 miljoonaa euroa. Viraston rahoitus laskee 1,7 miljoonaa vuoden 2021 talousarvion tasosta. Vähennys johtuu kertaluonteisten lisäysten poistumisesta.Hallitus on lisännyt rahoitusta työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun, automaatiokehitykseen, sekä ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) kehittämiseksi.Hallitus lisäsi budjettiriihessä 2 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen, sekä miljoona euroa erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä työntekijän oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamiseksi. EU-elpymisvälineen kautta saadaan 7,8 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi. Nämä kaikki lisäpanostukset ovat tärkeitä askeleita työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, jotta kasvavaa työvoimapulaa saadaan torjuttua.
NordenBladet — Hallitus esittää kaupparekisterin yritys- ja yhteisötietolakiin muutoksia, joiden tavoitteena on helpottaa tiedon liikkumista eri EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Esitetyt muutokset liittyvät yritysrekistereitä koskevan digitalisointidirektiivin sekä rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon.Hallitus antoi 27.9.2021 eduskunnalle esityksen kaupparekisterilain ja yritys- ja yhteisötietolain muutoksista. Esitetyt muutokset vaikuttavat konkreettisesti Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaan, tarkemmin sanottuna PRH:n ylläpitämään kaupparekisteriin. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2022. Niillä ei ole merkittävää vaikutusta yrityksiin.Digitalisointidirektiivi edellyttää, että kaikissa EU:n jäsenvaltiossa osakeyhtiön voi perustaa ja rekisteröidä mihin tahansa EU-maahan sähköisesti. Samoin osakeyhtiön sivuliikkeen voi rekisteröidä sähköisesti missä vaan EU-maassa. Sähköisesti jätetty osakeyhtiön perustamisilmoitus tulisi käsitellä viidessä arkipäivässä.Esitys helpottaa rekistereissä olevan tiedon liikkumista eri EU-maiden rekisteriviranomaisten välillä. Jos esimerkiksi osakeyhtiön vastuuhenkilöt vaihtuvat, tieto muutoksista kulkeutuu myös siihen maahan, jossa osakeyhtiön rekisteröity sivuliike toimii. Yleisesti ottaen sähköisen asioinnin edistäminen helpottaa ilmoitusten jättämistä, nopeuttaa niiden käsittelyä, laskee kustannuksia ja parantaa yritysturvallisuutta. Euroopan unionin rahanpesudirektiivin tavoitteena on estää rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Suomessa PRH vastaa yritysten tosiasiallisia edunsaajia, eli useimmiten yhtiön omistajia, koskevien tietojen rekisteröimisestä ja päivittämisestä kaupparekis-teriin. Rahanpesudirektiivi edellyttää, että tosiasiallisia edustajia koskevat tiedot ovat saatavilla aiempaa helpommin jäsenmaiden välillä. Digitalisointidirektiivin täytäntöönpanolla on vaikutusta myös valtion vuoden 2022 talousarvioon. Koska direktiivi edellyttää, että pääosa osakeyhtiöiden kaupparekisteriin merkityistä tiedoista ovat käyttäjille maksuttomia, PRH:lle kompensoidaan puoli miljoonaa euroa vuonna 2022.
