NordenBladet — Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi.Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toimeenpanoa.Yritykset edistävät työkoneiden sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttäTyökoneet muodostavat laajan ja monimuotoisen joukon erilaisia koneita, jotka on suunniteltu työkäyttöön. Green deal -sopimukseen sitoutumalla toimialan yritykset asettavat itselleen tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka edistävät työkoneiden sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttä.Ensimmäisellä sopimuskaudella sitoutuneet 16 yritystä onnistuivat muun muassa täyssähkökäyttöisten trukkien, nostinten ja pyöräkuormaajien osuuden lisäämisessä kalustossa.Työkoneiden käyttöajat ovat pitkiä, ja kanta uusiutuu hitaasti, joten päästövähennysten saavuttaminen vie aikaa. Siksi jatkokaudesta sopiminen oli tarpeellista. Uudella kaudella mukaan odotetaan uusia koneluokkia ja yrityksiä, mikä lisää sopimuksen kattavuutta ja parantaa sähköisten ja vähäpäästöisten työkoneiden tarjontaa Suomessa.”Päästöjen vähentäminen työkonealalla vaatii pitkäjänteistä työtä, ja siksi on erittäin tärkeää, että yritykset ovat entistä vahvemmin lähteneet mukaan tähän muutokseen. Yritysten omat sitoumukset vauhdittavat puhtaan teknologian käyttöönottoa. Kun kalusto kehittyy vähäpäästöisemmäksi, vaikutukset näkyvät paitsi ilmastossa myös ihmisten arjessa puhtaampana ilmana ja terveellisempänä työympäristönä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Uudet yritykset toivotetaan tervetulleeksiGreen deal -sopimus kutsuu lisää toimijoita mukaan puhtaaseen siirtymään. Yritysten lisäksi myös kaupunkeja on jo nyt mukana. 
Yhteistyö tiivistyy myös muiden green deal -sopimusten kanssa, kuten kysyntää lisäävän julkisten hankkijoiden päästöttömiä työmaita koskevan sopimuksen kanssa.Sidosryhmille tarkoitettu tilaisuus järjestetään 12.2.2026. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta ja ilmoittautuminen ympäristöministeriön sivuilta.Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ylläpitämä valtakunnallinen alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa ajantasaista tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta, tulevaisuudesta sekä kehittämistarpeista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Uusi verkkopohjainen kartta täydentää kehityskuvan tilanne- ja tulevaisuuskuvaa.Suomen ympäristökeskus on julkaissut koko Suomen kattavan tarinakartan maamme yhdyskuntarakenteen keskuksista ja niiden vaikutusalueista saavutettavuuden, työssäkäynnin sekä arkiliikkumisen näkökulmista. Keskusten määrittely perustuu julkisten ja yksityisten palveluiden kartoitukseen. Kartta tarjoaa tietoa maamme palveluverkon ja hallinnollisten aluerajojen arviointiin yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Paikkatietoaineistojen pohjalta on muodostettu hallinnollisista aluerajoista riippumattomia toiminnallisia aluekokonaisuuksia, joita verrataan nykyisiin kunta-, seutukunta- ja maakuntajakoihin. Tarinakartta tekee mahdolliseksi eri alueiden palvelutarjonnan ja vaikutusalueiden tarkastelun. Yleinen kehitys on, että väestö ja työpaikat keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, ja erityisesti laajenevalle Helsingin kaupunkiseudulle. Samalla valtaosassa maata väestö vähenee ja ikääntyy voimakkaasti. Nämä kehityskulut eriyttävät alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä asuntomarkkinoita. Kasvuseuduilla tarvitaan kasvun hallintaa ja väestötappioalueilla sopeutumista alhaisempaan kantokyykyyn.  Digitalisaation myötä monet toiminnot ovat paikkariippumattomia ja hoidettavissa tietoverkkojen kautta.  Fyysisten palveluiden väheneminen vaikuttaa keskusten palvelutarjontaan, minkä vuoksi palveluja haetaan entistä kauempaa. Monessa kuntakeskuksessa myös osa arjen peruspalveluista on poistunut. Tarinakartta: keskukset ja toiminnalliset vaikutusalueet (Suomen ympäristökeskus)Kaikki tarinakartan aineistot (Suomen ympäristökeskus)Alueidenkäytön kehityskuvaLisätietoja
Mika Ristimäki 
Johtava asiantuntija 
puh. 029 5250188 
[email protected] 

Ympäristöministeriön ylläpitämä valtakunnallinen alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa ajantasaista tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta, tulevaisuudesta sekä kehittämistarpeista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Uusi verkkopohjainen kartta täydentää kehityskuvan tilanne- ja tulevaisuuskuvaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Keskisuurten kasvukaupunkien verkoston ja valtion kumppanuudessa tartuttiin eripuolilla maata ajankohtaiseen tavoitteeseen saada tyhjiä ja vajaakäyttöisiä tiloja tehokkaampaan käyttöön. Taustatavoitteena oli vahvistaa kaupunkien elinvoimaa ja tarjota tiloja kulttuurin ja kansalaistoiminnan käyttöön.Uuden käyttötarkoituksen löytäminen vajaakäytössä oleville tiloille on mahdollista esimerkiksi erilaisten väliaikaisten käyttöjen sekä joustavien vuokraus- ja rahoitusmallien avulla. Lähtökohtana on tilojen turvallisuus käyttäjille. Esiin nousi myös ratkaisuja sisäilman laatupulmiin, esteettömyyden toteuttamiseen sekä suojeluarvojen säilyttämiseen muutoksissa. Kaupunkien ja valtion syksyisen työpajasarjan tuloksena syntyi raportti, joka kokoaa kaupungeissa jo käytössä olevia käytäntöjä tilankäytön tehostamiseksi. Ratkaisujen joukossa ovat selkeät tilapolitiikka ja prosessit, jotka saavat tukea kaupungin strategioista. Näin tuodaan näkyväksi myös se, missä tilojen käytön tuottama lisäarvo syntyy. Lisää yhteistyötä kaivataan niin kaupunkiorganisaatioiden sisällä kuin kaupungin eri toimijoiden välillä. Kaupungit valitsivat työskentelyyn ajankohtaisen kehityskohteen. Monet niistä ovat keskeisellä paikalla sijaitsevia vajaakäyttöisiä kiinteistöjä, joiden historia, arkkitehtuuri ja aiemmat käyttötavat voivat toimia inspiraationa uusille sisällöille, tapahtumille ja yritystoiminnalle. Kulttuuriympäristön ja rakennusten identiteetin vaaliminen rakentaa siten elinvoimaa ja ylpeyttä omasta kaupungista. Kumppanuus on osa hallituksen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta  Hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa kaupunkipolitiikkaa, joka rakentuu valtion ja kaupunkien välisen reilun kumppanuuden varaan. Tavoitteena on, että vahvoilla ja tasavertaisilla valtion ja kaupunkien kumppanuuksilla saadaan ratkottua erilaisia yhteisiä haasteita aiempaa tehokkaammin. Kumppanuuden tavoitteena on myös tarjota tilaa kokeiluille, joiden kautta voidaan löytää uusia ratkaisuja ja levittää hyviä käytäntöjä. Kasvukaupunkien verkostosta vajaakäyttöisten tilojen työhön osallistuivat Hämeenlinna, Hyvinkää, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi ja Salo. Verkostoon ovat liittyneet näiden lisäksi myös Kajaani ja Kokkola. ”Työpajojen myötä verkostolle syntyi konkreettinen lista keskeisistä kehityskohteista, joihin pureutuminen tukee kaupunkien elinvoimaponnisteluja, mahdollistaa vaikuttavan yhdessä kehittämisen ja luo samalla uudenlaisia mahdollisuuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa”, toteaa Markku Rimpelä, Hämeenlinnan strategiajohtaja ja verkoston ohjausryhmän puheenjohtaja. ”Syksyn työskentely on konkretisoinut valtakunnallista ongelmaa huomattavasti. On ollut ilahduttavaa nähdä, että tilojen saamiseen käyttöön on kaupunkien eri sektoreilla vahvaa tahtoa ja hyviä malleja. On saatu jäsennettyä toimintatapoja, joilla nykyistä paikkakuntien historiasta kertovaa rakennuskantaa saadaan valjastettua hyvään käyttöön”, kiittää ympäristöministeriön erityisasiantuntija Annukka Lyra. Työpajasarjan kokoava raportti on luettavissa työskentelyä fasilitoineen Motivan sivuilla. Työpajaraportti koostuu työpajoissa tehdyistä kirjauksista. Niitä ei ole jatkojalostettu tai käsitelty osallistuneiden tahojen virallisissa elimissä. Tyhjien tilojen potentiaali käyttöön – Hyviä käytäntöjä kasvukaupunkien ja valtion kumppanuustyöpajoista -raportti Motivan sivuilla Lisätiedot
Annukka Lyra
erityisasiantuntija
p.0295 250 326
[email protected]
 
Olli Maijala
neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 174
[email protected]Markku Rimpelä
Strategiajohtaja
p. 0400712219
[email protected]

Keskisuurten kasvukaupunkien verkoston ja valtion kumppanuudessa tartuttiin eripuolilla maata ajankohtaiseen tavoitteeseen saada tyhjiä ja vajaakäyttöisiä tiloja tehokkaampaan käyttöön. Taustatavoitteena oli vahvistaa kaupunkien elinvoimaa ja tarjota tiloja kulttuurin ja kansalaistoiminnan käyttöön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja.Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tuli 12. joulukuuta 2025 kuluneeksi kymmenen vuotta. Juhlavuoteen osui myös merkittävä hetki kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa: marraskuussa pidettiin YK:n ilmastosopimuksen 30. osapuolikokous. Ulkopoliittisen instituutin ja ympäristöministeriön laatimassa raportissa arvioidaan Pariisin sopimuksen vaikuttavuutta 2015–2025 ja tarkastellaan sen toimeenpanon keskeisiä haasteita tulevaisuudessa.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Leena Meri, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sekä ympäristöministeri Sari Multala haluavat selvittää, miten aiheettomiin valituksiin pystyttäisiin jatkossa puuttumaan.Aiheettomat valitusprosessit hidastavat toisinaan kaavoitusta, rakentamista ja kunnan kehittämistä. Joskus oikaisupyyntöjä ja valituksia saatetaan tehdä myös kiusaamistarkoituksessa.Hallitus vei huhtikuussa aiheettomien valitusten karsimisen vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmaan. Suunnitelmaan on kirjattu myös, että hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyjen aiheettomien valitusten maksuja nostetaan. Oikeusministeriö julkaisi esiselvityksen etukäteismaksusta tuomioistuimissa tammikuussa 2025. Etukäteismaksu nostaisi kynnystä tehdä aiheettomia valituksia, mutta merkitsisi myös tosiallisesti tuomioistuimeen pääsyn rajoittamista.Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö sekä asianomaiset ministerit lähtevät nyt yhdessä kartoittamaan kunkin toimialan lainsäädännön mahdollisuuksia ja keinoja puuttua aiheettomiin valituksiin ja oikaisupyyntöihin sekä arvioimaan niistä perittäviä maksuja. Selvityksen toteutustapaa, esim. virkavalmistelu tai selvitysmiehen asettaminen, pohditaan jatkovalmistelussa.– Etsimme yhdessä aiheettomien valitusten vähentämisen keinoja. Turhat valitukset kuormittavat oikeusjärjestelmää ja viivästyttävät asioiden käsittelyä, toteaa oikeusministeri Leena Meri.–  Ihmisten oikeusturvasta tulee pitää kiinni, mutta samalla on löydettävä keinoja puuttua selvästi väärin perustein tehtyihin aiheettomiin valituksiin, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.–  Valitusprosessit voivat viivästyttää rakennushankkeita ja investointeja merkittävästi, joten aiheettomia valituksia on saatava vähennettyä. Olen tyytyväinen, että selvitämme tähän uusia keinoja jo linjattujen lisäksi. Kevään aikana eduskuntaan etenevä alueidenkäyttölaki sisältää muun muassa asemakaavoituksen valitusoikeuden rajaamisen asianosaisiin, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Hanke aloitetaan virkavalmistelussa kartoituksella selvitystarpeista ja asiasta tiedotetaan sen edetessä. Tarkoituksena on saada selvitys valmiiksi vielä kuluvan hallituskauden aikana.

