NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ei hae jatkoa virkakaudelleen. Pursiainen jätti hakemuksensa kansliapäälliköksi viran tultua hakuun 18.1. Hän veti hakemuksensa pois 16.2.”Olen palvellut valtiota lähes 42 vuotta. Tulin lopulta siihen tulokseen, että nyt on hyvä hetki lopettaa virkatyöt”, Pursiainen sanoo.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää Pursiaista työtoveruudesta ja urasta isänmaan palveluksessa.”Harri Pursiainen on 1990-luvulta alkaen johdattanut Suomea maailman kärkeen ja miljardiluokan menestykseen viestintäverkoissa. Kansliapäällikkönä hän on legenda, jota kaikki arvostavat, ministeri ensimmäisenä”, toteaa ministeri Harakka.”Pursiaisen vetäytyminen on meille menetys. Toivon, että hän voi edelleen antaa osaamistaan ja kokemustaan toimialan käyttöön.”Harri Pursiainen on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkönä kesäkuusta 2006.
NordenBladet — Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa seurantatutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittävät, onnistuiko uudistus tavoitteissaan. Tutkimus valmistuu keväällä 2022. Nyt julkaistavassa väliraportissa esitetään väliaikatietoja tutkimuksesta.Vuosina 2020–2022 toteutettavassa tutkimushankkeessa tavoitteena on arvioida, miten uudistus on onnistunut korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamisessa. Lisäksi selvitetään uudistuksen vaikutuksia korkeakoulupaikkojen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen jakautumiseen.Nyt julkaistu väliraportti keskittyy hakukäyttäytymisen ja opiskelijoiden valikoitumisen muutoksien kuvailuun vuosina 2015–2020. Väliraportissa käytetty aineisto sisältää vasta yhden uudistuksen jälkeisen vuoden.Tutkijat korostavat, että tässä vaiheessa on syytä pidättäytyä pitkälle menevien johtopäätöksien tekemisestä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta havaitut muutokset eivät välttämättä johdu valintauudistuksesta, vaan taustalla voi muita ajassa muuttuvia tekijöitä. Esimerkiksi koronaepidemia ja korkeakoulujen lisäpaikat vaikuttanevat valikoitumiseen.– Väliraportti kokoaa ja yhdistää erittäin hyvin korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia. Tutkimustiedon karttuessa korkeakoulujen tulee tarkastella näitä kaikkia opiskelijavalintakäytäntöjä edelleen kehittäessään. Raportti tukee osaltaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelua, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen ja yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Lisäksi valintakokeiden sisältöä on pyritty uudistamaan siten, etteivät kokeet enää vaatisi pitkäkestoista valmistautumista.Entistä useampia hakukohteitaEräs opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä on, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille.Tutkimuksen perusteella haettujen kohteiden määrä kasvoi hieman (keskimäärin 3,0 paikasta 3,4 paikkaan vuosien 2017 ja 2020 välillä). Etenkin nuoret alle 23-vuotiaat ovat alkaneet hakea useampiin hakukohteisiin.Haettujen alojen määrässä näkyy selvä muutos vuonna 2020. Vuodesta 2015 jatkunut lasku haettujen koulutusalojen määrässä päättyi ja entistä useampi hakee kolmelle tai useammalle alalle.Hakupaineet kohdistuvat eri aloilleOpiskelijavalintauudistus vaikuttaa myös hakemusten jakaantumiseen eri alojen ja hakukohteiden välillä. Ammattikorkeakouluissa trendi on ollut useimmilla aloilla viime vuosina laskeva. Merkittävintä lasku on ollut terveys- ja hyvinvointialoilla, joiden osuus hakemuksista laski 27 prosentista 21 prosenttiin viimeisen kolmen vuoden aikana.Yliopistoissa on tapahtunut merkittävää kasvua erityisesti kaupan ja hallinnon, oikeustieteiden ja lääketieteen aloilla. Vuosina 2018–2020 oikeustieteiden ja lääketieteen hakemusosuudet ovat jopa kaksinkertaistuneet aiempaan verrattuna.Lisää nuorempia opiskelijoitaOpiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Vuonna 2020 yhä useampi hakijoista sai tarjouksen opiskelupaikasta ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi maltillisemmin.Molemmilla koulutussektoreilla opiskelupaikan vastaanottaneiden keski-ikä oli ollut kasvussa, mutta kasvu näyttää pysähtyneen yliopistoissa vuonna 2018 ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2020. 19-vuotiaiden ja tätä nuorempien osuus kasvoi selvästi vuonna 2020. Yliopistossa kasvu koskee myös 20-vuotiaita, mutta 21- ja 22-vuotiaiden ikäryhmien osuudet pienenivät.Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat koepisteillä valittuja opiskelijoita nuorempia. Todistusvalinnan kautta valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita. Koepisteillä valituista opiskelijoista 40 prosenttia on yli 25-vuotiaita.Miesopiskelijoiden osuudessa kasvuaYli puolet korkeakouluopiskelijoista on naisia. Naisten osuus opiskelupaikan vastaanottaneista kasvoi vuoteen 2019 asti, jolloin se saavutti 55 prosentin tason. Vuonna 2020 uusien naisopiskelijoiden osuudessa on havaittavissa laskua. Lasku on ollut selvempää ammattikorkeakouluissa, joissa naisten osuus paikan vastaanottaneista supistui 1,5 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna.Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on vielä hankala arvioida. Ammattikorkeakoulujen tapauksessa pieni enemmistö (53 %) todistuksella valituista ja paikan vastaanottaneista on naisia, kun taas pieni enemmistö (51 %) koepisteillä valituista ja paikan vastaanottaneista on miehiä. Yliopistosektorilla naisilla on puolestaan enemmistö molemmissa ryhmissä, mutta naisten osuus on suurempi (58 %) koepistekiintiön kautta paikan vastaanottaneissa kuin todistuskiintiön kautta paikan vastaanottaneissa (54 %).Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti
NordenBladet — Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksensä Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet opetusministeri Jussi Saramolle keskiviikkona 17.2. Selvityksestä ilmenee, että sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000 -luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä.Jos kehitys säilyy nykyisen kaltaisena, riskinä on peruskoulun eriarvoistuminen tavalla, jossa lasten perhetaustan vaikutus tulevaisuuden mahdollisuuksiin voimistuu entisestään. Vaikka tyttöjen osaaminen on keskimäärin parempaa kuin poikien, on heikosta sosioekonomisesta perhetaustasta tuleva tyttö osaamisessaan keskimäärin puolen kouluvuoden osaamisen verran jäljessä vahvan sosioekonomisen perhetaustan omaava poika.– On huolestuttavaa, kuinka vahvasti perheiden väliset erot vaikuttavat oppimistuloksiin jo varhaiskasvatusikäisten lasten välillä. Tällä hetkellä jokaisen oma lähikoulu kuuluu Suomessa vielä maailman parhaiden koulujen joukkoon – siitä on pidettävä kiinni ja pysäytettävä alueiden välisten erojen kasvu. Kaikkien koulujen tulee pysyä jatkossakin yhtä laadukkaina ja vetovoimaisina niin oppilaille kuin opettajille. Koulutuksen epätasa-arvon estäminen on aika nostaa etusijalle, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.Selvityksen mukaan koulutuksellinen epätasa-arvo tihenee erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on paljon köyhyyttä tai sosiaalisia ongelmia. Alueelliset erot näkyvät sekä henkilökunnan kasvavana työkuormana että lasten korostuneena tuen tarpeena ja heikompina kouluvalmiuksina.Tällä hetkellä jo reilusti yli kolmannes kouluikäisistä lapsista ja nuorista asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Yksin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu yli puolet kaikista vieraskielisistä kouluikäisistä. Koulutuksen kansallinen tulevaisuus ja maahanmuuttotaustaisen väestön kiinnittyminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille ratkaistaan yhä suuremmalta osin kaupungeissa.-Selvityksen viesti tasa-arvorahan vaikutuksista on olennaisen tärkeä koulutuksen kehittämiselle. Tätä työtä viemme vahvasti eteenpäin Oikeus oppia -ohjelmassa. Parhaillaan kuntien haettavana on 67,2 miljoonaa euroa opetuksen tasa-arvon ja laadun kehittämiseen, opetusministeri sanoo.Selvittäjät toteavat, että tasa-arvoa vahvistavien ratkaisujen pohjaksi tarvitaan kattavaa ja systemaattista seurantatietoa lasten ja nuorten perhetaustojen ja kielitaustan yksikkökohtaisesta eriytymisestä. Tällä hetkellä kansallisia ja paikallisia toimia jarruttaa osin tiedon puute. Huomio on kiinnitettävä koulujen ja päiväkotien kannalta merkittävimmälle alueellisen eriytymisen tasolle, eli koulun tai päiväkodin lähialueeseen tai oppilasalueeseen.Venla Berneliuksen selvitys on tilattu Oikeus oppia –ohjelman työryhmätyön taustaksi ja tutkimukselliseksi pohjaksi. Selvitykseen sisältyy myös suosituksia jatkokehittämiseksi. Apulaisprofessori Berneliuksen lisäksi selvityksen laatimiseen on osallistunut väitöskirjatutkija Heidi Vartiainen Huilla Helsingin yliopistosta.selvityshenkilö Venla Bernelius, puh. 050 415 4865opetusneuvos Minna Polvinen (OKM), puh. 02953 30262_ _ _Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudetOikeus oppia –ohjelmaTasa-arvon ja laadun kehittämisen avustushaku-tiedote
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö vauhdittaa jatkuvaa oppimista lähes 20 miljoonan euron uusilla avustuksilla. Osaamista uudistamalla vastataan työelämän murrokseen, jota koronakriisi on entisestään nopeuttanut. Lisärahoituksesta työikäisten osaamiseen päätettiin viime vuoden neljännessä lisätalousarviossa. Jo aiemmin kesällä ministeriö myönsi liki 40 miljoonaa euroa jatkuvaa oppimista tukeville hankkeille ja kokeiluille.Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarkoituksena on auttaa ihmisiä osaamisen kehittämisessä, parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja tukea työllistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustuksia jatkuvan oppimisen uudistusta tukeville 79 hankkeelle yhteensä 19,8 miljoonaa euroa. Hankkeet vastaavat työelämän murroksiin, helpottavat koronakriisistä toipumista ja tukevat osaavan työvoiman saatavuutta alueilla. Osaamistarpeisiin vastaamiseksi toteutetaan lyhytkestoisia koulutuksia, joihin myönnettiin avustuksina yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Lyhytkestoisilla koulutuksilla vastataan erityisesti ohjelmisto- ja teknologia-alan osaajapulaan. Lisäksi avustuksia myönnettiin koulutuksiin, jotka liittyivät ilmaston kannalta kestävän rakennemuutoksen ”vihreään siirtymään” sekä digitalisaation, teköälyn ja robotiikan hyödyntämiseen. Koulutukseen vähemmän osallistuvien ns. aliedustettujen ryhmien osallistumisen lisäämiseksi myönnettiin 8,2 miljoonaa euroa, jolla kehitetään ja toteutetaan muun muassa palveluihin ohjaavaa hakevaa toimintaa, työ- ja opiskeluvalmiuksia edistäviä opintoja sekä koulutuksen tukitoimia. Työllisyyden kuntakokeiluja tuetaan 2,7 miljoonalla eurolla. Seitsemässätoista hankkeessa järjestetään työllistymistä tukevia opintoja sekä sujuvoitetaan palveluja ja työllistymistä. Rahoitusta myönnettiin etenkin uusille ja laajeneville kuntakokeilualueille. Tukea saaneista hankkeista 31 on ammatillisen koulutuksen järjestäjän, 28 korkeakoulujen ja 20 vapaan sivistystyön oppilaitosten hakemia. Avustuksista päätettäessä hankehakemuksia arvioivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Arvioinnissa kuultiin myös ELY-keskuksia. Jatkuvan oppimisen uudistusta ohjaavat parlamentaariset linjaukset valmistuivat joulukuussa 2020. Alkuvuodesta valmistellaan yksityiskohtaisempi etenemissuunnitelma uudistuksen toteuttamiselle. Indikaattorien avulla seurataan jatkuvaan oppimiseen kytkeytyvien ilmiöiden kehitystä ja arvioidaan uudistusten toteutumista.Jatkuvan oppimiseen avustukset: avustusten saajat ja myönnetyt avustukset Jatkuvan oppimisen uudistus
NordenBladet — Savukkeiden matkustajatuonti väheni viime vuonna 58 prosenttia ja nuuskan 38 prosenttia, ilmenee viranomaisten teettämästä haastattelututkimuksesta. Lasku selittyy koronapandemiasta johtuvalla matkustamisen vähentymisellä.Suomalaiset matkustajat toivat Suomeen viime vuonna noin 167 miljoonaa savuketta ja noin 9,3 miljoonaa rasiaa nuuskaa. Savukkeiden matkustajatuonti väheni 58 prosenttia ja nuuskarasioiden 38 prosenttia toissa vuodesta.Matkustajatuonnin määrän lasku selittyy pitkälti koronapandemiasta ja matkustusrajoituksista johtuvalla matkustamisen vähentymisellä. Tutkimuksessa matkalta palanneiden määrä oli noin kolmannes (31 prosenttia) vuoden 2019 määrästä. Maahan palanneista matkustajista 14 prosenttia toi mukanaan savukkeita ja 6 prosenttia nuuskaa.Matkustajatuontitutkimuksen tulokset eivät mittaa ammattimaista laitonta maahantuontia.Savukkeiden tuontia on seurattu kyselyssä vuodesta 2006 alkaen. Seurantajakson aikana matkustajatuonti on vähentynyt. Korkeimmillaan matkustajatuonti oli runsaat 800 miljoonaa savuketta vuonna 2008.Nuuskan matkustajatuontia tiedusteltiin kyselyssä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Seurantajakson aikana nuuskan matkustajatuonti on ollut kasvussa ja tuontimäärä oli korkeimmillaan vuonna 2018, noin 17,5 miljoonaa rasiaa. Eniten savukkeita ostetaan laivalta, nuuskaa RuotsistaSavukkeiden ostopaikat jakautuivat kyselyn mukaan seuraavasti:laivan myymälä: 88 miljoonaa savuketta (53 % matkustajien tuomista savukkeista)Viro: 17 miljoonaa savuketta (10 %)Venäjä: 8 miljoonaa savuketta (4 %)Latvia: 4 miljoonaa savuketta (3 %)jokin muu EU-maa: 20 miljoonaa savuketta (12 %)lentokenttä: 9 miljoonaa savuketta (5 %)muu ostopaikka: 22 miljoonaa savuketta (13 %).Nuuskan ostopaikat jakautuivat kyselyn mukaan seuraavasti:Ruotsi: 7,6 miljoonaa rasiaa (82 % matkustajien tuomista nuuskarasioista)laivan myymälä: 1,6 miljoonaa rasiaa (17 %)muu ostopaikka: 0,1 miljoonaa rasiaa (1 %).Omaan ja toisen käyttöönMatkustajista 62 prosenttia toi savukkeet omaan käyttöön, 28 prosenttia jonkun toisen käyttöön ja 10 prosenttia sekä omaan että toisen käyttöön. Matkustajista 23 prosenttia ilmoitti tuoneensa kerralla enemmän kuin yhden kartongin savukkeita.Nuuskan matkustajatuonnissa 80 prosenttia matkustajista sanoi tuoneensa nuuskarasiat omaan käyttöön, 8 prosenttia jonkun toisen käyttöön ja 12 prosenttia sekä omaan että toisen henkilön käyttöön. Nuuskaa tuotiin laskennallisesti keskimäärin 925 grammaa (noin 40 rasiaa) kerralla paluuta kohden. Tuodut nuuskamäärät vaihtelivat suuresti muutamasta kymmenestä grammasta useisiin kiloihin.Menetelmänä puhelinhaastatteluMatkustajatuontia seurataan viikoittain Kantar TNS:n toteuttamilla puhelinhaastatteluilla, joihin valitaan joka viikko satunnaisotannalla 500 yli 15-vuotiasta suomalaista (pois lukien Ahvenanmaa). Tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen yli 26 000 yhteydenottoon. Vuonna 2020 haastatelluista noin 900 henkilöä oli käynyt ulkomailla ja vastasi kyselyyn. Haastattelussa selvitetään tupakkatuotteiden matkustajatuontia kahden edellisen viikon aikana. Satunnaisotannalla saadut vastaukset yleistetään väestötasolle siten, että kunkin väestöryhmän vastaukset kuvaavat sen väestöryhmän kokoa. Matkustajatuontitulosten vaihteluväli on savukkeiden osalta vuositasolla +/– 50 miljoonaa kappaletta ja nuuskan osalta +/– 3,5 miljoonaa rasiaa (95 prosentin luottamustasolla). Matkustajatuontiseurantatutkimuksen teettivät sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö.
NordenBladet — Suomen metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä yhteiskunnan eri aloilta. Jäsenet johtokuntaan nimeää maa- ja metsätalousministeriö (MMM) aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. MMM on nyt nimennyt Suomen metsäkeskukselle uuden johtokunnan toimikaudelle 1.3.2021-28.2.2025.Johtokunnan kokoonpano on 1.3.2021 alkaen seuraava (suluissa varajäsen):Maa- ja metsätalousministeriön edustajina: maatalousneuvos Taina Vesanto, MMM (pääjohtaja Johanna Buchert, Luonnonvarakeskus)Metsänomistajien edustajina: metsäjohtaja Juha Hakkarainen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y. (metsäasiantuntija Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.) Puuta jalostavan teollisuuden edustajina: metsäjohtaja Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry (toimitusjohtaja Kai Merivuori, Sahateollisuus ry)Metsäalan yrittäjien ja alueiden edustajina: koneyrittäjä Mika Jormakka, Parikkala (toimitusjohtaja Teemu Tolppa, Kone-Yijälä Oy, Jämsä)Metsäalan yhteistyötahojen edustajina: ylijohtaja Ari Niiranen, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (maakuntajohtaja Marko Korhonen, Pohjois-Savon liitto)johtava asiantuntija Eeva Hellström, Sitra (ylijohtaja Pekka Rehn, digi- ja väestötietovirasto)Henkilöstön edustajina: metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa (metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen)Johtokunnan puheenjohtajaksi nimettiin edelleen johtava asiantuntija Eeva Hellström ja varapuheenjohtajaksi metsäjohtaja Juha Hakkarainen.Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on toimeenpanna metsälainsäädäntöä sekä kerätä ja jakaa metsiä koskevaa tietoa. Tehtävänä on näin edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, metsien monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskuksen johtokunta päättää keskuksen keskeisistä strategisista linjauksista ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta, vahvistaa vuotuisen talousarvion ja tilinpäätöksen, hyväksyy toimintakertomuksen sekä tekee maa- ja metsätalousministeriölle esityksen Kemeran määrärahojen tarpeesta ja kohdentamisesta eri toimenpiteille.
NordenBladet — Noin 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten tähän aikaan, mutta syksystä ovat pk-yritysten odotukset piristyneet. Tilanne on edelleen heikko kaikilla päätoimialoilla vuodentakaiseen verrattuna, joskin neljännes kaupan yrityksistä arvioi näkymät nyt paremmaksi. Tiedot käyvät ilmi 17.2.2021 julkistetusta 5500 yrittäjän Pk-yritysbarometrista.Vaikka koronakriisi jatkuu, pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat kohtalaisen luottavaiset viime syksyyn verrattuna: 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.Vaikeinta on palveluissa ja teollisuudessa, joissa lähes puolella yrityksistä tilanne on heikompi kuin vuotta aiemmin. Lievästi muita päätoimialoja parempi tilanne on kaupassa, jossa joka neljäs yritys sanoo nykytilanteen olevan vuodentakaista parempi.Koronakriisin keskellä pk-yritykset ovat pyrkineet uusiutumaan– Viime keväänä alkanut koronapandemia valitettavasti jatkuu ja joudumme yhä olemaan varuillamme. On rohkaisevaa, että kyselyyn vastanneiden pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kääntyneet viime syksystä positiivisempaan suuntaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Osa yrityksistä on kärsinyt tilanteesta pahoin. – Viime vuonna kriisin seurauksia pyrittiin lieventämään erilaisilla politiikkatoimilla. Tästä kertoo myös barometrin tulos Business Finlandin ja ELY-keskuksien roolin vahvistumisesta pk-yritysten rahoittajana, Lintilä huomauttaa.– Erinomaista, että pk-yritykset ovat pandemian aikana panostaneet monella tavalla uusiutumiseen. On erityisen hyvä myös pandemian jälkeisen kilpailukyvyn kannalta, että pk-yritykset ovat jatkaneet yhteistyötä tutkimus- ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen kanssa myös koronakriisin aikana, kiittää elinkeinoministeri Lintilä Pk-yritysbarometrin tuloksia.Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 5 553 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.Odotukset henkilöstön määrästä ovat lievästi positiivisetVaikea taloustilanne heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt neljännes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on kasvanut vuoden takaisesta noin kymmenen prosenttiyksikköä.Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta yritysten odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat kääntyneet lievästi positiivisiksi.– Tämä on erittäin hyvä uutinen, vaikka muutos onkin pieni. Yrittäjät tekevät kaikkensa säilyttääkseen työpaikat, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.– Koronakriisin varjoon ei saa kuitenkaan jäädä se vakava työmarkkinoidemme rakenteellinen ongelma, että osaavan työvoiman saatavuusongelma, erityisesti rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla, ei ole kadonnut, Kuismanen toteaa.Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.Valtaosa valmistautuu koronakriisin jälkeiseen aikaan, mutta investointitilanne huolestuttaaYli puolet pk-yrityksistä on valmistautunut aikaan pandemian jälkeen: 37 prosenttia on kehittänyt uusia tuotteita ja palveluita. Toimintatapojaan on muokannut lähes kolmannes yrityksistä. Myös digitalisoituminen on ottanut suuren loikan eteenpäin.– Nyt on oikea hetki hyödyntää pk-yritysten innovaatioherkkyys ja tukea niitä kestävään kasvuun ja parempaan kilpailukykyyn, Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.– Investointinäkymät ovat kuitenkin heikot kaikilla päätoimialoilla. Nyt on pidettävä huoli siitä, että talouspolitiikan puolelta ei missään muodossa lisätä epävarmuutta, Kuismanen toteaa. Rahoituksen saatavuus hyvällä tasollaRahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi säilyneen hyvällä tasolla. Pk-yrityksistä 30 prosenttia raportoi ottaneensa ulkoista rahoitusta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.Hieman yli kolmannes pankkirahoitusta ottaneista yrityksistä vastasi rahoituksen saamisen edellyttäneen Finnveran takausta. Selvästi yleisintä takauksen käyttö oli voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Myös rahoitusta ottaneista vientiyrityksistä sekä teollisuuden pk-yrityksistä lähes puolet käytti Finnveran takausta.– Nämä kolme yritysryhmää ovat ratkaisevassa asemassa talouden uuden nousun rakentamisessa. Finnvera on varautunut turvaamaan pk-yritysten lainarahoituksen saatavuuden myös uuden kasvun aikana, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.Pk-yritysbarometrissa tarkastellaan kahdesti vuodessa pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.
NordenBladet — Hallitus sai neuvottelussaan 16. helmikuuta katsauksen hybridistrategian toimintasuunnitelman uuden päivityksen valmisteluun. Toimintasuunnitelmaa päivitetään, koska tartuntatautilain uudet toimivaltuudet edellyttävät aiempaa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Hallitus linjaa päivityksistä myöhemmin.Hallitus sai selvityksen sähköisen rokotustodistuksen valmistelun vaiheesta. Rokotustodistus toteutetaan Omakanta-palveluun. Rokotustodistus voisi olla esimerkiksi puhelimella näytettävä viivakoodi tai QR-koodi, ja sen voisi myös tulostaa paperille. Sähköisen rokotetodistuksen alustava kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Sähköinen rokotustodistus pyritään saamaan valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. Hallitus sai myös epidemiologisen tilannekatsauksen. Arvioiden mukaan tilanne Suomessa on tällä hetkellä kaksijakoinen, ja alueelliset tilanteet vaihtelevat nopeasti eri suuntiin. Epidemian hillinnässä on monilla paikkakunnilla onnistuttu hyvin, ja tilanne on tapausmäärien ja ilmaantuvuuden suhteen valtakunnallisesti melko vakaa. Useilla paikkakunnilla on kuitenkin raportoitu myös joukkoaltistumisia, joista on käynnistynyt laajoja tartuntaketjuja. Tilanteen äkillinen heikentyminen koko maassa on edelleen mahdollista, etenkin kun virusmuunnosten väestöleviämisen uhka on merkittävä. Vaikka tilanne ei ole ohi ja on varauduttava rajoitteiden kiristämiseen tarvittaessa, on samaan aikaan jo avattava näkymää vaiheittaiseen epidemiasta ulospääsyyn ja yhteiskunnan mahdollisimman turvalliseen avaamiseen.
NordenBladet — Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Näin todetaan HIISI-hankkeen alustavissa tuloksissa, joita esiteltiin 16.2.2021 VTT:n koordinoiman hankkeen sidosryhmätilaisuudessa.Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Näin todetaan HIISI-hankkeen alustavissa tuloksissa, joita esiteltiin 16.2.2021 VTT:n koordinoiman hankkeen sidosryhmätilaisuudessa.HIISI-hankkeen sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin alustavia analyysejä energia- ja kansantalouden sekä eri päästösektoreiden kehityksistä nykytoimin, eli niin sanotussa WEM (With Existing Measures) -skenaariossa. Alustavien tulosten mukaan lisätoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla. WEM-skenaarion laskemat täsmentyvät helmi-maaliskuun aikana, jolloin valmistuvat myös arviot maankäyttösektorin ja metsänielujen kehityksistä. Kevään aikana laaditaan myös vaikutusarviot tarvittavista lisätoimista WAM-skenaariossa (With Additional Measures -skenaario).– Hiisi-hanke antaa vahvan tietopohjan ilmasto- ja energiapolitiikan kattavalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiatyön seuraavassa vaiheessa konkretisoidaan politiikkatoimia matkalla kohti ilmastoneutraalia taloutta. Johtoajatuksena on kustannustehokkaiden ja myös Suomen hiilikädenjälkeä kasvattavien keinojen löytäminen, totesi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen tilaisuuden avauspuheenvuorossa.HIISI-hanke on valtioneuvoston rahoittama tutkimushanke, jota toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Pellervon taloustutkimus. HIISI-hanke (Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset) palvelee kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmistelun tutkimus- ja selvitystarpeita. Sen tuloksia käytetään myös Euroopan komissiolle toimitettavan integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman laadinnassa. Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.Strategiaa valmistellaan valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi hyödynnetään laajasti ministeriöiden alaisten virastojen asiantuntemusta.Ympäristöministeriön koordinoima ilmastolakiin perustuva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden (taakanjakosektori) päästöjen vähentämiseksi. Siihen lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut. Myös tämä suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.
