NordenBladet — Ympäristöministeriön organisaatio uudistuu 1.1.2025 alkaen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ministeriön yksiköille on valittu uusia johtajia. Uudet johtajat valittiin ministeriön sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.Uudistuksessa muutetaan eräiden yksiköiden tehtäviä ja sijaintia organisaatiossa. Lisäksi joitakin tehtäviä siirretään osastolta toiselle ja kahden osaston nimeä muutetaan. Tavoitteena on vahvistaa ministeriön strategista toimintakykyä.Yksiköiden johtajat määrätään tehtäviin kolmen vuoden ajaksi (1.1.2025–31.12.2027).Yksikön johtajan tehtäviin valitut 1.1.2025 alkaenIlmasto- ja ympäristönsuojeluosastoPäästöt ja ympäristöriskit: Tia Laine-Ylijoki-LaaksoIlmasto ja kemikaalit: Outi HonkatukiaKiertotalous: Anna HäggmanKestävä rakentaminen ja asuminen -osastoAlueidenkäytön suunnittelu: Anna-Leena SeppäläElinympäristöt, kasvu ja digitalisaatio: Samuli AlppiAsumisen ratkaisut ja rahoitus: Tommi LaantiRakennukset ja rakentaminen: Kirsi MartinkauppiVesi- ja luontoympäristöosastoVesien ja mertensuojelu: Antton KetoLuonnon monimuotoisuus ja luonnonarvorahoitus: Emma TerämäLuonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö: Päivi Gummerus-RautiainenKonserniohjaus ja kansainväliset asiat -osastoKansainväliset ja EU-asiat: Annika LindblomTietohallinto: Riitta TeinirantaHenkilöstö ja ohjaus -yksikköön, talous ja rahoitus -yksikköön tai viestinnän tulosalueelle ei tullut muutoksia.LisätietojaHeidi Sederholm Henkilöstö- ja hallintojohtaja p. 0 295 250 113 [email protected]
Ympäristöministeriön organisaatio uudistuu 1.1.2025 alkaen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ministeriön yksiköille on valittu uusia johtajia. Uudet johtajat valittiin ministeriön sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tuore raportti kokoaa yhteen yritysten kestävyysraportoinnin haasteita, mahdollisuuksia ja tukitoimia sekä tiiviin tietopaketin CSRD-raportoinnista.Yritysten yleisimmät haasteet CSRD-raportoinnissa liittyvät resurssipulaan, raportointivaatimusten monimutkaisuuteen ja datan keräämiseen. Yritykset toivovat julkiselta sektorilta selkeää tietoa vaatimuksista ja raportoinnin sisällöstä, raportointimalleja ja ohjeistuksia sekä tukea raportoinnin kehittämiseksi. Ympäristöministeriö halusi kevyen yrityskyselyn avulla selvittää yritysten haasteita ja tukitarpeita CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin tekemisessä joko raportointivelvollisena tai vapaaehtoisesti. Erityisesti tiedon ja datojen saatavuuteen liittyvät tarpeet ovat sellaisia, joissa julkisen sektorin voimin voitaisiin vähentää kestävyysraportoinnin käynnistämiseen liittyvää taakkaa koko yrityskentässä. Lisäksi on tarve parantaa julkisen sektorin työntekijöiden kestävyysraportointiin liittyvää osaamista ja käydä jatkuvaa vuoropuhelua yrityskentän kanssa, jotta yrityksiä voidaan tukea kestävyystyössä.Vapaaehtoinen kestävyysraportointi on keskeistä vihreän siirtymän etenemisen näkökulmasta. Raportointi on myös kilpailukykytekijä pk-yrityksille, sillä isot raportointivelvolliset yritykset tarvitsevat kestävyystietoja arvoketjuistaan.Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissäLisätietojaEeva Alho johtava asiantuntija [email protected] p. 029 525 0011
Ympäristöministeriön tuore raportti kokoaa yhteen yritysten kestävyysraportoinnin haasteita, mahdollisuuksia ja tukitoimia sekä tiiviin tietopaketin CSRD-raportoinnista.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta asetuksesta, joka tarkentaa rakentamislain säädöksiä koskien tietomallimuotoisia suunnitelmia. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että rakennushankkeissa käytettävät tietomallit ovat yhteentoimivia ja koneluettavia. Valtakunnallisesti yhtenäiset tietomallit mahdollistavat, että tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Lausuntoaikaa on 16.2.2025 asti.
NordenBladet — Suomi valmistelee maapaviljonkia seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Belémissä, Brasiliassa 10.-21.11.2025. Ympäristöministeriö ja ulkoministeriö tukevat paviljongin valmistelua yhteistyössä yritysten, kaupunkien, yliopistojen ja järjestöjen kanssa.Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekoareena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja organisaatioille. Se kokoaa yhteen päättäjiä ja ilmastoaiheiden parissa työskenteleviä yrityksiä, sijoittajia, järjestöjä ja tutkijoita lähes 200 maasta. “Olen nähnyt suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden työtä kahdessa edellisessä ilmastokokouksessa ja pitänyt sitä vaikuttavana. On tärkeää, että suomalaiset ilmastoratkaisut näkyvät ilmastokokouksissa, mikä myös antaa tukea tavoitteillemme neuvotteluissa, toteaa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.“Pyrimme siihen, että tälle yhteistyölle on pohja myös ensi syksyn ilmastokokouksessa Belémissä. Kokous on tärkeä, koska ensi vuonna Pariisin sopimuksen osapuolten tulee ilmoittaa uudet päästövähennystavoitteensa vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.”COP30-ilmastokokoukseen ladataan paljon odotuksia. Brasilialla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä myös taloudellisen asemansa ja luonnonvarojensa vuoksi.”Maailma katsoo nyt Brasilian suuntaan. Kuluneena vuonna maa puheenjohti G20-ryhmää ja tulevana vuonna BRICS-maita. Vuosi 2025 huipentuu Amazonilla pidettävään ilmastokokoukseen. Ensi toukokuussa Sâo Paulossa järjestetään myös suomalaislähtöinen Maailman kiertotalousfoorumi (WCEF). Brasiliassa on suuria vihreään siirtymään liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille etenkin biotaloudessa sekä kaivos- ja energiateollisuudessa”, sanoo suurlähettiläs Johanna Karanko Brasilian-suurlähetystöstä.Suomi toteutti ensimmäistä kertaa YK:n ilmastokokoukseen oman maapaviljonkinsa Dubaissa vuonna 2023, ja se antoi mahdollisuuden suomalaisille yrityksille ja organisaatioille esitellä ilmastoratkaisujaan kansainväliselle yleisölle ja päättäjille. Ilmastokokous on tärkeä paikka olla näkyvillä, rakentaa ja syventää verkostoja, ja avata uusia mahdollisuuksia. Tämän vuoden ilmastokokouksessa Bakussa yritykset, organisaatiot ja ympäristöministeriö tekivät yhteistyötä niin ilmastotoimien edistämisessä kuin tilajärjestelyissä, ja siitä syntyi hyviä kokemuksia. Elinkeinoelämä on keskeisesti mukana paviljonkihankkeen toteutumisessa myös vuonna 2025, sillä ohjausryhmässä mukana ovat ministeriöiden edustajien lisäksi Business Finland, Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari sekä Teknologiateollisuus. “Paviljonki antaa suomalaisille organisaatioille voimakkaan äänen maailman suurimmassa vuotuisessa ilmastokeskustelussa ja vahvistaa Suomen maakuvaa”, arvioi Finland Promotion Services -palvelualueen johtaja Johanna Jäkälä Business Finlandista. Hankkeen ohjausryhmä tulee järjestämään Suomen COP30 paviljongista infotilaisuuden suomalaisille yrityksille ja organisaatioille alkuvuodesta 2025.
Suomi valmistelee maapaviljonkia seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Belémissä, Brasiliassa 10.-21.11.2025. Ympäristöministeriö ja ulkoministeriö tukevat paviljongin valmistelua yhteistyössä yritysten, kaupunkien, yliopistojen ja järjestöjen kanssa.
NordenBladet — Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma vesien ja meren tilan parantamiseksi jatkaa vuonna 2025 tukeaan valuma-aluelähtöiselle suunnittelulle, vesien hallinnalle ja vesistöjen kunnostuksille. Vuonna 2024 ympäristöministeriö rahoitti valuma-aluesuunnittelua, siihen liittyvää asiantuntijatyötä, vesienhallinnan toimenpiteitä ja kunnostuksia noin kuudella miljoonaa eurolla. Maa- ja metsätalous samoin kuin kaupunkirakentaminen ja -asuminen kuormittavat vesistöjä. Ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitus heikentää vesistöjen tilaa ja rehevöittää, tummentaa ja samentaa vesiä sekä kerryttää haitallisia aineita veteen, eliöstöön ja pohjasedimentteihin. Valuma-alue on alue, jolta vesi ja sen mukana ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt huuhtoutuvat vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan muuttamalla ihmistoimintaa valuma-alueella, voidaan kuormitusta vesistöön ennaltaehkäistä ja vähentää. Vesienhallinnalla tarkoitetaan ratkaisuja, joilla hallitaan vesien määrää ja laatua. Vesienhallinnan ratkaisuilla monia hyötyjä Vesienhallinnan ratkaisuilla, kuten kosteikoilla tai kaksitasouomilla, voidaan samanaikaisesti ennallistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillitä sitä. Maanomistajille kunnostuksista voi olla paitsi veden laatuun ja käyttöveden määrään liittyviä hyötyjä, myös maisemaan ja virkistyskäyttöön liittyviä etuja. Vesi on puhdasta, ja sitä on käytettävissä silloin kuin sitä tarvitaan, mutta sitä ei ole tulvaksi saakka. Luonnonkaunis maisema on ilo. Näillä toimilla turvataan myös kiinteistöjen arvon säilymistä. Parhaimmillaan valuma-aluelähtöinen suunnittelu ja kunnostusten toteutus on monihyötyistä. Valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun perustuva vesienhallinta ja kunnostaminen on alati tärkeämpää äärisäiden, sateisuuden ja toisaalta kuivuuden lisääntyessä. Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma toteuttaa maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriön yhdessä valmistelemaa valuma-aluesuunnittelun tiekarttaa rahoittamalla valuma-aluesuunnittelua, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimia ja vesistökunnostuksia sekä tukemalla alueellisia vesistökunnostusverkostoja. Valuma-aluesuunnittelulla voidaan tietoperustaisesti ja yhdessä valuma-alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa suunnitella ja toteuttaa alueelle sopivia vesienhallinnan toimia ja kunnostuksia. Valuma-aluepilotit löysivät ratkaisuja vesiensuojelun haasteisiin Vuosina 2022-2024 toteutettiin ympäristöministeriön tukemana neljä valuma-aluepilottia eri puolilla Suomea:Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue Aurajoen vesistön PaattistenjokiEspoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassaKyyveden valuma-aluetalkkariKovesjoen vesistöalueella turvemaavaltaNiissä suunniteltiin ja toteutettiin vesiensuojelu- ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella yhdessä maanomistajien kanssa. Samalla etsittiin ratkaisuja aiemmin tunnistettuihin maa- ja metsätalouden vesiensuojelun haasteisiin, jotka liittyvät mm. valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinointiin, toimenpiteiden priorisointiin ja kohdentamiseen sekä siihen, miten päästään suunnitteluvaiheesta toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen. Pilottihankkeiden avulla onnistuttiin löytämään vastauksia esimerkiksi kuivuudesta johtuviin haasteisiin, metsävaltaisten valuma-alueiden kuormitukseen ja kaupunki-maaseutu -jatkumon vesistöalueen kysymyksiin, lisäämään osaamista luonnonmukaisesta vesienhallinnasta ja samalla toteuttamaan hyviä esimerkkikohteita eri puolille Suomea. Osana pilottihankekokonaisuutta julkaistiin valuma-aluesuunnittelun teemasivusto, jotta pilottihankkeissakin tuotetut opit, hyvät käytänteet ja työkalut ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.
Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma vesien ja meren tilan parantamiseksi jatkaa vuonna 2025 tukeaan valuma-aluelähtöiselle suunnittelulle, vesien hallinnalle ja vesistöjen kunnostuksille.  Vuonna 2024 ympäristöministeriö rahoitti valuma-aluesuunnittelua, siihen liittyvää asiantuntijatyötä, vesienhallinnan toimenpiteitä ja kunnostuksia noin kuudella miljoonaa eurolla. 
NordenBladet — Rakentamislaki sekä niin kutsuttu rakentamislain korjaussarja eli Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaiset muutokset rakentamislakiin tulevat voimaan 1. tammikuuta 2025.Eduskunta hyväksyi rakentamislain jo Marinin hallituskaudella. Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti rakentamislakiin tehtiin muutoksia, jotka keventävät hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttävät valitusoikeutta ja sujuvoittavat rakentamislupien käsittelyä uuden käsittelyaikatakuun kautta. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. Rakentamislupahakemuksen käsittelylle määräaika Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Suunnittelutehtävän vaativuudeltaan poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa. Uutena työkaluna puhtaan siirtymän sijoittamislupa Lainsäädäntöön sisältyy uusi puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa. Puhtaan siirtymän sijoittamislupa vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen. Sijoittamislupa on osa rakentamislupaa, jonka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen sujuvoituvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta. Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan jatkossa rakentaa puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa, jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä niin haluaa. Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava tavalliseen tapaan ja “ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatteen tulee toteutua. Puhtaan siirtymän teollisuushanke voi olla esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottava laitos, sähköistämisen teollisuushanke, vedyn valmistaminen ja hyödyntäminen, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi sekä akkutehdas. Keskeistä on, ettei hanke tuota tai käytä fossiilisia polttoaineita. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet eivät kuitenkaan kuulu luvan piiriin, koska niitä koskevat yleiskaavat sisältyvät alueidenkäyttölakiin. Lakiin on lisätty uutena myös aiemmin kokeilulain perusteella voimassa ollut mahdollisuus myöntää rakentamislupa ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaan, ilmastoselvitys loppukatselmusta varten Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Korjaussarja muuttaa voimaan tulevaa rakentamislakia niin, että rakennuksen hiilijalanjälkeä ei tarvitse laskea pientaloille, laajamittaisesti korjattaville rakennuksille eikä laajennuksille. Hiilijalanjälki lasketaan esimerkiksi kerrostaloille ja toimitilakiinteistöille. Rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan vasta loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä. Raja-arvoa annettaessa voidaan ottaa huomioon sellaiset erityistilanteet, joissa raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen ominaispiirteiden tai sijainnin vuoksi. Materiaaliselosteen tilalle rakennustuoteluettelo Materiaaliseloste korvataan pääpiirustustasoisella rakennustuoteluettelolla. Luettelon laatimisesta aiheutuvaa taakkaa vähentävät sisältöön tehtävien rajauksien lisäksi myös ilmastoselvityksen soveltamisalaan tehtävät supistukset. Rakennustuoteluettelo esitetään rakentamislupaa haettaessa, jos rakennukselle on laadittava esityksen mukaan ilmastoselvitys ja se päivitetään loppukatselmusta varten keskeisten rakennusaikaisten muutosten osalta. Rakentamislupahakemuksen liitteille kevyemmät vaatimukset Rakentamislupahakemuksen liitteeksi riittävät pääpiirustustasoiset suunnitelmat, pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa sekä selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Muita liitteitä on tarpeen esittää vain, jos rakennusvalvonta niitä perustellusta syystä pyytää. Purkamisluvan edellytyksiä selkeytetty Kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön vähintään kymmenen vuotta omistaman asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamista helpotetaan tilanteissa, joissa rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voida enää käyttää. Kyse voi olla esimerkiksi vanhan, huonoon kuntoon päässeen koulurakennuksen purkamisesta. Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu kumottu, valitusoikeuksiin täsmennyksiä Kestävän rakentamisen sääntelystä rakentamisen eri osapuolille aiheutuvaa taakkaa kevennetään ja lupamenettelyä sujuvoitetaan. Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu ei tule lainkaan voimaan. Hankkeeseen ryhtyvän vastuu säilyy siis ennallaan.Museoviranomaisten valitusoikeutta rajataan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin, mutta valitusoikeus säilyy edelleen laajempana kuin nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Edellinen hallitus muutti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) valitusoikeutta. Korjaussarja palauttaa valitusoikeuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vastaavaksi sääntelyksi. Maisematyöluvan valitusoikeutta rajataan tilanteissa, joissa toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa. Rakentamislaki | ym.fi Lisätietoja Kirsi Martinkauppi hallitusneuvos p. +358 295 250 177 [email protected]
Rakentamislaki sekä niin kutsuttu rakentamislain korjaussarja eli Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaiset muutokset rakentamislakiin tulevat voimaan 1. tammikuuta 2025.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jonka mukaan Itä-Suomen aluehallintovirasto toimisi nettonollateknologioiden valmistushankkeiden lupamenettelyiden yhteyspisteviranomaisena. Aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026 alkaen.Nettonollateknologiat edistävät energiasiirtymää. Nettonollateknologioita ovat esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat, akkuteknologiat, vetyteknologiat, hiilidioksidin talteenottoteknologiat ja sähköverkkoteknologiat. Nettonollateknologian valmistushanke voi olla esimerkiksi tuulivoimalan siipiä tai akkumateriaaleja valmistavan tehtaan perustaminen.Yhteyspisteviranomainen yhteensovittaa nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyjä, auttaa hankkeen toteuttajaa ymmärtämään lupamenettelyjen kannalta merkityksellisiä hallinnollisia seikkoja sekä seuraa lupamenettelyille säädettyjen määräaikojen noudattamista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös strategisen aseman saaneiden nettonollateknologian valmistushankkeiden etusijasta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupamenettelyissä ja kyseisiä hakemuksia koskevien valitusten kiireellisyydestä muutoksenhakutuomioistuimessa. Nettonollateknologiahankkeiden yhteyspisteviranomaista koskeva hallituksen esitys on osa hallituksen toimia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi ja vihreää siirtymää tukevien investointien edistämiseksi.Ehdotetut muutokset kohdistuisivat ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettuun lakiin.Nettonollateknologioita koskeva EU-asetus tuli voimaan kesäkuussa 2024. Asetus edellyttää jäsenvaltioilta kansallisen keskitetyn yhteyspisteen määrittämistä.Esitys on valmisteltu osana ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hanketta.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jonka mukaan Itä-Suomen aluehallintovirasto toimisi nettonollateknologioiden valmistushankkeiden lupamenettelyiden yhteyspisteviranomaisena. Aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026 alkaen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n 31. joulukuuta 2024 mennessä hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä pätevyystodistuksessa määritellyn vaativuusluokan mukaisesti.Henkilöt, joilla on voimassa oleva FISE Oy:n pätevyystodistus rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin, voivat jatkaa tehtävissään eikä heidän tarvitse hakea uutta pätevyystodistusta lain tullessa voimaan. FISE Oy:n myöntämällä pätevyystodistuksella suunnittelija tai työnjohtaja on pätevä toimimaan koko Suomen alueella. FISE Oy valtuutettu pätevyystodistuksia myöntäväksi toimielimeksi Ympäristöministeriö on valtuuttanut Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyystodistuksia myöntäväksi toimielimeksi. Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy myöntää pätevyyksiä seuraavia tehtäväaloja koskien: rakennussuunnittelu kantavien rakenteiden suunnittelu pohjarakenteiden ja kalliorakenteiden suunnittelu ilmanvaihdon suunnittelu kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelu rakennusfysikaalinen suunnittelu kosteusvaurion korjaustyön suunnittelu akustiikan suunnittelu maisemarakentamisen suunnittelu vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (kvv-työnjohtaja) ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (iv-työnjohtaja) FISE Oy:n lisäksi valtuutettuja toimielimiä ovat KIWA Inspecta Sertifiointi Oy sekä Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy. Valtuutetuksi toimielimeksi voivat hakea kaikki Suomessa rekisteröidyt yritykset tai yhteisöt, jotka täyttävät pätevyyden osoittamislaissa säädetyt vaatimukset muun muassa henkilöstön sekä teknisten, hallinnollisten ja taloudellisten edellytysten osalta. Pätevyyden osoittamislaki | ym.fiTiedote 3.12.2024: Rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyystodistusten hakuun aikaa kaksi vuotta, ensimmäiset pätevyyksiä myöntävät toimielimet valtuutettu | ym.fiLisätietoja Kirsi Martinkauppi hallitusneuvos p. +358 295 250 177 [email protected]Kirsi White hallitussihteeri, p. +358 295250 264 [email protected]Tomi Marjamäki erityisasiantuntija p. +358 295250 027 [email protected]
Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n 31. joulukuuta 2024 mennessä hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä pätevyystodistuksessa määritellyn vaativuusluokan mukaisesti.
NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto kokoontui 10.− 16. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksessa hyväksyttiin kaksi laajaa ja merkittävää globaaliin luontokatoon liittyvää arviointiraporttia. Raporttien keskeinen viesti on, että oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.Raporteista ensimmäinen käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen arviointiraportti pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen. Raportit ovat mittavien tieteellisten ponnistelujen tulos, sillä niiden laatimiseen on osallistunut satoja asiantuntijoita yli kolmen vuoden ajan. Raportit muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jonka avulla Yhdistyneiden kansakuntien sopimusten tietopohjaa voidaan vahvistaa. Ne auttavat saavuttamaan Kunming-Montrealin luontokehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävyystavoitteita. ”Neuvotteluihin heijastui maailmanpolitiikan kiristyminen. IPBES onnistui kuitenkin säilyttämään roolinsa tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinnassa toimivana yhteistyökykyisenä ja tiedepohjaisena elimenä,” kuvaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Primmer toimii IPBESin hallituksen jäsenenä. Kytkösraportti tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi IPBES:in ns. nexus-raportti tarkastelee, miten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ruoka, vesi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa globaalisti. Lisäksi raportissa avataan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia näiden kytköksiin liittyy luontokadon ja ekosysteemipalvelujen vahvistamiseksi. Raportti valottaa kytköksiin liittyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia järjestelmiä ja niissä mukana olevien toimijoiden rooleja. Se pyrkii myös hahmottamaan kytkösten synergioita ja yhteisvaikutuksia sekä niiden kehittymistä systemaattisella skenaarioiden analyysillä. Lisäksi raportti arvioi toimintavaihtoehtoja eri tahoille haasteisiin vastaamiseksi, joilla voidaan edistää kestävyyttä laajasti eli useita yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita samanaikaisesti. Raportti on tärkeä, sillä päätöksiä tehdään usein irrallaan ja erikseen eri sektoreilla, vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ja mahdollisuudet ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä. Tähän liittyy myös rahoituksen ja toimintavalmiuksien parantaminen sekä yksityisen sektorin rooli luonnon monimuotoisuuden ja kytkösten vahvistamiseksi. Myös seurannan ja tutkimustiedon hyödyntäminen yli sektorirajojen on tärkeä. ”Kytkösraportti tuo esille, että monitavoitteisilla vesivarojen hallinnalla ja vesitalousrakenteilla sekä rajavesistöyhteistyöllä voidaan samanaikaisesti edistää todella monia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Suomessa on hyviä käytänteitä ja aloitteita joita viedään eteenpäin, muun muassa valuma-aluelähtöinen suunnittelu jossa eri tavoitteita sovitetaan yhteen,” toteaa johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen maa- ja metsätalousministeriöstä.Kestävyysmurros on välttämätön, kiireellinen ja haastava – mutta mahdollinen Toinen täysistunnossa hyväksytty raportti tarkastelee järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää maailmaa − kestävyysmurrosta. Kestävyysmurrosraportti on ensimmäinen hallitustenvälisessä yhteistyössä laadittu tutkimussyynteesi niistä rakenteista, jotka tuottavat ekologista kestävyyskriisiä ja siitä, miten sitä voisi ratkaista. Raportissa kiteytetään viisi strategiaa, joilla kestävyysmurrosta voidaan edistää. Strategiat keskittyvät luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen, luontoa hyödyntävien sektorien muutokseen, talouden rakenteiden uudistamiseen, hallinnon keinoihin sekä tiedon ja asenteiden muutokseen. Näihin järjestelmätason muutoksiin tarvitaan oikeudenmukaisuutta, osallistamisen ja osallisuuden ja sopeutuvuuden edistämistä. Tavoitteena on tuoda huolehtiva luontosuhde keskiöön yhteiskunnan järjestelmiin. Keskeinen viesti on, että kestävyysmurroksen toteuttamisessa kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on rooli. Hallituksilla on merkittävä rooli muutoksen mahdollistajina ja julkiselta vallalta edellytetään politiikkajohdonmukaisuutta, vaikuttavien säädöksien täytäntöönpanoa, innovatiivisten taloudellisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin mukaan koko yhteiskunta mukaan lukien yritys- ja yksityissektori. Niiden aloitteet voivat toimia kannustimina, jotka vaikuttavat sosioekonomiseen kehitykseen ja kulutustapojen muutokseen. ”Raportti antaa selkeän viestin siitä, että kestävyysmurros on välttämätön ja kiireellinen. Sen toteuttamiseen liittyvistä haasteista huolimatta tutkimukset osoittavat, että se on mahdollinen jopa vuosikymmenen kuluessa”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Suvi Borgström, joka on IPBESin kansallinen yhteyshenkilö. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012. IPBESin perusti 94 hallitusta, ml. Suomen. IPBES on YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin ja sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. Sitä voidaan verrata ilmastopaneeli IPCC:hen. Paneelit tuottavat tutkittua tietoa, joka tukee kansainvälisten biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien sopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa. Lisätietoja Suvi Borgström erityisasiantuntija, IPBESin kansallinen yhteyshenkilö ympäristöministeriö p. +358 50 325 4730 [email protected]Annukka Lipponen johtava vesitalousasiantuntija maa- ja metsätalousministeriö p. +358 50 575 7402 [email protected]Eeva Primmer tutkimusjohtaja, IPBESin hallituksen jäsen Suomen ympäristökeskus (yhteydenotot viestintäpäällikkö Aino Laineen kautta, p. +358 50 325 9027 [email protected])Korjattu tiedotetta 18.12. kello 15.55.: Annukka Lipposen sitaattiin täsmennys
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto kokoontui 10.− 16. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksessa hyväksyttiin kaksi laajaa ja merkittävää globaaliin luontokatoon liittyvää arviointiraporttia. Raporttien keskeinen viesti on, että oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2024 reilut 1,1 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja kolmelle maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen. Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi biokaasulaitoksiin, suuren kokoluokan aurinko- ja tuulivoimatuotantoon, merituulivoimaan, vihreään vetyyn ja pienydinvoimaan. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH, Do No Significant Harm).Avustukset perustuvat vuoden 2022 ja 2023 talousarvioesityksiin. Osa rahoista on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä ja niiden käytöstä on linjattu Suomen Kestävän kasvun ohjelmassa.Tammikuussa 2024 päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin 1,1 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 39 hakemusta ja 20 selvitystä sai avustusta. Jaossa ollut noin 1,1 miljoonaa euroa jaettiin lähes kokonaan.Aikaisemmissa, vuodesta 2022 toteutetuissa avustushaussa ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 3,2 miljoonaa euroa avustusta 40 kuntien selvitykselle ja 19 maakuntien liittojen selvitykselle. Tämän kierroksen jälkeen avustusta on jaettu noin 4,3 miljoonaa euroa: 46 eri kuntaa ja 15 eri maakunnan liittoa ovat saaneet avustuksia yhteensä 80 selvitykseen.Avustuksen saaja, hanke ja avustussumma EU:n Next Generation EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetty avustus Akaan kaupunki, Akaa Point, 42 000 euroa Kaarinan kaupunki, Aurinkovoimala Lakarin yritysalueen asemakaavan alueelle, 56 000 euroa Kuhmon kaupunki, Mäntymäen aurinkovoimapuisto, 33 600 euroa Kuusamon kaupunki, Kuubion bioteollisuusalueen lupaprosessit ja selvitykset, 61 600 euroa Kärsämäen kunta, Kärsämäelle investoitavan kierrätysterminaalin rakentaminen ja Kärsämäen yleis- ja asemakaavan laajentaminen ja asemakaavan päivittäminen, 69 860 euroa Limingan kunta, Limingan uusiutuvan energian ratkaisujen potentiaali ja sijaintien selvittäminen osana kaavoitusprosessia, 37 716 euroa Muhoksen kunta, Pyhänselän suurteollisuusalueen asemakaava/biometanolitehdas, 82 215 euroa Oriveden kaupunki, Vedyn/biokaasun tankkausaseman tarve- ja sijoittumisselvitys valtatien 9 sekä kantateiden 58 ja 66 läheisyydessä Orivedellä, 17 500 euroa Pelkosenniemen kunta, Pyhätunturin yleiskaavan vihreän siirtymän selvitykset, 42 000 euroa Porin kaupunki, Merituulivoimahankkeiden sekä merituulikeskuksen rakentamisen edistäminen Kallonlahden satamainfran luvitusprosesseja vauhdittamalla, 147 000 euroa Vantaan kaupunki, Kiilan Kiertolan yhteisvaikutusten arvioinnin kehittäminen, 49 000 euroa Virtain kaupunki, Selvitys uusiutuvista energiamuodoista Virroilla; aurinkoenergia, vetyenergia, biokaasu, 65 800 euroa Kansallisesta määrärahasta myönnetyt avustukset Kaavin kunta, Aurinkovoimalan yleiskaavoituksen selvitys (Miettilänmäen teollisuusalue tai alue Kaavinniemellä), 17 500 euroa Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen vetytalousinvestointien edistäminen, 27 661 euroa Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ja Pirkanmaan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun kehittämisselvitys, 35 000 euroa Kristiinankaupunki, KristinaEco-kaavoitushankkeet, 137 900 euroa Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2024, 70 000 euroa Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan pienydinvoimalan sijaintipaikkaselvitys ja kaavoituksen valmistelu, 72 520 euroa Lisätietoja Miikka Hakkarainen asiantuntija p. 0295 250 410 [email protected]Suomen kestävän kasvun ohjelma ja EU:n elpymisväline | vm.fi Suomen palautumis- ja elpymissuunnitelman toteuma | tutkihallintoa.fi
Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2024 reilut 1,1 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja kolmelle maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen. Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi biokaasulaitoksiin, suuren kokoluokan aurinko- ja tuulivoimatuotantoon, merituulivoimaan, vihreään vetyyn ja pienydinvoimaan. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH, Do No Significant Harm).