Oikeusministeri Leena Meri, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sekä ympäristöministeri Sari Multala haluavat selvittää, miten aiheettomiin valituksiin pystyttäisiin jatkossa puuttumaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi 1.2.2026 alkaen hyväksyä korkotukilainoja opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen siten, että laina voi kattaa enintään 100 prosenttia kustannuksista. Muutos koskee sekä uusia että käsittelyssä jo olevia korkotukilainahakemuksia.Korkotukilainan yleisten hyväksymisedellytysten lisäksi opiskelija-asunnoilta edellytetään, että opiskelijoilla on paikkakunnalla pitkäaikainen tarve asunnoille ja että asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön. Asuntotuotannon tukia ohjaavan käyttösuunnitelman mukaan pitkäaikainen asunnontarve kohdistuu erityisesti suurimpiin opiskelijakaupunkeihin, myös MAL-sopimusten (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten) ulkopuolella.Korkotukilainasta päätetään edelleen tapauskohtaisestiKorkotukilaina ei jatkossakaan automaattisesti kata kohteen kaikkia kustannuksia, vaan omarahoitusosuutta voidaan edellyttää. Voimaan tulevassa lainmuutoksessa korostetaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen velvollisuutta arvioida korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Tapauskohtaisessa harkinnassa arvioidaan myös hankekustannuksia ja asumiskustannuksia.Opiskelija-asunnoille 250 miljoonan euron valtuus vuodelle 2026Valtioneuvoston vuoden 2026 korkotuki- ja takauslainojen hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitelmassa on varattu opiskelija-asuntokohteille 250 miljoonan euron valtuus. Sen arvioidaan riittävän noin 1 750 opiskelija-asunnon rakentamiseen. Hankesivu: Opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksetKäyttösuunnitelma 2026: Valtion tukea erityisesti opiskelija-asuntojen rakentamiseen vuonna 2026Käyttösuunnitelma 2026 LisätietojaMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto
p. 029 525 0332
[email protected]

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi 1.2.2026 alkaen hyväksyä korkotukilainoja opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen siten, että laina voi kattaa enintään 100 prosenttia kustannuksista. Muutos koskee sekä uusia että käsittelyssä jo olevia korkotukilainahakemuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen tarve. Suurin osa valtuudesta kohdistetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelija-asuntoihin. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tuki paranee.Markkinaehtoisen asuntotuotannon ennustetaan vilkastuvan vuonna 2026. Koska rakentamisen suhdannetilanne on edelleen epävarma, on valtion tukemalla asuntotuotannolla tärkeä rooli suhdanteen tasaamisessa. Valtion tukeman asuntorakentamisen taso on edellisvuodet ollut korkea. Tänä vuonna asuntorakentamisen tukemiseen varattu käyttövaltuus on aiempaa pienempi, minkä vuoksi rahoitus on kohdennettava mahdollisimman vaikuttavasti.“Hallitus painottaa tänä vuonna erityisesti opiskelija-asuntojen rakentamista. Moni opiskelija haluaa asua nimenomaan opiskelija-asunnossa ja niillä on tärkeä rooli korkeakoulupaikkakuntien asuntotarjonnassa. Alkuvuodesta voimaan tuleva opiskelija-asuntojen tukijärjestelmän uudistus vahvistaa mahdollisuuksia lisätä asuntojen saatavuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille on oltava pitkäaikainen tarve. Käyttösuunnitelman mukaan valtion tukemassa asuntorakentamisessa on varmistettava, etteivät hankkeiden kustannukset nouse nopeammin kuin yleiset rakennuskustannukset. Valtion tukemien hankkeiden hyväksymisessä painotetaan kilpailutettavia hankkeita.Talousarviossa osoitettu 1,135 miljardin euron valtuus asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin osoitetaan suoraan valtion budjetista. Käyttövaltuudesta ohjataan 59 % tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen, 22 % opiskelijahankkeisiin, 13 % asumisoikeusasuntojen peruskorjaamiseen ja 6 % erityisryhmien hankkeisiin. Käyttövaltuutta voidaan kuitenkin joustavasti suunnata hakemusten määrän ja tukimuotojen kysynnän mukaan. Uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ei enää myönnetä korkotukilainaa, mutta perusparantamista tuetaan edelleen.Korkotukilainojen käyttövaltuudet on jaettu seuraavasti500 miljoonaa euroa tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotukilainalla250 miljoonaa euroa opiskelija-asuntojen rakentamiseen165 miljoonaa euroa vuokra-asuntojen perusparannukseen150 miljoonaa euroa asumisoikeustalojen perusparannukseen70 miljoonaa euroa erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen.Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen arvion mukaan käyttövaltuuksilla voidaan rakentaa noin 2 450 tavallista vuokra-asuntoa, 1 750 opiskelija-asuntoa ja 450 erityisryhmien asuntoa. Lisäksi voidaan perusparantaa yhteensä noin 4 900 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Erityisryhmien tuissa painotetaan vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asuntojaErityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Investointiavustukselle on talousarviossa vuodelle 2026 annettu 15 miljoonan euron määräraha. Erityisryhmien kohteista painotetaan edelleen vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita. Jos valtuutta riittää, investointiavustusta voidaan vuoden aikana myöntää erityisestä syystä muiden erityisryhmien kuten ikääntyneiden asumisen hankkeisiin. Ikääntyneiden vuokra-asuntoja on mahdollista rakentaa myös korkotukilainalla ilman investointiavustusta.Investointiavustuksen määrä arvioidaan hankekohtaisesti tarpeen mukaan. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvasta asumisesta, tuen saaminen edellyttää, että hyvinvointialue sitoutuu pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin.Vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan myös valtion täytetakauksellaVuoden 2026 valtion talousarviossa vuokra-asuntojen rakentamisen takauslainojen käyttövaltuus nostettiin 300 miljoonaan euroon. Kyseessä on rahoitusmalli, jossa valtio tuki rajoittuu täytetakaukseen. Takauslainoja voidaan hyväksyä alueille, joissa on tarve vuokra-asunnoille. Asunto-osakeyhtiöiden perusparantamisen takauslainoihin on varattu 100 miljoonaa euroa.Valtioneuvoston päätös: Korkotuki- ja takauslainojen hyväksymisvaltuuden ja erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisen käyttösuunnitelma vuodeksi 2026LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Sanna Hughes 
johtaja, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
p. 029 525 0071
[email protected]

Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen tarve. Suurin osa valtuudesta kohdistetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelija-asuntoihin. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tuki paranee.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut soveltamisoppaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltamisen tueksi. Opas yhtenäistää rakennusperintölain tulkintaa ja soveltamista.Rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia, eli rakennusperintölakia, käytetään erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä silloin, kun on tarpeen suojella erityisen arvokkaita sisätiloja. Rakennusperintölain mukaisia päätöksiä tekee Lupa- ja valvontavirasto, ja niillä on tähän mennessä suojeltu noin 400 kohdetta ja 2000 rakennusta. Ympäristöministeriö julkaisee oppaan yhtenäistämään tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä sekä turvaamaan rakennussuojelupäätösten yhdenmukaisuutta ja alueellista tasavertaisuutta. Se on tarkoitettu aluehallinnon, museoviranomaisten, kuntien ja muiden rakennusperintölain soveltamisen parissa toimivien käyttöön. Valtion aluehallinnon uudistus toi muutoksia myös rakennusperintölakiin. Rakennusperintölain mukaisista päätöksistä vastaa 1.1.2026 alkaen valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Rakennusperinnön säilyttämisen valvontatehtäviä hoitaa Lupa- ja valvontaviraston lisäksi Museovirasto. Uudet alueelliset Elinvoimakeskukset puolestaan vastaavat valtionavustuksista ja edistävät rakennusperinnön säilymistä.  Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Soveltamisopas tukee tätä tavoitetta tarjoamalla selkeän ja ajantasaisen ohjeistuksen rakennusperintölain soveltamiseen. Rakennusperintölain soveltamisopas (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto) Rakennussuojelu ympäristöministeriön verkkosivuillaLisätietoja  Reko Korhonen
Erityisasiantuntija 
Puh 0295 250 018 
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut soveltamisoppaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltamisen tueksi. Opas yhtenäistää rakennusperintölain tulkintaa ja soveltamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden asetuksen talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden hygieenisistä vähimmäisvaatimuksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille voi saattaa ainoastaan sellaisia vesilaitteistoissa käytettäviä tuotteita, joista ei siirry terveydelle haitallisia aineita juomaveteen tai muuhun ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen kuten pesu- ja suihkuvetenä käytettävään lämpimään käyttöveteen.Asetuksella pannaan täytäntöön EU:n juomavesidirektiivin vaatimuksia. Uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävien tuotteiden on täytettävä viimeistään vuoden 2032 lopussa EU:n yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset, joiden tavoitteena on torjua tuotteista veteen siirtyviä epäpuhtauksia ja siten vahvistaa ihmisten terveyden suojelua koko Euroopassa. Tuotteiden hygieniaa koskevien vaatimusten täyttyminen on jatkossa testattava Lupa- ja valvontaviraston hyväksymässä arviointilaitoksessa. Hyväksymisen edellytyksenä on, että laitos on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston yhteydessä toimivan FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima kansainvälisten standardien ja EU-säännösten mukaisesti. Hyväksynnän jälkeen Lupa- ja valvontavirasto valvoo arviointilaitosten toimintaa.Pitkä siirtymäaika antaa joustoa muutoksilleAsetuksella selkeytetään myös uusien vaatimusten siirtymäkautta koskevia menettelyjä, ja pitkä siirtymäaika antaa toimijoille aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin. Nykyisin käytössä olevia talousveden kanssa kosketuksissa olevia rakennustuotteita, joilla on asetuksen mukainen kansallinen vaatimustenmukaisuustodistus, voidaan käyttää vesilaitteistoasennuksissa koko siirtymäkauden ajan eli vuoden 2032 loppuun asti. Tämän jälkeen markkinoille voi saattaa ja vesilaitteistoasennuksissa käyttää ainoastaan EU-sääntelyn mukaisia tuotteita.Kotitalouksille tai talousvettä toimittaville laitoksille muutoksesta ei arvioida aiheutuvan lisäkustannuksia, koska ennen siirtymäajan päättymistä asennettuja tuotteita ei tarvitse vaihtaa uusien säännösten mukaisiksi. Tuotteiden valmistajille muutos merkitsee tarvetta kehittää uusia tuotteita EU:n yhdenmukaisten hygieniavaatimusten mukaisiksi ja testauttaa tuotteet vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksessa EU-säännösten mukaisesti. Pitkällä aikavälillä kiristyvät vaatimukset voivat siten lisätä rakennustuotteiden hintaa. Hygieenisten vaatimusten lisäksi myös tuotteiden olennaisten teknisten vaatimusten tulee täyttyäJuomavesidirektiiviin perustuvat säännökset koskevat vain tuotteiden hygieenisiä eli ihmisten terveyteen vaikuttavia vaatimuksia. Näiden lisäksi vesilaitteistoasennuksissa käytettävien tuotteiden on täytettävä kansalliset olennaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat esimerkiksi messinkiseoksia. Myös jatkossa vesilaitteistoasennuksissa käytettävien messinkiseoksia sisältävien tuotteiden on täytettävä mm. sinkinkatoa kestävät vaatimukset korroosion ja vesivuotojen ehkäisemiseksi. Tuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista säädetään rakentamislaissa (751/2023) ja ympäristöministeriön asetuksilla. Asetus tuli voimaan 22.12.2025. Sen keskeisiä säännöksiä sovelletaan 31.12.2026 alkaen, ja tuotteita koskevien vaatimusten siirtymäaika päättyy 31.12.2032.Lisätietoja Tuotteiden hygieeniset vaatimukset: neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, [email protected], puh. 0295 163 315,Tuotteiden olennaiset tekniset vaatimukset:hallitussihteeri Kirsi White, [email protected], puh. 0295 250 264erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, [email protected], puh. 0295 250 027
 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden asetuksen talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden hygieenisistä vähimmäisvaatimuksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille voi saattaa ainoastaan sellaisia vesilaitteistoissa käytettäviä tuotteita, joista ei siirry terveydelle haitallisia aineita juomaveteen tai muuhun ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen kuten pesu- ja suihkuvetenä käytettävään lämpimään käyttöveteen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Urjalan kunta pyytää lupaa Kukkaismäen tilan lunastamiseksi Urjalan kunnassa.Yleistiedoksianto: Urjalan kunnan lunastuslupahakemus tilalle Kukkaismäki, 887-436-8-21, Urjalan kunnassaUrjalan kunta on ympäristöministeriöön 17.11.2025 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n nojalla lunastuslupaa 0,2300 hehtaarin suuruisen tilan Kukkaismäki, kiinteistötunnus 887-436-8-21, lunastamiseksi Urjalan kunnassa.Ympäristöministeriölle osoitetut muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriölle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta (Hallintolaki 434/2003, 62§).Muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä pyydetään mainitsemaan ympäristöminiteriön diaarinumero VN/24517/2025.Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.Hakemusasiakirjat karttoineen ovat asianosaisten nähtävillä 23.2.2026 saakka viraston aukioloaikoina Urjalan kunnan teknisessä palvelukeskuksessa, Tampereentie 6, 31760 Urjala, sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10, 00170 Helsinki.Hakemuksen voi pyytää nähtäväkseen ympäristöministeriön kirjaamosta sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse +358 029 525 0300. Asian diaarinumero on VN/24517/2025.
Lisätietoja
Maaret Stenström
ympäristöneuvos
p. 0400 143 940
[email protected]

Urjalan kunta pyytää lupaa Kukkaismäen tilan lunastamiseksi Urjalan kunnassa.

Lähde: ym.fi