NordenBladet — Suomi toimittaa lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle toukokuussa, linjasi Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä tiistaina 13. huhtikuuta.Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomessa suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppatieteiden maisteri Sanna Kulmala on valittu TYÖ2030-ohjelman johtajaksi. Kulmala on erikoistunut johtamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen, ja hän siirtyy tehtävään muutostoimisto Ellun Kanoista. Sitä ennen Kulmala on toiminut henkilöstö- ja viestintäjohtajana asiantuntijapalveluyritys WSP Finlandissa sekä HR-tehtävissä SOK-yhtymässä ja Sanoma News -yhtiössä.TYÖ2030-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön vetämä hallituksen hanke, joka tähtää työelämän toimintatapojen uudistamiseen yhdessä työpaikkojen ja eri toimialojen kanssa. Ohjelmaa toteuttamassa ovat myös työmarkkinakeskusjärjestöt ja monet muut työelämän toimijat.Ohjelmajohtaja työskentelee Työterveyslaitoksessa, joka vastaa TYÖ2030-ohjelman operatiivisesta toteuttamisesta.Lue lisää ohjelmastaTYÖ2030-ohjelma (TTL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää aiempaa kattavampaa ja luotettavampaa tietoa jätteistä ja tuotteista. Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään jäte- ja tuotetiedon keräämiseen käytettäviä tietojärjestelmiä.Jäte- ja tuotetietojärjestelmä palvelee valtionhallintoa, viranomaisia, kuntia, yrityksiä, tutkijoita ja kansalaisia. Järjestelmään kerätään tietoa syntyvistä jätteistä ja jätehuollosta sekä esimerkiksi tuottajavastuun piiriin kuuluvista tuotteista, kuten pakkauksista. Tietoa hyödynnetään muun muassa ympäristövalvonnassa, tilastojen tuottamisessa, tutkimuksessa, jätehuollon kehittämisessä, kiertotalouden edistämisessä ja EU-raportoinnissa.Päivitettävän tietojärjestelmän ansiosta Suomi voi paremmin seurata kierrätystavoitteiden toteutumista sekä täyttää EU:n uudet raportointi- ja seurantavelvoitteet. Raportointitietojen keräämiseksi kansalliseen lainsäädäntöön valmistellaan uusia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia toiminnanharjoittajille.Hankkeessa kehitetään jo käytössä olevia tietojärjestelmiä ja perustetaan tarvittavat uudet osat. Keskeinen kehitettävä järjestelmä on ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen asiointijärjestelmä (YLVA), jonka kautta yritykset toimittavat tietoja valvontaa varten. Muita kehitettäviä järjestelmiä ovat ympäristöasioiden lupapalvelu, tuottajarekisteri, jätehuoltorekisteri, maaperän tilan tietojärjestelmä, kansainväliset jätesiirrot -järjestelmä sekä Materiaalitori. Uutena osana toteutetaan rekisteri Suomen sisäisissä jätesiirroissa käytettävien siirtoasiakirjojen tiedoille.Tuleva jäte- ja tuotetietojärjestelmä helpottaa tietojen viemistä järjestelmään, kun järjestelmien käytettävyyttä parannetaan ja sähköiseen tiedonsiirtoon panostetaan. Tavoitteena on, että tietty tieto toimitetaan järjestelmään vain kerran. Yrityksille rakennetaan mahdollisuuksia hyödyntää omia raportointitietojaan, viranomaisten mahdollisuuksia tietojen tarkasteluun parannetaan ja tietoa julkaistaan mahdollisuuksien mukaan.Kehittämistyöhön voi vaikuttaa seurantaryhmässäJäte- ja tuotetietojärjestelmän käyttäjät ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat seurata hanketta ja vaikuttaa kehittämiseen hankkeen seurantaryhmän tilaisuuksissa. Ensimmäinen tilaisuus pidetään 11.5. klo 13.00-15.00 etäyhteyksien välityksellä. Hankkeen edetessä järjestelmän käyttäjiä kutsutaan todennäköisesti myös mukaan testaamaan järjestelmän uusia osia ja toimintoja.LisätietoaJenni Lehtonen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 066Eini Lemmelä, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 032

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetushallituksen pääjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 17 hakemusta. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi, ja se pyritään täyttämään 1.6.2021 lähtien.Virka tuli hakuun Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen siirtyessä IB-ohjelmia hallinnoivan IBO:n pääjohtajaksi. Heinonen aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2021.Opetushallituksen pääjohtajan virkaa hakivatAminoff JaloHeinivirta KirsiJalonen TimoKangasniemi JouniKelhä MinnaKoponen TimoLehtonen PiotrMiettunen AnniNiinistö-Sivuranta SusannaSeitsalo SamuSjöström KimToivonen KaisuTorsell KurtTorsti PilviTulivuori JukkaWidén PerttiYksi hakija ei halunnut nimeään julkisuuteen.Hakijatietoihin tulossa mahdollisesti täydennyksiäHakuaika virkaan päättyi maanantaina 12.4. klo 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mallilaskelmien valossa ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan olevan pitkällä aikavälillä kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan edistää lähivuosikymmeninä veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.Suomi pyrkii yhdistämään muuta EU:ta kunniahimoisemmat ilmastotavoitteet sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen. Ilmastopolitiikan tiedetään osaltaan kiihdyttävän talouden ja työn rakennemuutosta, jossa työmarkkinoilla syntyy sekä kokonaan uusia työnkuvia että entistä vihreämpiä ammatteja. Samalla erityisesti fossiiliseen energiaan suoraan tai välillisesti kytköksissä olevia työpaikkoja katoaa.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ’Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen’ -tutkimuksessa on tarkasteltu ilmastopolitiikan ja työllisyyden välisiä yhteyksiä, vihreiden tuotteiden markkinoita sekä julkisen talouden roolia ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten hallinnassa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Hankkeessa kuultiin myös yhteiskunnallisia sidosryhmiä laajasti.Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen muuta EU:ta tiukempi ilmastopolitiikka voi voimistaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Tämän vuoksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä, korostaa hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.”Päästöverotulojen hyödyntäminen työmarkkinoita vääristävän verokiilan pienentämiseksi vaikuttaisi parantavan työllisyyttä. Työllisyyttä voitaisiin siten tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen”, Kuusi toteaa.Merkittävämmät vaikutukset välillisesti työvoimavaltaisille aloilleTyöllisyyttä tukevalla päästömaksujen kohdentamisella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Ilmastopolitiikan synnyttämä tuottavuuden kasvu sen sijaan voisi tutkijoiden mukaan parantaa työllisyysvaikutusta.”Tulostemme mukaan ilmastopolitiikan realistisesti odotettavissa oleva tuottavuusvaikutus ei kuitenkaan kumoa negatiivista työllisyysvaikutusta kokonaisuudessaan”, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Pohjola.Tuntuvimmat työllisyysvaikutukset kohdistuivat välillisesti aloille, jotka käyttävät paljon työvoimaa tai joissa työvoimakustannusten osuus on suuri. Työvoiman siirtymät olivat suurimmat matalimman koulutustason työtehtävissä ja vähäisimmät korkeimman koulutuksen työtehtävissä. Ilmastopolitiikan aiheuttamaa rakennemuutosta olisikin tutkijoiden mukaan pyrittävä tukemaan paitsi työvoimapolitiikalla, myös yleisellä koulutusasteen nostolla.  Vihreillä tuotteilla mahdollisuuksia, mutta se vaatii yhteistyötä ja panostuksiaIlmastonmuutoksen hillintään liittyvien tuotteiden eli ns. vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupassa on kasvanut tasaisesti. EU-maiden osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on noin 35 prosenttia, Suomen osuus vain noin puoli prosenttia. Tutkimuksessa osoitettiin, ettei vihreiden tuotteiden määrittely ole aivan suoraviivaista.Vientiyrityksille tehdyissä haastatteluissa vihreiden tuotteiden markkinoiden ennakoitiin olevan vedenjakajalla: Kasvava markkina tarjoaa mahdollisuuksia. Suomen kunnianhimoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta katsottiin olevan hyötyä, jos Suomi profiloituu maailmalla ilmasto- ja ympäristöratkaisujen osaajana.Vihreiden tuotteiden markkinoilla menestyminen vaatii joka tapauksessa yhteistyötä. Sääntely luo yhteisiä markkinoita ja teknologisia ratkaisuja, mutta myös julkista T&K-tukea ja kehittyvien markkinoiden talouksien tuntemusta tarvitaan. Kehittyvien maiden hallintojen tukeminen ilmasto- ja ympäristöosaamiseen liittyen parantaisi myös suomalaisten vihreiden tuotteiden kilpailuasemaa kehittyvillä markkinoilla.Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:Työllisyyttä voidaan tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen.Reilun siirtymän turvaamiseksi vaaditaan äkillinen rakennemuutoksen tuki, jota voidaan hyödyntää niin uudelleenkoulutukseen kuin toimialan vaihtamiseen.Kokonaiskoulutusasteen nosto tukisi ilmastokriisin ratkaisuihin vaadittavaa uutta osaamista ja helpottaa työvoiman sopeutumista rakennemuutokseenIlmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat julkiset investoinnit, jotka voidaan toteuttaa nykyisillä tuotantorakenteilla ja osaamisella, tukevat osaltaan siirtymävaiheen työllisyyttä. Julkinen T&K-tuki tarvitaan tukemaan tutkimuspanostusten muuntumista laadukkaiksi innovaatioiksi, jotka lisäävät vientimenestystä vihreissä tuotteissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiltä toimijoilta näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja tiedonhallinnan kehittämistarpeiden priorisointia varten. Kyselyyn voi vastata 30.4.2021 asti.Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tiedonhallinnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä merkittävien valtakunnallisten hankkeiden rahoitus. Tunnistettuja kehittämistarpeita on runsaasti, mistä johtuen kokoamme sidosryhmien näkemyksiä tunnistettujen kehittämistarpeiden priorisoinnista. Kyselyyn on koostettu kehittämiskohteet käynnissä olevan työn ja aiemman palautteen perusteella. Kysely auttaa kehittämisresurssien suuntaamisessa.Kysely on toimitettu kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kirjaamoihin sekä edunvalvontajärjestöjen kautta yksityisille palvelujentuottajille, järjestöille ja tietojärjestelmätoimittajille. Myös muut asiasta kiinnostuneet voivat vastata kyselyyn.  Vastausaikaa on 30.4.2021 kello 16 saakka.Linkki webropol-kyselyyn
Lisätietoa kyselystä antavat: 
Erityisasiantuntija Mikko Huovila, [email protected], p. 0295 163 032 
Erityisasiantuntija Maarit Hiltunen-Toura, [email protected], p. 0295 163 295
Erityisasiantuntija Riikka Vuokko (ruotsinkieliset tiedustelut), [email protected], 0295163600

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alueellistamislainsäädännön uudistuksella tavoitellaan nykyistä koordinoidumpaa mallia valtion alueelliseen läsnäoloon ja palvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on myös mahdollistaa valtion hallinnon ja palvelujen tehostuminen. Esitysluonnoksen taustalla on 24.4.2020 valmistunut valtion alueellisen läsnäolon uusi strategia.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkemmin, miten ehdotettu muutos mahdollistaisi nykyistä menettelyä paremmin julkisten menojen säästöt ja valtion palvelujen tehokkuuden parantamisen.Arviointineuvosto katsoo myös, että esitysluonnoksessa ehdotetuilla toimenpiteillä voi olla erilaisia vaikutuksia eri hallinnonaloille. Näitä vaikutuksia tulisi kuvata vielä tarkemmin.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnokseen tulisi lisätä kuvauksia lakiehdotuksen epäsuorista vaikutuksista. Vaikutuksia tulisi tarkastella suuntaa-antavasti etenkin kansalaisten aseman ja yhdenvertaisuuden, työllisyyden, aluekehityksen ja yleisen turvallisuuden näkökulmista. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteenveto perustuu kirjallisiin lähteisiin ja se täydentää aiemmin maaliskuussa julkaistua raporttia, jossa käsitellään maalittamisen vastaisia toimia. Maalittamisen laajuuden ja vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin jatkossa vieläkin enemmän tutkittua tietoa.Yhteenvetoon sisällytetyt lähteet on koottu kirjallisuushakujen lisäksi lähestymällä eri viranomaisia, organisaatioita ja ammattiryhmiä. Näiltä tahoilta on pyydetty yhteenvetoon kirjallista tietoa maalittamisen laajuudesta.– Useat organisaatiot kokevat maalittamisen ongelmaksi, mutta maalittamisen laajuutta ei ole selvitetty tähän mennessä ainakaan niin, että siitä olisi jäänyt kirjallista tietoa. Maalittamista on myös ylipäänsä tutkittu Suomessa toistaiseksi hyvin vähän. Kirjallisen aineiston kokoamista vaikeuttaa myös se, että selvityksissä, kyselyissä ja raporteissa käytetään harvoin termiä maalittaminen, sillä termillä ei ole ollut selkeää, yhteisesti hyväksyttyä määritelmää, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Nyt julkaistussa yhteenvedossa nostetaan esiin, että pelkästään maalittamisen uhriksi joutuneiden työntekijöiden lukumäärä ei ole riittävä mittari, kun puhutaan maalittamisen laajuudesta ja vaikutuksista.– Maalittamisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden lukumäärä on vain yksi mittari maalittamisen vaikutusten arviointiin. Monissa työyhteisöissä myös maalittamisen pelotevaikutus on mittava. Jos yksikin työntekijä joutuu vakavan ja yksityiselämää häiritsevän maalittamisen kohteeksi, voi tällä olla merkittäviä vaikutuksia koko työyhteisön hyvinvointiin ja organisaation toimintaan, Mankkinen painottaa.Työntekijöiden kokemasta häirinnästä ja uhkailusta on mainintoja eri lähteissä. Mankkisen mukaan niiden perusteella on kuitenkin erittäin hankala arvioida, mikä osa häirinnästä tai uhkailusta täyttäisi maalittamisen tunnusmerkit.– Näiden seikkojen vuoksi nyt julkaistu yhteenveto on vain suuntaa antava eikä missään nimessä tarkka kuvaus maalittamisen laajuudesta Suomessa. Jotta maalittamisen laajuutta ja vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan voidaan luotettavasti arvioida, tarvitaan laaja poikkihallinnollinen tutkimus aiheesta, Mankkinen toteaa.Yhteinen määritelmä olisi tärkeä luotettavan ja yhdenmukaisen tarkastelun kannaltaJotta maalittamisen laajuutta voitaisiin tarkastella jatkossa yhdenmukaisesti ja luotettavasti, työryhmä ehdottaa, että maalittamiselle tulisi sopia yhteinen määritelmä. Maalittamisesta käytetäänkin tällä hetkellä useita, hieman toisistaan poikkeavia määritelmiä. Sisäministeriön maalittamisen vastaisen toiminnan tehostamiseksi perustettu työryhmä on raportissaan päätynyt seuraavaan määritelmään:Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoja ovat muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin sekä erityisesti niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. (Sisäministeriö 2021.)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n yhtiökokous valitsi 25.3.2021 yhtiölle uuden hallituksen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aalto-yliopiston työelämäprofessori, hallitusammattilainen, tekniikan tohtori Tero Ojanperä.Lisäksi uusiksi hallitusjäseniksi valittiin FCG Finnish Conculting Group Oy:n toimitusjohtaja, DI Mari Puoskari sekä CGI Suomi Oy:n johtaja Karri SalminenHallituksen muina jäseninä jatkavat valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, OTK Juha Majanen, VTT:n henkilöstöjohtaja, FM Kirsi Nuotto, puolustusministeriön hallintopoliittisen osaston päällikkö, OTK Teemu Penttilä sekä hallitusammattilainen, KTM Seija Turunen.Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka on valtion liikenteenohjauskonsernin emoyhtiö. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Konserni tarjoaa ja kehittää liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita kaikissa liikennemuodoissa – maalla, merellä ja ilmassa.Mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalleFintraffic-konsernilla on erityinen tehtävä: kerätä, hallita ja hyödyntää liikenteenohjaukseen liittyvää tietoa ja tarjota sitä tasapuolisesti myös muiden toimijoiden saataville. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia markkinoille syntyvälle uudelle liiketoiminnalle, joka perustuu automaatioon sekä tiedon että uusien liiketoimintamallien laajempaan hyödyntämiseen.Kaikkien liikenteenohjausmuotojen rakenteellinen yhteen saattaminen on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Tämä tuottaa valtavan mahdollisuuden uudenlaiseen datan hyödyntämiseen, myös globaalin liikenteen dataelinkeinon luomiseen.Konsernin hallituksen odotetaan panostavan kaikissa liikennemuodoissa siihen, että mitään olemassa olevaa ei saateta häiriöille alttiiksi, mutta yhdessä muiden suomalaisten yritysten kanssa pyritään uuden toimeliaisuuden luomiseen globaalisti skaalattaville markkinoille ja tulevien kotimaisten käyttäjätarpeiden huomioimiseen. Tavoitteena on, että liikenteenohjauksen kokonaisuus olisi tiivis entiteetti, jossa yksittäisillä liikennemuodoilla olisi kuitenkin niiden erityispiirteiden edellyttämä rooli.Hallituksen täydentämisellä liikenne- ja viestintäministeriö haluaa entisestään määrätietoisesti edistää tätä kehitystä.Kohti maailman turvallisinta, sujuvinta ja ympäristöystävällisintä liikennettäFintrafficin visio on luoda Suomeen maailman turvallisin, sujuvin ja ympäristöystävällisin liikenne.Konsernin perustehtävänä on tuottaa yhteiskunnan, elinkeinoelämän sekä viranomaisten tarvitsemat välttämättömät liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut, joilla varmistetaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä huolehditaan liikenteenohjauksen ja -hallinnan toimintavarmuudesta kaikissa tilanteissa.Yhtiön keskeisenä toisena erityisenä tehtävänä on tarjota, ylläpitää ja kehittää liikenteenohjaus- ja liikenteenhallintapalveluita puolustus- ja turvallisuusviranomaisten tarpeita varten siinä laajuudessa, kun se on näiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö puolustus- ja turvallisuushallinnon suuntaan on konsernin toiminnassa erityisen keskeistä.Edelläkävijäksi yritysvastuutyössäValtioneuvoston uusin omistajapoliittinen periaatepäätös (8.4.2020) painottaa vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaa, digitalisaation hyödyntämistä sekä yritysvastuuasioita.Ministeriö haluaa tämän mukaisesti korostaa vahvaa edelläkävijyyttä yritysvastuutyössä myös Fintrafficin osalta. Valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti valtio-omistaja odottaa yhtiöiltä esimerkiksi yritysvastuun integroimista palkitsemiseen ja kunnianhimoista ilmastovastuullisuustyötä. Lisäksi valtio omistajana edellyttää yhtiöiltä aloitteellista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.Valtio on omistajana sitoutunut jatkossakin periaatepäätöksen mukaisesti hyvän hallintotavan ja osakeyhtiölain noudattamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kiertotalouden innovaatioissa. Avustukseen on varattu miljoona euroa ja sen käyttöaika on kolme vuotta. Tavoitteena on luoda uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille ja näin löytää uusia ratkaisuja esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseen sekä tukea koronapandemian jälkeistä talouden elpymistä.Rahoituksella käynnistetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöohjelmia, jotka hyödyntävät kiertotaloutta ja tukevat innovaatioita ja osaamista. Näiden ohjelmien on tarkoitus luoda uusia toimintamalleja, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Avustusta voivat hakea yritysten ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten kunnat, maakunnat ja kansalaisjärjestöt. Avustuksen tavoitteena on luoda kiertotalouden liiketoimintaedellytyksiä vahvistavia uusia toimintamalleja ja varhaisen vaiheen yhteistyöverkostoja. Verkostoilla tarkoitetaan yhden tai useamman toimijan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jossa resurssien ja datan jakamisella muodostuu uutta liiketoimintaa. Verkostojen ja yhteistyön ytimessä tulisi olla myös digitalisaation hyödyntäminen ja valmius laajempaan alustayhteistyöhön yli sektorirajojen.Avustuksella rahoitetaan kiertotalouden verkostojaAvustuksella voidaan rahoittaakiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -liiketoimintaverkostojen toimeenpanoakiertotalouden liiketoimintaverkostojen kehittämistäyritysten, valtion budjettitalouden organisaatioiden, korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja verkostojen kehittymistä edistäviä hankkeita.Avustuksella ei voida rahoittaajo vakiintunutta toimintaa, kyse ei ole toimintatuestainvestointihankkeita (toimitilat, laboratoriolaitteet tms.), mutta kehittämistoiminnan kannalta välttämättömän käyttöomaisuuden kuten koneiden ja laitteiden hankinnat ovat tietyin ehdoin harkinnanvaraisesti mahdollisialiiketoimintaayksittäisen yrityksen hankkeitapelkästään hankintoja, avustettavat hankkeet voivat kuitenkin sisältää hankintoja.Hakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon [email protected] 4.6.2021 kello 16.15 mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi