NordenBladet — Euroopan avaruusjärjestö (ESA) avaa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen haun uusille astronauteille 31.3.2021. Avaruushallinnosta Suomessa vastaava työ- ja elinkeinoministeriö kannustaa suomalaisia hakemaan astronauttikoulutukseen.Astronautiksi voivat hakea henkilöt, joilla on maisterin tutkinto luonnontieteissä, lääketieteessä, insinööritieteissä, matematiikassa tai tietotekniikassa ja tämän lisäksi kolme vuotta oman alan työkokemusta. Lisäksi vaaditaan vahvaa motivaatiota, kielitaitoa ja paineensietokykyä.– Meillä on potentiaalia ja osaamista tällaiseen tehtävään. Edellisessä haussa suomalainen pääsi aivan kärkeen. Jo hakuprosessiin osallistuminen on hieno mahdollisuus tutustua Euroopan avaruusjärjestöön ja sen mahdollisuuksiin, sanoo ESAn neuvoston jäsen Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.Monivaiheinen valintaprosessi kestää yli vuodenHakuaika päättyy 28.5.2021. Valinnassa erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoon ja muuhun monimuotoisuuteen astronauttimiehistössä ja -reservissä. Osana hakua toteutetaan myös maailman ensimmäinen haku para-astronautiksi.Euroopan avaruusjärjestö on valinnut edelliset astronautit vuosina 2008–2009. Tämän jälkeen miehitettyjen avaruuslentojen ympäristö on muuttunut paljon, sillä säännöllisten kansainvälisen avaruusaseman lentojen lisäksi suunnitelmissa on lentoja kuuhun ja kuun kiertoradalla olevalle avaruusasemalle. Tulevaisuudessa kaupalliset lennot ja yhteistyö uusien kumppanien kuten Kiinan kanssa muuttavat tilannetta lisää.Lisäksi seuraavien kymmenen vuoden aikana ESA rekrytoi sata työntekijää vuodessa: ESA etsii uutta avaruusammattilaisten sukupolvea rakentamaan Euroopan avaruuden tulevaisuutta.Haussa astronautteja pitkille ja lyhyille missioilleJatkossa ESAn astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja projektiastronautteihin.Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat pitkille lennoille kansainväliselle avaruusasemalle ja tuleville kuulennoille. Ura-astronautteja on tavoitteena palkata 4–6. Suomalaisen valinta ura-astronautiksi on epätodennäköistä, koska Suomi ei osallistu tällä hetkellä tarvittavaan rahoitusohjelmaan.Astronauttihaussa menestyneet hakijat, joita ei valita ura-astronauteiksi, voidaan valita astronauttireserviin projektiastronauteiksi. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja heidät katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille, mutta heidät palkataan ESAan vasta tietylle lennolle, esimerkiksi jäsenmaan aloitteesta toteutettavassa missiossa. Projektiastronautit sitoutuvat vuosittaiseen koulutukseen ja lääkärintarkastukseen säilyttääkseen paikkansa astronauttireservissä. ESAn tavoitteena on koota astronauttireserviin mahdollisimman laaja edustus eri jäsenmaista, noin 20 henkilöä.   Suomi on kuulunut Euroopan avaruusjärjestöön vuodesta 1995Euroopan avaruusjärjestö ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustieteessä, -teknologiassa ja -sovelluksissa. ESAlla on 22 jäsenmaata. Suomi on ollut ESAn täysjäsen vuodesta 1995 lähtien.– ESAn kautta jäsenmaat voivat yhdessä toteuttaa kunnianhimoisia avaruusprojekteja, joiden toteuttamiseen yksittäisellä Euroopan valtiolla ei ole mahdollisuuksia, Maija Lönnqvist korostaa.Suomen osuus ESAn budjetista on vuosittain 27–28 miljoonaa euroa. Tästä summasta suurin osa palautuu Suomeen ESAn tilauksina suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. ESAn kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja saada globaaleja referenssejä.Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi Suomessa avaruuspolitiikkaa. Suomen avaruusstrategian tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2025 mennessä maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Avaruusasiain neuvottelukunta ohjaa ja seuraa avaruusstrategian toteuttamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Kuitenkin keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Myös ministerien avustajakunnilla on merkitystä, koska he ovat reittejä ministerien luo. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.Lobbausta tapahtuu niin virallisten kuin epävirallisten vaikutuskanavien kautta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin lobbauksessa etenkin tiedonsaannin kannalta ja pyrittäessä luomaan luottamuksellisia suhteita päättäjiin. Epävirallinen vaikuttaminen on myös se osa lobbausta, joka jää useimmiten pimentoon ja asiakirjajulkisuuden ulottumattomiin.Lobbaus näyttäytyy tutkimuksen valossa ennen kaikkea ammattimaisena ja suunnitelmallisena toimintana. Siinä pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Useimmiten suhdetoimintaa ja vaikuttamista tehdään itse, kun taas mediassakin esillä ollut konsulttilobbauksen rooli näyttäytyy vielä vähäisenä.Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterin (lobbarirekisterin) perustamisen valmistelua.Tutkimustulokset: Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasollaAvoimuusrekisteri – Oikeusministeriö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökauppaa. Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua.Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä.Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tuetaan ja kannustetaan yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Ennen kaikkea selvitetään, onko kestävien bio- ja sähköpolttoaineiden osuus edelleen laajennettavissa, ja millaisia vaikutuksia esimerkiksi etätyöllä, hyvällä tienpidolla ja liikenteen uusilla palveluilla on. – Kolmannessa vaiheessa, syksyllä 2021, hallitus arvioi mitä näillä keinoilla saavutetaan ja eteneekö EU riittävän ripeästi oikeaan suuntaan, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Myös korvausmallit tarkasteluunTyöryhmän tehtävänä on valmistella kattava arviomuistio, jossa arvioidaan ja valmistellaan kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanon edellyttämät toimet sekä niiden toteuttamisen aikataulu. Työryhmä tekee myös ehdotukset yritysten ja kotitalouksien mahdollisista kompensaatiomalleista.Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden. Huutokaupattavien oikeuksien määrä supistuu vähitellen niin, että päästökauppa täydentää muita keinoja riittävästi päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.Mitä seuraavaksi?Virkamiestyöryhmään pyydetään jäsenet työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja Energiavirastosta. Työryhmän työ alkaa 1.3.2021. Muita sidosryhmiä kuullaan työn aikana.Fossiilittoman liikenteen tiekartta eli valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on lausunnoilla 19.2.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on valmistunut ja julkaistu. Siitä pyydetään 19.2.- 2.4.2021 välisenä aikana lausuntopalautetta. ”Perhevapaauudistus on ennen kaikkea lasten edun mukainen uudistus. Uusi perhevapaamalli kohtelee jokaista lasta yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta. Se kannustaa perheitä tasaisempaan hoitovastuun jakoon, jolloin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun”, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Hallituksen valmistelussa päivärahapäivien malli on tarkentunut siten, että kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli toisi siis lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin ainoa poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 78 päivärahapäivällä.Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä. Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk). Investointi vanhemmuuteen, perheiden ja lasten hyvinvointiinUudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa, mikä ennen kaikkea tarkoittaisi, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän. Mikäli tavoite toteutuu, perhevapaiden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousevat isien käyttämien päivärahapäivien kokonaismäärän kasvaessa.  ”Toteutamme perheiden hyvinvointia tukevan perhevapaauudistuksen. Uudistus on investointi. Kyse on perheiden toimeentulosta tärkeässä elämänvaiheessa”, muistuttaa ministeri Pekonen.Tavoitteena tasa-arvoisempi työelämäUudistuksella toteutetaan hallitusohjelman kirjausten lisäksi muutostarpeet, jotka johtuvat EU:n työelämän tasapaino -direktiivistä. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.”Lakien ja säännösten lisäksi tasa-arvoon työelämässä vaikuttavat asenteet. Haluamme kannustaa isiä käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän. Perhevapaiden tasaisempi jakaantuminen hyödyttää montaa perhettä ja koko yhteiskuntaa, kun tasa-arvo etenee”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Olennaisimmat työsopimuslakiin tehtävät muutokset liittyvät muun muassa perhevapaiden nimiin sekä jaksoihin, joissa vanhempainvapaata voisi pitää. Kokonaan uutta olisi omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Se on tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa omainen tarvitsee äkillisesti apua. Korvauksetonta omaishoitovapaata voisi pitää enintään viisi päivää vuodessa.Uudistus huomioidaan varhaiskasvatuksessa Oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta vanhemman kanssa vanhempainvapaalla, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksella huolehdittaisiin siitä, että edellä mainitut poissaolot olisivat edelleen maksuttomia.”Jatkossa lapsi voi säilyttää saman, tutun varhaiskasvatuspaikan, vaikka vanhemmat hyödyntäisivät vanhempainvapaitaan entistä joustavammin.  Jatkuvat, turvalliset ihmissuhteet ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksiä ja ne turvataan perhevapaauudistuksen yhteydessä”, sanoo opetusministeri Jussi Saramo. Valmistelu yhteistyössä Perhevapaauudistusta valmisteli sosiaali- ja terveysministeriön vetämä työryhmä sekä työsopimuslain osalta työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. STM:n työryhmään kuului ministeriöiden ja virastojen lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. Ryhmä työskenteli hallitusohjelmakirjausten puitteissa. Se ei päässyt työssään täyteen yksimielisyyteen.
 Hallituksen esityksen luonnosTiedotustilaisuuden esitysmateriaaliKatso perhevapaauudistusta esittelevä animaatio

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viron pääministeri Kaja Kallas vierailee Helsingissä perjantaina 19. helmikuuta pääministeri Sanna Marinin kutsusta. Kyseessä on tammikuussa virkaan astuneen pääministeri Kallaksen ensimmäinen Suomen vierailu.Pääministeri Marin ja pääministeri Kallas keskustelevat Suomen ja Viron kahdenvälisistä suhteista, koronapandemian hoidosta, kansainvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista EU-asioista. Esillä on muun muassa ensi viikon ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous, joka käsittelee koronapandemiaa sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.Pääministeri Kallas tapaa Helsingissä myös presidentti Sauli Niinistön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin vuosina 2015–2019 tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen. Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia. Tutkijaryhmä luovutti raporttinsa 16.2. sisäministeri Maria Ohisalolle.Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet hakijoiden asemaa, sillä ne näyttävät esimerkiksi lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän: Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti. Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.Tutkimuksessa todetaan, että monien muutosten myötä ulkomaalaislaki on muuttunut yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.Havaintojen pohjalta tutkijat suosittelevat kymmentä toimenpidettä, joilla muun muassa parannettaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa, turvattaisiin lapsen edun toteutumista ja kehitettäisiin säädösvalmistelussa perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toimenpidesuosituksiin kuuluvat myös keskeisten toimijoiden rahoituksen turvaaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Lisäksi suositellaan arvioimaan tarvetta ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle.– Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti suosituksiin ja sovimme niiden pohjalta jatkotoimista. Tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava. Suositukset tukevat myös työtä, jota on monilta osin jo laitettu vireille. Nyt on tärkeä saattaa tämä työ myös maaliin ja turvata ihmisten perusoikeuksien toteutuminen, Ohisalo jatkaa.Varjoyhteiskunnan torjuminen ja lapsen edun toteutuminen ovat ajankohtaisia kehityskohteitaSisäministeriössä on vuoden 2020 alusta kartoitettu keinoja ehkäistä kokonaisvaltaisesti niin sanotun varjoyhteiskunnan muodostumista. Tämä työ nivoutuu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivitykseen, joka valmistuu alkuvuodesta 2021.Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi. Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislakiin muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.Myös Maahanmuuttovirastossa alaikäisiin liittyvää päätöksentekoa ja lapsen edun riittävää arviointia on pyritty tähänkin asti kehittämään, ja ne ovat jatkuvasti laillisuusvalvonnan kohteena.Riittävillä resursseilla turvataan Maahanmuuttoviraston laadukas toimintaViime vuosina monet muutokset maahanmuuton suuntauksissa ja viranomaisten tehtävissä ovat vaikeuttaneet Maahanmuuttoviraston oikean resurssitason määrittämistä. Sisäministeriössä on käynnissä vuoden 2021 loppuun kestävä Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hanke, jonka tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin.– Nyt valmistunut tutkimus on jälleen hyvä osoitus siitä, että Maahanmuuttovirastolle on turvattava sen tarvitsemat voimavarat. Niiden riittävyys ja vakaus on välttämätöntä laadukkaan toiminnan kannalta. Käynnissä olevan hankkeen avulla saamme kattavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä Maahanmuuttovirasto tulevaisuudessa toimii ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii, sanoo ministeri Ohisalo.Selvityksen tarve huomioitiin hallitusohjelmassaTutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Viime vuosina ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä.Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekivät työnsä itsenäisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.Lakimuutosten myötä ovat yleistyneet tilanteet, joissa henkilöille ei myönnetä turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa. Koska kaikki henkilöt eivät tällöin poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä. Osa turvapaikkamenettelyyn tehdyistä muutoksista näyttää myös lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Osittain lakimuutokset ovat siis johtaneet päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä niillä oli tavoiteltu. Samalla ulkomaalaislain kokonaisuudesta on tullut vaikeammin hahmotettava.Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti lakimuutosten yhteisvaikutusta lapsen edun toteutumiseen. Lasten asemaa oli tarkastelujaksolla monin tavoin parannettu. Pääosin parannukset olivat kuitenkin kohdistuneet ilman huoltajaa maahan tulleisiin lapsiin, kun taas perheiden kanssa tulleiden lasten asema oli jäänyt jossain määrin vähemmälle huomiolle. Siksi parannukset eivät ole täysin ehkäisseet ulkomaalaislain yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia lapsiin.Johtopäätöksenä tutkijat suosittelevat seuraavia toimenpiteitä:Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan.Lapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.Turvataan keskeisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus.Lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta. Arvioidaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tarve.Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteestaUlkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä. Tarkastelujaksolla esimerkiksi perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin, valitusaikoja lyhennettiin ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tarkennettiin. Suomessa omana kansallisena lupakategoriana ollut humanitaarinen suojelu lakkautettiin.Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia perusteluineen.Tutkimus toteutettiin yhdistämällä perus- ja ihmisoikeuslähtöistä lainoppia, diskurssianalyysia, haastattelututkimusta ja tilastoanalyysiä. Keskeisten hallituksen esitysten lisäksi tutkijat kävivät läpi muun muassa lainvalmisteluaineistoja, tuomioistuinten ratkaisuja ja viranomaisten sisäisiä ohjeita. Lisäksi hankkeessa haastateltiin henkilöitä, jotka ovat työssään tekemisissä turvapaikkaprosessin, turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten kanssa, sekä asiantuntijoita, jotka työkseen seuraavat kansainvälisen suojelun oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen muutoksia.Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimusraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 Helmi-elinympäristöohjelmassa käynnistettiin työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistamista ja luonnonhoitoa tehtiin uhanalaisissa elinympäristöissä, joista erityisesti soilla saatiin merkittäviä tuloksia. Soiden vapaaehtoinen suojelu on myös saanut uutta vauhtia Helmi-ohjelmalla. Vuonna 2020 Helmi-ohjelman työt aloitettiin suojelualueilla ja kuntien mailla. Ohjelman toteutuksesta ovat vastanneet ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja kunnat.”Vastuumme on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen. Siksi korotimme tuntuvasti luonnonsuojelun rahoitusta ja käynnistimme uuden Helmi-elinympäristöohjelman. Sen avulla suojelemme, kunnostamme ja hoidamme uhanalaistunutta luontoa ja heikentyneitä elinympäristöjä. Helmi-ohjelman ensimmäisenä vuonna erityisesti suoluonnon osalta on edistetty hienosti: suojelimme yli 5500 hehtaaria arvosoita ja soiden ennallistaminen ylsi uuteen ennätykseen. Lisäksi teimme kunnostustöitä muun muassa lintuvesillä ja valkoselkätikkametsissä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Soiden ennallistamisen kokonaismäärä suojelualueilla ylsi ennätykseen. Lähes 3 300 hehtaarin kokonaisuudesta Helmi-ohjelman rahoituksella ennallistettiin 1 620 hehtaaria soita. Pinta-alallisesti soita ennallistettiin eniten Pohjanmaa-Kainuun alueella ja Järvi-Suomessa, mutta myös Etelärannikolla onnistuttiin leudosta talvesta huolimatta.Myös soiden vapaaehtoinen suojelu sai vauhtia: luonnonsuojelun lisärahoituksella palkattiin väkeä ELY-keskuksiin ja kohdennettiin maanomistajille maksettavia korvauksia myös soidensuojeluun. Kunnianhimoinen 5000 hehtaarin suojelutavoite Helmi-ohjelman ensimmäiselle vuodelle ylitettiin. Kokonaisuudessaan Helmi-ohjelmalla suojeltiin soita 5 578 hehtaaria vuonna 2020. Eniten soita suojeltiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.Ennallistettuja soita ympäri SuomenKalhuaapa Lapin Tervolassa on soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältynyt valtion alue, jonka laajuus on 823 hehtaaria. Vuonna 2020 Kalhuaavan soista ennallistettiin 156 hehtaaria täyttämällä koneellisesti suolle 1960-70 –luvuilla kaivetut ojat. Työ jatkuu vielä, kun tehdään käsityönä patoja suon märimmällä osalla sijaitsevalle ojalle, mihin ei pääse koneella. Ennallistamisalue on aapasuota, ja se koostuu sekä letoista että puustoisista rämeistä. Ennallistamisesta hyötyviä lajeja ovat muun muassa uhanalaiset kämmekät, rehevällä suolla viihtyvät lettosammalet ja muut vaateliaat lajit, riekko sekä suon kahlaajalinnut. Kohteen vierestä Metsähallituksen Metsätalous Oy ennallisti yhtä aikaa oman ennallistamiskohteensa.Varsinais-Suomessa hieno esimerkki Helmi-ohjelmalla ennallistetusta suosta on Kurjenrahkan kansallispuiston Vajosuo. Suo on osin ennallistettu Helmi-elinympäristöohjelman rahoilla, osin Hydrologia Lifen rahoilla. Vajosuo on ojitettu 1970-luvulla ja vuonna 2020 suosta ennallistettiin 30,6 hehtaaria, pääosin keidasrämeen ojitettuja laiteita. Ennallistamisesta aiheutuvasta suon vesitalouden ja kasvillisuuden palautumisesta hyötyvät monet uhanalaiset suolinnut ja perhoset.Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan myös perinnebiotooppeja, lintuvesiä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantojaOhjelman käynnistämisvuonna aloitettiin työt lisähenkilöstön rekrytoinnilla, luontoinventoinneilla ja toimenpidesuunnittelulla. Lintuvesien kunnostustoimia tehtiin noin 20 kohteella, jonka lisäksi n. 90 kohteella tehtiin linnustoselvityksiä. Metsäisissä elinympäristöissä kunnostettiin muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja paahderinteitä. Yhteensä toimia tehtiin noin 80 luontokohteella.
Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa noin 420 hehtaarilla.  Pienvesien ja rantojen osalta toiminta kohdentui vielä töiden suunnitteluun ja inventointeihin, mutta puroja kunnostettiin etenkin Kainuussa ja lähteitä Pohjois-Savossa.Vuonna 2020 järjestettiin myös ensimmäinen Kunta-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kuntien luonnon monimuotoisuustöitä on avustettu noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.   Ensimmäisen hakukierroksen hyvien kokemusten perusteella Kunta-Helmi jatkuu vuonna 2021, jolloin hakuaika on syksyllä yhdessä muiden valtionavustusten aikataulussa. Samalla käynnistetään Järjestö-Helmi, jonka kautta myös järjestöt, yhdistykset ja säätiöt voivat hakea luonnonhoitohankkeisiinsa avustusta.Kevään aikana määritellään vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteetKäytännön töiden ohella valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuodesta 2021 Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle. Laajapohjaisen ohjausryhmän ohjauksessa on valmisteltu pitkän aikavälin Helmi-ohjelmaa, jossa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle.Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli avoimesti kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa ja asiantuntijaryhmillä. Tavoitteena on, että ohjelma valmistuu maaliskuussa 2021. Tämän jälkeen ympäristöministeriö valmistelee päätöksen Valtioneuvostoon vietäväksi toukokuussa 2021.  www.ym.fi/helmiKuvakori: esimerkkejä soiden ennallistamiskohteista eri puolella Suomea. Kuvia saa käyttää asiasta uutisoitaessa kuvaajan nimi mainiten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia yhdistyslakiin ja kevyempää sääntelyä löyhemmin järjestäytyneille kansalaisjärjestöille. Tarkoituksena on parantaa yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia.Työryhmän mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että yhdistysten kokouksiin osallistumista etänä helpotetaan ja sallitaan kokouksen järjestäminen kokonaan verkossa. Nyt voimassa olevaa etäosallistumisen sallivan väliaikaisen lain voimassaoloa jatkettaisiin ehdotuksen mukaan kesäkuun 2022 loppuun asti, jolloin pysyvä yhdistyslain muutos voisi tulla voimaan.  Työryhmä ehdottaa myös, että yhdistysten olisi jatkossa mahdollista valita toimitusjohtaja. Tällä pyritään siihen, että yhdistyksillä olisi enemmän mahdollisuuksia valita niille parhaiten soveltuva hallintomalli niin, että toimivalta ja vastuut hallinnossa jakautuvat tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi ehdotetaan yhdistysten yhdistämisen helpottamista sekä jäsen- ja liittoäänestyksen sallimista hallituksen valinnassa.Lisäksi työryhmä ehdottaa uuden toimintaryhmälain säätämistä. Tällä lailla perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Toimintaryhmä voisi järjestää hallintonsa ja päätöksentekonsa tavallista yhdistystä selvästi kevyemmin ja sen perustaminen ja rekisteröinti olisi helpompaa. Toimintaryhmärekisteriä pitäisi Patentti- ja rekisterihallitus. Työryhmä ehdottaa myös, että pienimpien yhdistysten ja toimintaryhmien tilinpito voidaan järjestää kirjanpitolakia kevyemmin.Yhdistyslakia halutaan uudistaa ja tarjota yhteisölliselle kansalaistoiminnalle myös kevyempää muotoa, jotta se vastaisi paremmin yhteiskunnan ja kansalaistoiminnan muutoksiin. Perinteisen yhdistystoiminnan ohella kansalaistoimintaa on yhä enemmän vapaamuotoisemmissa ryhmissä. 
Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 14.4.2021 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on nimittänyt Timo Sysiön määräaikaiseksi lehdistövirkamieheksi Suomen Pekingin-suurlähetystöön. Kausi on kolmivuotinen ja alkaa 1.8.2021.Timo Sysiö. Kuva: Kae YanSysiö siirtyy Pekingiin Suomen Ankaran-edustustosta, missä hän työskentelee viestinnästä, maakuvatyöstä ja Team Finland –koordinaatiosta vastaavana virkamiehenä. Sysiöllä on yli kymmenen vuoden opiskelu- ja työkokemus Itä- ja Kaakkois-Aasiasta. Hän on muun muassa toiminut tapahtumakoordinaattorina Singaporessa vuoden 2017 Suomi 100 –hankkeessa sekä maahantulovirkailijana Pekingin-suurlähetystössä. Sysiö on valmistunut filosofian maisteriksi The University of Hong Kong –yliopistosta.”Odotan innolla, että pääsen käyttämään ammatillista osaamistani minulle läheisellä maantieteellisellä alueella. Tavoitteenani on osana Kiinan vahvaa Team Finland –verkostoa lisätä näkyvyyttämme etenkin osa-alueilla, joilla on vaikutusta myös Suomen talouteen ja yhteiskuntaan”, Sysiö sanoo.Lehdistövirkamies vastaa viestinnästä ja maakuvatyöstä suurlähetystössä. Lehdistövirkamies osallistuu Team Finland –verkoston toimintaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä myös Suomen Hongkongin ja Shanghain-pääkonsulaattien kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi