NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu verkossa maanantaina 25. tammikuuta 2021 alkaviin Maailman talousfoorumin (World Economic Forum WEF) Davos Agenda -keskusteluihin. Harakka puhuu torstaina 28. tammikuuta pidettävässä paneelissa, jonka aiheena on tietovarantojen avaaminen.Ministeri Harakka käsittelee puheenvuorossaan tiedonkeruun hyötyjä esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.– Digitaalisten ratkaisujen parempi hyödyntäminen edellyttää yhä suurempia määriä yksilöitä koskevaa dataa. Tietovarantojen käyttämisen tulee ehdottomasti perustua luottamukseen ja läpinäkyvyyteen. Ne ovat avaintekijöitä tiedon vapaaehtoisen jakamisen edistämisessä, Harakka toteaa.Harakka korostaa vaatimuksen luottamuksesta olevan sitä tiukempi, mitä henkilökohtaisempaa tietoa jaetaan.Viikon kestävä Davos Agenda kokoaa yhteen kansainvälisesti merkittävät poliittiset päättäjät, liike-elämän johtajat, tieteen tekijät, toimittajat sekä muiden alojen osaajat pohtimaan yhdessä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin.Suomessa on suunnitteilla parhaillaan myös WEF:n sivutoimipaikan perustaminen, josta ministeri Harakka keskustelee helmikuussa Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.Ministeri avaa Intiassa pidettävän 5G-verkkotapahtumanMinisteri Harakka pitää torstaina myös avauspuheen intialaisen Tech Mahindran järjestämässä 5G NXt of Everything -virtuaalitapahtumassa.Tech Mahindra on kiinnostunut 5G- ja 6G-mahdollisuuksista Suomessa. Business Finland ja Tech Mahindra allekirjoittivat 21.11.2019 aiepöytäkirjan, joka liittyy Tech Mahindran suunnitelmaan perustaa 5G/6G-innovaatiolaboratorio Suomeen. Se allekirjoitettiin ministeri Harakan vieraillessa Intiassa 2019. – 5G-teknologia vaatii nykyistä vahvempia turvallisuutta koskevia toimenpiteitä. Meidän on pystyttävä reagoimaan nopeammin kyberturvallisuuden uhkiin tiiviissä yhteistyössä teleyritysten kanssa. Uusien uhkien tunnistaminen ja niistä varoittaminen perustuu laajaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Siksi meidän täytyy jatkaa maailmanlaajuista keskustelua 5G:stä ja verkkoturvallisuudesta, ministeri Harakka sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa kaksivuotista hanhipeltohanketta. Tavoitteena on käynnistää hanhipeltojen suunnittelu, perustaminen, seuranta ja tutkimus Pohjois-Karjalassa Tohmajärven, Kiteen, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun kunnissa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen työt käynnistyvät heti.Hankkeessa pilotoidaan hanhipeltojen toteutustapoja, sekä tutkitaan hanhipeltojen toimimista ja järjestetään niiden seuranta. Yhtenä selvitettävänä kysymyksenä on hanhipeltojen toteutustapojen yhteensopivuus kilpailulainsäädännön, eli valtiontukisääntelyn sekä EU:n maatalouslainsäädännön kanssa. Hanhipeltojen perustaminen edellyttää alueellista suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä viljelijöiden, tutkijoiden, hallinnon kesken. Ensimmäiset pilottipellot pyritään toteuttamaan jo tänä kesänä.Tavoitteena on, että hanhipeltokohteet valitaan mahdollisimman avoimesti ottaen huomioon viljelijöiden yhdenvertainen kohtelu. Jo ennen hankkeen käynnistämistä Luonnonvarakeskus järjestää kyselyn hankealueen maanomistajille halukkuudesta osallistua hanhipeltotutkimushankkeeseen. Näin kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus tarjota omia alueitaan mukaan hankkeeseen.Hankkeen taustalla hanhityöryhmän ehdotuksetMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö ja -ilmastoministeri Krista Mikkonen asettivat kesäkuussa 2020 yhteisen valkoposkihanhityöryhmän. Ryhmän toimikausi oli elokuun loppuun saakka. Hanhinyrkiksi kutsutun työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä tarvittavista toimenpiteistä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi.Työryhmän mukaan valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja vahinkojen vähentäminen tulee perustua kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. Ratkaisu koostuu hanhipelloksi varatuista alueista, joilla linnulla on mahdollisuus ruokailla rauhassa sekä alueista, joilta hanhet pyritään karkottamaan. Työryhmä ehdottaa useita vaihtoehtoisia toteutustapoja lintupeltojen perustamiseksi. Käynnistyvässä hanhipeltohankkeessa saadaan tietoa työryhmän ehdotusten toteuttamiskelpoisuudesta.Hanke on jatkoa maatilatalouden kehittämisrahastolla (Makera) rahoitetulle Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ennaltaehkäisy -hankkeelle, jonka Luonnonvarakeskus toteuttaa vuosina 2019–2022.Hanhityöryhmän raportti (ym.