NordenBladet — Luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä. Lain säännöksiä tarkentaa ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Ympäristöministeriön uudessa soveltamisoppaassa esitetään lain, asetuksen ja valmisteluaineiston muodostama kokonaisuus.Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, joka aiheuttaja vastaa -periaatteen mukaisesti sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin. Kyse on toiminnanharjoittajan vastuullisesta yritystoiminnasta ja sen todentamisesta esimerkiksi rahoittajalle tai asiakkaille, kansalaisyhteiskunnalle ja liikekumppaneille. Säännöksillä edistetään vapaaehtoista luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luodaan uusia kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation järjestelmä rakentuu seuraavien periaatteiden varaan: yksinkertaisuus, varmuus, yhdenvertaisuus, läpinäkyvyys ja kannustavuus.ym.fi/ekologinen-kompensaatioVapaaehtoinen ekologinen kompensaatio – soveltamisopas (pdf)
Luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä. Lain säännöksiä tarkentaa ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Ympäristöministeriön uudessa soveltamisoppaassa esitetään lain, asetuksen ja valmisteluaineiston muodostama kokonaisuus.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen, jonka pyrkimyksenä on muuttaa Ystävyyden puistoa koskevaa lakia. Lakimuutos mahdollistaisi Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättämisen. Tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan 1.6.2025.Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi säännökset, jotka koskevat Ystävyyden puiston henkilöstöä ja opastus- ja tutkimuskeskusta. Kuhmossa sijaitsevasta luontokeskus Petolasta ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksesta luovuttaisiin niiden vähäisen käytön ja käyttötarpeeseen nähden kalliin ylläpidon vuoksi. Esitys liittyy pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta ja hallituksen päätöksiin valtionhallinnon sopeutustoimista. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdistuvien säästöjen vuoksi Metsähallituksen Luontopalvelut vähentää hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi.Ystävyyden puiston rakennukset ovat Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa, ja Luontopalvelut on vastannut luontokeskus Petolan toiminnasta. Suomen ympäristökeskus Syke on vastannut Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen toiminnasta.Luonnonsuojelualueet pysyvät entiselläänEsitys ei toisi muutoksia Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueisiin. Ystävyyden puiston suojelualueet muodostavat yhteensä yli 25 000 hehtaarin laajuisen, valtakunnallisesti arvokkaan metsä-, suo- ja järviluonnon kokonaisuuden. Alueet turvaavat myös Suomen alkuperäislajistoon kuuluvan metsäpeuran keskeisiä elinympäristöjä. Suojelualueet kuuluvat Suomen Natura 2000 –verkostoon.Esityksessä päivitettäisiin Ystävyyden puiston perustamistarkoitus poistamalla siitä maininta Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön edistämisestä. Luonnonsuojelu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa lopetettiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Muilta osin puiston luonnonsuojelua ja ympäristötutkimusta koskeva perustamistarkoitus säilyisi ennallaan. Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 omalla laillaan. Puisto on osa Suomen ja Venäjän Ystävyyden luonnonsuojelualueesta solmitun valtiosopimuksen toteutusta. Sopimuksen tavoitteena on ollut edistää maidenvälistä yhteistyötä erityisesti luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristötutkimuksen alalla. Ystävyyden puisto koostuu viidestä valtion luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa. Luontokeskus Petola ja puiston tutkimuskeskus rakennettiin Kuhmon Tönölänniemeen vuonna 1993 Ystävyyden puiston hallinnon ja hoidon, opastuksen sekä tutkimuksen tarpeisiin.
Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen, jonka pyrkimyksenä on muuttaa Ystävyyden puistoa koskevaa lakia. Lakimuutos mahdollistaisi Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättämisen. Tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan 1.6.2025.
NordenBladet — Muovin päätymistä kierrätyslannoitteiden mukana ympäristöön pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä kierrätyslannoitevalmisteiden omavalvontaa, kehittämällä biojätteen erilliskeräystä ja käsittelyteknologioita, valmistelemalla lannoitevalmisteille kansalliset ei enää jätettä -kriteerit sekä selvittämällä muita lainsäädännön muutostarpeita. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö jatkavat yhteistyötä sidosryhmien kanssa kierrätyslannoitteiden roskaongelman ratkaisemiseksi.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tapasivat maanantaina 9. joulukuuta päivittäistavarakaupan, elintarviketeollisuuden, maataloustuottajien, kierrätyslannoitteiden valmistajien, pakkausalan, jätealan, ympäristöviranomaisten, valvovien viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustajia. Tapaamisen tavoitteena oli löytää sekä toimialan että terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta parhaita ratkaisuja estää muovien päätyminen ympäristöön kierrätyslannoitteiden mukana.Kuluvan syksyn aikana on julkisuudessa tuotu esiin huolta biojätepohjaisten lannoitevalmisteiden sisältämästä muovista. Biojätepohjaisten lannoitevalmisteiden sisältämän muovin on epäilty olevan peräisin suurelta osin kauppojen ja elintarviketeollisuuden jätteeksi päätyvistä elintarvikkeista, jotka toimitetaan biokaasu- tai kompostointilaitoksille pakkauksineen. Paikoin myös kunnat sallivat kotitalouksien biojätteen pakkaamisen tavanomaisiin muovipusseihin.Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa biojätteen erilliskeräystä koskevien säädösten ja ohjeiden muutostarpeita, mahdollisuuksia tiukentaa kansallisten lannoitevalmisteiden epäpuhtauksia koskevia raja-arvoja, biokaasu- ja kompostointilaitosten luvituskäytäntöjä ja toimijoiden mahdollisuuksia muuttaa toimintatapojaan.Osallistujat pitävät tärkeänä varmistaa kierrätyslannoitteiden turvallisuus ja ehkäistä muovin päätymistä ympäristöön kierrätyslannoitteiden kautta. Biojätteestä on mahdollista valmistaa laadukkaita lannoitevalmisteita, joilla voidaan korvata keinolannoitteita ja edistää huoltovarmuutta. Tämä kuitenkin edellyttää epäpuhtauksien luotettavaa hallintaa. Myös biojätteiden ja kaupan ja elintarviketeollisuuden vanhentuneiden ja viallisten elintarvikkeiden erilliskeräystä ja kierrätystä tulee edistää luonnonvarojen säästämiseksi ja Suomea sitovien kierrätysvelvoitteiden täyttämiseksi.Lannoitelainsäädäntö asettaa raja-arvot lannoitevalmisteiden sisältämille epäpuhtauksille, kuten muoville. Raja-arvot tiukentuvat nykyisestä vuoden 2028 alusta alkaen, mutta tiukennuksen aikaistaminen sai osallistujilta kannatusta. Lannoitevalmisteiden epäpuhtauksia voitaisiin lisäksi hallita jätelain nojalla säädettävillä kansallisilla ei enää jätettä -kriteereillä. Kriteerien valmistelu onkin alkamassa.Epäpuhtauksien raja-arvo ei kuitenkaan yksistään riitä takamaan sitä, että lannoitevalmisteista ei päätyisi muovia ympäristöön. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä muovin poistamiseksi jo keräyksen alkupäässä. Myös biojätteen keräyssäkkien ja -pussien ja elintarvikepakkausten tuotesuunnittelulla voidaan edistää kierrätyslannoitteiden puhtautta.
Muovin päätymistä kierrätyslannoitteiden mukana ympäristöön pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä kierrätyslannoitevalmisteiden omavalvontaa, kehittämällä biojätteen erilliskeräystä ja käsittelyteknologioita, valmistelemalla lannoitevalmisteille kansalliset ei enää jätettä -kriteerit sekä selvittämällä muita lainsäädännön muutostarpeita. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö jatkavat yhteistyötä sidosryhmien kanssa kierrätyslannoitteiden roskaongelman ratkaisemiseksi.
NordenBladet — Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta voi hakea avustuksia ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Haku avataan 16. joulukuuta 2024, ja se päättyy helmikuun lopussa 2025. Avustuksia myönnetään enintään noin 7 miljoonaa euroa.Ravinteiden kiertotalous vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin ja on tärkeä osa kestävää ruokaketjua. Ravinteiden kierrätyksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää toiminnan tehokasta skaalautumista ja ratkaisujen laajaa käyttöönottoa.Avustuksia voidaan myöntää investoinneille ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille (TKI). Tavoitteena on käynnistää hankkeita, joilla lisätään tai edistetään laadukkaiden kierrätysravinteiden tuotantoa, ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa. Hakuun sopivia avustuskohteita ovat esimerkiksi investoinnit, joilla lisätään aiempaa laadukkaampana kierrätettävien ravinteiden määrää ja hankkeet, joissa kehitetään tekniikoita ja menetelmiä kierrätysravinteiden käsiteltävyyden, kuljetettavuuden ja haitattomuuden parantamiseksi. Hakuun sopivia ovat hankkeet, joissa hyödynnetään yhdyskuntien biohajoavia jätejakeita, vesien biomassoja, teollisuuden biomassoja ja/tai maatalouden biomassoja.”Avustettavaksi soveltuvat myös hankkeet, jotka vahvistavat kierrätysravinnemarkkinaa, lisäävät kierrätysravinteiden hyväksyttävyyttä tai luovat ravinteiden kierrätystä edistävää yhteistyötä. Tavoitteena on kierrätysravinteiden käyttöä lisäämällä myös vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta etenkin Saaristomeren alueella”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Avustuksia ei myönnetä yhdyskuntajätevesien tai -lietteiden energiapotentiaalin hyödyntämiseen tai yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantamiseen. Tukea ei myöskään myönnetä perustutkimukseen tai alkuvaiheessa olevien tekniikoiden kehittämiseen.Tukea on haettavana enintään noin 7 miljoonaa euroa. Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla investointihankkeissa enintään 40–60 prosenttia ja TKI-hankkeissa enintään 25–80 prosenttia hankkeen sisällöstä, hanketyypistä ja hakijan yrityksen koosta riippuen. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään 2026 loppuun mennessä. Avustettavien hankkeiden tulee sijoittua Manner-Suomeen. Eduksi katsotaan hankkeen sijoittuminen Saaristomeren alueelle. Avustettavien hankkeiden tulee olla ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia.Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Valtion virastot ja laitokset voivat toimia hakijoina, jolloin kyse on yhteisrahoitteiseen toimintaan myönnettävästä rahoituksesta.Avustushaku tullaan avaamaan osoitteessa haeavustuksia.fi. Haun avautumisesta tullaan tiedottamaan myös ympäristöministeriön verkkosivuilla. Hakemiseen liittyvä infotilaisuus järjestetään 16.1.2025. Ilmoittaudu tapahtumaan ympäristöministeriön verkkosivun kautta (linkki alla).Ahti-ohjelman (2023-2027) tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. LisätietojaPetri Nissinen erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 419
Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta voi hakea avustuksia ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Haku avataan 16. joulukuuta 2024, ja se päättyy helmikuun lopussa 2025. Avustuksia myönnetään enintään noin 7 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto käynnistyy tiistaina 10. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksen lopuksi IPBESin on määrä julkaista kaksi laajaa arviointiraporttia. Ensimmäinen, 17.12. julkaistava raportti, käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen raportti, joka julkaistaan 18.12. pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen.”IPBES on avainasemassa välittämässä tutkittua tietoa päättäjille, yrityksille ja kansalaisille. IPBESin jäsenmaat antavat mandaatin tiedon koostamiselle ja välittämiselle. Jäsenmaat myös tukevat tutkijoiden asiantuntijatyötä kommentoimalla sitä eri vaiheissa ja auttamalla arviointiraporttien päätöksentekijöille suunnattujen yhteenvetojen avainviestien muotoilussa”, IPBESin hallituksen jäsen Eeva Primmer kuvaa prosessia.IPBES on hallitustenvälinen paneeli, joka tuottaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksi. Aiempia IPBES-raportteja ovat mm. alueelliset arviointiraportit, maailmanlaajuinen arviointi ja viime vuonna hyväksytty vieraslajiraportti. Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty IPBESin pölyttäjäraportti oli merkittävä pohja sekä EU:n että kansalliselle pölyttäjästrategialle. Nyt hyväksyttävät raportit muodostavat tärkeän kokonaisuuden YKn sopimusten tietopohjan vahvistamisessa. Ne auttavat saavuttamaan Kunming-Montrealin luontokehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävyystavoitteita. Suomen ja EU:n tavoitteena on vahvat ja selkeät viestit, jotka tarjoavat päättäjille konkreettisia keinoja edetä kohti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.Kytkösraportti tarkastelee viheliäisten ongelmien välisiä haasteita ja ratkaisujaIPBESiltä odotettava ensimmäinen nexus-raportti tarkastelee, miten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ruoka, vesi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa, ja millaisia haasteita näiden kytköksiin liittyy. Raportti valottaa kytköksiin liittyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia järjestelmiä ja niissä mukana olevien toimijoiden rooleja. Se myös pyrkii hahmottamaan kytkösten haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden kehittymistä erilaisilla skenaarioilla. Lisäksi se arvioi toimintavaihtoehtoja eri tahoille haasteisiin vastaamiseksi, joilla voidaan edistää kestävyyttä laajasti eli useita yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita samanaikaisesti.Raportti on tärkeä, sillä päätöksiä tehdään usein erikseen eri sektoreilla, vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä. ”Vesivarojen kannalta Suomi on aktiivisesti edistänyt ristiinkytkentöjen arviointia ja keskustelua rajat ylittävistä nexus-ratkaisuista YK:n puitteissa. IPBESin nexus-arviointi paikkaa merkittävästi ekosysteemien kytkeytymistä koskevia tietoaukkoja”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen.Kestävyysmurrosraportti arvioi ratkaisuja luontokadon juurisyihinToinen täysistunnossa käsiteltävä raportti puolestaan tarkastelee järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää maailmaa − kestävyysmurrosta. Raportti sisältää on tutkimukseen pohjaavia visioita, skenaarioita ja polkuja kestävään tulevaisuuteen. Siinä on arvioitu luontokadon juurisyitä, kestävyysmurroksen edellytyksiä ja haasteita. Sen on tarkoitus tarjota kouriintuntuvia vaihtoehtoja muutoksen vauhdittamiselle ja askelmerkit, joita edellytetään murroksen saavuttamiseksi.”Maapallon kantokyvyn säilyttämiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia – ja ne on toteutettava oikeudenmukaisesti. Odotamme IPBESin raportilta konkreettisia ehdotuksia muutospoluiksi”, sanoo erityisasiantuntija Suvi Borgström, joka on IPBESin kansallinen yhteyshenkilö.Täysistunnossa on myös tarkoitus hyväksyä toisen maailmanlaajuisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan arviointiraportin sisältöä ja menetelmiä koskeva toimeksianto. Ensimmäinen arviointiraportti valmistui vuonna 2019 ja nyt käynnistettävän arvioinnin on määrä valmistua vuonna 2028. Raportti on keskeinen Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden saavuttamisen seurannan näkökulmasta. Lisäksi IPBES keskustelee yhteistyöstään IPCC:n kanssa.Kansainvälinen luontopaneeli IPBESHallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012. IPBESin perusti 94 hallitusta, ml. Suomen. IPBES on YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin ja sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. Sitä voidaan verrata ilmastopaneeli IPCC:hen. Paneelit tuottavat tutkittua tietoa, joka tukee kansainvälisten biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien sopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.LisätietojaEeva Primmer tutkimusjohtaja, IPBESin hallituksen jäsen Suomen ympäristökeskus (yhteydenotot viestintäpäällikkö Aino Laineen kautta, p. +358 50 325 9027 [email protected])Suvi Borgström erityisasiantuntija, IPBESin kansallinen yhteyshenkilö ympäristöministeriö p. +358 50 325 4730 [email protected]Annukka Lipponen johtava vesitalousasiantuntija maa- ja metsätalousministeriö p. +358 50 575 7402 [email protected]
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto käynnistyy tiistaina 10. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksen lopuksi IPBESin on määrä julkaista kaksi laajaa arviointiraporttia. Ensimmäinen, 17.12. julkaistava raportti, käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen raportti, joka julkaistaan 18.12. pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee laajassa sidosryhmäyhteistyössä julkisten hankintojen ekologisia tavoitteita ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmille hankintaryhmille. Tavoitteita tarvitaan, sillä hankinnat muodostavat julkisen sektorin ympäristövaikutuksista valtaosan. Tavoitteita voi kommentoida 31.12.2024 saakka.Julkisten hankintojen osuus on noin 15 prosenttia kansantaloudesta. Suomi on yksi harvoista OECD-maista, joissa julkisille hankinnoille ei ole ollut kansallisia ekologisia tavoitteita tai pakollisia ympäristövaatimuksia. Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -hanke valmistelee vuoteen 2035 ulottuvia kansallisia tavoitteita hankintojen hiili- ja luontojalanjäljen vähentämiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeella toteutetaan hallitusohjelman kirjausta kiertotaloushankintojen huomioimisesta ja markkinoiden kehittämisestä. Hanke liittyy valtiovarainministeriön Hankinta-Suomi -ohjelmaan, joka painottaa yrityskentän kanssa tehtävää yhteistyötä. Ohjelmassa on aiemmin laadittu kansallinen hankintastrategia ja sen osana muun muassa hankintojen ekologinen tahtotila.Parhaillaan voi kommentoida ehdotuksia seuraaville hankintakategorioille: ajoneuvot, työkoneet ja kuljetuspalvelut; ateriapalvelut ja elintarvikkeet; rakentaminen; ICT (laitteet, ohjelmistot, datasalit) sekä hoitotarvikkeet, lääkkeet ja sähkökäyttöiset lääkinnälliset laitteet.Ekologisten tavoitteiden lisäksi hankkeessa kehitetään ympäristövaikutusten mittaamista ja seurantaa yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden sekä kansallisesta julkisten hankintojen tilastoinnista vastaavien tahojen kanssa. Kestävien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tarvitaan tutkimustietoa, erilaisia ohjauskeinoja sekä vuoropuhelua hankintayksiköiden ja yrityskentän välillä. Kansalliset ekologiset tavoitteet tuovat selkeitä tavoitetasoja julkisten hankintojen ympäristövaikutuksille. Tiekarttamaiset ekologiset tavoitteet helpottavat hankintayksiköiden sekä tarjoajien ja yritysten mahdollisuuksia toteuttaa kansallisia- ja kansainvälisiä ympäristösopimuksia ja ohjelmia sekä lainsäädännön edellyttämiä toimia. Tavoitteet on määrä saada valmiiksi kevään 2025 aikana. Linkki kyselyihin valtioneuvoston hankeikkunassa kohdassa lausuntoaika:Valtioneuvoston hankeikkuna: Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet
Ympäristöministeriö valmistelee laajassa sidosryhmäyhteistyössä julkisten hankintojen ekologisia tavoitteita ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmille hankintaryhmille. Tavoitteita tarvitaan, sillä hankinnat muodostavat julkisen sektorin ympäristövaikutuksista valtaosan. Tavoitteita voi kommentoida 31.12.2024 saakka.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.Nykyinen kipsikäsittelyjen tukemisen mahdollistava asetus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.”Kipsi on tehokkain ja nopeavaikutteisin käytössämme oleva yksittäinen vesien- ja merensuojelukeino. Hienoa, että asetusmuutoksella voidaan tehdä mahdolliseksi työ pitkälle tulevaisuuteen. Kipsiä tarvitaan, kunnes viljelysmaan kuntoa ja sen myötä ravinteiden pidätyskykyä saadaan parannettua ja kuormitus saadaan laskuun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valtio on tukenut rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyjä fosfori- ja kiintoainesvalumien ehkäisemiseksi. Kipsi sitoo fosforia ja kiintoainesta ja estää niiden joutumista vesistöihin ja sitä kautta Itämereen. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 30:n, jopa 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.Kipsikäsittelyä on tehty vuodesta 2020, ensin Saaristomeren valuma-alueella ja vuodesta 2022 myös muilla kipsikäsittelyyn soveltuvilla rannikkoalueilla. Kipsikäsittelyn fosforivalumia vähentävä vaikutus kestää noin viisi vuotta.Tavoitteeksi on asetettu kipsin levittäminen 100 000 peltohehtaarille vuoden 2025 loppuun mennessä. Rannikkoalueiden pelloista oli syyskuun 2024 puoliväliin mennessä käsitelty kipsillä lähes 67 000 hehtaaria. Vuoden 2023 loppuun mennessä käsittelyn arvioitiin laskennallisesti estäneen kaikkiaan 77 fosforitonnin joutumisen Itämereen. Saaristomeren osalta fosforikuorman laskettiin vähentyneen yhteensä noin 55 tonnia.Kipsikäsittely on valtion järjestämää tukea, joka on toteutettu viljelijöille avaimet käteen -periaatteella. Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata. Toiminta on osa ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmaa.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
NordenBladet — Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Metsä Group, Orthex ja Sweco ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sillä tähdätään hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tulevat Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Tavoitteena on taittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus sekä kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.”Kiertotalouden green dealiin on taas liittynyt uusia edelläkävijöitä. Toivon, että ne inspiroivat keskeisiä toimijoita mukaan kirittämään kiertotaloustoimia omilla sitoumuksillaan. Kiertotalouden innovaatiot ja edistäminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja kotitalouksissa edellyttää yhteistä suuntaa ja yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Uudet kiertotalouden green deal -sitoumukset Eco Scandic on ilmastoa voimakkaasti lämmittävien ja kylmäaineina käytettävien F-kaasujen hallintaan keskittynyt yritys. Sen palvelumalli kannustaa asiakkaita ottamaan talteen F-kaasuja ja kierrättämään ne uudenveroisiksi. Eco Scandic aikoo pohjoismaisella yhteistyöllä yli kymmenkertaistaa markkinoille tuotetun kierrätetyn kylmäaineen määrän, jolla korvataan neitseellisiä F-kaasuja. Yritys aikoo myös kasvattaa kylmäaineiden kierrätysastetta omassa prosessissaan 20 prosentilla yli 95 prosenttiin. GRK on infrarakentamisen yritys, jonka rakentamiseen käytetyillä materiaaleilla on iso rooli yrityksen ympäristövaikutuksissa. GRK tavoittelee vuosittaisen uusiomateriaalien käyttönsä kolminkertaistamista 1,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi se asettaa tavoitteita uusiomateriaalien osuuden kasvattamiseksi luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta. Yritys myös pyrkii kasvattamaan jäte- ja kierrätysraaka-aineista saatavaa arvoa jalostamalla niistä uusia tuotteita, kuten biohiiltä ja kierrätyslannoitteita, mitä kuvastaa tavoite ympäristöteknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminkertaistamisesta.Keski-Suomen liitto pyrkii tukemaan alueensa toimijoita kiertotalouden edistämisessä sekä kannustaa alueen toimijoita laatimaan omia sitoumuksia. Tavoitteena on 22 sitoumusta vuoteen 2035 mennessä. Maakunnan liitto aikoo myös lisätä kiertotalouteen kanavoimaansa alueen toimijoille myönnettävää EU-rahoitusta. Lisäksi Keski-Suomen liitto asettaa alueen toimijoita suuntaavia tavoitteita polttoon perustumattoman energiantuotannon määrän lisäämiseksi sekä edistämään vähällä käytöllä olevien ja käytöstä poistuvien julkisomisteisten kiinteistöjen kiertotaloutta.Metsä Group on metsäteollisuusyritys, joka edistää bio- ja kiertotaloutta muun muassa jalostamalla toimintansa sivuvirroista uusia tuotteita yhdessä kumppaneidensa kanssa. Metsä Group asettaa tavoitteekseen kolmen uuden ja volyymiltaan merkittävän sivuvirtaansa perustuvan tuotteen tai ratkaisun kaupallistamisen vuoteen 2035 mennessä. Uusi tuote voi tarkoittaa esimerkiksi kemikaaleja tai materiaaleja kosmetiikan tai rakentamisen sovelluksiin. Lisäksi yrityksen tavoitteena on vähentää sivuvirtojensa polttoon perustuvaa bioenergian vuosituotantoaan asteittain siten, että vuoden 2035 luku on 1000 gigawattituntia pienempi kuin vuoden 2025 luku muun muassa ottamalla käyttöön sähkökattiloita ja energiatehokkuutta parantamalla.Orthex on kodintuotteisiin, kuten säilytyslaatikoihin, keittiötarvikkeisiin ja puutarhatuotteisiin erikoistunut yhtiö. Orthex asettaa tavoitteekseen nostaa tuotannossa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden nykyisestä noin 16 prosentista 85 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samalla yrityksen tavoitteena on lanseerata uusia kiertotalouden mukaisia tuotteita, kuten uudelleenkäytettäviä ja kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita. Kiertotalouden mukaisten tuotteiden avulla tavoitteena on pienentää suhteellista hiilijalanjälkeä tuotettua kiloa kohden 75 prosenttia nykyisestä. Sweco on suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntija, joka pyrkii lisäämään kiertotalousnäkökulmia asiakashankkeisiinsa entistä vahvemmin. Sweco tavoittelee muun muassa merkittävää kasvua sellaisten rakennesuunnittelu- sekä rakentamis- ja infrahankkeiden määrään, joissa on tehty kiertotaloustoimenpiteitä tai asetettu selkeitä tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi Swecon hiilijalanjälki- ja vastuullisuustarkastelun suositusten perusteella Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Porvoon kaupunki, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Vantaan Energia ja Ylva. Valmisteilla on lähes kolmekymmentä sitoumusta, ja lisää on tulossa.Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että perustettavilta ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.
Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Metsä Group, Orthex ja Sweco ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
NordenBladet — Tuore tutkimus arvioi erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoiman tuotantoon, säätökykyyn ja sähkömarkkinoiden tasapainoon. Tuloksien perusteella vesistöjen hyvä ekologinen tila tai potentiaali on mahdollista saavuttaa ja samalla varmistaa energiajärjestelmän luotettavuus.Vesienhoidon ympäristötoimenpiteet, kuten minimivirtaamien ylläpito ja kalankulkuväylien rakentaminen, vaikuttavat vesivoiman tuotantoon ja säätökykyyn. Mutta säätövoiman tarjontaan näillä toimilla on kuitenkin vain vähäisiä vaikutuksia.”Vaikka mallinnetut vesienhoitotoimet rajoittavat vesivoimalla tuotetun energian määrää tai vesivoiman tuotantoaluetta, niin säätövoiman tarjonta pysyy suhteellisen vakaana”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Hannu Huuki.Sähkömarkkinoiden analyysin mukaan vesivoiman säätökyvyn heikkeneminen aiheuttaa maltillisen säätövoiman lisätarpeen muista energianlähteistä kuten energian varastoinnista ja kysyntäjoustosta. ”Mallinnetut vesienhoitotoimien rajoitteet vesivoimatuotannolle vaikuttavat hyvin vähän sähkömarkkinan tehokkaaseen toimintaan. Sähkömarkkinoiden skenaarioanalyysit osoittavat, että vesivoiman tuotannon rajoitukset nostavat jonkin verran sähkön markkinahintoja lyhyellä aikavälillä. Tämä lisää kuluttajien sähkölaskuja ja sähköntuottajien yhteensä saamia tuloja”, avaa markkinavaikutuksia työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta.Uusien teknologioiden, kuten kysyntäjouston ja akkujen, kehittymisen odotetaan kompensoivan näitä muutoksia pidemmällä aikavälillä. Ympäristötavoitteiden ja energiajärjestelmän yhteensovittamisen tarpeeseen täytyy pystyä vastaamaanHankkeen johtaja, tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo päätöksenteon tukitoimista, joita juuri nyt tarvitaan:”Uusien teknologioiden kehittämisen tukemisella ja sääntelyn kehittämisellä voidaan edistää uusiutuvien energianlähteiden ja säätövoiman teknologioiden käyttöönottoa, mikä auttaa tasapainottamaan vesienhoidon ympäristövaatimuksia ja energian tarpeita.”Yhteensovittaminen nähdään mahdollisena ja tarpeellisena, jotta säätövoiman tarpeeseen voidaan vastata ja saavuttaa vesistöjen kestävä tila.Hankkeessa on tunnistettu haasteita, joihin tulisi päätöksenteon kannalta keskittyä:Yhteensovittamisen vaikeus: Ympäristötavoitteiden ja energiajärjestelmän vaatimusten yhteensovittaminen on monimutkaista, sillä ympäristötoimenpiteet voivat rajoittaa energiantuotantoa. Esimerkiksi minimivirtaamien ylläpito voi vähentää vesivoiman tuotantokapasiteettia, mikä puolestaan lisää muiden energianlähteiden tarvetta.Teknologisen kehityksen hitaus: Uusien teknologioiden, kuten energian varastoinnin ja kysyntäjouston, kehittäminen ja käyttöönotto tapahtuu globaalisti ja voi olla hitaampaa, kuin mitä kansalliset tavoitteet edellyttäisivät. Hankkeen skenaarioissa tarkasteltu sähkön kysynnän ja tuuli- ja aurinkovoiman voimakas lisääntyminen vaikuttaa haasteelliselta ja edellyttää kasvua joko hyvin joustavassa sähkön kysynnässä tai näköpiirissä olevaa nopeampaa globaalia teknologiakehitystä. Poliittinen päätöksenteko: Tasapaino taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden välillä on mahdollista löytää. Tämä edellyttää päätöksentekijöiden laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja pitkäjänteistä suunnittelua. Pysyväluonteisten ympäristökysymysten kestävä ratkaisu auttaa vähentämään sähkömarkkinoita koskevaa epävarmuutta ja edesauttaa toimialan kehittymistä. Oikeudellinen tilanne: Suomen vesilainsäädäntö ei tarjoa riittäviä mahdollisuuksia vesivoimalupien päivittämiseen. Vesipuitedirektiivissä edellytetään selvästi, että lupien tulee olla muutettavissa vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, mutta Suomessa vesivoimalupien päivittämiselle on sekä aineellisia rajoituksia että menettelyllisiä haasteita.
Tuore tutkimus arvioi erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoiman tuotantoon, säätökykyyn ja sähkömarkkinoiden tasapainoon. Tuloksien perusteella vesistöjen hyvä ekologinen tila tai potentiaali on mahdollista saavuttaa ja samalla varmistaa energiajärjestelmän luotettavuus.
NordenBladet — Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti tänään kokouksessaan alentaa suden suojelustatusta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, linjaa uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta.EU-komissio teki ehdotuksen suden suojeluaseman muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi joulukuussa 2023. Suomi on tukenut EU:n ehdotusta ja EU:n jäsenmaat linjasivat syyskuussa, että suojelustatuksen muutos etenee Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätettäväksi. Komitea päätti tänään alentaa suden suojelustatusta.”Hallitus on tehnyt tärkeää työtä sen eteen, että petokantojen säätelyä joustavoitetaan. Tämä on turvallisuuden tunteenkin takia välttämätöntä, ja toisaalta jotta lajin suojelun hyväksyttävyys säilyy. Panostamme suden ja ihmisten rinnakkaiselon vahvistamiseen sekä vahinkojen ennaltaehkäisyyn osana kokonaisvaltaista ratkaisua”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.”Olen erittäin tyytyväinen, että vaikuttamistyö on tuottanut toivotun tuloksen EU-tasolla ja myös laajemmin Bernin sopimuksen jäsenmaiden kesken. EU-tason toimet ovat oleellisen tärkeitä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ja ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Työtä on nyt jatkettava luontodirektiivin liitteiden muuttamiseksi. Jatkamme työtä myös kansallisella tasolla”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.Susi on edelleen suojeltu laji. Jatkossakin varmistetaan, että laji säilyy suotuisalla suojelutasolla ja kantaa seurataan EU:ssa direktiiviraportoinnin avulla. Raportoinnissa jäsenvaltiot raportoivat lajiston uhanalaisuuden tilaa kuuden vuoden välein. Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, vaikka alueellisesti laji onkin keskittynyt runsaammin erityisesti läntiseen Suomeen.Tuore arvio suden kannan tilanteesta EU:ssa selviää raportoinnista kesällä 2025.Päätöksen jälkeen seuraavana askeleena on EU:n luontodirektiivin muutos siten, että susi siirretään täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, linjaa uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta. Yleissopimuksella on tällä hetkellä 50 osapuolta, EU mukaan lukien.LisätietojaLyydia Ylönen ympäristöministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Iina Mattila maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja p. 050 473 6221 [email protected]Maria Westerman Bernin sopimuksen kansallinen yhdyshenkilö p. 0295 250 031 [email protected] ympäristöministeriö
Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti tänään kokouksessaan alentaa suden suojelustatusta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, linjaa uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta.
