NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi keskiviikkona 17. marraskuuta valtioneuvoston kannan EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Asia toimitetaan eduskuntaan E-kirjeenä.Suomi pitää delegoidun säädöksen tavoitetta ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisen edistämisestä tärkeänä. Delegoidun säädöksen monien taloudellisten toimintojen teknisiä arviointikriteerejä on pidettävä pääosin onnistuneina ja tavoitteita tukevina.Valtioneuvosto ei kuitenkaan kannata delegoidun säädöksen hyväksymistä Euroopan komission esittämässä nykyisessä muodossa. Valtioneuvosto katsoo, että metsien käsittelyä koskevat tekniset kriteerit ovat osin vaikeasti ymmärrettäviä ja tulkinnanvaraisia. Kriteerien täyttymisen todentaminen olisi vaikeaa, eikä niitä voi kaikilta osin pitää tarkoituksenmukaisina. Tulkinnanvaraisuudesta voisi seurata, että metsätalous voisi rajautua taksonomian ulkopuolelle ja mahdollisuudet saada rahoitusta metsätalousinvestoinneille voisivat heiketä.  Suomi katsoo myös, että yksityiskohtaisen metsätalouden säätelyn tulee pysyä jäsenmaiden toimivallassa. Komission esityksessä vaaditaan teknisten arviointikriteerien tarkastelua metsätila- tai hankinta-aluetasolla, kun tähän asti metsien käytön kestävyyttä on tarkasteltu lähtökohtaisesti jäsenvaltion tasolla.Suomi pitää valitettavana myös sitä, että vesivoimaa ja bioenergiaa kohdellaan teknisissä arviointikriteereissä eri tavoin kuin muita vähäpäästöisiä energiamuotoja.Lisäksi Suomi pitää valitettavana sitä, että komissio ei ole sisällyttänyt ydinenergiaa koskevia teknisiä arviointikriteerejä ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Suomi pitää tärkeänä, että komissio antaa asiasta täydentävän delegoidun säädösehdotuksen viivytyksettä.Taksonomia-asetus pyrkii vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista luomalla luokituksen sille, millaiset rahoitus- ja investointikohteet voidaan katsoa kestäviksi. Hankkeen ilmastomyönteisyys voi vaikuttaa hankkeen saaman rahoituksen hintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset menevät läpi lumen ja tuiskun, myytti vai fakta? Miten olosuhteet vaikuttavat haluun kävellä ja pyöräillä, kuinka liukastumistapaturmia ehkäistään? Suomi kävelee ja polkee -foorumi 25.11.2021 kokoaa jälleen yhteen kävelystä ja pyöräilystä kiinnostuneet. Foorumin teemana on ympärivuotinen kävely ja pyöräily.”Kävely- ja pyöräilyväylien hyvä kunnossapito ovat keskeisessä roolissa, kun pyrimme edistämään päästöttömien, aktiivisten liikkumismuotojen osuutta liikenteessä. On tärkeää myös terveyden kannalta, että ihmiset koululaisista senioreihin voivat sujuvasti ja turvallisesti liikkua arjessaan kävellen ja pyöräillen”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Väyläviraston ja ELY-keskusten talvihoidon toimintalinjat pyrkivät edistämään kävelyä ja pyöräilyä myös talvella. Tämä edellyttää laadukasta jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapitoa säässä kuin säässä.”Olosuhteilla on iso merkitys kulkumuodon sujuvuuteen, houkuttelevuuteen ja turvallisuuteen. Laadukkaalla kunnossapidolla Väylävirasto, ELY-keskukset ja kaupungit voivat aidosti vaikuttaa siihen, ovatko kävely ja pyöräily osa talvista matkaketjua”, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.Jalankulun ja pyöräilyn väylille on mahdollista tarjota yhteistyössä kaupunkien kanssa nykyistä korkeampaa palvelutasoa niin sanottujen laatukäytävien avulla. Laatukäytävillä pyritään toteuttamaan yhtenäistä, tienpitäjästä riippumatonta talvihoidon tasoa.Väyläviraston, liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yhteinen foorumi pureutuu marraskuun tilaisuudessa kävelyn ja pyöräilyn talvisiin olosuhteisiin. Tilaisuuden aiheita ovat lasten ja nuorten aktiiviset koulumatkat, väylien kunnonhallinnan osallistavat kehittämismenetelmät, liukastumistapaturmien estäminen ja huippuluokan talvikunnossapito.Foorumi tukee kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2016.Tilaisuus järjestetään webinaarina torstaina 25.11.2021 klo 10-12.30 ja mukaan ehtii vielä! Linkki ilmoittautumiseen tiedotteen alla.Foorumin tunniste sosiaalisessa mediassa on #Suomikäveleejapolkee.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi TKI-tiekartan toimeenpanon osana selvityksen lainsäädännön vaikutuksesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Selvitys keskittyy erityisesti sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön (toisiolaki) ja siihen läheisesti liittyvään muuhun olemassa olevaan ja valmistelussa olevaan lainsäädäntöön.Selvitys kokoaa yhteen tutkimusta tekevien tahojen näkemyksiä lainsäädännön vaikutuksista, analysoi niitä ja esittää niitä koskevia ratkaisuehdotuksia.– Ministeriöihin yhteyttä ottaneiden tutkijoiden kokemusten analysointi nostetiin TKI-tiekartalle. Selvitystyössä on edetty hyvässä ministeriöiden välisessä yhteistyössä. Selvityshenkilö Alexander Bützow esittää raportissa näkemyksiään koettujen toiminnan hidasteiden ja tutkimuksen esteeksi tulkittujen lain soveltamisen piirteiden korjaamiseksi. Selvityshenkilö toimi vielä äskettäin työurallaan toisiolakia työssään soveltavassa korkeakouluyhteisössä, johtaja Erja Heikkinen kertoo.Jo selvitystyön aikana sosiaali- ja terveysministeriö on lainsäädäntötyössään huomioinut tutkijayhteisön näkemyksiä. Selvityksen tulokset ovat STM:n harkinnan mukaan käytettävissä lakien jatkovalmisteluun sekä niiden seurantaan ja kehitystyöhön. STM on esimerkiksi käynnistänyt selvityksen toisiolain vaikutuksista. Genomilain valmistelu ja biopankkilain uudistuksen valmistelu etenevät, ja valmistelun tueksi on muodostettu työryhmiä. Yhteistyö ja keskustelu näissä ja muissa rakenteissa jatkuu ministeriöiden ja sidosryhmien kesken niin lainsäädännön valmistelussa kuin myös lain toimeenpanon tukemisessa.Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaanotti sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevavan lain tultua voimaan toukokuussa 2019 korkeakouluilta ja laajemmin tutkijayhteisöiltä lukuisia yhteydenottoja lain vaikutuksista tutkimustoimintaan. Näiden yhteydenottojen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö keväällä 2020 pyysi korkeakouluja toimittamaan myös kirjallisesti ministeriölle lakia koskevia näkemyksiään. Lisäksi kansalliseen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekarttaan kirjattiin toimenpide lainsäädännön tutkimusvaikutusten selvittämiseksi.Selvityksessä on hyödynnetty korkeakoulujen opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamia näkemyksiä, yliopistojen rehtorineuvosto Unifin lainsäädäntöön liittyvän tutkimus- ja innovaationeuvostolle osoitetun aloitteen aineistoja, muita julkisesti saatavilla olevia aineistoja sekä täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnoille 18.10.2021 hallituksen esityksen genomikeskusta ja geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksiä koskevaksi laiksi. Esityksen sisältö ei ole ollut käytettävissä selvitystä laadittaessa eikä sitä ole tässä selvityksessä huomioitu.Selvityksen toteutti Asianajotoimisto Krogerus Oy:n Senior Associate Alexander Bützow. Bützow toimi aiemmin Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa lakimiehenä. Selvityksessä esitetyt näkemykset ovat selvityksen toteuttajan omia, eivätkä ne välttämättä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksiä.Selvitys tutkimusta koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon säädösten vaikutuksesta tutkimuksen vapauteen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Karelia-ammattikorkeakoulun Draft Program -yrittäjyysohjelma on saanut erikoismaininnan Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisen (EEPA) kilpailussa. Joensuulainen yrittäjyysohjelma sai tunnustusta innovatiivisesta ja luovasta yrittäjyyttä edistävästä hankkeestaan, jossa paikallisia hyviä käytäntöjä siirretään muille alueen aloittaville yrittäjille. Draft Program on viiden itäsuomalaisen oppilaitoksen yhteinen pieni, mutta innovatiivinen yrittäjyysohjelma. Ohjelma tarjoaa mikrorahoitusta ja valmennusta opiskelija-, henkilökunta- ja alumnitiimeille. Ohjelmassa on kehitetty tutkivan yrittäjyyden toimintamalli, missä jokainen asiakastiimi nähdään tutkimusretkikuntana, joka tuottaa paikallisesti relevanttia toimialaspesifiä tietoa. Yrittäjyysvalmentajat, eli tutkivat yrityskehittäjät, muuntavat tiimien kanssa työskentelystä saadut opit niin kutsutuiksi hyötyjulkaisuiksi. Hyötyjulkaisut ovat käytännöllisiä blogeja, videoita, podcasteja ja oppaita, jotka siirtävät paikallisia toimialaspesifejä hyviä käytäntöjä muille aloittaville yrittäjille alueella. Ohjelmasta on viime vuosina syntynyt vajaa kymmenkunta yritystä vuosittain. EEPA-kilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 47 hanketta 28 maasta kuudessa kilpailusarjassa. Kilpailun tarkoituksena on esitellä parhaita yrittäjyyden edistämisen toimintatapoja ja käytäntöjä. Lisäksi tarkoitus on lisätä tietoisuutta yrittäjyydestä sekä rohkaista ja kannustaa ryhtymään yrittäjäksi. Euroopan komissio jakaa Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämispalkinnon vuosittain ja tänä vuonna jo 15. kertaa.Kilpailun finalistit ja erikoismaininnan saaneet hankkeet olivat esillä SME Assembly -tilaisuudessa, joka järjestettiin tänä vuonna 15–17. marraskuuta Sloveniassa.Kilpailun sosiaalisen median aihetunniste on #EEPA2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Neste Oyj vedyn tuotantoon liittyvä hanke on yksi niistä seitsemästä hankkeesta, jotka Euroopan komissio ilmoitti 16.11.2021 valinneensa rahaston suurten hankkeiden eli investointikustannukseltaan yli 7,5 miljoona euron kohteiden ensimmäisellä hakukierroksella rahoitettaviksi hankkeiksi.Nesteen hankkeessa käytetään kahta eri tapaa tuottaa puhdasta vetyä Porvoon jalostamolla uusiutuvan energian avulla, sekä ottamalla talteen hiilidioksidia ja varastoimalla se pysyvästi Pohjanmeren alle.”EU:n innovaatiorahasto on merkittävä työkalu teollisuuden ilmastotekojen toteuttamiseksi Suomessa. Toivottavasti tämän hakukierroksen menestys innostaa yhä useampia toimijoita tutkimaan EU-rahoituksen mahdollisuuksia”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Nyt julkistetulla rahoituksella tuetaan hankkeita, joilla pyritään tuomaan markkinoille energiaintensiivisten alojen läpimurtoteknologioita vedyn, hiilidioksidin talteenoton, käytön ja varastoinnin sekä uusiutuvan energian alalla. Hankkeet sijaitsevat Belgiassa, Italiassa, Suomessa, Ranskassa, Hollannissa, Norjassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Rahoitusta oli ensimmäisellä hakukierroksella käytettävissä yhteensä 1,1 miljardia euroa.Hankkeiden valintakriteereitä olivat niiden kyky vähentää kasvihuonekaasupäästöjä perinteisiin teknologioihin verrattuna ja niiden innovatiivisuus, samalla kun hankkeet ovat riittävän kypsiä mahdollistamaan nopean käyttöönoton. Muita valintakriteereitä olivat hankkeiden skaalautuvuus ja kustannustehokkuus.Mitä seuraavaksi?Valitut hankkeet valmistelevat lopulliset rahoitussopimukset EU:n innovaatiorahaston toimeenpanoelimen CINEA:n (Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöalan toimeenpanovirasto) kanssa. Sopimusten odotetaan valmistuvan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin komissio voisi tehdä vastaavan avustusten myöntämispäätöksen ja aloittaa tuen myöntämisen. Euroopan komissio käynnisti 26.10.2021 suurten hankkeiden toisen hakukierroksen, joka päättyy 3.3.2022. Komissio kehottaa kaikkia hankkeita, jotka eivät menestyneet nyt ensimmäisellä kierroksella hakemaan tukea uudelleen.Työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland ja teollisuusliitot järjestävät kansallisen EU:n innovaatiorahaston suurten hankkeiden tukihaun esittelytilaisuuden keskiviikkona 24.11. klo 15-17.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ohrapuuro, makaronilaatikko ja kanaviillokki – kouluruokailun klassikot ovat tuttuja suomalaisille. Nyt kansainvälisenä tavoitteena on saada kaikki maailman lapset kouluruokailun piiriin vuoteen 2030 mennessä. Maailman Ruokaohjelman WFP:n kouluruokalähettiläänä toimiva kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kertoo, miksi kouluruokailu kannattaa. Kuva: Elina ManninenSuomi on kouluruokailun edelläkävijä – meillä maksutonta kouluruokaa on tarjottu jo yli 70 vuoden ajan. Meillä tiedetään kokemuksesta, että kouluruokailu tukee lasten ja nuorten oppimista, terveyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia.Millaisia muistoja sinulla on kouluruoasta, ministeri Ville Skinnari?Ihan ensimmäiseltä luokalta alkaen kouluruoka oli nuorelle urheilijalle kaikki kaikessa. Ravinnon avulla jaksoi iltapäivään niin koulun pihapeleissä kuin harrastuksissa. Oli kouluruokia, jotka eivät olleet suosikkeja, mutta jälkikäteen niistäkin tuli maistuvia herkkuja, kuten kukkakaalikeitto. Kanaviillokki ei ollut suokkari, eikä se ehkä ole vientituotteistakaan ykkönen, mutta ravintoarvot olivat kohdallaan ja sillä jaksoi.Parasta on jos – ja aika usein kun – on syönyt huonon aamupalan, ravintoa saa kouluruuasta lounaan aikana. Valitettavasti liian monella suomalaisella koululaisella jää aamupala liian vähälle huomiolle.Osasitko aikoinaan arvostaa kouluruokaa vai onko arvostus herännyt myöhemmin?Aika kultaa muistot, eikä kaikki aikanaan maistunut hyvältä. Vaikka haasteitakin on, niin luotan edelleen suomalaiseen kouluruokajärjestelmään ja siihen, että oppilaat saavat siitä tarvittavat ravintoarvot. Uni, ravinto, lepo – myös ministerin työssä huomaa, kuinka tärkeää tämä on.Laki maksuttomasta kouluruokailusta säädettiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1943 eli keskellä sota-aikaa, mikä oli todella rohkea teko. Meitä edeltäneet sukupolvet ovat olleet rohkeita tulevaisuuden tekijöitä, mutta mikä on kouluruuan tulevaisuus? Kouluruoka ei ole se paikka, josta kunnat saisivat säästää, ja vanhemmatkin ovat tästä huolissaan. Kouluruokalähettiläänä herättelen myös Suomea: pitäkää kiinni vahvuuksista!Mitä haluat saada aikaan WFP:n kouluruokalähettiläänä?Päätavoitteeni on lisätä kouluruokailun kansainvälistä tunnettuutta sekä sen kattavuutta eri maissa. Tätä edistetään sitä kautta, että asian ympärille ollaan kokoamassa kansainvälistä koalitiota, jonka johdossa toimin yhdessä Ranskan ja Maailman Ruokaohjelman kanssa.Koalitio pyrkii tukemaan ja kehittämään eri maiden kouluruokaohjelmia, jotta ne saavuttaisivat kaikki lapset, jotka jäivät kouluruokailun ulkopuolelle koronaviruspandemian aiheuttamien koulusulkujen takia. Lisäksi pyritään saamaan kouluruokailun piiriin lapsia, jotka eivät pystyneet siitä nauttimaan edes ennen pandemiaa.Koalition suurena tavoitteena on saada vuoteen 2030 mennessä kaikki maailman lapset kouluruokailun piiriin. Samalla pyritään kehittämään myös korkeamman tulotason maiden kouluruokaohjelmien laatua.Tämän kansainvälisen työn lisäksi tavoitteenani on myös viedä maailmalle suomalaista kouluruokaosaamista ja ratkaisuja. Suomi on yksi kouluruokailun edelläkävijämaista ja Suomen järjestelmää pidetään malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kouluruokailusta. Haluan viedä kokemuksiamme ja ratkaisujamme maailmalle yhdessä valtiollisten toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa.Voisiko Suomi jotenkin hyötyä siitä, että muissa maissa aloitettaisiin kouluruokaohjelmia?Kouluruokaohjelmat ovat tärkeä ruokaturvan edistäjä hauraimmissa maissa ja jo lähtökohtaisesti se, että ruokaturva paranee ja näiden maiden olot vakiintuvat, hyödyttää Suomea monin tavoin.Suomi voi toisaalta myös monin tavoin tukea kouluruokaohjelmien kehittämistä eri maissa ja hyötyä myös itse tätä kautta. Esimerkiksi suomalaisella yrityskentällä on paljon osaamista kouluruokailun käytännön ratkaisuihin liittyen, kuten kouluruokailun suunnittelua tukevia digitaalisia ratkaisuja. Olemme nyt koonneet tätä osaamista yhteen – seuraavana tavoitteena on viedä osaamista maailmalle.  Kouluruokailusta EducationFinland-verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kutsuu oululaiset, pohjois-pohjalaiset sekä Barentsin euroarktisen alueen nuoret kertomaan ajatuksensa Euroopasta ja sen tulevaisuudesta Ouluun 30. marraskuuta. Lisäksi Oulun seudun asukkaat ovat tervetulleita keskustelemaan EU-asioista eurooppaministeri Tuppuraisen kanssa avoimessa kahvitilaisuudessa, joka järjestetään Kulttuuritalo Valveen H20 konstila -kahvilassa.Tilaisuudet kuuluvat suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertueen tapahtumasarjaan. Ministerit matkaavat syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä. Eurooppaministeri Tuppurainen avaa iltapäivällä kahvitilaisuuden Kulttuuritalo Valveella ja keskustelee tämän jälkeen paikalle saapuneiden seudun asukkaiden kanssa EU:sta. Kahvikupin ääressä kuullaan myös yhteenveto nuorten aiemmin päivällä käymistä ryhmä- ja paneelikeskusteluista. ”Odotan mielenkiinnolla millaisia terveisiä pohjoisen nuoret nostavat esiin. On erityisen arvokasta, että käymme keskustelua yhdessä, rajat ylittäen, sillä pohjoisessa ja arktisella alueella monet kysymykset ovat yhteisiä ja myös alueellinen yhteistyö on vahvaa. Pohjoisen nuorten terveisten vieminen eteenpäin osaksi tulevaisuuskonferenssia on tärkeää. Yhtä suurella ilolla odotan kuulevani, millaisia näkemyksiä meillä Oulun seudun ihmisillä on Euroopan tulevaisuuteen liittyen”, eurooppaministeri Tuppurainen sanoo.Nuorten tapahtuma on suunnattu Barentsin euroarktisen alueen nuorille ja siihen osallistuu nuoria myös Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Nuoret pohtivat Euroopan tulevaisuutta ensin työryhmissä. Keskustelujen teemoja on valmisteltu Unesco-verkoston kouluissa järjestetyissä ennakkokeskusteluissa. Tapahtumassa puhuvat myös ministeri Tuppurainen, Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Euroopan alueiden komitean tulevaisuuskonferenssiedustaja Mirja Vehkaperä sekä Ninni Norra, joka on Suomen kansalaisedusta tulevaisuuskonferenssissa. Nuorten ryhmätöiden purkua sekä paneelikeskusteluja voi seurata striimattuna. Seminaarin järjestää valtioneuvoston kanslia, Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, ulkoministeriö ja Barentsin euroarktinen puheenjohtajuus.   Suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin. Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.Oulun tapahtumien ohjelma tiistaina 30.11.Klo 9:30 – 13:50 Nuorten tilaisuus Tilaisuuteen osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista.Tilaisuuden kieli on englanti.Nuorten keskustelujen yhteenvetoa ja sen jälkeistä paneelikeskustelua voi seurata suorana verkossa klo 12:30-13.50.  Klo 15:30 – 16:30 Avoin kahvitilaisuus Tilaisuus järjestetään Kulttuuritalo Valveen H20 konstila –kahvilassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi isännöi pohjoismaiden Nordic Mental Health Summit 2021 -huippukokouksen mielenterveydestä 18.–19.11. Helsingissä osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskautta 2021.Kokous nostaa esiin pandemian jälkeisen mielenterveyden jälleenrakennustyön Pohjolassa sekä kriisiaikoihin liittyvän itsemurhien ehkäisyn. Kokouksessa keskustellaan yhteiskunnallisista toimista, jotka edistävät mielenterveyttä, luovat henkistä kriisinsietoa ja vahvistavat pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Huippukokous tarjoaa tilaisuuden pohjoismaisille asiantuntijoille, päättäjille, tutkijoille, kokemusasiantuntijoille ja virkamiehille tavata mielenterveyden edistämisen parissa.Kokouksessa puheenvuorot pitävät muun muassa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja valtiosihteeri Eila Mäkipää.Ministeri Thomas Blomqvistin mukaan jälleenrakennustyö pitää tehdä määrätietoisesti ja kokemuksia vaihtamalla. ”Panostamalla tehokkaampaan koordinointiin ja tiiviimpään tiedonvaihtoon pohjoismaisessa yhteistyössä edistämme mielenterveyttä, yhteiskunnan sietokykyä, tasa-arvoa ja kriisivalmiutta”, toteaa ministeri Blomqvist.Valtiosihteeri Eila Mäkipään mukaan Pohjoismaat voivat toimia suunnannäyttäjinä mielenterveystyössä.”Tarvitsemme toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla mielenterveyden edistämiseksi. Yksittäiset henkilöt, perheet, työpaikat, kunnat ja hallitukset – kaikkien panostusta tarvitaan.”MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan kokous on merkittävä mahdollisuus pohtia jälleenrakennusta koronan jälkeen. ”On tärkeää, että päättäjät, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja virkamiehet voivat vaihtaa osaamista ja kokemuksia siitä, miten vahvistaa pohjoismaisten yhteiskuntien ja niiden asukkaiden mielenterveyttä ja selviytymistä poikkeuksellisissa olosuhteissa”, muistuttaa Aalto-Matturi. Nordic Summit 2021 järjestetään hybriditapahtumana Hotel Clarionissa Helsingissä sekä verkossa. Neljännen Pohjoismaiden mielenterveyden huippukokouksen järjestää MIELI Suomen Mielenterveys ry yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa osana Suomen puheenjohtajuuskautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Minnesotan kuvernööri Tim Walz vierailee Suomessa 17.-19. marraskuuta. Kyseessä on kuvernöörin ensimmäinen ulkomaanvierailu koronapandemian alkamisen jälkeen.Vierailu liittyy Suomen ja Minnesotan väliseen laajaan puhtaan energian, kestävän biotalouden ja digitaalisen teknologian alan yhteistyöhön. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari allekirjoitti Suomen ja Minnesotan välisen yhteistyöasiakirjan Yhdysvaltain-vierailunsa yhteydessä lokakuussa. Yhteistyö avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Se edistää myös Suomen ilmastotavoitteita ja kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Kuvernööri Walzin mukana matkustaa noin 60 hengen delegaatio, johon sisältyy runsaasti yhdysvaltalaisyrityksiä. Tämä kertoo kiinnostuksesta Suomea kohtaan. ”Suomi tunnetaan hyvin Minnesotassa. Meillä on paljon yhteisiä ja myös toisiaan täydentäviä vahvuuksia tutkimuksesta kansainväliseen kauppaan ja urheilusta kulttuuriin. Osavaltiotason yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on nyt Suomelle oikea tapa edetä ja saada aikaan konkreettisia tuloksia. Tulemme jatkossa tekemään suunnitelmallista yhteistyötä myös muiden valikoitujen osavaltioiden kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. “Minnesota on erinomainen paikka harjoittaa liiketoimintaa. Tavoitteenamme on viedä tätä viestiä maailmalle ja vahvistaa kauppasuhteita kumppaniemme kanssa Euroopassa samalla kun laajennamme yritysten ja perheiden taloudellisia toimintamahdollisuuksia täällä Minnesotassa”, toteaa kuvernööri Walz. “Yhdessä yritysjohtajien kanssa eri puolilta osavaltiota kehitämme olemassa olevia suhteitamme ja kannustamme eurooppalaisia yrityksiä perustamaan liiketoimintaa tai kasvattamaan toimintojaan Minnesotassa.”Kuvernööri Walz tapaa vierailunsa aikana tasavallan presidentti Sauli Niinistön, elinkeinoministeri Mika Lintilän, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Minnesotalaisdelegaatio tapaa matkan aikana myös suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja kaupunkien edustajia. ”Suomen vahvuudet ovat puhtaan energian, kestävän biotalouden ja digitaalisten teknologioiden ratkaisuissa ja niille on kysyntää Minnesotassa. Tähän kysyntään on hyvä tarttua. Näillä osavaltiokumppanuuksilla edistämme maiden välistä yhteistyötä ja uusien innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien syntymistä”, ministeri Lintilä sanoo. Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Yhteistyö Minnesotan kanssa on osa uudenlaista, laajempaa osavaltiotason yhteistyötä maassa. Suomi on allekirjoittanut yhteistyöasiakirjat tähän mennessä Minnesotan lisäksi Mainen, Michiganin ja Washingtonin osavaltioiden kanssa. Osavaltioyhteistyön keskiössä ovat mm. vihreä talous, digitalisaatio sekä metsäalan yhteistyö. Tavoitteena on edistää suomalaisten ja amerikkalaisten toimijoiden yhteisiä innovaatioekosysteemejä. Pidemmällä aikavälillä yhteistyön odotetaan johtavan kaupan ja investointien sekä akateemisten ja kulttuurillisten siteiden vahvistumiseen.Minnesotan kanssa solmitusta yhteistyöasiakirjasta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö. Osavaltioyhteistyötä edistävät Yhdysvalloissa Suomen edustustot ja Business Finland.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa harkinnanvaraisena valtionrahoituksena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. TKI-hankehaku on pysyvä tapa vahvistaa strategista suunnittelua ja johtamista sekä tukea TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Kohdistettu haku toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa.Rahoituksen saajia tänä vuonna olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu yhteishakemuksella, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Turun ammattikorkeakoulu.– Ammattikorkeakoulut ovat tehokkaita käytännönläheisten ratkaisujen kehittäjiä niin omilla alueillaan kuin valtakunnallisestikin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ansaitsee arvostuksen ja tuen, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Ammattikorkeakoulut kuvasivat hakemuksissaan strategiansa mukaisen profiloitumisalueelle sijoittuvan TKI-hankesuunnitelman. Ulkopuolinen arviointipaneeli arvioi ja pisteytti hakemukset. Arvioinnissa keskityttiin suunnitelman realistisuuteen ja innovatiivisuuteen suhteessa ammattikorkeakoulun strategiaan ja vahvuusalueisiin. Ministeriö myönsi rahoitusta arvioinnissa menestyneille ja korkeakoulun profiloitumista parhaiten tukeville hakemuksille. Kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana toimi Bio- ja kiertotalousteeman ohjelmajohtaja Ilmari Absetz Business Finlandista.Ammattikorkeakoulujen hankkeiden toivottiin kytkeytyvän alueen ja keskeisten seutukaupunkien TKI-ympäristöihin. TKI-toimilta toivottiin lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen tai ekologisen kestävän kehityksen vaikuttavuutta joko korkeakoulun omaan tai toimialueen tai seutukaupunkien toimintaan.Kesäkuussa 2021 päättyneeseen hakuun saapui 20 hankehakemusta, joista yksi oli kahden ammattikorkeakoulun yhteinen. Rahoitusta haettiin yhteensä lähes 15 miljoonaa euroa.Rahoitetut hankkeet

Lähde: Valtioneuvosto.fi