NordenBladet — ”Kestävän kasvun vauhdittaminen on tulevan vuoden talousarviomme pääasia. Se tarkoittaa kasvavia panostuksia työllisyyden hyvään hoitoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen, sekä investointiympäristön kehittämiseen, innovaatioihin ja vähähiilisyyteen”, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarviosta.Työllisyyden kasvua tuetaan erityisesti työnhakijoiden palveluita parantamallaHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllistä. Työllisyyden kasvua tavoitellaan erityisesti työvoimapalveluita kehittämällä. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja osatyökykyisten työllistymistä edistävän yhtiön lisäksi toteutetaan lukuisia muita hallituksen aiemmin päättämiä työllisyystoimia työllisyysasteen nostamiseksi.EU:n elpymisväline tarjoaa merkittävän tuen palvelujen parantamiseen: Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 83 miljoonaa euroa. Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetun uuden erityistehtäväyhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen samoin 10 miljoonan euron määrärahaa.Nuorten työllisyyden edistämisessä Ohjaamot ovat tärkeässä osassa. Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,25 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan kunnille vastinrahoituksena.Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu ja sujuva maahantulo tärkeääSuomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia ulkomailta. Hallituksen budjettiriihessä vahvistama koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta kokoaa yhteen toimet, joilla Suomesta tehdään houkutteleva maa tehdä työtä ja opiskella ja maahanmuuttoprosessista saadaan helppo ja sujuva.Hallitus luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Hallitus vahvistaa Maahanmuuttoviraston resursseja. Työperäisen maahanmuuton ja hakemuskäsittelyn sujuvoittamiseksi viraston sähköistä asiointia helpotetaan ja nopeutetaan automaation avulla.Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lisätään myös TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoja sekä digitalisaatiorahoitusta. Lisärahoituksella perustetaan Work in Finland tukirakenne tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa.Kokonaisuudessaan työllisyyden hoitoon kohdennettaviin julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin varataan 286 miljoonaa euroa, joka on lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.Hallituksen puoliväliriihessä sopimasta 110 miljoonan euron työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.Investointiympäristön houkuttelevuutta tuetaan muun muassa lupaprosesseja sujuvoittamallaUseilla hallituksen tekemillä päätöksillä kehitetään investointiympäristön houkuttelevuutta ja tuetaan investointien tekemistä. Lupaprosessien sujuvuutta parannetaan muun muassa lisäämällä kestävän kasvun ohjelman kautta eri lupaviranomaisten resursseja 4 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Lisäksi kasvun ja investointien tukemiseksi jatketaan kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuoden 2025 loppuun asti. TEM:n hallinnonalalla hiilineutraaliuteen pyritään mm. vähähiilisyystiekarttojen avullaBudjettiriihessä sovittiin toimista, joilla varmistetaan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Investointeja kestäviin energiaratkaisuihin ja vähäpäästöisiin teknologioihin tuetaan. Teollisuuden päästöjen vähentäminen toteutuu pääosin toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon kautta. Hallitus myös vauhdittaa polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämisen ja geotermisen lämmön käyttöönottoa.Hallitus valmistelee talousarvioesitykseen liittyvää lakia energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tuki kannustaa aiempaa tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen huomioiden kustannuskilpailukyvyn.Yrityksille maksettavan tuen suuruus määräytyy muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 87 miljoonan euron määrärahan sähköistämistukeen. EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetaan vihreää siirtymää. Energiatuen kautta rahoitettaviin investointeihin ehdotetaan reilut 546 miljoonaa euroa, joka 386 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021. Innovaatiorahoitus luo pohjaa kasvulleTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 573 miljoonan euron avustusvaltuutta, jossa on lisäystä 236 miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden.Tutkimus- ja kehittämistoimintaa edistetään myös ottamalla käyttöön ensi vuodesta alkaen tutkimus- ja kehittämistoiminnan 150 prosentin lisävähennys. Vähennys on voimassa vuoden 2027 loppuun.Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 miljoonan euron valtuutta uusiin laivahankkeisiin.Ehdotus TEM:n pääluokan määrärahoiksi 3,64 miljardia euroa – määrärahojen vähennys johtuu koronatukien vähenemisestä ja kertaluonteisen pääomituksen päättymisestäTyö- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3,64 miljardia euroa, joka on lähes 247 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.Pääluokan menojen tasoa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna laskevat erityisesti kertaluonteisen Suomen Malmijalostus Oy:n pääomituksen poistuminen, Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämien koronatukien maksatusten väheneminen sekä hallitusohjelman mukaisten määräaikaisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvuun osoitetun määrärahan poistuminen talousarviosta. Toisaalta budjetissa näkyy myös EU:n elpymisvälineestä tulevat valtuuksien lähes 700 miljoonan euron lisäykset ja määrärahojen 300 miljoonan lisäpanostukset ovat todella merkittävä kasvu budjetissa. Nämä näkyvät mm. pohjoismaisen työvoimamallin toimeenpanossa, energiatuessa sekä Business Finlandin avustusvaltuuksissa. Talousarvioesitys käsiteltiin valtioneuvostossa 27. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2022 talousarvioksi on julkaistu budjetti.vm.fi-sivustolla.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2022.Talousarvioesityksessä määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 57,9 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Esityksen keskeisin sisältö on tiivistetty Budjettikatsauksessa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut hallituksen esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta. Lain tavoitteena on kehittää vahinkojen ennaltaehkäisyä sekä selkeyttää korvauksen myöntämiseen, maksamiseen ja valvontaan liittyviä menettelyjä.Esityksessä säädettäisiin avustusjärjestelmästä tukemaan vahinkojen ennaltaehkäisyä. Jatkossa ELY-keskukset voisivat myöntää avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustusta voisivat hakea yritysten lisäksi myös luonnolliset henkilöt, yhdistykset, säätiöt, paliskunnat ja kunnat.Lisäksi korvauksista ja tuista säädettäisiin yhdessä laissa nykyisen kahden säädöksen sijaan. Korvaukset ja tuet koskevat luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja sekä maakotkan porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.Esityksessä säädettäisiin myös vahinkojen korvaamisesta valtion talousarviovaroilla tilanteissa, joissa kustannusten sietäminen olisi yksityishenkilölle tai yritykselle kohtuutonta. Korvauksia voitaisiin maksaa viljelys- ja eläinvahingoista. ELY-keskuksen hyväksymän asiantuntijan tulee todentaa vahinko, jotta se voidaan korvata.Maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen osalta säädettäisiin vahingoista maksettavista laskennallisista tuista, sillä näitä vahinkoja ei voida käytännössä todentaa tai arvioida.Uusi laki tulisi voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvät tukijärjestelmät.Lausunnoissa todettiin esityksen yhteiskunnallinen merkittävyysEsityksen yhteiskunnalliset hyödyt olisivat merkittäviä, koska rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet ja lisääntynevät jatkossakin, koska valkoposkihanhia arvioidaan esiintyvän Suomessa enemmän mm. ilmastonmuutoksen takia. Lausunnonantajat näkivät esityksen tärkeänä luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja rauhoitettujen eläinten suojelun yleisen hyväksyttävyyden sekä lajiensuojelun ja tiettyjen elinkeinojen harjoittamisen yhteensovittamista kannalta. Vahinkojen ennaltaehkäisemiseen myönnettävät avustukset nähtiin nykyiseen menettelyyn nähden erityisen tärkeänä uudistuksena.Korvausten maksaminen nähdään yhtenä tärkeimpänä keinona eri toimialojen ja alueiden välisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta erityisesti alueilla, joilla vahingot ovat toistuvia. Korvausten lisäksi tarvitaan myös muita keinoja hallita vakavia rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja. Muita keinoja ovat muun muassa maaseuturahastosta rahoitettavat ympäristökorvaukset sekä luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat.
NordenBladet — Talouden kasvu jatkuu nopeaa 2,9 prosentin vauhtia vuonna 2022, kun pandemiasta toipuminen etenee, ennustaa valtiovarainministeriö 27. syyskuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Kasvupyrähdys liittyy patoutuneen kysynnän purkautumiseen tilanteessa, jossa rokottaminen etenee ripeästi, liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva.Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Sen seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu vuonna 2022. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023. Ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin. Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää ennusteen epävarmuutta.Julkisen talouden epätasapaino pienenee tänä ja ensi vuonna, kun talous kasvaa ripeästi ja epidemian aiheuttamat menotarpeet vähenevät. Julkinen talous jää suhdanteen tasaannuttua kuitenkin edelleen alijäämäiseksi. ”Talouden kasvupyrähdys on osa yhteiskuntaa kohdanneeseen iskuun ja sen väistymiseen liittyvää talouden luonnollista kiertoa. Pidemmällä aikavälillä on oleellista tukea työllisyyttä, investointeja, tuottavuutta, kilpailukykyä ja vakaata julkista taloudenpitoa rakennepolitiikan keinoin”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalous jatkaa nopeaa kasvuaMaailmantalous elpyy koronaviruspandemian varjossa nopeasti finanssipoliittisen elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän purkautumisen sekä rokotusten etenemisen ansiosta. Nopea kasvu euroalueella jatkuu rajoitusten keventyessä sekä palveluiden kysynnän vahvistuessa. Voimakas elvytyspolitiikka Yhdysvalloissa on johtanut yksityisen kulutuksen nopeaan kasvuun.Maailman tavarakauppa on elpynyt erittäin nopeaan kasvuun pitkälti viime vuoden matalan vertailutason ansiosta. Kauppaa kuitenkin haittaavat teollisuuden komponenttipula ja myös konttiliikenteen logistiikkaan liittyvät ongelmat, mikä on näkynyt hetkellisinä saatavuusongelmina sekä hintojen nousuna.Investoinnit kasvavat ripeästi koko ennustejaksonVuonna 2021 BKT:n kasvun arvioidaan nousevan 3,3 prosenttiin. Kasvu jatkuu keskimääräistä nopeampana ensi vuoden kesään saakka. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja kasvun hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Globaalin elvytykseen sekä koronapandemiasta toipumiseen liittyvä merkittävä kasvupyrähdys jää taakse, ja talous kohtaa ennen kriisiä havaitut kasvun rajoitteet.Yksityisissä investoinneissa tapahtuu merkittävää toipumista maailmantalouden parempien kasvunäkymien ja kotimaisten hankkeiden johdosta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja vuosina 2021–2023. Asuntoinvestoinnit kääntyvät hitaaseen laskuun, kun uusia asuntoja aletaan rakentaa samaan tahtiin kuin pitkällä aikavälillä on keskimäärin alettu rakentaa. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala luovat edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Säästämisaste pysyy kuitenkin koko ennusteperiodin ajan positiivisena, kun kulutus jää käytettävissä olevia tuloja vähäisemmäksi.Maailmantalouden vahvistuminen, elvytystoimet ja Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu tärkeillä kauppa-alueilla kasvattavat vientiä. Tänä vuonna kasvua ajaa tavaroiden vienti. Palveluiden ulkomaankauppaan on odotettavissa nopeaa kasvua vuonna 2022, kun kriisissä voimakkaasti kärsineillä palvelualoilla, kuten matkailussa, kasvu kiihtyy rajoitusten ja epävarmuuden vähetessä. Työllisyyden kasvu on vuoden ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työvoimantarjonnan lisäämiseksi. Ansioiden nousun ennakoidaan kiihtyvän vuosina 2022–2023. Inflaatio on kiihtynyt alkuvuonna energian hinnan nousun seurauksena, mutta hintojen nousu on kääntynyt laaja-alaisemmaksi. Palkkojen nousu välittyy vähitellen palveluiden hintoihin, mikä kiihdyttää inflaatiota.Talouden elpyminen ei poista julkisen talouden epätasapainoaJulkisen talouden alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna voimakkaasti ripeän talous- ja työllisyyskasvun vuoksi. Myös koronaepidemiaan liittyvän rahankäytön ja tukitarpeiden väistyminen vahvistavat julkista taloutta ensi vuonna. Talouden väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa. Suhdanteen tasoittuessa julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminen hidastuu ja julkinen talous jää reilusti yli 3 miljardia euroa alijäämäiseksi 2020-luvun puolivälissä. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin. Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkäaikaishoiva- ja terveydenhuoltomenojen kasvu uhkaa kuitenkin kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun. Talouden elpyminen edelleen riippuvainen pandemiastaEnnusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitteiden kehitykseen. Kehittyvien maiden epäonnistuminen pandemian hoidossa heikentäisi maiden taloutta ja olisi näin merkittävä isku myös maailmantalouden kasvulle.Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.Yksityiset investoinnit nousevat ennustejaksolla lähes 20 prosenttiin suhteessa BKT:seen. Elpymis- ja palautumistukivälineestä (RFF) saatava investointien vauhditus mahdollisesti nopeuttaa yksityisiä investointeja suuremmissa määrin kuin ennusteessa on oletettu.
