NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat ajankohtaisista EU-asioista Helsingissä torstaina 3. helmikuuta. Puheenjohtaja von der Leyen tapasi Suomen vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Pääministeri Marinin ja puheenjohtaja von der Leyenin keskusteluissa oli keskeisesti esillä Euroopan turvallisuustilanne. Euroopan unioni tukee Ukrainan suvereniteettia ja sen rajojen koskemattomuutta. Kaikilla uusilla Ukrainaan kohdistuvilla sotilaallisilla toimilla olisi massiiviset seuraukset ja kova hinta. Keskustelussa komission puheenjohtajan kanssa esillä olivat toimet, joilla unioni voi Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti valmistautua vastaamaan eri kehityskulkuihin. Suomi tukee EU:n yhtenäistä viestiä ja yhteistä toimintaa. ”Nyt tarvitaan vuoropuhelua ja diplomatiaa ja ennen kaikkea Venäjältä toimia sotilaallisen jännityksen vähentämiseksi”, pääministeri Sanna Marin totesi tapaamisen jälkeen. Pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen keskustelivat myös Eurooppa-neuvoston seuraavissa kokouksissa esille nousevista asioista sekä mm. metsiin ja metsätalouteen liittyvistä aloitteista, taksonomiasta ja talvimerenkulun huomioimisesta esillä olevissa lainsäädäntöesityksissä.
NordenBladet —Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 3.2.2022 päättänyt olla ottamatta tutkittavaksi kahta valitusta, jotka koskivat oikeudenkäynnin pituutta rikosasiaan liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.Valittajat olivat asianomistajia WinCapita -rikosoikeudenkäynnissä. He esittivät vahingonkorvausvaatimuksensa jo esitutkinnan yhteydessä, mutta nimesivät henkilöt, joihin vaatimukset kohdistuvat sekä vaatimusten perusteet vasta erillisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin alussa.Käräjäoikeus vahvisti asiassa sovintoratkaisun, jossa yksi valittajien nimeämistä henkilöistä määrättiin maksamaan korvauksia valittajille. Valittajat vaativat käräjäoikeudessa korvausta pitkittyneestä oikeudenkäynnistä. Käräjäoikeus katsoi, että juttu on poikkeuksellisen laajakantoinen ja monimutkainen, eikä valittajilla ollut mahdollisuutta kiirehtiä sitä. Valittajien vahingonkorvausvaatimukset eivät kuitenkaan määrältään olleet erityisen suuria. Laskien oikeudenkäyntiin kuluneen ajan siitä, kun valittajat olivat esittäneet käräjäoikeudelle vahingonkorvausvaatimuksensa, käräjäoikeus ei pitänyt noin kolmen vuoden aikaa liian pitkänä ja hylkäsi valittajien vaatimukset.Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun. Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.EIT katsoi, että oikeudenkäyntiin kuluneen ajan laskeminen on aloitettava siitä, kun valittajat nimesivät henkilöt, joilta he vaativat korvauksia. Tavallisesti myös tuomion täytäntöönpanoon kuluva aika lasketaan oikeudenkäynnin pituuteen kuuluvaksi. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valittajat eivät olleet hakeneet täytäntöönpanoa normaalin ulosottomenettelyn kautta, vaan oikeusrekisterikeskukselta, tuota aikaa ei voitu laskea oikeudenkäynnin kestoon. EIT ei pitänyt näin laskettuja hieman yli kolmen vuoden kestoja kohtuuttomina tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. EIT piti valituksia selvästi perusteettomina eikä ottanut niitä tutkittavaksi.Ratkaisut ovat luettavissa EIT:n verkkosivuilla:Valitus 56825/15Valitus 59481/15
NordenBladet —Valtioneuvoston nimitti tänään 3. helmikuuta tasa-arvovaltuutetun virkaan varatuomari Jukka Maarianvaaran toiseksi viisivuotiskaudeksi 18. huhtikuuta alkaen.Jukka Maarianvaara on toiminut tasa-arvovaltuutettuna vuodesta 2017 ja on laajasti perehtynyt viran tehtäväalaan. Aiemmin Maarianvaara työskenteli terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehy ry:n edunvalvontatoimialan johtajana, järjestön neuvottelupäällikkönä ja lakimiehenä. Tasa-arvovaltuutetun verkkosivut
NordenBladet —Hallitus ehdottaa, että Kuntien takauskeskus voi myöntää takauksia kuntia rahoittavan Kuntarahoitus Oyj:n sellaiselle varainhankinnalle, jota voi käyttää hyvinvointialueille myönnettäviin lainoihin. Jatkossa Kuntarahoitus voisi siis tarjota rahoituspalvelujaan kuntien ohella myös hyvinvointialueille. Hallitus antoi esityksen Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamisesta 3. helmikuuta 2022.Muutoksen myötä Kuntarahoitus Oyj voisi myöntää rahoitusta hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä liikelaitoksille samalla tavoin kuin se voi tällä hetkellä myöntää rahoitusta kunnille, kuntayhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä liikelaitoksille. Tämä olisi perusteltua sen vuoksi, että hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille siirtyy kunnilla ja kuntayhtymillä tällä hetkellä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu.
Kuntarahoitus Oyj on keskeinen kuntasektoria rahoittava luottolaitos. Lakimuutos ei pakota Kuntarahoitusta laajentamaan antolainaustaan hyvinvointialueille vaan ainoastaan mahdollistaa sen. Varsinaisen päätöksen Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän rahoituksen ulottamisesta hyvinvointialueiden toimintaan tekevät aina Kuntien takauskeskus ja Kuntarahoitus Oyj.
”Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella on ollut jo pitkään merkittävä asema kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien investointien rahoittamisessa. Siksi on luontevaa, että niiden rooli säilyy myös näiden palvelukokonaisuuksien siirtyessä hyvinvointialueille”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero. ”Esitykseen liittyvä Finanssivalvonnan linjaus hyvinvointialueiden lainojen sijoittumisesta nollariskiluokkaan ja Kuntarahoituksen rahoituksen ulottaminen hyvinvointialueille turvaavat hyvinvointialueen mahdollisuudet saada rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa. Tämä myös pienentää hyvinvointialueiden ja viime kädessä valtion maksettavaksi tulevia lainanhoitomenojen kustannuksia” ministeri jatkaa.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022.
NordenBladet —Valtioneuvosto toimitti torstaina 3.2.2022 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta direktiivistä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta parantaa alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja ja sosiaalisia oikeuksia. Ehdotuksilla tuettaisiin EU:ssa toimivien työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävän kasvun edellytyksiä.Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä. Euroopan komissio esittää sääntelyä alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman määrittämisestä ja alustatyötä tekevien henkilöiden uusista oikeuksista suhteessa alustan käyttämään algoritmijohtamiseen. Lisäksi viranomaisille annettaisiin uusia tiedonsaantimahdollisuuksia jäsenvaltion alueella tehtävästä alustatyöstä. Komission antoi direktiiviehdotuksen 9.12.2021.”Olen tyytyväinen, että alustatyön pelisääntöihin, joka on rajat ylittävä ilmiö, etsitään ratkaisuja EU-tasolla. Suhtaudumme lähtökohtaisesti positiivisesti direktiiviehdotuksen yleisiin tavoitteisiin”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Ehdotuksen käsittely on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu käsittelyn etenemisen myötä. Alustavan tarkastelun mukaan Suomen lainsäädäntö täyttäisi direktiiviehdotuksen vaatimukset joidenkin yksityiskohtien osalta, mutta monelta osin ehdotus edellyttäisi myös uutta sääntelyä. ”Työntekijöille kuuluvien työ- ja sosiaalilainsäädännöstä johtuvien oikeuksien on oltava samat riippumatta siitä, millä tavalla työn tekeminen on järjestetty. Tärkeää on myös turvata yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn liittyvien velvollisuuksien toteuttamisessa”, jatkaa ministeri Haatainen. Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhönDirektiiviehdotuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevien henkilöiden ammattiasema on määritetty oikein ja he pääsevät osaksi heille kuuluvia työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalietuuksia. Jos työtä välittävällä digitaalisella alustalla olisi määräysvaltaa työn tekemiseen, alustatyöntekijän oletettaisiin olevan työsuhteessa alustaan (työsuhdeolettama). Alustalla katsottaisiin olevan määräysvaltaa työn tekemiseen, jos kaksi viidestä ehdotuksessa esitetystä kriteeristä täyttyy. Sekä alustayritysten että työn tekijöiden olisi mahdollista kumota olettama oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä vedoten kansallisessa laissa määriteltyyn työsuhteen käsitteeseen. Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. Suomi pyrkii neuvotteluissa selkeyttämän direktiiviehdotukseen sisältyvät työsuhdeolettaman suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön sekä vaikutuksia työsuhteen olemassaoloa arvioivien viranomaisten toimintaan. Alustatyötä tekevät saisivat uusia oikeuksia algoritmijohtamisen allaLisäksi komissio esittää uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi annettava alustatyötä tekeville henkilöille tietoa automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä. Direktiivillä varmistettaisiin myös, että sovittujen työehtojen ja -olojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset.Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti alustatyötä tekevien henkilöiden uusiin oikeuksiin suhteessa algoritmijohtamiseen ja siihen, että ehdotuksella varmistetaan alustatyöntekijöiden henkilötietojen suoja.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
