NordenBladet — Uusia koronavirustapauksia on todettu selvästi vähemmän viimeisten parin viikon aikana. Tartuntojen väheneminen Suomessa alkoi jo ennen pääsiäistä. Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat selvästi tuottaneet tulosta ja estäneet tartuntoja. Myös koronarokotukset ovat vähentäneet tartuntoja erityisesti ikääntyneiden ihmisten keskuudessa.Suotuisan kehityksen jatkuminen on edellytys sille, että rajoituksia päästään asteittain lieventämään ja purkamaan myöhemmin keväällä. Epidemiatilanteissa on suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on edelleen eteläisessä Suomessa. Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Tapausmäärät ja ilmaantuvuus selvästi laskusuunnassaViikolla 14 (ajalla 5.-11.4.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin hieman yli 2 500 uutta tapausta, mikä on lähes 750 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 45 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 59.Viimeisen kahden viikon yhteenlaskettu tapausmäärä oli yli 5 700 uutta tapausta, mikä on noin 1 600 vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 104 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 160. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,95 (90 % todennäköisyysväli), mikä samaa tasoa kuin viime viikolla.Viikolla 14 koronatestejä tehtiin 118 000 kappaletta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisellä viikolla ja selvästi vähemmän kuin maaliskuussa. Valtakunnallisesti positiivisten testien osuus kaikista näytteistä oli edellisen viikon tapaan laskusuunnassa: 2,1 %. Positiivisten näytteiden osuus oli esimerkiksi viikolla 10 vielä 3,3 %.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi 73 %:ssa tartunnoista, missä on hieman nousua edellisviikkoon verrattuna. Viikolla 14 ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli hieman aiempaa enemmän: 4,4 %. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,4 % kaikista tartunnoista.Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan edelleen laskevanViimeksi kuluneiden kolmen viikon aikana covid-19-taudin vuoksi tehohoitoa tarvitsevien määrä on selvästi vähentynyt. Myös muun sairaalahoidon tarve on vähentynyt: 14.4. tehohoidossa oli 34 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 42 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 104 covid-19 -potilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 180 potilasta koronataudin vuoksi, kun viikko sitten heitä oli 250. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan tulevina viikkoina edelleen vähenevän.Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 14.4.2021 mennessä raportoitu yhteensä 881.Ilmaantuvuus suurinta lasten ja nuorten ikäryhmissä- tartunta saadaan kotoa, ei koulussaViikolla 14 tapausten ilmaantuvuus oli suurin 10–19-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurin osa tämän ikäryhmän tartunnoista tulee kotoa tai muista sosiaalisista kontakteista. Ilmaantuvuus oli suurta myös 20-29- vuotiaiden sekä 30-39-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus sen sijaan on pysynyt pienenä koko alkuvuoden ajan. Tämä ikäryhmä on kaikkein alttein saamaan vakavan koronavirustaudin. Ikääntyneiden koronarokotukset vaikuttavat jo niin, että vanhimpien ikäryhmien tautitapaukset ovat selvästi vähentyneet.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Haluatko

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 14.4.2021 pyöreän pöydän tilaisuuden, jossa keskusteltiin viestintäyhteyksien toimivuudesta matkustajajunissa. Tilaisuudessa valtio ja yritykset sopivat, että kuluvana vuonna laaditaan yhteinen suunnitelma viestintäyhteyksien kehittämiseksi.Tilaisuuteen osallistui VR Groupin, DNA:n, Elisan, Telia Finlandin, FiCom ry:n, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Väyläviraston, HSL:n ja Digirata-hankeen edustajia.Suomi tunnetaan laadukkaista ja kattavista langattomista laajakaistayhteyksistä. Kuluttajat haluavat käyttää laajakaistaverkkoja ajasta ja paikasta riippumatta. Toimivat viestintäyhteydet kohentavat myös asiakastyytyväisyyttä junissa. Viestintäyhteydet tukevat paikasta riippumatonta työskentelyä ja ympäristöystävällisestä liikkumista.Suomessa rautateiden henkilöliikenne oli kasvussa ennen koronapandemiaa. Langattomien laajakaistaverkkojen toimivuudessa on kuitenkin paikoittain haasteita.Radanvarsien matkaviestinverkkojen nykyinen kapasiteetti ei riitä suurelle samanaikaiselle käyttäjämäärälle. Lisäksi juna ei metallirakenteensa vuoksi läpäise hyvin matkaviestinverkon signaaleja. Matkaviestinverkkojen vahvistimet on asennettu juniin pääasiassa ennen 4G-teknologian käyttöönottoa. Vahvistimet tukevat lähinnä 2G- ja 3G-verkkoja, jotka mahdollistavat puhelut ja 4G-teknologiaa hitaammat datayhteydet.Junien paremmat viestintäyhteydet edellyttäisivät muun muassa radanvarren matkaviestinverkkojen kapasiteetin lisäämistä sekä junissa olevien matkaviestinverkon signaalin vahvistimien ja junien sisälle rakennettujen langattomien lähiverkkojen uusimista.Mitä seuraavaksi?Tilaisuuteen osallistuneet tahot jatkavat yhteistyötä ja tavoitteena on muodostaa vuoden 2021 aikana suunnitelma matkustajajunien viestintäyhteyksien kehittämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n avoimen datan direktiivi toimeenpannaan Suomessa lähes minimitasoisena. Arviointineuvosto katsoo, että kansallisen liikkumavaran vähäisen hyödyntämisen syyt jäävät epäselväksi esityksessä. On vaikea arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia kansallisen liikkumavaran suurempi käyttäminen sisältäisi.Esityksessä toimeenpannaan ns. avoimen datan direktiivi. Esityksessä säädetään yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten tiedon uudelleenkäytöstä ja julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä. Esityksen keskeisin kysymys liittyy kansallisen liikkumavaran käyttöön, joka jää esityksen perusteella melko ohueksi. Suomessa on pidetty tärkeänä datan avoimuutta ja sen suomia mahdollisuuksia. Esityksen perusteella ei saa käsitystä, millaisia datoja lain soveltamisen kohteilla on ja millaisia mahdollisuuksia ne avaisivat. Tämän vuoksi on vaikea arvioida, millaisia hyötyjä ja kustannuksia kansallisen liikkumavaran suurempi käyttäminen sisältäisi. Esityksessä tulisikin perustella tarkemmin valittua kansallista linjaa.Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä käsitellään melko yksityiskohtaisesti direktiivin sisältöä. Vaikutusarvioinnissa on kiinnitetty huomiota muutamille valtion enemmistöomisteisille ja kokonaan omistamista yrityksille. Avoimen datan hyötyjä käsitellään kuitenkin suppeasti. Konkreettiset esimerkit mahdollisista sovelluksista helpottaisivat asiakokonaisuuden ymmärtämistä. Ilman konkreetiaa esityksen merkitys aukeaa todennäköisesti vain asiaan vihkiytyneille asiantuntijoille.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maanomistajien oikeudet olivat teemana kaivoslain uudistamista tukevan työryhmän kokouksessa 14.4.2021. Hallitusohjelmassa linjataan, että kaivosalueen ja kaivoksen vaikutusalueen kiinteistön- ja maanomistajien asemaa ja tiedonsaantioikeutta parannetaan. Tämä otetaan huomioon meneillään olevassa lakiuudistuksessa.Kaivoslain mukaiset malminetsintävaraukset sekä -luvat ovat herättäneet huolta maanomistajissa ja julkista keskustelua. Kokouksessa aihetta käsiteltiin niin pienten kuin suurten maanomistajien näkökulmasta. Viranomaisnäkökulma kuultiin kaivosalueen perustamisesta sekä kaivostoimituksen korvaustarkastelusta.Aiheesta alustivat Metsähallitus, Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry ja Suomen omakotiliitto ry, Maanmittauslaitos sekä työryhmän jäsenorganisaatiot Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Kuntaliitto, saamelaiskäräjät, Kaivosteollisuus ry ja Aluehallintovirasto. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti ja monipuolisesti maanomistuksen roolista ja maanomistajien oikeuksista alkaen alkuvaiheen malminetsinnästä päättyen kaivoksen sulkemiseen ja sen jälkeiseen seurantaan.Nykyisessä, vuonna 2011 voimaan tulleessa kaivoslaissa maanomistajan vaikutusvaltaa lisättiin edellyttämällä, että toiminnanharjoittajan on sovittava maanomistajan kanssa maa-alueen käytöstä kaivosalueena. Ellei sopimukseen päästä, voi valtioneuvosto myöntää kaivosaluelunastusluvan yleisen tarpeen perusteella.Vuonna 2011 tehtiin myös merkittäviä muutoksia maanomistajille maksettaviin korvauksiin niin malminetsinnästä kuin kaivostoiminnastakin. Lisäksi lakiin lisättiin yrityksille velvollisuus asettaa vakuus, jolla korvataan mahdolliset malminetsinnän aiheuttamat vahingot ja haitat sekä kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Paikallisen sopimisen alatyöryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.Paikallisen sopimisen työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa.Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Keskustelua pohjusti muistio, joka on julkaistu paikallisen sopimisen työryhmän hankesivulla. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaRitva Järvinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 366
– Valtioneuvoston kanslian istuntoasiainneuvoksen (valtioneuvoston kanslian lainsäädäntöjohtaja) määräaikainen virkasuhdeUlkoministeriöMaria Guseff, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 158
– Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiKimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061
– Valtioneuvoston asetus sijoitusten suojelusta Suomen ja Unkarin kansantasavallan välillä tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöTimo Makkonen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 230
– Eduskunnan kirjelmä tiedusteluvalvontavaltuutetun vuodelta 2019 antaman kertomuksen johdosta (EK 6/2021 vp; K 14/2020 vp)Lena Andersson, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 244
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun muuttamisestaJyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 074
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeistaTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Virkavapauden myöntäminen oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen virastaSisäministeriöTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön pelastusosaston neuvottelevalle virkamiehellePuolustusministeriöHannu Antikainen, hallintojohtaja p. 0295 140 500
– Puolustusministeriön henkilöstöjohtajan viran täyttäminenPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön kaupallisen neuvoksen viran täyttäminenValtiovarainministeriöKristina Sarjo, finanssineuvos p. 0295 530 055
– Suomen valtion edustus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassaJohanna Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 587
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 2 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2021 (lisäbudjetti 2/2021; Euroopan unioni)Opetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Valtioneuvoston asetus Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen Kiinan kanssa tehdystä sopimuksestaKirsi Lamberg, hallitussihteeri p. 0295 330 397
– 1) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta 3) Valtioneuvoston asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 5 §:n kumoamisestaMaa- ja metsätalousministeriöHannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478
– 1) Valtioneuvoston asetus eläinperäisten elintarvikkeiden viranomaisvalvontaa tekevien henkilöiden pätevyys- ja kielitaitovaatimuksista 2) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisestaLeena Arpiainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 238
– Metsähallituksen ja Metsähallituskonsernin tilinpäätöksen vahvistaminen ajalta 1.1.-31.12.2020 ja Metsähallituksen voiton tuloutuksesta päättäminenTeemu Nikula, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 055
– 1) Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöIrja Vesanen-Nikitin, hallitusneuvos p. 0295 342 544
– Hallituksen esitys laiksi vesiliikennelain muuttamisestaHanna Perälä, liikenneneuvos p. 0295 342 007
– Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaSuvi Kankare, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 105
– Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöHenri Backman, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 581
– Huoltovarmuuskeskuksen vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminenKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin viran täyttäminenSosiaali- ja terveysministeriöMaria Huttunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 417
– Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuenArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenMilla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261
– Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2025 päättyväksi toimikaudeksiEmmi Äärynen, hallitussihteeri p. 0295 163 517
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278
– Valtioneuvoston asetus Uudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asetus Saimaan kalastusrajoituksista on viivästynyt, koska asetuksen valmistelu on kesken valtioneuvostossa. Edellinen asetus tuli voimaan huhtikuussa 2016 ja oli voimassa 14.4.2021 asti. Saimaalla ei ole voimassa olevia kalastusrajoituksia saimaannorpan suojelemiseksi 15.4. alkaen. Onneksi kalastuslaissa on kuitenkin sopimusmenettely, joka turvaa saimaannorppaa. Alueen osakaskunnat ja muut vesialueen omistajat ovat sopimusten nojalla sitoutuneet norppaturvalliseen kalastukseen ja kalastuksen rajoittamiseen omilla alueillaan.Kalastusrajoitusten pituudesta ei ole löytynyt yhteisymmärrystäValtioneuvostossa on keskusteltu kalastusrajoituksista, mutta niiden pituudesta ei ole vielä löytynyt yhteisymmärrystä. Verkkokalastus on tähän asti ollut kokonaan kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6. muuten, paitsi alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkoilla. Lausunnoilla olleessa asetusluonnoksessa rajoitusaika säilyi ennallaan ja rajoitusalueeseen ehdotettiin 243 neliökilometrin lisäystä niin että se olisi jatkossa 2800 neliökilometriä. Asetusluonnosta kannatti yli 80 prosenttia lausunnon antajista. – Haluamme tukea saimaannorpan kannan kasvua ja säilyttää tämän harvinaisen lajin osana Suomen luontoa. Samalla on tärkeää muistaa, että Saimaa on merkittävimpiä järvialueita Suomen kalastukselle. Saimaannorppakanta on kasvanut suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti nykyisillä rajoituksilla ja paikallisten ihmisten sekä osakaskuntien yhteistyöllä. Siksi päätimme pitää asetusluonnoksessa rajoitusajan ennallaan, jonka lisäksi laajensimme rajoitusaluetta. Lisäksi olen valmis esittämään verkkojen ankkurointivelvoitetta, jotta asetus saataisiin voimaan. Uusien kalastusrajoitusten pitää myös olla oikeasuhtaisia perusoikeuksien näkökulmasta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Asetuksen tärkein tavoite on turvata saimaannorpan kannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. Koska Saimaa on tärkeä alue sekä kaupalliselle- että vapaa-ajan kalastukselle, toinen tavoite on sovittaa yhteen saimaannorpan suojelu ja kalastus. Saimaan alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta. Joitain kalalajeja kuten kuhaa kylmän veden aikaan ja talvella voidaan pyytää pääasiassa ainoastaan verkoilla. Lisäksi vapaa-ajankalastusta harrastaa Saimaalla arviolta 49 000 henkilöä. Heidän saaliistaan puolet saadaan erilaisilla verkoilla. Muikun vapaa-ajankalastukseen ei ole olemassa verkoille vaihtoehtoista pyydystä.Osakaskunnat ja vesialueen omistajat vastaavat nyt saimaannorpan suojelustaPohjois-Savon ELY-keskus on helmikuun puolivälissä lähettänyt osakaskunnille kirjeellä kalastusrajoituksista sopimusluonnoksen, joka perustuu lausunnolla olleeseen asetukseen. Osakaskunnat ovat käsitelleet sopimusluonnosta kokouksissaan ja siihen on maa- ja metsätalousministeriön saaman tiedon mukaan ennakollisesti sitouduttu laajasti eli osakaskunnat ovat päättäneet kokouksissa kalastuksen rajoittamisesta sopimusluonnoksen mukaisesti. ELY-keskuksen sopimusluonnoksessa lähdetään siitä, että kalastusta rajoitetaan asetusluonnoksen mukaisesti 15.4 alkaen, joten sitoutuminen sopimusmenettelyyn ja osakaskuntien itse asettamat kalastusrajoitukset turvaavat saimaannorpparajoitusten noudattamisen, kunnes asetus saadaan voimaan. Saimaannorpan suojelu on nyt osakaskuntien ja muiden vesialueen omistajien päätösten sekä sopimusmenettelyn varassa. – Vetoan nyt kaikkiin Saimaan asukkaisiin, mökkiläisiin ja kalastajiin, että he jättävät verkot naulaan 15.4. alkaen ja turvaavat näin saimaannorpan suojelun. Luotan että näin tapahtuukin, koska saimaannorppa on myös alueen asukkaiden ylpeys, jonka eteen on tehty paljon yhteistyötä. Tästä kertoo myös osakaskuntien laaja ennakollinen sitoutuminen ELY-keskuksen sopimusluonnoksiin ja kalastusrajoituksista jo tehdyt päätökset osakaskunnissa. Osakaskunnat ja muut vesialueen omistajat ovat vastuussa verkkokalastuksen rajoittamisesta tänä väliaikana, painottaa ministeri Leppä.Päättyneellä sopimuskaudella Pohjois-Savon ELY-keskus teki yhteensä 248 sopimusta kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi vesialueen omistajien tai erityisen oikeuden haltijoiden kanssa. Sopimusalueen pinta-ala oli yhteensä 2394 neliökilometriä kattaen lähes 90 prosenttia asetusalueesta. Vesialueen omistajat olivat sitoutuneet sopimusten avulla saimaannorpan suojeluun. Valtioneuvoston asetuksella on aiemmin varmistettu alueen yhtenäisyys, koska osa alueen osakaskunnista on toimimattomia. Saimaalla hillitsee kalastusta tällä hetkellä myös kelirikko eli tilanne, jossa jää on jo liian ohutta ja pehmeää kantaakseen ihmistä tai ajoneuvoja mutta liian kovaa, jotta vesikulkuneuvot kykenisivät kulkemaan jäissä. Maa- ja metsätalousministeriö on tiiviissä yhteydessä ELY-keskuksen kanssa ja selvittää, miten saimaannorpan suojelu varmistetaan parhaiten, vaikka valtioneuvoston asetusta ei olla vielä saatu voimaan. Tällä hetkellä voidaan arvioida, että 90 prosenttia suunnitellusta asetusalueesta tulee kalastusrajoitusten osalta katetuksi vesialueen omistajien päätöksillä.Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raporttiTiedote asetuksestaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 0295 162 404, eija.kirjavainen(at)mmm.fi 
ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 14. huhtikuuta järjestetyssä tapaamisessa jatkettiin maaliskuussa aloitettua keskustelua korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyynnöstä korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ovat pohtineet ja jakaneet tietoa, miten tukea, etäopetuksen laatua ja yhteisöllisyyttä voitaisiin vahvistaa vielä tämän kevään aikana.– Opiskelijat ja henkilöstö ovat korkeakoulujen tärkein voimavara. Kannan suurta huolta siitä, miten opiskelijat jaksavat vaikean koronatilanteen keskellä. Korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ovat tehneet tärkeää työtä opiskelijoiden tavoittamiseksi. Tämä työ on tärkeää koota yhteen ja saada parhaat toimintamallit jaettua. Kunnianhimoisena tavoitteena pitää olla, että tavoitamme jokaisen tukea tarvitsevan opiskelijan, ministeri Saarikko sanoo.Tapaamisessa keskusteltiin korkeakoulujen tekemistä toimista opiskelijahyvinvoinnin eteen. Laadukas opetus ja ohjaus sekä monipuoliset palvelut toimivat hyvinvoinnin pohjana. Hyvinvointipalveluita on lisätty ja tärkeätä on ollut tunnistaa tukea tarvitsevat opiskelijat. Opiskelijoita on kontaktoitu ja tukipalveluista on viestitty heille opiskelijakuntien kanssa. Yhteisöllisyyttä on pidetty yllä etäyhteyksin tarjotuilla palveluilla, kuten virtuaalisilla liikuntapalveluilla, etälounastapaamisilla ja etätuutoroinnilla.Ministeri Saarikko muistutti, että myös opintotukeen on tehty joustoja. Opintotukilain muuttamista valmistellaan siten, että koronaepidemian pitkittyminen huomioidaan opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa. Lisäksi ministeri totesi opintotuen kokonaistukiajan riittävyyttä vielä arvioitavan. Vaikeimmassa tilanteissa olevat nuoret ovat oikeutettuja toimeentulotukeen nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Kelalta saatujen tietojen mukaan opintojaan syksyllä jatkavien opiskelijoiden osalta menetellään samalla ohjeistuksella kuin viime kesänä. Kela tiedottaa kesäajan toimeentulotuen myöntöperusteista tarkemmin.Ministeri Saarikko totesi, että hyvinvointikeskustelua jatketaan jälleen elokuussa, jolloin käsitellään kesän vaikutuksia hyvinvointiin ja hyvinvointia edistävien hankkeiden etenemistä.Lisäksi 22. huhtikuuta vietetään Nyyti ry:n valtakunnallista opiskelijoiden mielenterveyspäivää. 26. huhtikuuta Karvi järjestää Kuulunko mä? -webinaarin, jossa keskustellaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun tuen tarpeista poikkeusaikana ja sen jälkeen. Lisäksi saadaan koko korkeakoulukentän kattavia ensitietoja THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jonka tiedot on kerätty korkeakouluopiskelijoilta alkukevään aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi