NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä suosittelee, että maatalouslomituksen toimintaa jatkettaisiin nykyisellä hallintomallilla. Työryhmän mukaan nykyisessä hallintomallissa on monia vahvuuksia vaihtoehtoisiin malleihin verrattuna.Nykyisen hallinnon muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja toimeksiantosopimuksin toimivat kuntien paikallisyksiköt. Maatalouslomituksen toimintaa kehitettäväRyhmä tunnisti työnsä aikana maatalouslomitustoiminnan kehittämistarpeita ja järjesti lomituksen sidosryhmille työpajoja, joista saatiin hallintomalleja koskevan palautteen lisäksi runsaasti ideoita maatalouslomituksen valtakunnalliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Työryhmä pitää tärkeänä, että kehittämistyötä tehtäisiin yli hallituskausien. Lähivuosina kuntien paikallisyksikköjä yhdistetään Melan johdolla. Tämä muutosvaihe tarjoaa hyvän mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Maatalouslomituksen vaihtoehtoisten hallintomallien tarkastelu. Työryhmän muistio (STM:n raportteja ja muistioita)
NordenBladet — Selvityshenkilön laatima luonnos korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmaksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi:ssa 12.4.–7.5.2021. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään tilannekuvan pohjalta valtakunnalliset tavoitteet korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi.Esitettyjen tavoitteiden ja suuntaviivojen pohjalta korkeakoulut valmistelisivat omat kaikkia korkeakoulutoimijoita koskevat saavutettavuussuunnitelmansa, joissa opiskelijoiden moninaisuus sekä korkeakoulutuksessa aliedustetut ja vähemmistöryhmät otetaan huomioon.Saavutettavuuden edistäminen kirjattaisiin yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin. Saavutettavuussuunnitelmien toteutumista tarkasteltaisiin ja arvioitaisiin osana korkeakoulujen ohjausprosessia ja laatujärjestelmiä. Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuutta koskevan tietopohjan vahvistamiseksi tuotettaisiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa säännöllisen seurannan mahdollistavat indikaattorit.Luonnoksessa esitetään perustettavaksi korkeakoulutuksen saavutettavuusfoorumi mahdollistamaan korkeakoulujen, sidosryhmien, tutkijoiden ja eri koulutusasteiden edustajien säännöllinen keskustelu saavutettavuuskysymysten edistämisestä. Foorumi tarkastelisi saavutettavuuden edistämistä koko koulutuspolulla – erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa – varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja sieltä työelämään siirtymiseen saakka. Foorumin tehtäväksi annettaisiin korkeakoulutuksen saavutettavuuden toimenpideohjelman laatiminen valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten pohjalta.Lisäksi saavutettavuussuunnitelmaluonnoksessa esitetään runsaasti tavoitteita, jotka osaltaan tukevat korkeakoulukohtaista saavutettavuussuunnitelmatyötä.Tavoitteena osaamistason nostaminen ja tasa-arvon lisääminenPääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite on, että koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy.Hallitusohjelman mukaisesti tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin. Työssä kirjataan selkeät ja mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyyn ja läpäisyn edistämiseksi.Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi selvityshenkilön ja asetti ohjausryhmän ja tiedepaneelin ajalle 1.8.2020–31.7.2021 valmistelemaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman. Ohjausryhmän oli työssään otettava huomioon valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko ja jatkuvan oppimisen uudistus.Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)Luonnos: Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakouluaSaavutettavuussuunnitelmatyö ministeriön verkkosivuilla
NordenBladet — Monikanavarahoituksen purkamisen valmistelun valmisteluryhmien työskentelyn määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella 31.5.2021 asti. Valmisteluryhmien alkuperäinen työskentelyaika oli maaliskuun 2021 loppuun. Valmisteluryhmät aloittivat työskentelynsä 15.11.2020. Valmisteltavan työn laajuudesta sekä koronaepidemian aiheuttamasta työruuhkasta johtuen valmisteluryhmien työskentelyaikaa jatketaan ajalle 1.4.2021—31.5.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä virkamiehistä koostuvaa valmisteluryhmää: yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten valmisteluryhmän, matkojen korvaamisen valmisteluryhmän, kuntoutuksen valmisteluryhmän ja lääkekorvauksien valmisteluryhmän.Valmisteluryhmät on asetettu monikanavarahoituksen purkamisen pohjustamiseksi ja ne tekevät valmistelutyötä myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Valmisteluryhmät tarkastelevat monikanavarahoitusta sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen korvauksien ja etuuksien näkökulmasta. Valmisteluryhmien tehtävänä on koota tietoa erikseen määritellyistä vaihtoehdoista sekä selvittää eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 9. huhtikuuta määrännyt uuden suurlähettilään Irakiin, valtuutuksen Etyjiin ja sivuakkreditoinnin Vatikaaniin. Matti Lassila. Kuva: Petri KrookTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Matti Lassilan Suomen Bagdadin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Lassila siirtyy Bagdadiin johtava asiantuntijan tehtävästä, jossa hän on hoitanut energiaulkosuhteita ja ilmastopolitiikkaa yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikössä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli suurlähettiläänä Beirutissa vuosina 2015-2018 ja Abu Dhabissa vuosina 2007-2011. Muuta edustustokokemusta hänellä on Brysselistä, Prahasta, Genevestä, Teheranista, Dublinista ja Marseillesta. Ulkoministeriön palvelukseen Lassila on tullut vuonna 1987. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Vesa Häkkinen. Kuva: Kimmo RäisänenTasavallan presidentti valtuutti Bagdadin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Vesa Häkkisen toimimaan Suomen edustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Wienissä 1.9.2021 lukien.Lisäksi tasavallan presidentti määräisi Zagrebin suurlähetystön päälliköksi 15.4.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Kalle Kankaanpään sivuakkreditoinnin Vatikaaniin.
NordenBladet — Uusi elintarvikelaki on vahvistettu Tasavallan presidentin esittelyssä 9.4.2021. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin 4.2.2021 eduskunnalle. Laki tulee voimaan 21.4.2021. Elintarvikelain tarkoitus ja soveltamisala vastaavat voimassa olevaa lakia. Myös elintarvikevalvonnan organisaatio säilyy ennallaan. Uudella elintarvikelailla selkeytetään elintarvikelainsäädäntöä ja sujuvoitetaan elintarvikevalvontaa sekä vahvistetaan elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta. Samalla selkeytetään lain suhdetta EU-lainsäädäntöön. Uusi elintarvikelaki ottaa huomioon myös viime vuosien muutokset elintarvikealalla. Merkittävä osa elintarviketoiminnasta ei ole enää sidottuna perinteiseen elintarvikehuoneistoon, vaan toimintaa harjoitetaan yhä useammin verkossa tai mobiilialustojen välityksellä. Tästä syystä valvonnan painopiste on laissa siirretty huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan.Lakiin uusi hallinnollinen sanktioElintarvikelakiin on lisätty elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Valvontaviranomainen voi määrätä toimijalle 300 – 5 000 euron seuraamusmaksun muun muassa, jos toimija harjoittaa elintarviketoimintaa, jota ei ole rekisteröity tai hyväksytty lain edellyttämällä tavalla, ei noudata esimerkiksi laissa säädettyä vaatimusta omavalvonnasta tai markkinoi elintarvikkeita elintarvikemääräysten vastaisella tavalla. Rangaistusluonteisella hallinnollisella seuraamusmaksulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen. Kuntien valvontakohteille valvonnan perusmaksuUuden lain myötä kunta perii suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksun. Tämän lisäksi valvontakohteilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoriteperusteiset maksut. Valvonnan perusmaksua ei peritä rekisteröidyiltä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta, yleishyödyllisiltä yhteisöiltä eikä toimijoilta, jotka harjoittavat pienimuotoista toimintaa EU-lainsäädännön nojalla annettujen kansallisen säännösten mukaisesti.Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Muutoksen myötä valvonnan tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on kyseisenä vuonna käyty. Muutoksella mahdollistetaan nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö ja valvonnan painopisteen siirtäminen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta.Myös elintarvikelain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaanElintarvikelain uudistuksen yhteydessä myös voimassa olevan lain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaan. Sääntelyn sujuvoittaminen näkyy erityisesti näiden asetusten uudistamisessa. Lainsäädäntöä selkeytetään kokoamalla yhteen lukuisten asetusten sisältö kolmeen asetukseen. Kansallisilla asetuksilla täydennetään EU-lainsäädäntöä ainoastaan siltä osin kuin on välttämätöntä.Elintarvikelaki Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
NordenBladet — Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia koronaepidemian vuoksi. Sulkemiskorvausta voivat hakea mikro- ja pienyritykset, joiden asiakastilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä. Kustannustuen kolmas hakukierros avautuu 27.4.2021 ja sulkemiskorvauksen 12.5.2021. Yritykset hakevat molempia tukia Valtiokonttorista.Kustannustukilakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat tuen myöntämisen joustavammin yksinyrittäjille ja pienyrityksille sekä uuden sulkemiskorvauksen koronaepidemian takia suljetuille yrityksille. Tasavallan presidentti vahvisti kustannustukilain muutokset 9.4.2021, ja laki tulee voimaan 12.4.2021.– Olemme päivittäneet kustannustuen vastaamaan tämän hetken tarpeisiin. Se ottaa nyt paremmin huomioon sekä pienet että suuret yritykset. Lisäksi saamme työkalupakkiin korvauksen pienille yrityksille, jotka viranomaiset ovat sulkeneet koronan vuoksi. Valmistelemme parhaillaan myös suurten yritysten sulkemiskorvausta ja tapahtumatakuuta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Valtiokonttorilla on kokemusta kustannustuen maksatuksesta jo kahdelta aiemmalta kierrokselta. Saamamme asiakaspalautteen perusteella olemme onnistuneet tehtävässä hyvin. Sen vuoksi otamme mielellämme tehtäväksemme kolmannen kustannustuen lisäksi myös uuden sulkemiskorvauksen maksatuksen, sanoo toimialajohtaja Jyri Tapper Valtiokonttorista.Kustannustukea yrityksille, joiden liikevaihto on laskenutKustannustuen kolmas hakukierros on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan pääsääntöisesti vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.Kaikkien toimialojen yritykset voivat hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa huhtikuussa asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.
Kustannustuki on korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Joustamattomat kustannukset on nyt määritelty laissa entistä tarkemmin. Lisäksi työnantajan sivukuluista, kuten sosiaaliturvamaksuista ja työterveyskustannuksista, voidaan jatkossa korvata tietty osuus.Yksinyrittäjät hakevat tukea jatkossa ValtiokonttoristaKustannustukea maksetaan yrityksille vähintään 2000 euroa, jos tukiehdot täyttyvät. Tämä helpottaa erityisesti yksinyrittäjien tilannetta. Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan.Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa.Tuen enimmäismäärä kasvaa, mikä puolestaan vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.Ravintolat ja muut suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvaustaYrityksille maksetaan korvaus, jos niiden toimitilat on lain tai viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.Suurempien yritysten sulkemiskorvaus on valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö neuvottelee parhaillaan Euroopan komission kanssa suurten yritysten tuen ehdoista ja enimmäismäärästä.Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on suljettu tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla. Ruoan noutomyynti on kuitenkin sallittua. Korvaus lasketaan sen toiminnan osalta, jota sulkeminen koskee.Korvausta voidaan maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on määrännyt suljettavaksi tartuntatautilain nojalla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot. Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021Korvaus maksetaan yrityksille siltä ajalta, jonka ne ovat suljettuina. Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole sulkemiskorvauksen piirissä.Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Palkkakuluista korvataan 100 prosenttia ja muista kuluista, kuten vuokrakuluista, 70 prosenttia.Sekä kustannustuen että sulkemiskorvauksen määrässä otetaan huomioon aiemmin myönnetyt koronatuet. Tukien enimmäismäärä ei saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.Kustannustuen haku on käynnissä 23.6.2021 saakka. Sulkemiskorvausta on haettava neljän kuukauden sisällä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi.Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmannelle hakukierrokselle ja sulkemiskorvaukseen on varattu rahaa yhteensä 356 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Terrorismin rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Uutena rikoksena säädetään rangaistavaksi yksittäisen terroristin rahoittaminen.Lainmuutoksen jälkeen rangaistavaa on antaa tai kerätä varoja sellaisen henkilön rahoittamiseksi, joka tekee rikoksia terroristisessa tarkoituksessa tai osallistuu niiden tekemiseen. Rangaistukseksi tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Myös terroristin rahoittamisen yritys tulee rangaistavaksi.Terroristiryhmän rahoittamisen rangaistusasteikkoa ankaroitetaan vastaavasti niin, että teosta voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Nykyisin terroristiryhmän rahoittamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta. Terrorismirikosten rangaistussäännösten muuttamisen johdosta tulee muutoksia myös muun muassa salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin säännöksiin.Terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön muutoksilla toteutetaan kansainväliset suositukset. Muutoksilla myös varmistetaan terrorismin rahoittamista koskevien rangaistussäännösten kattavuus, selkeys ja johdonmukaisuus.Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset tänään. Ne tulevat voimaan 15. huhtikuuta.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 9. huhtikuuta tulevasta valtioneuvoston Arktisen politiikan strategiasta.Kokouksessa keskusteltiin myös kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa keväällä.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi. Lakiuudistuksen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle säännökset, jotka koskevat säilytykseen liittyviä vapautensa menettäneen oikeuksia, velvollisuuksia ja perusoikeuksien rajoituksia, vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön toimivaltuuksia sekä viranomaisten velvollisuuksia.Sisäministeriössä on ollut valmisteilla lakiuudistus, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja ajantasaistaa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevaa lainsäädäntöä. Perjantaina 9.4. lausuntokierrokselle lähteneessä esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelun osalta uusi laki, joka korvaisi nykyisen samannimisen lain. Tämän lisäksi kumottaisiin vanhentuneeksi katsottava päihtyneiden käsittelystä annettu laki ja muutettaisiin muun muassa pakkokeinolakia ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia. Kyseessä on virkamiestyöryhmän mietintö, joka on laadittu hallituksen esityksen muotoon.Tavoitteena turvata vapautensa menettäneiden perus- ja ihmisoikeuksien sekä henkilöstön oikeusturvan toteutuminenEsityksen keskeisenä tavoitteena on poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa huolehditaan vapautensa menettäneiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Lainsäädäntöuudistuksessa otetaan nykyistä lainsäädäntöä paremmin huomioon myös vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön oikeusturvaa koskevat näkökohdat ja työturvallisuus. Uudistuksessa pyritään kohentamaan myös säännösten käytännön sovellettavuutta.– Tavoitteena on, että vapautensa menettäneiden turvallisuus varmistetaan monin eri tavoin ja heidän säilyttämiseensä liittyvä menettely on valtakunnallisesti yhdenmukaista. Säännösehdotusten mukaisesti näihin liittyy keskeisesti se, että säilytystilojen valvontaa tehostetaan, turvataan riittävät voimavarat valvontaan ja tarkennetaan valvonnan hallinnollista ohjausta, kertoo erityisasiantuntija Jarkko Nieminen sisäministeriöstä.Uudistuksen tarkoituksena on parantaa myös säilytystilan olosuhteita ja varustelua sekä lisätä vapautensa menettäneen mahdollisuuksia hoitaa välttämättömiä asioita. Tarkoituksena on myös selkeyttää hallinnolliseen muutoksenhakuun liittyvää menettelyä.Esityksellä tavoitellaan myös sitä, että vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön työturvallisuus ja oikeusturva otetaan aiempaa paremmin huomioon. Lisäksi sillä selkiytetään säilytystehtäviin liittyvää viranomaisten päätöstoimivaltaa sekä muita toimivaltuuksia ja velvollisuuksia.Esityksellä pyritään lisäksi varmistamaan, että esitutkintaan ja muuhun tutkintaan liittyvät menettelyt ja päätöksenteko eriytetään nykyistä selkeämmin päätöksenteosta, joka koskee vapautensa menettäneen säilyttämiseen liittyviä olosuhteita ja säilyttämiseen liittyvää kohtelua. Tätä on edellytetty pitkään muun muassa laillisuusvalvonnassa.Esityksessä tavoitellaan myös vapautensa menettäneiden terveydenhuoltopalvelujen parantamista ja yhdenmukaistamista sote-uudistuksen yhteydessä. – Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteisiin lukeutuu lisäksi selviämishoitopalveluja koskevan järjestämisvastuun terävöittäminen, sekä se, että palvelun alueellisen saatavuuden parantumisen myötä poliisin säilytystiloihin sijoitettaisiin nykyistä vähemmän henkilöitä, jotka eivät päihtymyksen vuoksi kykene huolehtimaan itsestään, Nieminen sanoo.Työryhmässä oli sisäministeriön lisäksi edustus oikeusministeriöstä, Poliisihallituksesta, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksesta, Lounais-Suomen poliisilaitoksesta sekä Helsingin poliisilaitoksesta. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2023, jolloin myös sote-uudistukseen liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun muutoksia koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan.
Matti Lassila. Kuva: Petri Krook
Vesa Häkkinen.