NordenBladet — Koronapandemian alussa käynnistetyt Poikkeusajan dialogit jatkuivat syksyllä, kun ihmiset kokoontuivat 27. lokakuuta keskustelemaan koronakokemuksistaan viimeisen puolentoista vuoden ajalta. Keskusteluista tuli ilmi, että yhteiskunnan avautuminen tuo iloa, mutta herättää myös huolia ja pettymyksen tunteita.Eniten huolta ja pettymystä aiheuttaa yhteiskuntaan piirtyvät uudet jakolinjat erityisesti rokotekeskustelun ympärille. Moni kertoi haluavansa ymmärtää toisten ihmisten näkemyksiä ja osallistua keskusteluun, mutta eivät tienneet, miten se olisi mahdollista. Rokottamattomien syyllistäminen ja leimaaminen huonoiksi kansalaisiksi tuntuu pahalta, koska kaikki on kuitenkin pidettävä yhteiskunnassa mukana. Toisaalta moni kokee turhautumista pandemian pitkittymiseen sen vuoksi, etteivät kaikki halua ottaa rokotetta. Pitkä poikkeusaika on jättänyt jälkensäKeskustelijoita huoletti eniten ikäihmisten ja nuorten jaksaminen ja heidän yksinäisyytensä. Opiskelijat ovat jääneet ilman sosiaalisia tapahtumia ja aktiviteetteja. Osa keskustelijoista koki läsnä tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikeaksi. Oma sosiaalinen sietokyky on heikentynyt ja tämä näkyy aiempaa nopeampana väsymisenä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Etätyön päättyminen koettiin pääosin helpottavaksi ja energiaa antavaksi. Toisaalta hybridityö vaatii totuttelemista ja uusien käytänteiden luomista. Järjestöt kokivat virtuaalisen toiminnan positiivisena, koska se on tehnyt ihmisille järjestötoimintaan osallistumisen helpommaksi. Keskusteluissa nousi selkeästi esille tarve ymmärtää erilaisten ihmisten näkemyksiä ja ajatuksia sekä tarve vahvistaa pandemian aikana laskenutta yhteisöllisyyden tunnetta. Pandemia on kohdellut eri ryhmiä epätasa-arvoisesti ja toipuminen tapahtuu myös eri tavoin. Kysymys kuuluu, miten yhdessä löydämme keinoja kuunnella niitä, joille on jäänyt pandemiasta arpia ja toisaalta taas tukea niitä, jotka siirtyvät eteenpäin.Syksyn ensimmäiseen keskustelupäivänä järjestettiin yhteensä 12 keskustelua, joissa oli 84 osallistujaa. Keskusteluja järjestettiin Ahvenanmaalla, Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla. Järjestäjinä olivat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, Kansalaisareena, Kansanvalistusseura, Laurea, Metropolia ammattikorkeakoulun Hippa-Remote ja Hytke-hankkeet, Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö, TAITE:n Taidekaari-tiimi, Turun tuomiokirkkoseurakunta, Vantaan kaupunki ja valtionvarainministeriö.Poikkeusajan dialogien tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Poikkeusaikojen dialogien koordinoinnista, yhteenvedon koostamisesta ja sen välittämisestä valtion- ja kuntien hallintoon sekä julkaisemisesta kaikille avoimeen käyttöön vastaavat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, oikeusministeriö, Sitra, valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Syksyn toinen dialogipäivä järjestetään torstaina 2. joulukuuta. Mukaan pääsee ilmoittautumalla Erätaukosäätiön verkkosivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2021 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon Ammattiopisto Luoville. Lisäksi Suomen Diakoniaopisto SDO Oy:lle myönnettiin kunniamaininta. Palkinnot jakoi Hämeenlinnassa ammatillisen koulutuksen seminaarissa opetusministeri Li Anderssonin valtiosihteeri Dan Koivulaakso.Laatupalkintokilpailun teemoina olivat tänä vuonna tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja oppimiserojen kaventaminen.Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Luovin toiminnan perustana ovat eettiset periaatteet: ammatillisuus, arvostaminen, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja yhdenvertaisuus. Toimintaa ohjaavat arvot ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Luovissa opiskelee kaikkiaan n. 1 900 opiskelijaa ja henkilöstön kokonaisvahvuus on n. 700 henkilöä. Luovi järjestää koulutusta vaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, jonka vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista tukea opinnoissaan ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä tai muussa jatkosijoittumisessa. Luovi tarjoaa VALMA ja TELMA-koulutusta sekä koulutusta 16:sta ammatilliseen perustutkintoon. Lisäksi Luovi järjestää erikoisammattitutkintokoulutusta vaativaa erityistä tukea tarvitsevien kanssa työskenteleville.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö korjasi lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Muistion pohjana käytetyt laskelmat olivat virheelliset Luonnonvarakeskuksen ohjelmointivirheen vuoksi. Ministeriö on päättänyt hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.Maa- ja metsätalousministeriö on hyödyntänyt asetuksen valmistelussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) väliraporttia viitearvotyöstä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Ohjelmointivirhe ei vaikuttanut viitearvotyön pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn. Sen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö päätti hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio.Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin ollen Suomessa 28 laumaa. Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä eli suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mukaan edelleen käynnistää kevättalvena 2022.Asetuksen lausuntoaikaa jatkettiin niin, että se päättyy 8.12.2021. Päivitetty asetusmuistio löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta osoitteesta mmm.fi/lausunnolla.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295162391, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti toukokuussa 2021 työryhmän valmistelemaan kulttuurimatkailun ehdotusta kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi. Työryhmä on kerännyt verkkokyselyllä sidosryhmien näkemyksiä tiekarttatyön tueksi. Tulosten perusteella Suomi voitaisiin tulevaisuudessa tuntea maailmalla monimuotoisesta kulttuurista, johon matkailija pääsee tutustumaan vastuullisesti sujuvan digitaalisen palvelupolun kautta.Kyselyn vastauksissa korostuivat erityisesti kestävä kehitys ja digitalisaatio. Tärkeimmiksi kulttuurimatkailun vahvistamiseen liittyviksi tavoitteiksi nousivat kulttuuri- ja luontokohteiden yhteistyön vahvistaminen sekä kestävään matkailuun liittyvät tavoitteet.Digitalisaation hyödyntämisessä kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa kulttuurimatkailutuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa.  Tärkeimpinä kehittämistoimina vastaajat pitivät verkostoitumista ja yhteistyötä kotimaan toimijoiden kesken sekä markkinointia. Erot eri tavoitteiden ja toimien arvioidun tärkeyden välillä olivat vähäisiä. Haasteiksi vastauksissa koettiin erityisesti kulttuurimatkailutuotteiden saatavuus ja näkyvyys sekä markkinointi ja myynti. Tiedollisia haasteita ilmeni matkailuun liittyvien mahdollisuuksien tunnistamisessa sekä kulttuuri- ja matkailualojen tavoitteiden ja toimintakulttuurien yhteensovittamisessa.Ratkaisuehdotuksina esiin nousivat muun muassa tiedon lisääminen ja jakaminen sekä erilaisten yhteistyömuotojen, kuten yhteisten myyntialustojen ja monituottajamallien, kehittäminen.   Osaamiseen liittyvät puutteet nähtiin niin ikään haasteena. Osaamisen kehittämistarpeet liittyivät vastauksissa erityisesti tuotteistamiseen, asiakasymmärrykseen, vastuullisuuteen ja digitaaliseen osaamiseen.  Kulttuurimatkailun tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyivät vastauksissa moninaisina. Mahdollisuuksia liitettiin muun muassa kestävän matkailun kehittämiseen, jonka kohdalla pidettiin tärkeänä myös kulttuurisen kestävyyden huomioimista ja kulttuurisista voimavaroista huolehtimista. Kulttuuri- ja matkailualojen toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin niin ikään mahdollisuutena, joka voi tuottaa uusia tuotteita ja palveluita sekä lisätä alueiden vetovoimaa. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 156. Vastaajat edustivat kulttuuriorganisaatioita ja -kohteita, matkailualan toimijoita, koulutusorganisaatioita ja julkista hallintoa. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea, eniten Uudeltamaalta, Lapista, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta.Kulttuurimatkailun tiekartta  Tiekartassa määritellään tulevien vuosien kehittämistoimet ja sen on tarkoitus toimia kansallisena ohjaavana asiakirjana myös Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa. Tiekartta tukee hallituksen tavoitetta vahvistaa kulttuurimatkailua.Kulttuurimatkailun tiekartta -työryhmän ehdotuksen kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi on määrä valmistua helmikuun 2022 lopussa.  Kohti kulttuurimatkailun kehittämisen tiekarttaa. Kooste verkkokyselyn tuloksista  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU painottaa ensi vuoden budjetissaan talouden elpymistä, ilmastotoimia sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät budjetista yhteisymmärrykseen maanantaina 15. marraskuuta.EU:n jäsenmaat käsittelivät ensi vuoden talousarviota perjantaina 12. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat talousarviosta.Neuvottelut jatkuivat maanantaina 15. marraskuuta ja sovittelukomitea kokoontui uudelleen. Neuvosto ja parlamentti saavuttivat illalla yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden talousarviosta.Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 169,5 miljardia euroa. Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 170,6 miljardia euroa. Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.Molempien toimielimien pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto esittelee Suomen kaksivuotisen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden painopisteet Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä 16.11.Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana Suomen tavoitteina on muun muassa Barentsin alueen biodiversiteetin vahvistaminen vieraslajeja torjumalla, liikenteen sähköistämisen tukeminen, nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ja vapaan liikkuvuuden tukeminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen.Suomen puheenjohtajuuskauden loppuun vuodelle 2023 ajoittuu Barentsin yhteistyön 30-vuotismerkkivuosi.Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteenBarentsin euroarktisen neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU. Lisäksi neuvoston työhön osallistuvat alkuperäiskansojen ja alueneuvoston edustajat.Suomelle alueellinen yhteistyö, mukaan lukien Barents-yhteistyö, on tärkeä keino edistää lähialueiden vakautta ja turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Alueilla ja maakunnilla on avainrooli ihmisten välisen yhteistyön edistämisessä Barentsin alueella. Ihmisten välisissä yhteyksissä Suomi keskittyy erityisesti nuoriin. Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteen ja alueen pitämiseen elävänä ja kehittyvänä.Suomen puheenjohtajuusohjelma (pdf, 8 MB)Seuraa Barents-puheenjohtajakautta verkossa Twitterissä: #BarentsFi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kulttuurin rooli kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistunut. Aiempaa useampi kunta esimerkiksi kirjaa kulttuuritoiminnan tavoitteet hyvinvointikertomukseensa tai määrittelee tavoitteet talousarviossaan. Asia käy ilmi THL:n, Kuntaliiton ja opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2021 toteuttamasta tiedonkeruusta.Kunnat myös huomioivat vuonna 2019 uudistuneen, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain päätöksenteossaan aiempaa paremmin. Tiedonkeruussa 35 prosenttia kunnista ilmoitti, että luottamushenkilöt ovat käsitelleet valtuustokaudella 2017–2021 kyseistä lakia. 
Lisäystä vuoteen 2019 verrattuna oli 9 prosenttiyksikköä.”Kulttuuriosallistuminen vaikuttaa tutkimustenkin mukaan myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Taidetta ja kulttuuria ei puolestaan ole ilman tekijöitä.  Uudistettu laki turvaa kulttuurin tekemisen ja saatavuuden mahdollisuuksia, ja siksi on tärkeää, että sekä kunnan luottamus- että virkamieshallinnossa tietoisuus lain tavoitteista ja tehtävistä on mahdollisimman hyvä, kertoo kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Kulttuuritoimintojen koordinointi aiempaa järjestäytyneempääKulttuuritoiminta näyttää myös aiempaa järjestäytyneemmältä. Kunnista 76 prosentissa oli sovittu, mikä hallinnonala koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa kunnassa. Lisäksi 70 prosentissa oli nimetty kulttuuritoiminnasta vastaava henkilö. Vuoden 2019 tiedonkeruussa vastaavat lukemat olivat 68 ja 58 prosenttia.Kehitettävää löytyy edelleen siinä, miten kunnat raportoivat kulttuuripalveluista ja -toiminnasta kunnan toimintakertomuksessa tai laajassa hyvinvointikertomuksessa. Kunnista 71 prosenttia ilmoitti esimerkiksi raportoivansa virallisesti vuosittain, kuinka paljon osallistujia kunnan järjestämissä kulttuuripalveluissa on ollut. Vain 32 prosenttia ilmoitti raportoivansa vuosittain, kuinka tyytyväisiä kuntalaiset ovat kulttuuripalveluihin.”Kuntien on tärkeää seurata kuntalaisten tyytyväisyyttä kulttuuripalveluihin ja viedä tulokset kunnan toimintakertomukseen ja laajaan hyvinvointikertomukseen. Se tukee kulttuuripalveluiden parempaa järjestämistä ja edistää vahvemmin kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä”, toteaa kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Tiedot perustuvat keväällä 2021 toteutettuun tiedonkeruuseen, jossa selvitettiin erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimia, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. ”Tietojen avulla kunnat voivat suunnitella, johtaa ja arvioida taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”, kertoo tutkimuskoordinaattori Niina Saukko THL:stä. Toisen kerran toteutettuun tiedonkeruuseen vastasi 279 Manner-Suomen kuntaa. Kattavuusprosentti oli 95.Käy katsomassa kuntakohtaiset tiedot TEAviisari-verkkopalvelusta (www.teaviisari.fi).Kulttuuri kunnan toiminnassa 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tule kuulolle webinaariin 23.11.2021 klo 9:00-11:30!Uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu on edennyt lausuntovaiheeseen. Maa- ja metsätalousministeriö esittelee lakiluonnosta tiistaina 23. marraskuuta webinaarissa, jonka ministeriö järjestää yhteistyössä eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Asiantuntijat ja järjestöt kommentoivat lakiluonnosta tilaisuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 14 alueelliselle hankkeelle, joissa tarjotaan asiantuntijatukea kunnille ilmastotoimien toteuttamiseen ja siihen liittyvän rahoituksen hakemiseen. Rahaa jaetaan reilun miljoonan verran eli yhteensä 1 050 000 euroa.”Alueellisen ilmastotyön pullonkauloja voi selvittää parhaiten siellä, missä ollaan lähellä sekä ongelmaa että sen ratkaisua. Kuntien ilmastotyötä on tärkeää vauhdittaa, sillä kunnilla on käytössään monia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeitä keinoja, kuten kaavoitus, liikenneratkaisut ja julkiset hankinnat”, muistuttaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Tavoitteena on, että kuntien edustajat ymmärtävät, minkälaiset ilmastotoimet ovat juuri heidän kunnassaan vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia. Maakunnallisten hankkeiden edellytetään tekevän aktiivista yhteistyötä keskenään ja monistavan hyviä käytäntöjä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä. Avustusta saaneet hankkeet käynnistyvät aikaisintaan 1.1.2022 ja päättyvät viimeistään 31.5.2023, mutta muutoin hankkeiden ajoittuminen on vapaa. Hankkeiden minimikesto on 12 kuukautta.”Hankkeen myötä ilmastotyön resurssit kasvavat merkittävästi. Rahoituksen avulla voimme palkata ilmastoasiantuntijan Etelä-Pohjanmaan kuntien avuksi ja näin saada vauhtia ilmastotyöhön jokaisessa kunnassa. Kuntien resurssit ilmastotyöhön ovat usein pienet, joten avustus on merkittävä lisä nykytilanteeseen”, kertoo suunnittelupäällikkö Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto esittelee Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteet Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä 16. marraskuuta. Ministeri tapaa Rovaniemellä myös Saamelaiskäräjien edustajia sekä luennoi Lapin yliopistolla.Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensimmäinen virkamieskomitean kokous järjestettiin Rovaniemellä 15. marraskuuta. Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana Suomen tavoitteina on muun muassa Barentsin alueen biodiversiteetin vahvistaminen vieraslajeja torjumalla, liikenteen sähköistämisen tukeminen, nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ja vapaan liikkuvuuden tukeminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen.Arctic Spirit -konferenssin järjestää Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopiston Arktinen keskus yhteistyössä ulkoministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi