NordenBladet – Joka vuosi pääsiäisen aikaan Skandinaviassa toistuu sama näky: tuhannet norjalaiset nousevat autoihinsa ja suuntaavat rajan yli Ruotsiin, tarkemmin sanottuna Strömstadin kaupunkiin (norjaksi Strømstad).
Kyse ei ole vain satunnaisesta ostosmatkasta, vaan vuosikymmeniä vanhasta perinteestä, jolla on sekä taloudellisia että kulttuurisia syitä. Kiirastorstai eli skjærtorsdag.
Syy on pääasiassa lainsäädännöllinen ja uskonnollinen. Norjassa kiirastorstai (skjærtorsdag) on pyhäpäivä. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki kaupat (mukaan lukien ruokakaupat ja alkoholiliikkeet) ovat suljettuina ja elämä maassa käytännössä pysähtyy.
Ruotsissa kiirastorstai ei sen sijaan ole pyhäpäivä. Kaupat ovat auki, ostoskeskukset käyvät täydellä teholla ja odottavat naapureita kylään. Koska monilla norjalaisilla on työstä vapaapäivä, mutta kotimaassa ei voi ostaa mitään, on syntynyt tapa lähteä Ruotsiin. Onko tämä jokavuotinen perinne?
Kyllä, kyseessä on vakiintunut perinne. Sitä kutsutaan usein nimellä skjærtorsdags-ralli tai yksinkertaisesti rajakauppa (grensehandel).
Juhla pyörillä: Strömstadin kadut täyttyvät usein viritetyistä autoista, kovasta musiikista ja juhlatunnelmaisista nuorista. Tästä on tullut eräänlainen kansanjuhla, joka on paikallisviranomaisille ja poliisille joka vuosi vakava haaste.
Ostosreissu eli “Harry-tur”: Norjassa käytetään ilmaisua Harry-tur halventavana mutta leikillisenä terminä, kun puhutaan halpojen tuotteiden perässä käymisestä. Erityisesti ostetaan lihaa, makeisia, tupakkaa ja alkoholia, jotka ovat Ruotsissa huomattavasti halvempia kuin Norjassa.
Tänä vuonna odotetaan ennätysmäärää kävijöitä
Vaikka perinne on vanha, tämän vuoden olosuhteet antavat sille lisää vauhtia. Ruotsin hallitus on korkean inflaation ja elinkustannusten nousun lievittämiseksi alentanut elintarvikkeiden ja polttoaineen valmisteveroja ja muita veroja.
Merkittävä ero: Vaikka Ruotsi on Norjalle tavallisesti muutenkin “halpamaa”, nykyinen veropolitiikka tekee hintaerosta entistäkin jyrkemmän. Norjalainen, joka tankkaa säiliön täyteen ja täyttää ostoskärrynsä Ruotsissa, säästää tänä vuonna huomattavan summan verrattuna kotimaan hintoihin.
NordenBladet – Eilisen ja toissapäiväisen lyhytaikaisen nousun jälkeen Tukholman pörssi on tänään (2. huhtikuuta) laskenut jyrkästi. Markkinat reagoivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheeseen, joka lisäsi geopoliittista epävarmuutta ja nosti öljyn hinnan jälleen merkittävän korkealle tasolle.
Torstain vastaisena yönä pitämässään puheessa presidentti Trump varoitti tulevien viikkojen aikana tapahtuvista laajamittaisista iskuista. Tämä retoriikka nosti raakaöljyn hintaa lähes 6 prosenttia, 107 dollariin barrelilta. Samalla Ruotsin kruunu on heikentynyt, ja dollarin kurssi nousi tasolle 9,50 SEK.
Tukholman ja Helsingin pörssit voimakkaan paineen alla
Tukholman pörssin yleisindeksi OMXS laski avauksessa 1,6 prosenttia. Suurin osa OMXS30-pääindeksiin kuuluvista yhtiöistä on miinuksella.
Suurimmat laskut on havaittu teollisuus- ja kaivossektorilla:
Myös Helsinki OMX on laskenut samansuuntaisesti Tukholman kanssa.
Vaikutukset muihin alueen pörsseihin
Epävarmuus ei rajoitu pelkästään Ruotsiin, vaan on levinnyt koko Skandinaviaan ja Baltiaan, missä sijoittajat ovat ryhtyneet vähentämään riskejään.
Pörssi
Markkinareaktio ja tärkeimmät vaikuttavat tekijät
Suomi (Helsinki)
Helsinki OMX on laskenut Tukholman tavoin noin 1,4 %. Erityisen haavoittuvia ovat vientivetoiset konepajateollisuuden yritykset.
Norja (Oslo)
Naapurimaista poiketen Oslon pörssi on pysynyt vakaampana korkean öljyn hinnan ansiosta, sillä energiasektori muodostaa suuren osan markkinasta ja pehmentää yleistä laskua.
Tanska (Kööpenhamina)
OMXC25-indeksi on laskenut noin 1,2 %. Sijoittajat seuraavat huolestuneina logistiikka- ja lääketeollisuussektorin reaktioita globaaliin epävarmuuteen.
Viro (Tallinna)
Nasdaq Tallinnan pörssi aloitti päivän maltillisessa laskussa (noin 0,8 %). Baltian markkinoilla vallitsee odottava tunnelma erityisesti energia- ja pankkisektorin osakkeiden osalta.
Analyytikoiden mukaan markkinoiden huomio on siirtynyt talousindikaattoreista geopoliittisiin kysymyksiin. Yhdysvaltain presidentin varoitukset tulevista iskuista ovat lisänneet volatiliteettia, ja kunnes tilanne selkiytyy, Skandinavian ja Baltian pörssien arvioidaan pysyvän voimakkaan paineen alla. Erityisen kriittisenä pidetään polttoainehintojen vaikutusta kuljetussektoriin ja koko alueen yleiseen inflaatioon.
Kuvituskuva: Tukholman ja Helsingin pörssit voimakkaan paineen alla (NordenBladet).
NordenBladet – Ruotsin keskuspankin (Riksbanken) johtaja Erik Thedéen kiinnittää huomiota pankkien toiminnassa ilmenevään ristiriitaan: samalla kun asuntolainojen korot nousevat nopeasti, talletusten korot ovat jääneet jälkeen. Keskuspankin johtaja kehottaa pankkeja toimimaan oikeudenmukaisesti – jos lainat kallistuvat, myös tallettajien on saatava rahoilleen parempaa tuottoa, kirjoittaa Aftonbladet.
Thedéenin mukaan on odotettavaa, että pankit nostavat myös asuntolainojen korkoja, sillä niiden oma markkinaehtoinen rahoitus on kallistunut. Keskuspankin johtaja esitti kysymyksen, miksi säästö- ja käyttötilien korkoja ei nosteta samaan tahtiin, vaikka niidenkin pitäisi korreloida vahvasti markkinakorkojen kanssa.
Välittömästi Thedéenin kritiikin jälkeen suurpankki SEB ilmoitti nostavansa määräaikaistalletusten korkoa 0,15 prosenttiyksikköä (eli saman verran kuin sen vaihtuvakorkoinen asuntolainakorko nousi).
Thedéen varoitti myös, että Lähi-idän kireä tilanne ja korkea öljyn hinta lisäävät inflaatiopaineita (erityisesti polttoainehintojen kautta). Tämä voi pakottaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa.
Vaikka keskuspankin virallinen ennuste vielä kaksi viikkoa sitten ennakoi koronnostoa vasta vuoden 2027 lopussa, markkinoiden odotukset ovat muuttuneet dramaattisesti. Nykyinen markkinahinnoittelu viittaa mahdollisuuteen, että Ruotsin ohjauskorkoa voidaan nostaa jopa kolme kertaa jo kuluvan vuoden aikana.
Raaka-aine- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden suuresta volatiliteetista huolimatta keskuspankin johtaja ei näe tällä hetkellä välitöntä uhkaa Ruotsin rahoitusjärjestelmälle.
NordenBladet – Viime viikolla Tanskassa otettiin lennon aikana kiinni lentoyhtiö SAS:n lentoemäntä, joka oli käyttänyt alkoholia. Kyseessä on jo toinen vastaava lentoyhtiön henkilökuntaan liittyvä tapaus viimeisen kuukauden aikana.
Helmikuun lopussa sattui samankaltainen tapaus Tukholman Arlandan lentoasemalla, jossa lentoemäntä antoi positiivisen alkoholipuhalluskokeen. Viimeisin tapaus sattui viime viikolla Tanskassa tapahtuneen lennon aikana, minkä jälkeen poliisi puuttui tilanteeseen.
Lentoyhtiö SAS on vahvistanut olevansa tietoinen tapahtuneesta, mutta ei halua kommentoida yksityiskohtia henkilöstöä koskevien menettelyjen vuoksi. Asiaa tutkii edelleen poliisi.
”SAS:ssa työaikana on voimassa täydellinen nollatoleranssi alkoholin ja huumausaineiden suhteen. Suhtaudumme tapahtuneeseen erittäin vakavasti”, SAS:n viestintäpäällikkö Alexandra Lindgren Kaoukji sanoi sähköpostitse Aftonbladetille.
Ilmailusääntöjen mukaan humalassa työskentely on vakava rikkomus, joka vaarantaa lentoturvallisuuden ja johtaa välittömään työtehtävistä poistamiseen sekä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin.
Yleiskatsaus lentoyhtiö SAS:iin
SAS (Scandinavian Airlines) on Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen kansallinen lentoyhtiö, joka perustettiin vuonna 1946. Se on yksi Skandinavian suurimmista ja tunnetuimmista lentoyhtiöistä, ja sen tärkeimmät lentoasemat sijaitsevat Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Oslossa.
Verkosto: Tarjoaa laajan reittiverkoston Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Allianssi: SAS oli yksi Star Alliancen perustajajäsenistä, mutta siirtyi vuonna 2024 SkyTeam-allianssiin.
Painopiste: Yhtiö tunnetaan täsmällisyydestään ja korkeatasoisesta palvelustaan, mutta se on viime vuosina käynyt läpi laajoja taloudellisia rakennejärjestelyjä parantaakseen kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla.
Pääkuva: Humalainen SAS:n työntekijä otettiin kiinni – jo toinen tapaus kuukauden sisällä. Karikatyyri (NordenBladet)
NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.
Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).
Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).
Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.
Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).
Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.
Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.
NordenBladet – 27.–31. lokakuuta 2019 kokoontuvat Pohjoismaiden kansanedustajat, Pohjoismaiden neuvoston jäsenet, useat ministerit ja pääministerit, mielipidevaikuttajat ja media Pohjoismaiden ministerineuvoston 71. istuntoon eli huipputapaamiseen. Tukholmassa Ruotsin parlamentissa (Sveriges riksdag i Stockholm, Riksgatan 1) pidettävä usean päivän huipputapaaminen on Pohjoismaiden suurin poliittinen tapahtuma. Tämänkertaisen huipputapaamisen ohjelmassa on ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen yhteiskunnassa.
Pohjoismaiden neuvoston lehdistökonferenssi järjestetään 29. lokakuuta kello 10.30-10.50 parlamenttirakennuksen tilassa RÖ4-43. Pohjoismaiden neuvoston viestintäneuvonantajat ovat tilassa RV3-16. Huipputapaamisen hashtagit sosiaalisessa mediassa ovat #nrsession, #nrpriser ja #nrpol. Toimittajat saavat ilmoittautua 24. lokakuuta asti lehdistökortin perusteella tässä: https://acc.norden.org/sv/
Vuosittain Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös viisi palkintoa, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto. Kirjallisuuspalkinto on viidestä palkinnosta vanhin. Se annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja sitä seurasivat musiikkipalkinto (1965), ympäristöpalkinto (1995), elokuvapalkinto (2002) ja lasten- ja nuorisokirjallisuuspalkinto (2013). Tämänvuotinen juhlallinen palkintogaala järjestetään tiistai-iltama 29. lokakuuta Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8). Palkintoseremonian jälkeen Ruotsin hallitus järjestää valituille vieraille vastaanoton.
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsissa pidettävään istuntoon liittyen järjestää hänen majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuninkaanlinnaan kutsutuille vieraille lounaan. Kutsutut vieraat kuljetetaan busseilla parlamenttirakennuksesta kuninkaanlinnaan (29. lokak. 11.50–13.45 Kungliga Slottet, 10770 Stockholm).
Ruotsi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2019.
Vuoden 2019 huipputapaamisen ohjelma (71st Session of the Nordic Council in Stockholm):
Sunnuntaina 27. lokakuuta
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (Ungdomens Nordiska råd) istunto 2019. Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat kutsutaan parlamenttirakennuksessa järjestettävään erikoistilaisuuteen.
Maanantaina 28. lokakuuta kello 17.15-18.15 Pohjoismaiden neuvosto kutsuu vapaiden yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kyselykokoukseen, jossa voi Pohjoismaiden poliitikoille voi esittää kysymyksiä digitalisoinnista ja digitaalitaidoista, pohditaan demokratian ehtoja nuorten näkökulmasta. Esittelypuheen pitää Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark, loppusanat esittää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson.
Samana päivänä on lisäksi seuraavat tapaamiset: Pohjoismaiden vihreiden vasemmistolaisten puolueryhmä (Nordisk grön vänster) kokous, Sosiaalidemokraattisen ryhmän (Den socialdemokratiska gruppen) kokous, Pohjoismaiden vapaus (Nordisk frihet) järjestää puoluerynmän kokouksen, Keskustaryhmän (Mittengruppen) kokous, Konservatiivien ryhmän (Konservativa gruppen) kokous, Tarkastuskomitean (Kontrollkommitté) kokous.
Pohjoismaiden neuvoston Tukholmassa järjestettävään 71. istuntoon liittyen parlamentin puhemies ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja kutsuvat Ruotsin delegaation lounaalle juhlistamaan ja tunnustamaan demokratian merkitystä meidän pohjoismaisille hyvinvointivaltioillemme.
Tiistaina 29. lokakuuta
14.00-17.30 parlamenttisalissa Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto, jota seuraa Pohjoismaiden pääministerien huipputapaaminen. Pohdiskelua aiheesta: Miten Pohjoismaiden sosiaalista mallia voidaan kehittää ja edistää kestäviä muutoksia?
Samoin tiistaina järjestetään Ruotsin jalkapalloliiton ja Pohjoismaiden neuvostossa toimivien komiteoiden tapaaminen, jossa pohditaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä vuonna 2027. Pohjoismaiden talouskasvun ja kehityksen komitean tapaaminen ja paljon muuta.
19.30-21.00 Tukholman konserttitalossa annetaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.
21.00-22.30 Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 palkintojenjaon jälkeen Tukholman konserttitalossa Ruotsin hallitus järjestää Pohjoismaiden neuvoston 71. istunnon kanssa valituille vieraille vastaanoton.
Keskiviikkona 30. lokakuuta
Hallituksen tapaaminen Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pääministerien ja hallitusten johtajien kanssa. Täysistunto ja Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvoston tapaaminen, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien neuvoston tapaaminen, Rajaesteiden neuvoston kokoontuminen, Pohjoismaiden säästävän komitean ja Pohjoismaiden ympäristöministerien neuvoston välinen neuvottelu, johdon tapaaminen liittoneuvoston ja parlamentin kanssa.
Torstaina 31. lokakuuta
Täysistunto ja paneelikeskustelu aiheesta #metoo Pohjoismaiden kulttuurisektorissa.
Koko huippukokouksen ohjelman näet TÄSTÄ (ruotsiksi) ja TÄSTÄ (englanniksi).
________________________________________
Pohjoismaiden neuvosto (tanskaksi ja norjaksi Nordisk Råd, suomeksi Pohjoismaiden neuvosto, islanniksi Norðurlandaráð, ruotsiksi Nordiska Rådet) on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Sen jäsenmaat ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä autonomiset alueet Färsaaret (Tanska), Grönlanti (Tanska) ja Ahvenanmaa (Suomi). Pohjoismaiden neuvoston tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaiden yhteistyötä oikeus-, kulttuuri-, kuljetus-, ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla. Yhteistyön puitteet on määritetty Helsingin sopimuksella. Neuvostoon kuuluu parlamenttien edustajia, jotka valitaan joka vuosi uudelleen. Hallitukset ovat Pohjoismaiden neuvoston edessä tilivelvolliset.
Pohjoismaiden neuvoston elimet ovat:
– yleiskokous, johon kuuluvat kaikki neuvoston jäsenet – puheenjohtajisto, johon kuuluu presidentti (presidenttiys kiertää maiden kesken) ja Pohjoismaiden neuvoston säännöissä määritelty määrä jäseniä – viisi pysyvää komiteaa
Jokaisella maalla Islantia lukuun ottamatta on Pohjoismaiden neuvostossa yhteensä (yhdessä autonomisten alueiden kanssa) 20 paikkaa, Islannilla 7 paikkaa. Yhteensä Pohjoismaiden neuvostossa on 87 jäsentä, jotka jäsenmaiden ja autonomisten alueiden parlamentit valitsevat.
Pohjoismaiden neuvoston päämaja on Kööpenhaminassa. Työkielet ovat tanska, norja ja ruotsi.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.
Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.
Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.
NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen työssä, jossa ehkäistään yhteiskunnan huono-osaisten ryhmien syrjäytymistä. Työn lähtökohtana on sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön strategiaselvitys ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Pohjolasta halutaan tehdä maailman integroitunein alue, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaalisilla investoinneilla ja ennaltaehkäisyllä.
– Kenenkään pohjoismaalaisen ei pitäisi kokea itseään syrjäytyneeksi. Meillä on näin ollen velvollisuus huolehtia siitä, että sosiaalialalla on parhaat mahdolliset rakenteet ja käytännöt, joilla tuetaan muun muassa huono-osaisia nuoria, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Syrjäytymisen ehkäisemistä koskevan alkuperäisen ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä viime syksynä, ja neuvoston hyvinvointivaliokunta päätti nyt lähteä edistämään asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Reykjavikissa. Käytännössä Pohjoismaiden ministerineuvoston halutaan vahvistavan malleja ja kannustimia, jotka poikivat sosiaalisia investointeja ja ennalta ehkäisevää työtä syrjäytymisen torjumiseksi.
Nuoret ja muut syrjäytyneiden ryhmät
Syrjäytyminen kattaa käsitteenä ihmiset, jotka eivät koe yhteiskunnallista osallisuutta ja joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on siksi uhattuna. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajat, psyykkisesti sairastuneet, vammaiset ja päihdeongelmaiset henkilöt tai sosiaalisesti kuormittuneista ympäristöistä tulevat nuoret. Näille hyvin erilaisille ihmisille on yhteistä se, että he elävät yhteiskunnassa, joka ei aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi syrjäytyneille nuorille on usein tunnusomaista se, että he ovat keskeyttäneet koulun ja ovat ulkona järjestöelämästä. Heillä on usein myös heikkoresurssiset vanhemmat ja kytevä epäluottamus omaan tulevaisuuteen ja paikkaan yhteiskunnassa. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsen Anna Falkenberg suhtautuu myönteisesti syrjäytymisen ehkäisytyön tavoitteisiin ja toteaa näin:
– On tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin nuorisoryhmiin. Mitä aikaisemmin toimia toteutetaan, sitä parempia ovat tulokset yksittäisten nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta.
Sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta perustaa työnsä strategiaselvitykseen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Selvitys sisältää 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Hyvinvointivaliokunnan syrjäytymistyön keskiössä on erityisesti kaksi ehdotusta, jotka koskevat sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalisilla investoinneilla pyritään luomaan järjestelmiä, jotka tarjoavat uusia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan näy viivan alla lyhyellä aikavälillä, ja ratkaisuja voi myös olla vaikea konkretisoida esimerkiksi kansalaisille. Ennaltaehkäisyssä on yksinkertaisesti kyse siitä, että toimitaan ennen vahingon sattumista. Tätäkin työtä on kuitenkin vaikea konkretisoida, koska miten voidaan mitata tarkasti sellaista, mitä ei ole tapahtunut?
Jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat
Haasteita siis riittää. Juuri tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston edistävän järjestelmiä ja panostuksia, jotka johtavat sosiaalisiin innovaatioihin ja ennaltaehkäisyyn syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä tulisi sen jälkeen jakaa strategiaselvityksen moton mukaisesti: jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat. Tämä hyödyttäisi yksilöitä ja toisi myös yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Esimerkiksi norjalaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen toisen asteen koulutuksen suorittava oppilas tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoona kruunua.
Tukea YK:n kestävyystavoitteille
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue. Syrjäytymisen ehkäisy auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja tukee samalla YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti se tukee tavoitetta 10: Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.
NordenBladet – Pohjoismaat kuuluvat maailman tasa-arvoisimpiin maihin, mutta palkkaerot, epätasa-arvoiset valtasuhteet ja syrjäytyminen ovat yhä ongelmana koko alueella. Pohjoismaiden neuvoston huhtikuinen teemaistunto keskittyy tasa-arvon toteutumiseen työelämässä. Teema kytkeytyy suoraan YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, ja se syventää tasa-arvoa koskevaa YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 5.
Tasa-arvo demokratian edellytyksenä on yksi keskeisistä painopistealueista, kun Ruotsi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana.
– Vaikka tasa-arvoisen työelämän puolesta on taisteltu vuosikymmeniä, tavoitteen saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä, toteaa Pohjoismaiden neuvoston presidentti Jessica Polfjärd.
Ruotsin puheenjohtajuusohjelmassa kysytään muun muassa, millaisin toimenpitein yhteiskunnassa voidaan lisätä demokraattista osallisuutta. Erityisen haastava on ulkomaalaissyntyisten naisten tilanne, ja kaikilla Pohjoismailla on yhtäläisiä haasteita kotouttamisessa ja osallistamisessa.
– Ajatuksena on, että meidän pitää aidosti oppia toistemme kokemuksista, Jessica Polfjärd painottaa. Työ ja muutos vaativat kaikkien – myös miesten ja poikien – panosta, hän korostaa. Tavoitteena on saada muutettua sosiaalisia normeja ja stereotypioita koko alueella.
Ruotsin valtuuskunta pyrkii vuonna 2019 valottamaan demokratiaan siirtymisen merkitystä neuvoston kaikissa suurissa tapahtumissa. Samalla korostetaan demokratian nauttimaa laajaa kansalaisten tukea, joka johtaa osallistavaan ja edustukselliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla.
Tasa-arvon lisäksi Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto keskittyy tuleviin EU-vaaleihin. Parlamentaarikot käyvät keskustelua Pohjolan ja EU:n suhteista sekä vaalien jälkeisistä Pohjoismaiden toimintatavoista EU:ssa. Istunto pidetään Kööpenhaminassa 8.–9. huhtikuuta.
NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.
Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.
Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.
Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.
Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.
– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.
NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.
