NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.Maisemanhoitoalue sijaitsee Sallan kunnassa Itä-Lapissa, Sallan kirkonkylästä 30 km pohjoiseen. Saijan kylämaisemaa hallitsevat harjujakso ja kylän läpi mutkittelevat vuolaat joet. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla Lapin ELY-keskuksen esityksestä.Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Saijan kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Sallan kunta on tukenut hanketta.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaSaijan maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma Kylä vuolaiden jokien äärellä, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon keinoista. Saijan kylä edustaa tyypillistä pohjoissuomalaista joenvarsiasutusta, jossa on myös rinneasutuksen piirteitä. Tihein asutus on keskittynyt jokirantojen korkeille harjanteille sekä Sarivaaran ja harjujen kupeeseen. Nykyinen Saijan kylä on muodostunut 1940–1950-lukujen jälleenrakennusajan rakennuksista sekä uudemmista tiloista ja pihapiireistä. Jälleenrakennusajan rakennukset ovat Saijalla hyvin aikakauttaan edustavia.Maisemanhoitoalue käsittää Saijan kylän lisäksi läheisiä joenvarsia sekä harju- ja vaara-alueita. Laajuudeltaan alue on 1 406 hehtaaria. Maanomistus on alueella lähes kokonaan yksityistä sisältäen aktiivisen metsätalouden piirissä olevia kiinteistöjä. Yksityisomisteisten maiden lisäksi alueella on muutamia Metsähallituksen hoidossa olevia metsämaakiinteistöjä. Suunnittelualueesta maatalousalueita on 187 hehtaaria, metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita 1018 hehtaaria, rakennettuja alueita 78 hehtaaria, soita ja soistumia 55 hehtaaria sekä vesialueita 68 hehtaaria.”Maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön rahoituksella. Käytännön maisemanhoitotoimien toteuttamiseksi on perustettu maisemanhoitotyöryhmä. Lapin ELY-keskus voi myöntää taloudellista tukea maisemanhoitotyöhön vuosittain resurssiensa puitteissa, esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman kautta”, kertoo suunnittelija Sanna Haapala Lapin ELY-keskuksesta.Mitä maisemanhoitoalueet ovat?Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa maakunnallisia ja valtakunnallisia maisemanhoitoalueita. Maisemanhoitoalueiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneutta sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta päättää ympäristöministeriö maakunnan liiton tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä.Lisätietojaerityisasiantuntija 
Martina Reinikainen
ympäristöministeriö
p. +358 295 250 484 
[email protected]ylitarkastaja
Marjut Kokko
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 380
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)suunnittelija
Sanna Haapala
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 105
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuore VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden kerrossala oli vuoden 2024 lopussa 180 miljoonaa neliömetriä ja osuus koko rakennuskannasta 45 prosenttia. Aikakauden rakennusten suuren määrän ja korjaustarpeen ajankohtaisuuden vuoksi erilaisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää saada tietoa.  Aikakauden rakennusten kohdalla esitetään usein kysymys, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Materiaalien kulutuksen ja ilmastopäästöjen kannalta selvitys antaa yksiselitteisen vastauksen: olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen. Vaikka uusi rakennus olisi erityisen energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensoimiseen kuluva aika on vuosikymmeniä tai jopa pidempi kuin uudisrakennuksen odotettavissa oleva elinkaari. Raskaiden, hiili-intensiivisten rakennusosien kuten betonin, hyödyntäminen korjaushankkeessa pienentää materiaalinkulutusta ja hiilijalanjälkeä purkavaa uudisrakentamista matalammiksi. Korjausrakentaminen ratkaisunaSelvityksen esimerkkitapaukset osoittavat, miten rakennettu ympäristö on sidoksissa aikansa yhteiskuntaan. Erityisesti 1970–1990-lukujen julkiset rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja palvelurakenteen muutoksista. Tuon ajan rakentamista ohjasivat esimerkiksi turvallisuuteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet, jotka nykyisinkin ovat osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen hyödyntäminen uudessakin tarkoituksessa säilyttää siihen liittyviä merkityksiä, käyttömahdollisuuksia sekä rakennusajan arkkitehtuuria.Hanke esittelee seitsemän kehittämishanketta, joille yhteistä on niiden ajankohtaisuus monissa kunnissa. Suurin osa modernista rakennuskannasta sijaitsee kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan uutta ja myös puretaan olemassa olevia rakennuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi tai tämän päivän vaatimusten täyttämiseksi. Mukana on myös purkukohde, joka kuvaa väestökehityksestä johtuvaa asuntotarpeen pienenemistä.  Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan uusia asuntoja. Uudisrakentamista vähähiilisempiä keinoja vastata kysyntään ovat olemassa olevien rakennusten laajentaminen tai käyttötarkoituksen muutokset. Peruskorjauksen yhteydessä lisäkerrosten rakentamisen aiheuttamat päästöt ovat 35 prosenttia uudisrakennuksen päästöistä. Toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamat päästöt ovat tätäkin vähemmän, 25 prosenttia.Viimeisen kymmenen vuoden aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 prosenttia. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 prosenttia uudisrakennusten materiaalimenekistä ja 30 prosenttia rakentamisen päästöistä. Jos korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen suhde onnistuttaisiin kääntämään toisinpäin, vähenisivät talonrakentamisen materiaalimenekki 25 ja päästöt 20 prosenttia.Ympäristöministeriö tilasi selvityksen VTT Oy:ltä, ja se rahoitettiin EU:n elpymisvälineen NextGeneration EU -varoista. VTT: Modernin rakennuskannan kestävä kehittäminen. Korjausvaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja kohteiden
kokonaisvaltainen arvottaminen (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Tutustu myös rinnakkaishankkeen Kestävä rakennettu ympäristö tiivistävään artikkeliin ”Miten tunnistaa rakennusten erilaiset arvot”LisätietojaAnnukka Lyra
erityisasiantuntija
p. +358 295 250 326
[email protected]Terttu Vainio
erikoistutkija
VTT
p. +358405080983
[email protected]

Tuore VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa ehdotetaan, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin. Korottamisen tavoitteena on helpottaa rakennushankkeiden toteuttamista. Lausuntoja voi antaa syyskuun loppuun saakka.Esitysluonnoksen mukaan opiskelija-asuntohankkeiden korkotukilainan enimmäisosuus korotetaan 95 prosentista 100 prosenttiin. Jokainen lainahakemus käsitellään kuitenkin erikseen, joten lainaan voi jatkossakin sisältyä omarahoitusosuus. Ehdotetut muutokset perustuvat Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämistä selvittäneen työryhmän suosituksiin. ”Uusille opiskelija-asunnoille on suuri tarve. Useilla paikkakunnilla on käynnissä hankkeita uusien opiskelija-asuntojen rakentamiseksi, tämä uudistus helpottaa niiden toteuttamista. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on rakentamisen pitkään jatkuneessa matalasuhdanteessa vahva roolinsa rakentamisen ylläpitämisessä,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Korkotukilainan hyväksyminen ja sen suuruus ovat hakemuskohtaisiaViranomaiset arvioivat, kuinka suuren osan hankkeen kustannuksista valtio tukee korkotukilainalla. Ympäristöministeriön yhteydessä toimiva Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus käsittelee korkotukilainaksi hyväksymistä koskevat asiat. Enimmäismäärän korotus mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen ilman erillistä avustustaPitkällä korkotukilainalla opiskelija-asuntoja tuottavat yleishyödylliset yhteisöt. Hankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen on aiemmin myönnetty erityisryhmien investointiavustusta.  Opiskelija-asuntojen tukemiseen ei ole taloudellisesti tiukassa tilanteessa mahdollista kohdentaa suoria avustuksia kuten aiemmin. Vuodesta 2025 alkaen investointiavustukset on kohdennettu ennen kaikkea pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten henkilöiden asumiskohteisiin. Lainan saaminen edellyttää, että rakennushanke täyttää tietyt ehdotKorkotukilainan saaminen edellyttäisi myös jatkossa, että asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön ja opiskelija-asunnoille on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla. Asunnoilta edellytetään, että niitä käytettäisiin opiskelijoiden vuokra-asuntoina vähintään 20 vuoden ajan.Valtion tuen ehtojen piirissä olevia opiskelija-asuntoja on yli 40 000. Niistä valtaosa sijaitsee korkeakoulupaikkakunnilla. Asunnoista 28 prosenttia sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Vuosina 2020–2024 opiskelijahankkeille hyväksyttyjen lainojen osuus kaikista korkotukilainoista oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Keskimäärin noin neljäsosalla opiskelijoista on mahdollisuus asua valtion tukemassa opiskelija-asunnossa.Lisätietoja Eemil Nuuttila
ministeri Multalan erityisavustaja
p.  p. 044 332 8332
[email protected]Matleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 332
[email protected]

Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa ehdotetaan, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin. Korottamisen tavoitteena on helpottaa rakennushankkeiden toteuttamista. Lausuntoja voi antaa syyskuun loppuun saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut valtakunnallinen seurantakatsaus. Katsaus osoittaa, että MAL-kaupunkiseudut ovat onnistuneet sopimusten avulla vahvistamaan elinvoimaansa ja kehittymään kestävään suuntaan.MAL-kaupunkiseudut ovat vetovoimaisia ja kasvavia kaupunkiseutuja, joilla asuu yli puolet suomalaisista. Asukkaiden arki on sujuvampaa, kun palvelut ja työpaikat ovat lähellä ja liikkuminen paikasta toiseen helppoa.”MAL-sopimukset ovat osoittaneet toimivuutensa Suomen suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion yhteistyön alustana. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on keskeinen vaikutus koko maan elinvoiman, sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamisessa. Seurantakatsaus osoittaa, että sopimuksilla on ollut vaikutusta kaupunkiseutujen kehitykseen. Tiedot pidemmän aikavälin kehityksestä rohkaisevat jatkamaan työtä hyvän arjen ja kasvun edellytysten eteen seuduilla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”MAL-sopimuksilla on edistetty juuri sitä, mitä pitääkin: sujuvaa arkea, järkevää liikkumista ja elinvoimaa ympäri Suomea. Seurantakatsaus osoittaa, että yhteistyötä kannattaa tehdä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Omahyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa ja jatkossa panoksille on saatava entistä enemmän vastinetta. Suomi tarvitsee vaikuttavia investointeja, jotka vahvistavat taloutta ja tervettä kasvua. Jatketaan siis yhdessä urakointia Suomen eteen”, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.Seurantakatsauksessa kuvataan, miten sopimuksille asetetut tavoitteet toteutuvat pidemmällä aikavälillä  vuodesta 2017 lähtien ja millaista kehitys on seurantaindikaattoreiden ja -mittareiden valossa. Indikaattoreiden perusteella voidaan seurata MAL-seutujen kehitystä yhteismitallisesti ja keskinäisesti vertaillen. Seurantakatsaus tehdään joka toinen vuosi.Asuntoja hyvien kulkuyhteyksien varrelle, joukkoliikenteen käyttö hyvällä tasollaAsuntoja on edelleen rakennettu kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta hyviin sijainteihin eli paikkoihin, joissa mahdollisuudet kestävien liikkumismuotojen käyttöön ovat hyvät ja arjen kannalta tärkeät palvelut löytyvät läheltä. Toisaalta on myös havaittavissa, että asuntoja on rakennettu 2020-luvulla myös haja-asutusalueille hieman aiempaa enemmän. Asuinrakentaminen väheni kokonaisuudessaan vuonna 2024.Kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla luontoa löytyy edelleen läheltä asutusta. Yli 90 prosentilla seutujen asukkaista on lähiluontoa 300 metrin säteellä kotoa. On kuitenkin huomioitava, että kaupunkiseutujen sisällä saattaa olla merkittäviä eroja erityyppisten viheralueiden saavutettavuudessa, vaikka saavutettavuus koko seudulla olisi suositusten mukaisella tasolla.Kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö on MAL-kaupunkiseuduilla melko korkealla tasolla, mutta seutujen välillä on paljon eroja. Näiden kulkutapojen osuutta on sovittu kasvatettavan edelleen. Joukkoliikenteen osalta koronapandemian vaikutuksista on toivuttu ja matkustajamäärät ovat pääosin palautuneet koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, osassa kaupunkiseutuja jopa sen yli. Henkilövahinko-onnettomuudet tieliikenteessä ovat vähentyneet kaikilla MAL-seuduilla.Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyy edelleen haasteita. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, mutta kehitys on ollut hidasta. Kansalliseen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen on edelleen matkaa. Asuinalueiden eriytyminen siten, että erilaiset sosioekonomiset, väestölliset ja etniset ryhmät keskittyvät tietyille alueille, on lisääntynyt viime vuosina MAL-kaupunkiseuduilla. Yksinelävien asunnottomien määrä on kääntynyt kasvuun, mutta perheellisten asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on pääsääntöisesti vähentynyt edelleen.MAL-sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen kehityksen, kasvun ja elinvoiman edellytyksiäMaankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio on solminut Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. Sopimusten tarkoituksena on edistää kaupunkiseutujen kehityksen, kasvun ja elinvoiman edellytyksiä. MAL-sopimuksilla edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja asuntotuotantoa.Valtakunnallisesta seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Seurantatiedon kokoamisesta ja raportoinnista vastaavat Suomen ympäristökeskus sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaindikaattorit on valittu yhteistyössä MAL-kaupunkiseutujen kanssa ja katsaus sisältää myös MAL-kaupunkiseutujen oman pohdinnan tuloksista. Liikkumisen raportoinnissa on hyödynnetty valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoja, kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisilta saatavia tietoja, Syken tuottamia alueellisia tietoja liikkumisen hiilidioksidipäästöistä sekä liikenneonnettomuusrekisterejä.Yhdyskuntarakenteen osalta on hyödynnetty eritoten valtakunnallista yhdyskuntarakenteen seurannan ruutuaineistoa (YKR) sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR).Seurantatiedot on koottu vuodesta 2017 lähtien, mikäli tiedot ovat saatavilla. Indikaattoreiden aikasarjat ulottuvat uusimpaan mahdolliseen saatavissa olevaan, valtakunnallisesti vertailukelpoiseen tietoon.Valtakunnallinen MAL-kupunkiseutujen seurantakatsaus 2025 | Valtioneuvoston julkaisuarkisto ValtoLisätietojaSuvi Anttila
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 029 5250 208
[email protected]Ruusa Degerman
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 004
[email protected]Edgar Pyhälä
erityisasiantuntija
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 211
[email protected]Maria Torttila
liikenneneuvos
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 237
[email protected]Maija Tiitu
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 695
[email protected]Maija Stenvall
erityisasiantuntija
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
p. 0295 346 033
[email protected]

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut valtakunnallinen seurantakatsaus. Katsaus osoittaa, että MAL-kaupunkiseudut ovat onnistuneet sopimusten avulla vahvistamaan elinvoimaansa ja kehittymään kestävään suuntaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta (INC 5.2) päättyivät perjantaina 15. elokuuta Genevessä, Sveitsissä. Yhteisymmärrystä muovisopimuksesta ei löydetty ja neuvottelut siirtyvät toistamiseen jatkoajalle.

YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta (INC 5.2) päättyivät perjantaina 15. elokuuta Genevessä, Sveitsissä. Yhteisymmärrystä muovisopimuksesta ei löydetty ja neuvottelut siirtyvät toistamiseen jatkoajalle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Ryhti-hanke on vuodesta 2020 alkaen osoittautunut tärkeäksi yhteistyön luojaksi ja rakennetun ympäristön tiedon digimuutoksen vauhdittajaksi. Ohjelmasta on tehty loppuarviointi, joka kannustaa jatkamaan työtä rakennetun ympäristön digitalisaation parissa vielä hankkeen loppumisen jälkeenkin.Ryhti-hankkeen tehtävänä on ollut vuosina 2020–2025 luoda perusta koko maan alueidenkäyttö- ja rakennustiedon digitaaliselle hyödyntämiselle. Rakennetun ympäristön digimuutoksen tavoitteena on tehdä tiedonhallinta mahdollisimman sujuvaksi ja yhdenmukaistaa tiedon käsittelyä valtakunnallisesti. Owal Group Oy:n tekemä loppuarviointi tarkastelee hankkeen toteutumista, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta sekä laatii suositukset hankkeen jälkeisille toimenpiteille.Loppuarvioinnin mukaan hankkeen eri osa-alueet ovat pääsääntöisesti onnistuneet. Viestintä on ollut selkeää ja ymmärrettävää sekä keskeisiä sidosryhmiä on tunnistettu laajasti eri yhteyksissä. Organisointia pidettiin erityisen onnistuneena suhteessa laajoihin, ja haastaviin tavoitteisiin sekä tiukkaan aikatauluun. Tietojärjestelmän kehittämisen ja lainvalmistelun välinen tiedonvaihto ja yhteistyö on pääsääntöisesti onnistunutta. Haastetta tuo hankkeen aikana kuntia kohtaan tarkentuneet vaatimukset.Hankkeen toteutusta tukee erityisesti tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä ja osaava henkilöstö.”Yhteistyö ympäristöministeriön ja Syken välillä on ollut Ryhti-hankkeen ytimessä alusta asti. On ollut hienoa nähdä, miten yhteinen tavoite rakennetun ympäristön tiedon parantamisesta on yhdistänyt osaamisemme ja vauhdittanut kehitystä”, kertoo hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen.”Tietopohjan ja tiedon saatavuuden paranemisen ohella merkittävä hyöty isosta valtakunnallisesta hankkeesta on ollut uusien yhteistyökanavien syntyminen ja alan toimijoiden entistä laajempi ja kiinteämpi verkottuminen. Näiden ansiosta rakennettuun ympäristöön liittyvää tietopohjaa on helpompi jatkossakin huoltaa ja kehittää”, kertoo hankepäällikkö Päivi Malmi.Ryhti-hankkeen jo valmistuneita tuloksiaRyhti-järjestelmän tekninen toteutus on valmis ja tietojärjestelmään voi jo toimittaa tietoja. Varsinaiset hyödyt ovat nähtävissä vasta sitten, kun järjestelmän tietosisältö on kattavampi.Tiivis yhteistyö alan toimijoiden kanssa on edistänyt hankkeen toteutumista. Toteutetut lainsäädännön muutokset ovat edellytys hankkeen toteutukselle.Hankkeessa on otettu merkittäviä edistysaskelia rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuudessa. Päällekkäinen tieto ja ristiriidat vähenevät. Haasteita ilmenee vielä voimassa olevien kaavatietojen muuttamisessa yhteentoimivaksi.Kumppanitestaushankkeet ovat olleet tärkeä tukimuoto kunnille ja edellytys sille, että kunnat voivat saavuttaa lainsäädännön edellyttämät valmiudet. Monilla kunnilla on kehittyneitä käytäntöjä ja järjestelmiä, joiden oppeja on tärkeää hyödyntää uuden, yhteisen toimintamallin ja valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisessa.Suosituksia rakennetun ympäristön tiedon digitalisaatiotyön vauhdittamiseksiArviointi esittää myös suosituksia hankkeen jälkeiselle työlle. Hankekauden jälkeen tulevaisuuden työtä voisi ohjata uusi visio, jonka pohjalta toimenpiteet ja resurssit voidaan suunnitella. Kunnat tarvitsevat jatkossakin tukea ja rahoitusta järjestelmän käyttöönottoa varten. Osana Ryhti-hanketta ja sen jälkeistä työtä tulisi pyrkiä varmistamaan, että EU-sääntely tukee Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa ja vauhdittaa digimuutosta. Suomi on ollut Euroopan ensimmäisiä maita, jotka ovat laajamittaisesti lähteneet edistämään rakennetun ympäristön digitalisaatiota.Arvioinnissa hyödynnettiin hankkeen suunnittelun ja seurannan dokumentaation lisäksi asiantuntijahaastatteluja ja -paneelia sekä osallistavia työpajoja, kuten kyselyä, joissa kuultiin keskeisiä sidosryhmiä.Ryhti-hankeRyhti-hankkeessa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa. Tätä varten luodaan laajassa yhteistyössä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.Ryhti-hanke kytkeytyy useisiin muihin, alan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa ovat mukana kunnat ja maakuntien liitot, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, järjestöt, tietojärjestelmätoimittajat, aluehallinto sekä keskeiset ministeriöt ja virastot.LisätietojaJuhana Rautiainen
ohjelmapäällikkö
[email protected]
puh. 029 525 0075Päivi Malmi
hankepäällikkö
Suomen ympäristökeskus (Syke)
[email protected]
puh. 029 525 1831Jenna Siltala
Owal Group Oy
[email protected]
puh. 044 098 0139

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Ryhti-hanke on vuodesta 2020 alkaen osoittautunut tärkeäksi yhteistyön luojaksi ja rakennetun ympäristön tiedon digimuutoksen vauhdittajaksi. Ohjelmasta on tehty loppuarviointi, joka kannustaa jatkamaan työtä rakennetun ympäristön digitalisaation parissa vielä hankkeen loppumisen jälkeenkin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 495 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2026. Summa on 240,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Valtaosa lisäyksestä (174,9 miljoonaa euroa) aiheutuu siitä, että Valtion asuntorahaston toiminta lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota.Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 21 prosenttia, ympäristön ja luonnonsuojelun 34 prosenttia sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 45 prosenttia.Säästöjä hallinnonalan toimintamenoihinTuottavuustoimenpiteitä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuvat muun muassa toimintamenoihin ja ympäristöhallinnon ohjaukseen sekä resursseihin. Uusia, kehysriihessä linjattuja tuottavuustoimia, joita ympäristöministeriön hallinnonalalle kohdennettiin 2,7 miljoonaa euroa, ei ole vielä sisällytetty vuoden 2026 budjettiesitykseen.Metso- ja Helmi-ohjelmiin, latausinfraan ja tutkimukseen esitetään lisäpanostuksiaYmpäristöministeriö ehdottaa lisäpanostuksia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sekä Helmi-elinympäristöohjelmaan. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojeluun esitetään 12 miljoonan euron lisäystä, mikä nostaisi METSO-ohjelmaan käytettävän rahoituksen 30,5 miljoonaan euroon vuonna 2026. Helmin toteuttamiseen esitetään 15,5 miljoonan lisäystä, yhteensä 44 miljoonaa euroa vuodelle 2026.Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteereistä maaliskuussa. Kaikista arvokkaimmat vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan maanomistajien tarjouksiin perustuen. Kiinnostus vapaaehtoiseen suojeluun on ollut suurta, ja kriteerien tultua voimaan myös suojelun tarjonta kasvaa.Helmi-ohjelman avustuksia ennallistamis- ja luonnonhoitohankkeisiin on tarkoitus laajentaa kuntien ja järjestöjen lisäksi myös yksityisiin maanomistajiin. Yksityismailla tehtäviä hankkeita tukemalla edistetään myös osaltaan ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.  Ennallistamisasetuksen toimeenpanoa tukevaan tutkimukseen esitetään miljoonaa euroa, luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon uusien menetelmien kehittämiseen miljoonaa euroa ja puhtaan siirtymän hankkeeseen miljoonaa euroa. Työkoneiden ja jakeluinfran vähäpäästöisyyden edistämiseen esitetään neljän miljoonan euron lisäpanosta, ympäristökriisien hallinnan, resilienssin ja huoltovarmuuden kehittämiseen kolmen miljoonan euron panostusta sekä ulkomerialueiden tutkimustiedon hyödyntämiseen viittä miljoonaa euroa.Asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin avustuksiin esitetään kymmentä miljoonaa euroa. Päivitetty EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että asuinrakennuksien latauspisteitä lisätään. Ympäristöministeriö on lähettämässä tätä koskevan asetusluonnoksen lausunnoille syksyn aikana. Direktiivi on pantava toimeen kansallisesti toukokuuhun 2026 mennessä.Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 1.–2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 22. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.Tiedote koskee ympäristöministeriön omaa talousarvioehdotusta. Kyseessä ei ole lopullinen päätös.Ympäristöministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotusValtiovarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi) LisätietojaTuula Pietilä
Talouspäällikkö
p. 0295 250 107
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 495 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2026. Summa on 240,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Valtaosa lisäyksestä (174,9 miljoonaa euroa) aiheutuu siitä, että Valtion asuntorahaston toiminta lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden edustajat neuvottelevat kansainvälisestä muovisopimuksesta Sveitsin Genevessä 5.–14.8. Neuvottelutilanne on hyvin haastava ja samalla poliittiset paineet sopimuksen aikaansaamiselle kasvavat. Myös haastava ulkopoliittinen tilanne on vaikeuttanut muovisopimusneuvotteluita.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelemiseksi. Neuvottelukomitean tulee laatia oikeudellisesti sitova sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä. Tavoitteena on lopettaa muovin aiheuttama ympäristön saastuminen.Genevessä pyritään löytämään yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Sopimus on tarkoitus hyväksyä diplomaattisessa konferenssissa loppuvuodesta 2025.Haastavimpina neuvottelukysymyksinä muovin tuotannon rajoittaminen ja sopimuksen toimeenpanon rahoitus Muovisopimuksen neuvottelut siirtyivät jatkoajalle loppuvuodesta 2024, kun Etelä-Korean Busanissa järjestetyissä neuvotteluissa ei saavutettu sopua. Genevessä neuvotteluja jatketaan neuvottelukomitean puheenjohtajan ehdotuksen pohjalta. Ehdotus kattaa muovin koko elinkaaren muovin tuotannosta ja tuotesuunnittelusta sen kulutukseen, kierrätykseen ja asianmukaiseen jätehuoltoon saakka. Ehdotus sisältää myös kaikille maille yhteisiä, sitovia velvoitteita.Muovisopimuksen neuvottelut osa globaalin kolmoiskriisin ratkaisupyrkimystäMuovisopimuksen neuvottelut ovat osa globaalin kolmoiskriisin – ilmastonmuutoksen, luotokadon ja saastumisen – ratkaisupyrkimystä.  Syynä muovisopimusneuvottelujen käynnistämiselle olivat muoviroskan maailman meriekosysteemeille aiheuttamat merkittävät ekologiset haitat. LisätietojaEemil Nuuttila
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 0443328332
[email protected]

YK-maiden edustajat neuvottelevat kansainvälisestä muovisopimuksesta Sveitsin Genevessä 5.–14.8. Neuvottelutilanne on hyvin haastava ja samalla poliittiset paineet sopimuksen aikaansaamiselle kasvavat. Myös haastava ulkopoliittinen tilanne on vaikeuttanut muovisopimusneuvotteluita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 26 hakijaa. Virka täytetään 1.1.2026 lukien tai sopimuksen mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.Vuoden 2026 alusta toimintansa aloittava Lupa- ja valvontavirasto on uusi, monialainen valtion virasto. Osastopäällikkö vastaa pääjohtajalle johtamansa osaston toiminnan tuloksellisuudesta, tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastojen ja toimintayksikön välisen yhteistyön edistämisestä osana viraston tuloksellisuutta.Ympäristöosasto hoitaa ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun, rakentamisen ja vesien- ja merenhoidon lupa-, ohjaus-, suunnittelu- ja valvontatehtäviä, vesitalousasioiden lupa- ja valvontatehtäviä, alueidenkäytön tukemis- ja valvontatehtäviä sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä tehtäviä ja muita ympäristön käyttämistä ja suojelua koskevia tehtäviä.Virkaa hakivatDuldin Frans  
Juhola Katariina                        
Kallio Tero       
Kanerva Juho 
Karjalainen Heli                        
Kauppinen Mikael                    
Korpi Juho       
Kuronen Matti                            
Laakkonen-Pöntys Karoliina                            
Lehikoinen Teemu                   
Liimatta Jonas                           
Liljeström Erik                            
Lipponen Harri
Marks Peter    
Muilu Tommi  
Murto Matti    
Oraluoma Mika                         
Poutiainen Ulla                          
Pulkkinen Tomi                          
Rajala Mari     
Rakemaa Anna                          
Ruuth Janne   
Saarenpää Heidi Tuulikki     
Savea Tarja     
Siikamäki Pirkko                       
Vuorinen NikoLisätietojaJuhani Damski
ympäristöministeriön kansliapäällikkö
029 525 0445
[email protected]

Uuden lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 26 hakijaa. Virka täytetään 1.1.2026 lukien tai sopimuksen mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokous kokoontuu 14.–23. heinäkuuta New Yorkissa. Kokouksessa arvioidaan vuosittain, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kuva: Cia Pak / UN PhotoPääministeri Petteri Orpo johtaa Suomen valtuuskuntaa kestävän kehityksen seurantakokouksessa (High-Level Political Forum on Sustainable Development, HLPF). Pääministeri Orpo esittelee 22. heinäkuuta Suomen kolmannen kansallisen maaraportin, jossa arvioidaan Suomen edistymistä vuonna 2015 sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamisessa.”Suomi on vankkumattomasti sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Olen ylpeä siitä, että Suomi on tänäkin vuonna, viidettä peräkkäistä kertaa, ykkössijalla SDG-indeksissä, joka arvioi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden suoriutumista kestävän kehityksen tavoitteissa. Tämä työ rakentuu pitkälle ylivaalikautiselle perinteelle koko yhteiskunnan osallistamisesta ja laajasta yhteistyöstä”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.Suomen maaraportin mukaan keskeisiä menestystekijöitämme ovat sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon panostaminen. Suomi on raportin mukaan monilta osin oikealla tiellä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mutta toimien jatkuva seuranta ja työn tehostaminen on tärkeää.Suomen maaraporttiin sisältyy jälleen sidosryhmien itsenäisesti laatima arvio Suomen kestävän kehityksen työn onnistumisista ja haasteista. Tällä kertaa riippumattoman sidosryhmäarvion laatimisessa ovat olleet kansalaisjärjestöjen lisäksi keskeisesti mukana yritysmaailman toimijat ja nuoret.Suomen valtuuskuntaan kuuluvat pääministerin lisäksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, ympäristöministerin poliittinen valtiosihteeri Mika Nykänen sekä edustajia julkisesta hallinnosta, yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä.Suomen kansallisen maaraportin esittelevät yhdessä pääministeri Orpon kanssa Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst ja Nuorten Agenda2030 -ryhmän edustaja Jenni Palukka. Raportin esittelyä voi seurata suorana lähetyksenä UN Web TV:ssä tiistaina 22. heinäkuuta.HLPF on Suomelle tärkeä tilaisuus osoittaa sitoutumisemme yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Samalla kokous tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita, käydä dialogia ja tuoda esille suomalaisia ratkaisuja.Vain murto-osa kestävän kehityksen tavoitteista etenee aikataulussa – Suomi korostaa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoutumistaYK:n pääsihteerin vuoden 2025 arvion mukaan vain 20 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista etenee aikataulussa. Lisäksi 15 prosenttia tavoitteista etenee maltillisesti oikeaan suuntaan. Noin puolessa kehitys on riittämätöntä, ja yli kolmasosa on pysähtynyt tai taantumassa.Vuoden 2025 HLPF:n teemana on kestävien, osallistavien, tieteeseen ja näyttöön perustuvien ratkaisujen edistäminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi siten, ettei ketään jätetä jälkeen. Kokouksessa tarkastellaan tänä vuonna erityisesti tavoitteita, jotka koskevat terveyttä ja hyvinvointia (SDG 3), sukupuolten tasa-arvoa (SDG 5), ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG 8), vedenalaista elämää (SDG 14) ja yhteistyötä ja kumppanuuksia (SDG 17).Suomi järjestää kokouksen aikana virallisen sivutapahtuman, joka keskittyy kestävään talouskasvuun ja sukupuolten tasa-arvoon. Suomi allekirjoittaa kokouksessa myös aiesopimuksen, jonka avulla edistetään kestävän kehityksen ratkaisuja paikallisesti (Partnership Platform on Localizing the SDGs). Kyseessä on Suomen, Italian ja UN-Habitatin yhteinen aloite, joka tukee valtioita ja kuntia konkreettisissa kestävän kehityksen toimissa ja yhteistyössä.LisätietojaJenny Haukka, tiiminvetäjä, yksikönpäällikön sijainen, YK:n kehityskysymysten yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 295 350 585Pääministerin ohjelma (20.-22.7.): Marja Koskela, pääministerin diplomaattiavustaja, VNK, puh. +358 295 160 978Sosiaaliturvaministerin ohjelma (14.-16.7.): Outi Kuivasniemi, kansainvälisten asiain neuvos, STM, puh. +358 2951 63117Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin ohjelma (17.-22.7.): Annika Lyytikäinen, erityisavustaja, OKM, puh. +358 295 330 073Ympäristöministerin poliittinen valtiosihteeri (21.-23.7): Annika Lindblom, kansainvälisten asiain neuvos, YM, puh. +358 295 250163Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)gov.fi
 Progress towards shared wellbeing of people and planet: Voluntary National Review 2025 FINLAND, Report on the Implementation of the 2030 Agenda for Sustainable DevelopmentSustainable Development Report 2025Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteetNuorten Agenda 2030

YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokous kokoontuu 14.–23. heinäkuuta New Yorkissa. Kokouksessa arvioidaan vuosittain, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Lähde: ym.fi