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevään 2021 budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on kuitenkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Kotitalousvähennystä pidetään erinomaisena keinona lisätä työpaikkoja palvelualoilla sekä vähentää veronkiertoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei kuitenkaan merkittävästi edistä kumpaakaan näistä tavoitteista. Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille.Kotitalousvähennys ei juurikaan vaikuta kulutustottumuksiinTutkimuksessa tarkastellaan laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.”Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa kuluttaneet palveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.”Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän mitä suuremmat tuloverot ovat, joten se hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia.Kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia ei tunneta hyvinKotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy myös osaksi sillä, etteivät kuluttajat tunne kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Osana tutkimusta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.”Kotitalousvähennysilmoituksista ilmeni, että moni hakija ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin mitä voisivat. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein”, sanoo tutkija Sami Jysmä PT:ltä.Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.”Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta”, kertoo tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta.’Kotitalousvähennyksen vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen’ -tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoaLisätietoa: Jarkko Harju, VATT, p. 040 304 5507, [email protected]
Tuomas Kosonen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 040 940 2336, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hilma -verkkopalveluun (hankintailmoitukset.fi) on julkaistu uusia toiminnallisuuksia, jotka tehostavat julkisen sektorin hankintayksikköjen ja tarjoajien toimintaa, sekä lisäävät hankintamenettelyjen läpinäkyvyyttä. ”Yhteistyö hankintayksiköiden ja tarjoajien kanssa on ollut todella positiivista. Molemmat ryhmät ovat innostuneesti osallistuneet syksyn 2020 aikana käyttäjätestauksiin ja olemme panostaneet Hilman käyttäjien kuunteluun uusia toiminnallisuuksia kehittäessämme,” sanoo Hanselin palvelupäällikkö Tiina Luoma.Jatkossa hankintayksiköt voivat tehdä tarjouspyyntöjä ja vastaanottaa tarjouksia sähköisinä dokumentteina. Tämä mahdollistaa tarjousten vastaanottamisen myös sellaisille hankintayksiköille, joilla ei ole käytössään kaupallista, sähköistä kilpailutusjärjestelmää. Hilman yhteyteen on myös rakennettu yhteinen eurooppalainen ESPD-asiakirja (European Single Procurement Document), jotta pienet hankintayksiköt voivat täyttää komission velvoitteen sähköisestä ESPD-asiakirjasta. ESPD-asiakirjan avulla tarjoajat vakuuttavat, että tarjoajan poissulkuperusteita ei ole, ja että hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset täyttyvät. Tarjoajan on myös mahdollista käyttää samaa asiakirjaa useammissa eri hankintamenettelyissä, kun asiakirjan sisältämien tietojen voimassaolo on kertaalleen vahvistettu. Palveluun on tehty useita muita parannuksia muun muassa hakuvahtiin ja valinta-apuriin. Valinta-apuri ohjaa entistä enemmän käyttäjää esimerkiksi päättelemällä hankinnan arvioidun kokonaisarvon perusteella, ylittääkö hankinta EU- tai kansallisen kynnysarvon, ja ohjaa automaattisesti oikealle lomakkeelle. Hakuvahtia on parannettu tarjoajien toiveesta siten, että se ryhmittelee samaan sähköpostiin kaikki hakuvahdit sekä näyttää ostajan nimen. Nyt Hilmassa on myös mahdollista hakea yrityksen tiedot suoraan yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:stä. Hilman kehitys osana Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa jatkuu. Palvelun kehitys on avointa ja sitä toteutetaan säännöllisen käyttäjäpalautteen ja -testauksen pohjalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa 22. tammikuuta sekä rajaliikenteen että testaamis- ja karanteenisuositusten kiristämisestä. Näillä toimilla pyritään torjumaan koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen sekä virusmuunnoksen leviäminen Suomessa. Yleistyessään uusi virusmuunnos voi aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian.Sisä- ja ulkorajapäätösten kiristyksetSisärajavalvontaa jatketaan 25. helmikuuta saakka. Maahantulo työssäkäynnin perusteella rajoitetaan vain välttämättömään. Sisärajoilla sallitaan työmatkaliikenteenä vain huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön työmatkaliikenne ja tiettyjä erikseen mainittuja erityisryhmiä. Maahantulo sallitaan asiaan liittyvällä työnantajan täyttämällä lomakkeella. Tiettyjen erityisryhmien on mahdollista saapua maahan. Erityisryhmät kattavat muun muassa kulttuurin, urheilun ja elinkeinoelämän. Elinkeinoelämän osalta tällaisia tehtäviä ovat erityisesti toimialan elpymisen, uuden kasvun, alueellisen talouden tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi välttämättömät tehtävät.Rajayhteisöihin kuuluvien asukkaiden erivapaudet lakkautetaan. Rajakuntien asukkaiden vapaa oikeus asioida naapurivaltion puolella lakkaa. Rajanylityksiin myös palaa karanteenisuositus.Sukulaisen määritelmää tiukennetaan sisä- ja ulkorajapäätöksissä. Jatkossa rajaus kattaa seuraavat perheenjäsenet: puoliso (myös avopuoliso ja seurustelusuhde), lapsi, vanhemmat, appivanhemmat ja isovanhemmat. Lisäksi Imatran rajanylityspaikka suljetaan henkilöliikenteeltä. Tavaraliikenne jatkuu normaalisti. Lapissa länsi- ja pohjoisrajan rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin voi tulla henkilöliikennettä koskevia muutoksia.Päätökset tulevat pääosin voimaan 27. tammikuuta klo 00.00.Sisärajavalvonnan palauttaminen ei vaikuta perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen, jonka mukaan Suomen kansalaisella on oikeus saapua maahan ja poistua maasta, ellei hänen matkustusoikeuttaan ole rajoitettu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 22. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia kiristetään Suomessa. Uudet rajoitukset tulevat voimaan 27.1. ja ne ovat voimassa 25.2. asti. Muutoksilla pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä. Suomen tautitilanne eroaa huomattavasti muista Schengen-maista, näin ollen matkustajien myötä syntyvä riski virusmuunnosten leviämiselle Suomessa on merkittävä.Sisärajoilla sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenneSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. 27.1. alkaen Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista Schengen-maista. Sisärajan kautta saapuvassa työmatkaliikenteessä sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne Suomeen. Henkilö ei voi itse määrittää työmatkansa välttämättömyyttä.  Välttämättömäksi katsotaan yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä.  Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää listaa, jossa on määritetty nämä yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt. Listan mukainen kriittinen työtehtävä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita maahanpääsyä. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi. Maahan voi tulla välttämättömästä syystäMaahantulo on edelleen sallittua terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstölle (mukaan lukien ensihoito) sekä vanhustenhuollon ammattihenkilöstölle työtehtävissään; tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstölle työtehtävissään, sekä viranomaisille välttämättömissä virkatehtävissä, diplomaateille, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstölle, sotilashenkilöstölle ja avustusjärjestöjen henkilöstölle työtehtävissään sekä kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvien valtioiden edustajille ja kansainvälisten järjestöjen työhön osallistuville henkilöille.Rajayhteisöön kuuluminen ei ole enää peruste maahantulolleAiempaa päätöstä muutetaan myös niin, että Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöön kuuluminen ei ole enää peruste maahantulolle. Käytännössä tämä koskee vain muita kuin Suomen kansalaisia. Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat voivat edelleen ylittää rajan perustuslain nojalla. Ulkorajavalvonnan rajoitusten voimassaoloa jatketaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. 7.1. tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketaan 25.2. asti. Päätöstä muutetaan 27.1. alkaen niin, että ulkorajaliikenteen rajoitukset poistetaan Etelä-Korean asukkailta Etelä-Koreasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Karanteeni- ja testaussuositukset tarkistettava ennen matkaaSuomeen saapuvan matkustajan pitää ottaa huomioon Suomen karanteeni- ja testaussuositukset. Nämä terveysturvatoimet ohjeistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tietoa löytyy myös Finentry-palvelusta.Rajavartiolaitos opastaa rajanylitysliikenteestäRajavartiolaitos neuvoo kansalaisia rajanylitysliikenteestä puhelimitse ja sähköpostitse. Palvelua on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi klo 8-16 välisenä aikana numerossa 0295 420 100. Neuvontaa on saatavilla myös viikonloppuna 23.1.-24.1.2021 klo 8-16.Kysymyksiä voi myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected]HUOM! Ohjeet päivitetään viranomaisten verkkosivuille 27.1. mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen enimmäissaantoarvio EU:n elpymisvälineestä on laskenut aiemmin arvioidusta.”Lopullinen määrä kuitenkin selviää vasta kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys viime ja tänä vuonna. Tärkeää on, että voimme kohdentaa rahaa niin, että koko Suomi hyötyy”, toteaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua. Ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä. Elpymisväline jakaantuu kuuteen ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan selkeästi suurin. RRF sisältää 312,5 miljardia euroa avustuksia ja 360 miljardia euroa lainoja (kaikki summat vuoden 2018 hinnoin).EU-johtajat sopivat Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020, että RRF:n avustukset myönnetään seuraavasti:70 prosenttia myönnetään vuosina 2021–2022 (noin 218,8 miljardia euroa). Jakoperusteena ovat komission toukokuisen RRF-asetusehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden elintaso, väestömäärä ja vuosien 2015–2019 työttömyysaste. Tämä saanto-osuus ei enää muutu.30 prosenttia myönnetään vuonna 2023 (noin 93,8 miljardia euroa). Jakoperusteena ovat jäsenvaltioiden elintaso ja väestömäärä. Lisäksi kriteerinä on talouskehitys vuosina 2020 ja 2021 (vuonna 2020 todetulla reaalisen bruttokansantuotteen menetyksellä ja vuosina 2020–2021 todetulla kumulatiivisella reaalisen bruttokansantuotteen menetyksellä).  Tämä saanto-osuus on vielä epävarma.Myös Suomi piti neuvotteluissa tärkeänä, että koronakriisin suorat taloudelliset vaikutukset ohjaisivat tuen kohdentumista RRF-välineessä.Vuonna 2023 myönnettävien avustusten jakoperusteet vahvistetaan kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Ne perustuvat EU:n tilastokeskuksen Eurostatin toteumatietoihin bruttokansantuotteen kehityksestä. Laskelmat RRF-välineestä maksettavan 30 prosentin osuudelle avustuksista perustuvat tässä vaiheessa ennusteisiin talouskehityksestä. Suomen enimmäissaantoarvion muutokset liittyvät siten nimenomaisesti vuonna 2023 myönnettäviin avustuksiin.Komissio on päivittänyt arvioitaan jäsenvaltioiden RRF-välineen avustusten enimmäissaannosta kesä- ja syysennusteidensa perusteella. Suomi valmistelee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa eli kestävän kasvun ohjelman sen perusteella, mitä komisiso arvioi enimmäissaannoksi syysennusteensa perusteella.RRF-välineen saantoarvio on kehittynyt seuraavasti:Toukokuun 2020 lopussa julkaistussa RRF-asetusehdotuksessa Suomen saanto olisi noin 2,2 miljardia euroa.Komissio arvioi syyskuussa kesäennusteensa perusteella, että Suomen enimmäissaanto olisi 2,3 miljardia euroa (70 prosentin osuus 1,55 miljardia euroa, 30 prosentin osuus 782 miljoonaa euroa).Komission syysennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Suomen saannoksi tulisi 1,9 miljardia euroa (70 prosentin osuus 1,55 miljardia euroa, 30 prosentin osuus 385 miljoonaa euroa). Muutokset enimmäissaantoarvioissa johtuvat muutoksista komission ennusteissa. Kesäennusteessa komissio arvioi, että EU:n talous kasvaa -8,3 prosenttia vuonna 2020 ja 5,8 prosenttia vuonna 2021. Suomen kasvuksi arvioitiin -6,3 prosenttia vuodelle 2020 ja 2,8 prosenttia vuodelle 2021. Syysennusteessa komissio arvioi, että EU:n kasvu on -7,4 prosenttia vuonna 2020 ja 4,1 prosenttia vuonna 2021. Suomelle bruttokansantuotteen muutokseksi ennustettiin -4,3 prosenttia vuonna 2020 ja 2,9 prosenttia vuonna 2021.Suomi arvioi, että muut elpymisvälineestä rahoitettavat ohjelmat tuovat yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Suomen saantoarvio elpymisvälineenavustuksista on tämän hetken arvion mukaan kokonaisuudessaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Summa muuttuu toteutuvan talouskehityksen mukaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kutsunut erityisavustajakseen Teppo Säkkisen. Säkkinen aloitti tehtävässään vuoden alussa.Teppo Säkkinen siirtyy Mika Lintilän erityisavustajaksi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustajan tehtävästä, jossa hän toiminut vuodesta 2018 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kehitysyhteistyöjärjestöissä, eduskunta-avustajana ja toimittajana sekä toiminut Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana.Säkkinen avustaa elinkeinoministeriä erityisesti energia-, ilmasto- ja aluekehitysasioissa. Säkkinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja kotoisin Rovaniemeltä.Ministeri Lintilän erityisavustajina jatkavat työtään erityisavustajat Jenny Hasu ja Antti Siika-aho. Lintilän valtiosihteerinä toimii Kimmo Tiilikainen sekä keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä Anna-Mari Vimpari.Säkkinen jatkaa ministeri Lintilän erityisavustajan tehtävien ohella myös maa- ja metsätalousministeri Lepän avustamista erikseen sovituissa tehtävissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuomioistuimissa käsitellään vain harvoin asioita, jotka koskevat oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Vastuun laajasta soveltamisalasta huolimatta lähes 90 % kaikista yhteisösakoista on ollut työturvallisuusrikoksia. Tilannetta ja kehittämisajatuksia siihen esittää oikeustieteen tohtori, oikeusneuvos Jussi Tapani tuoreessa raportissa.Yhtenä syynä oikeushenkilön rangaistusvastuun vähäiseen käyttöön on ollut se, että rikosoikeudellinen vastuu hahmotetaan vahvasti yksilön vastuuna. Tällöin oikeushenkilöiden vastuu jää helposti taka-alalle.
Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajempaa käyttöä työturvallisuusrikoksissa taas näyttää selittävän ennen kaikkea aluehallintoviraston merkittävä panos näiden asioiden selvittämisessä.
Rangaistusvastuu mahdollistaa yhteisösakot
Rikoslaissa säädetty oikeushenkilön rangaistusvastuu antaa mahdollisuuden tuomita yhteisösakkoja rikoksesta, joka on tehty yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön toiminnassa. Kokonaisuus kattaa yli sata rikostyyppiä, muun muassa monet talous- ja ympäristörikokset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut 22. tammikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS) sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä (TYKS) pyytämänsä selvitykset niiden erityisvastuualueilla olevien covid-19-rokotteiden määristä. Ministeriö on tyytyväinen saamiinsa selvityksiin ja niiden perusteluihin.HUSin ja TYKSin selvityksistä käy rokotteiden jakeluun liittyvien lisätietojen lisäksi ilmi, että erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireillä ja kunnilla on selkeät suunnitelmat rokotteiden jakelusta tulevina viikkoina.”Kiitämme sairaanhoitopiirejä hyvistä selvityksistä. Niiden myötä saimme kehittämisehdotuksia rokotteiden määristä käytävään keskusteluun. Tämä oli selvityksen tavoitekin. Nyt pystymme paremmin yhdessä käymään keskustelua valtakunnallisesta rokotusten etenemisestä ja sen haasteista”, toteaa osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.Selvitysten mukaan erityisvastuualueella rokotteet sijaitsevat useassa pisteessä sairaanhoitopiireissä ja suurissa kaupungeissa. HUS ja TYKS selventävät, että tiettyyn päivään sidottu varastotieto ei kerro, kuinka paljon varastosta on jo suunniteltu annettavaksi eteenpäin lähimmän viikon aikana ennen seuraavan rokote-erän saapumista. Suuriakin määriä rokotteita voi olla jo menossa jakoon kuntiin, vaikka varastosaldo näyttäisi muuta. Rokote-erät ovat siten jo sidottuja eikä niitä silloin voida jakaa uusiin kohteisiin.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkuperäisessä rokotteiden jakelua koskevassa ohjeessa sairaanhoitopiireille kehotettiin varastoimaan puolet covid-19-rokotteista toista rokotusta varten. Sittemmin ohjetta muutettiin niin, että kaikki saapuneet rokotteet pitää käyttää saman tien. Samaan aikaan rokotteen valmistajalta tuli tieto siitä, että lähiviikkoina maahan saapuvat erät ovat pienemmät kuin alun perin oli luvattu. Tämä on jouduttu ottamaan huomioon jakeluja suunniteltaessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi