KUVAGALLERIA & VOITTAJAT: Pohjoismaiden neuvoston juhlallinen palkintogaala Tukholman konserttitalossa

Tekijä

-

30 lokakuun, 2019

NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.

https://www.instagram.com/p/B4Nz_S9nOny/

Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).

Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).

Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.

Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).

Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.

Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.

Kuvat ja teksti: NordenBladet / Helena-Reet Ennet

INFO & OHJELMA: Pohjoismaiden neuvoston 71. huipputapaaminen ja palkintogaala Tukholmassa (27.–31. lokakuuta 2019)

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

15 lokakuun, 2019

NordenBladet – 27.–31. lokakuuta 2019 kokoontuvat Pohjoismaiden kansanedustajat, Pohjoismaiden neuvoston jäsenet, useat ministerit ja pääministerit, mielipidevaikuttajat ja media Pohjoismaiden ministerineuvoston 71. istuntoon eli huipputapaamiseen. Tukholmassa Ruotsin parlamentissa (Sveriges riksdag i Stockholm, Riksgatan 1) pidettävä usean päivän huipputapaaminen on Pohjoismaiden suurin poliittinen tapahtuma. Tämänkertaisen huipputapaamisen ohjelmassa on ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen yhteiskunnassa.

Pohjoismaiden neuvoston lehdistökonferenssi järjestetään 29. lokakuuta kello 10.30-10.50 parlamenttirakennuksen tilassa RÖ4-43. Pohjoismaiden neuvoston viestintäneuvonantajat ovat tilassa RV3-16. Huipputapaamisen hashtagit sosiaalisessa mediassa ovat #nrsession, #nrpriser ja #nrpol. Toimittajat saavat ilmoittautua 24. lokakuuta asti lehdistökortin perusteella tässä: https://acc.norden.org/sv/

Vuosittain Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös viisi palkintoa, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto. Kirjallisuuspalkinto on viidestä palkinnosta vanhin. Se annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja sitä seurasivat musiikkipalkinto (1965), ympäristöpalkinto (1995), elokuvapalkinto (2002) ja lasten- ja nuorisokirjallisuuspalkinto (2013). Tämänvuotinen juhlallinen palkintogaala järjestetään tiistai-iltama 29. lokakuuta Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8). Palkintoseremonian jälkeen Ruotsin hallitus järjestää valituille vieraille vastaanoton.

Pohjoismaiden neuvoston Ruotsissa pidettävään istuntoon liittyen järjestää hänen majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuninkaanlinnaan kutsutuille vieraille lounaan. Kutsutut vieraat kuljetetaan busseilla parlamenttirakennuksesta kuninkaanlinnaan (29. lokak. 11.50–13.45 Kungliga Slottet, 10770 Stockholm).

Ruotsi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2019.

Vuoden 2019 huipputapaamisen ohjelma (71st Session of the Nordic Council in Stockholm):

Sunnuntaina 27. lokakuuta
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (Ungdomens Nordiska råd) istunto 2019. Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat kutsutaan parlamenttirakennuksessa järjestettävään erikoistilaisuuteen.

Maanantaina 28. lokakuuta kello 17.15-18.15 Pohjoismaiden neuvosto kutsuu vapaiden yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kyselykokoukseen, jossa voi Pohjoismaiden poliitikoille voi esittää kysymyksiä digitalisoinnista ja digitaalitaidoista, pohditaan demokratian ehtoja nuorten näkökulmasta. Esittelypuheen pitää Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark, loppusanat esittää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson.

Samana päivänä on lisäksi seuraavat tapaamiset: Pohjoismaiden vihreiden vasemmistolaisten puolueryhmä (Nordisk grön vänster) kokous, Sosiaalidemokraattisen ryhmän (Den socialdemokratiska gruppen) kokous, Pohjoismaiden vapaus (Nordisk frihet) järjestää puoluerynmän kokouksen, Keskustaryhmän (Mittengruppen) kokous, Konservatiivien ryhmän (Konservativa gruppen) kokous, Tarkastuskomitean (Kontrollkommitté) kokous.

Pohjoismaiden neuvoston Tukholmassa järjestettävään 71. istuntoon liittyen parlamentin puhemies ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja kutsuvat Ruotsin delegaation lounaalle juhlistamaan ja tunnustamaan demokratian merkitystä meidän pohjoismaisille hyvinvointivaltioillemme.

Tiistaina 29. lokakuuta
14.00-17.30 parlamenttisalissa Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto, jota seuraa Pohjoismaiden pääministerien huipputapaaminen. Pohdiskelua aiheesta: Miten Pohjoismaiden sosiaalista mallia voidaan kehittää ja edistää kestäviä muutoksia?

Samoin tiistaina järjestetään Ruotsin jalkapalloliiton ja Pohjoismaiden neuvostossa toimivien komiteoiden tapaaminen, jossa pohditaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä vuonna 2027. Pohjoismaiden talouskasvun ja kehityksen komitean tapaaminen ja paljon muuta.

19.30-21.00 Tukholman konserttitalossa annetaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.

21.00-22.30 Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 palkintojenjaon jälkeen Tukholman konserttitalossa Ruotsin hallitus järjestää Pohjoismaiden neuvoston 71. istunnon kanssa valituille vieraille vastaanoton.

Keskiviikkona 30. lokakuuta
Hallituksen tapaaminen Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pääministerien ja hallitusten johtajien kanssa. Täysistunto ja Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvoston tapaaminen, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien neuvoston tapaaminen, Rajaesteiden neuvoston kokoontuminen, Pohjoismaiden säästävän komitean ja Pohjoismaiden ympäristöministerien neuvoston välinen neuvottelu, johdon tapaaminen liittoneuvoston ja parlamentin kanssa.

Torstaina 31. lokakuuta
Täysistunto ja paneelikeskustelu aiheesta #metoo Pohjoismaiden kulttuurisektorissa.

Koko huippukokouksen ohjelman näet TÄSTÄ (ruotsiksi) ja TÄSTÄ (englanniksi).

________________________________________

Pohjoismaiden neuvosto (tanskaksi ja norjaksi Nordisk Råd, suomeksi Pohjoismaiden neuvosto, islanniksi Norðurlandaráð, ruotsiksi Nordiska Rådet) on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Sen jäsenmaat ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä autonomiset alueet Färsaaret (Tanska), Grönlanti (Tanska) ja Ahvenanmaa (Suomi). Pohjoismaiden neuvoston tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaiden yhteistyötä oikeus-, kulttuuri-, kuljetus-, ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla. Yhteistyön puitteet on määritetty Helsingin sopimuksella. Neuvostoon kuuluu parlamenttien edustajia, jotka valitaan joka vuosi uudelleen. Hallitukset ovat Pohjoismaiden neuvoston edessä tilivelvolliset.

Pohjoismaiden neuvoston elimet ovat:

– yleiskokous, johon kuuluvat kaikki neuvoston jäsenet
– puheenjohtajisto, johon kuuluu presidentti (presidenttiys kiertää maiden kesken) ja Pohjoismaiden neuvoston säännöissä määritelty määrä jäseniä
– viisi pysyvää komiteaa

Jokaisella maalla Islantia lukuun ottamatta on Pohjoismaiden neuvostossa yhteensä (yhdessä autonomisten alueiden kanssa) 20 paikkaa, Islannilla 7 paikkaa. Yhteensä Pohjoismaiden neuvostossa on 87 jäsentä, jotka jäsenmaiden ja autonomisten alueiden parlamentit valitsevat.

Pohjoismaiden neuvoston päämaja on Kööpenhaminassa. Työkielet ovat tanska, norja ja ruotsi.

Teksti ja kuvat: NordenBladet/Helena-Reet Ennet

Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2019 ja keväälle 2020

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 huhtikuun, 2019

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.

Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.

Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.

Lähde: mmm.fi

Syrjäytyminen kuriin Pohjoismaissa

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

15 helmikuun, 2019

NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen työssä, jossa ehkäistään yhteiskunnan huono-osaisten ryhmien syrjäytymistä. Työn lähtökohtana on sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön strategiaselvitys ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Pohjolasta halutaan tehdä maailman integroitunein alue, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaalisilla investoinneilla ja ennaltaehkäisyllä.

– Kenenkään pohjoismaalaisen ei pitäisi kokea itseään syrjäytyneeksi. Meillä on näin ollen velvollisuus huolehtia siitä, että sosiaalialalla on parhaat mahdolliset rakenteet ja käytännöt, joilla tuetaan muun muassa huono-osaisia nuoria, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Syrjäytymisen ehkäisemistä koskevan alkuperäisen ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä viime syksynä, ja neuvoston hyvinvointivaliokunta päätti nyt lähteä edistämään asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Reykjavikissa. Käytännössä Pohjoismaiden ministerineuvoston halutaan vahvistavan malleja ja kannustimia, jotka poikivat sosiaalisia investointeja ja ennalta ehkäisevää työtä syrjäytymisen torjumiseksi.

Nuoret ja muut syrjäytyneiden ryhmät
Syrjäytyminen kattaa käsitteenä ihmiset, jotka eivät koe yhteiskunnallista osallisuutta ja joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on siksi uhattuna. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajat, psyykkisesti sairastuneet, vammaiset ja päihdeongelmaiset henkilöt tai sosiaalisesti kuormittuneista ympäristöistä tulevat nuoret. Näille hyvin erilaisille ihmisille on yhteistä se, että he elävät yhteiskunnassa, joka ei aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi syrjäytyneille nuorille on usein tunnusomaista se, että he ovat keskeyttäneet koulun ja ovat ulkona järjestöelämästä. Heillä on usein myös heikkoresurssiset vanhemmat ja kytevä epäluottamus omaan tulevaisuuteen ja paikkaan yhteiskunnassa. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsen Anna Falkenberg suhtautuu myönteisesti syrjäytymisen ehkäisytyön tavoitteisiin ja toteaa näin:

– On tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin nuorisoryhmiin. Mitä aikaisemmin toimia toteutetaan, sitä parempia ovat tulokset yksittäisten nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta.

Sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta perustaa työnsä strategiaselvitykseen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Selvitys sisältää 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Hyvinvointivaliokunnan syrjäytymistyön keskiössä on erityisesti kaksi ehdotusta, jotka koskevat sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalisilla investoinneilla pyritään luomaan järjestelmiä, jotka tarjoavat uusia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan näy viivan alla lyhyellä aikavälillä, ja ratkaisuja voi myös olla vaikea konkretisoida esimerkiksi kansalaisille. Ennaltaehkäisyssä on yksinkertaisesti kyse siitä, että toimitaan ennen vahingon sattumista. Tätäkin työtä on kuitenkin vaikea konkretisoida, koska miten voidaan mitata tarkasti sellaista, mitä ei ole tapahtunut?

Jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat
Haasteita siis riittää. Juuri tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston edistävän järjestelmiä ja panostuksia, jotka johtavat sosiaalisiin innovaatioihin ja ennaltaehkäisyyn syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä tulisi sen jälkeen jakaa strategiaselvityksen moton mukaisesti: jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat. Tämä hyödyttäisi yksilöitä ja toisi myös yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Esimerkiksi norjalaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen toisen asteen koulutuksen suorittava oppilas tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoona kruunua.

Tukea YK:n kestävyystavoitteille
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue. Syrjäytymisen ehkäisy auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja tukee samalla YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti se tukee tavoitetta 10: Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.

Lähde: Norden.org

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi kohdistaa huomion tasa-arvoon

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

15 helmikuun, 2019

NordenBladet – Pohjoismaat kuuluvat maailman tasa-arvoisimpiin maihin, mutta palkkaerot, epätasa-arvoiset valtasuhteet ja syrjäytyminen ovat yhä ongelmana koko alueella. Pohjoismaiden neuvoston huhtikuinen teemaistunto keskittyy tasa-arvon toteutumiseen työelämässä. Teema kytkeytyy suoraan YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, ja se syventää tasa-arvoa koskevaa YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 5.

Tasa-arvo demokratian edellytyksenä on yksi keskeisistä painopistealueista, kun Ruotsi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana.

– Vaikka tasa-arvoisen työelämän puolesta on taisteltu vuosikymmeniä, tavoitteen saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä, toteaa Pohjoismaiden neuvoston presidentti Jessica Polfjärd.

Ruotsin puheenjohtajuusohjelmassa kysytään muun muassa, millaisin toimenpitein yhteiskunnassa voidaan lisätä demokraattista osallisuutta. Erityisen haastava on ulkomaalaissyntyisten naisten tilanne, ja kaikilla Pohjoismailla on yhtäläisiä haasteita kotouttamisessa ja osallistamisessa.

– Ajatuksena on, että meidän pitää aidosti oppia toistemme kokemuksista, Jessica Polfjärd painottaa. Työ ja muutos vaativat kaikkien – myös miesten ja poikien – panosta, hän korostaa. Tavoitteena on saada muutettua sosiaalisia normeja ja stereotypioita koko alueella.

Ruotsin valtuuskunta pyrkii vuonna 2019 valottamaan demokratiaan siirtymisen merkitystä neuvoston kaikissa suurissa tapahtumissa. Samalla korostetaan demokratian nauttimaa laajaa kansalaisten tukea, joka johtaa osallistavaan ja edustukselliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

Tasa-arvon lisäksi Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto keskittyy tuleviin EU-vaaleihin. Parlamentaarikot käyvät keskustelua Pohjolan ja EU:n suhteista sekä vaalien jälkeisistä Pohjoismaiden toimintatavoista EU:ssa. Istunto pidetään Kööpenhaminassa 8.–9. huhtikuuta.

Lähde: Norden.org

Virstanpylväs Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisessä e-ID-yhteistyössä

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

15 helmikuun, 2019

NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.

Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.

Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.

Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.

Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.

– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.

NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.

Lähde: Norden.org

Pohjoismaista liikkuvuutta edistetään entisestään. Sigurður Ingi Jóhannsson: Pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

15 helmikuun, 2019

NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.

Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.

– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.

Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.

– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.

Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.

Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.

Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.

Lähde: Norden.org

EHDOTA Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon saajaa

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

15 helmikuun, 2019

NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon teemana ovat kestävää kulutusta ja tuotantoa edistävät aloitteet, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin. Ehdokasasetteluun voi osallistua kuka tahansa. Palkinnonsaaja julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Tukholmassa 29. lokakuuta 2019.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinto kohdistaa valokeilan pohjoismaisiin aloitteisiin, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin eli pienennetään materiaalijalanjälkeä sosiaalisten, teknisten tai muiden innovaatioiden avulla.

Suurkuluttajia
Teema heijastelee ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 12: ”Varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.”

– Pohjoismaat ovat kansainvälisesti tavaroiden ja palveluiden suurkuluttajia ja hyvin materiaali-intensiivisiä maita. Tällainen läpivirtaustalous on sekä haaskaava että lyhytnäköinen. Nyt etsimmekin kaikkein älykkäimpiä ja tehokkaimpia pohjoismaisia aloitteita, jotka viitoittavat tietä kohti kestävää tulevaisuutta, toteaa ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Ethel Forsberg.

Määräaika 15. toukokuuta
Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 15. toukokuuta 2019.

Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai henkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Ehdokkaan kehittämässä aloitteessa tulee lisäksi olla pohjoismainen näkökulma.

–> Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon ehdotuslomake

Tietoa palkinnosta ja palkintojenjakotilaisuudesta
Jo 25. kerran myönnettävän ympäristöpalkinnon ehdokkaat julkistetaan syyskuussa, ja palkinto luovutetaan Tukholmassa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa 29. lokakuuta 2019.

Voittaja saa 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa).

Aikaisemmat palkinnonsaajat

2018 Attun luonnonvaraneuvosto (Grönlanti) – paikallisten kalastajien työ, jossa seurataan meriympäristöä ja ehdotetaan parannuksia hoitotoimenpiteisiin
2017 RePack (Suomi) – verkkokaupan kierrätettävä kuljetuspakkaus
2016 Too Good To Go (Tanska) – kestävää elämäntapaa tukeva digitaalinen innovointi
2015 Energiayhtiö SEV (Färsaaret) – vihreään sähköön siirtyminen
2014 Reykjavikin kunta (Islanti) – laaja-alainen ja määrätietoinen ympäristöpanostus
2013 Selina Juul (Tanska) – ruokahävikin vastustamine

Lähde: Norden.org

Ruotsin poliittinen tilanne ja turvallisuus kiinnostivat puhemiesvierailulla

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

31 tammikuun, 2019

NordenBladet — Ruotsin puhemies Andreas Norlén on parhaillaan Suomessa ensimmäisellä virallisella puhemiesvierailullaan. Vierailu alkoi torstaina eduskunnassa tapaamisella puhemies Paula Risikon ja eduskuntaryhmien edustajien kanssa, minkä jälkeen Norlén valtuuskuntineen osallistui turvallisuutta ja hybridivaikuttamista käsittelevään pyöreän pöydän asiantuntijakeskusteluun.

Aluksi Risikko onnitteli virkaveljeään siitä, että Ruotsi on pitkän ja vaiheikkaan prosessin jälkeen saanut hallituksen, jonka muodostamisessa puhemies Norlénilla oli merkittävä rooli.

”On ilo ottaa vastaan koko valtuuskunta ja luoda jatkuvuutta meille niin arvokkaalle Suomi-Ruotsi –yhteistyölle, jota olemme tehneet sekä parlamenttien, hallitusten että liike-elämän ja kansalaisten tasolla. Ruotsilla on lähiaikoina ollut merkittäviä puheenjohtajuuksia parlamentaarisen yhteistyön järjestöissä, kuten esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa. Kiitos siitä, että Ruotsi on näillä foorumeilla nostanut esille sekä turvallisuuskysymykset että näiden yhteistyöelinten väliset synergiaedut”, Risikko totesi.

Viime syyskuusta asti kestäneet hallitusneuvottelut johtivat Ruotsissa poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa puolueiden perinteiset blokkirajat murtuivat. Tapaamiseen osallistuneita suomalaisia kansanedustajia kiinnosti paitsi Ruotsin hallituskoalition kestävyys myös se, muuttuvatko poliittiset asetelmat maassa pysyvästi. Norlénilla tai muilla ruotsalaisilla valtiopäiväedustajilla ei ollut kysymyksiin varmoja vastauksia, mutta tilannetta pidettiin uutena ja mielenkiintoisena.

Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Tuula Haatainen sekä Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Wille Rydman (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Ruotsin valtuuskuntaan kuuluvat Norlénin lisäksi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Kenneth G Forslund (sosialidemokraatit), Ruotsin Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja Jessica Polfjärd (moderaatit) ja PN-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Gunilla Carlsson (sosialidemokraatit).

Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.

Lähde: Eduskunta.fi

Ruotsin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

26 tammikuun, 2019

NordenBladet — Ruotsin parlamentin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa 31.1.–1.2.2019. Hän tapaa eduskunnassa puhemies Paula Risikon ja varapuhemies Tuula Haataisen sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia.

Eduskuntatapaamisissa on tarkoitus keskustella muun muassa kahdenvälisistä suhteista, Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöstä, Suomen ja Ruotsin parlamenttivaaleista sekä lisäksi hybridivaikuttamisesta ja kyberturvallisuudesta. Ruotsalaisia kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskuntatapaamisiin osallistuu myös eduskuntaryhmien, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sekä Ruotsi-ystävyysryhmän edustajia.

Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.

__________________

Andreas Norlén (s. 6. toukokuuta 1973 Bromma) on ruotsalainen maltillisen kokoomuksen poliitikko. Hän on ollut Ruotsin valtiopäivien jäsen vuodesta 2006.

Norlén valittiin valtiopäivien puhemieheksi 24. syyskuuta 2018.

Lähde: Eduskunta.fi

RUOTSI