NordenBladet —Ministeriön tilaama selvitys sikojen kirurgisesta kastraatiosta on valmistunut. Selvityksen laatija on professori Mari Heinonen Helsingin yliopistosta.Lihasiaksi kasvatettavat karjuporsaat kastroidaan Suomessa ja maailmalla lihaan erittyvän karjunhajun välttämiseksi. Selvityksen mukaan kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua, mutta se vaatii huolellista valmistelua sekä lisätutkimusta. Kirurgisen kastraation vaihtoehdot kuten täyskarjukasvatus ja karjunhajua vastaan rokottaminen (immunokastraatio) edellyttävät merkittäviä muutoksia nykyisessä toiminnassa ja lisäävät kustannuksia sekä sikaloissa että teurastamolla erityisesti siirtymäaikana. Sianlihantuotannon tilanne on vaikea nykyisessä hankalassa taloustilanteessa ja ala kaipaa valtiolta tukea vaadittaviin muutoksiin.Teurastamoiden pitää muuttaa käytäntöjään, jotta ne voivat varmistaa, että kuluttajille päätyvässä lihassa ei ole karjunhajua. Kastroimattomien karjujen kasvatus vaatii myös muutoksia tilatasolla eläinten ruokintaan ja kasvatukseen. Selvityksen mukaan kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen tarvitaankin pitkä siirtymäaika, 10-15 vuotta.Porsaiden kivunlievityksen parantamiseksi selvityksessä ehdotetaan, että siirtymäaikana kastraation yhteydessä otettaisiin käyttöön kipulääkityksen ohella pakollinen paikallispuudutus, jonka tuottaja tekisi itse. Tämä edellyttäisi tuottajien koulutusta ja eläinlääkelainsäädännön muuttamista.Selvityksen tulokset otetaan huomioon eläinten hyvinvointilain valmistelussa. Ministeriö kutsuu koolle lakihankkeen ohjausryhmästä asiaan liittyvät tahot sekä sika-alan edustajat keskustelemaan selvityksen tuloksista, jotta voidaan luoda askelmerkkejä uudenlaiselle sianlihantuotannon tulevaisuudelle sikojen hyvinvoinnin parhaaksi.Kastraatioselvitys 2021, Mari Heinonen, Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori
NordenBladet —Koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa vahvistetaan kirjaamalla valtion erityisavustus ensi kertaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin.Myönteisen erityiskohtelun rahoitusta koskeva lakiesitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Esityksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon.hallitussihteeri Laura Niemi, puh. 02953 30046Erityisasiantuntija Jenni Nuutinen, puh. 02953 30230Opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 02953 30140
NordenBladet —EU-maiden oikeusministerit tapaavat Ranskan EU-puheenjohtajakauden epävirallisessa ministerikokouksessa 4. helmikuuta Lillessä. Kokouksessa ministerit keskustelevat muun muassa vihapuheen vastaisista toimista. Suomea edustaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Euroopan komissio on tehnyt aloitteen, jolla mahdollistettaisiin vihapuheen ja viharikosten nykyistä laajempi kriminalisointi EU-tasolla, sillä komission mukaan verkon vihapuhe uhkaa Euroopan unionin arvoja. Kokouksessa oikeusministerien on tarkoitus keskustella vihapuheen ja viharikosten torjunnasta. Ministerit tapaavat tässä yhteydessä myös muun muassa Googlen, Metan ja Twitterin edustajia.– Vihapuhe ja viharikokset ovat erittäin vakava ja vahingollinen ilmiö. Niiden torjunnassa rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa mutta vasta viimesijaisena keinona. Meidän on panostettava EU:ssa yhdessä myös yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vihapuheen torjuntaan muilla tavoin, ministeri Henriksson sanoo.Ministerit keskustelevat kokouksessa lisäksi käytännön ongelmista, joita seuraa siitä, ettei EU:ssa ole sääntelyä, jolla yhdessä jäsenvaltiossa tunnustettu vanhemmuus tunnustettaisiin toisessa jäsenvaltiossa esimerkiksi silloin, kun perhe muuttaa EU-jäsenmaasta toiseen. Keskustelussa on myös lapsikaappaushälytyksiin liittyvä rajat ylittävä yhteistyö EU:ssa.
NordenBladet —Kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 2.2. yhteensä 343 potilasta, kun 26.1. heitä oli 350. Teho-osastoilla oli 2.2. yhteensä 38 potilasta, kun viikko sitten teho-osastoilla oli yhteensä 48 potilasta. Viikolla 4 teho-osastoille tuli yhteensä 38 uutta covid-19-potilasta, kun edeltävien kahden viikon aikana heitä oli tullut 35–60. Erikoissairaanhoidossa tavanomaisilla vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 23 prosenttia oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 21 prosenttia.Suomessa 2.2. mennessä 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 84,7 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 55,3 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Viimeisen viikon aikana (27.1.–2.2.) kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 3,9 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on jonkin verran hidastunut.
