NordenBladet — Hallitus esittää vesiliikennelakiin muutoksia, joista keskeiset liittyvät vesiliikenteen turvallisuuteen ja valvontaan. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 15. huhtikuuta 2021.Vesiliikennelain kokonaisuudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020. Tarpeita lain täsmentämiseksi on ilmennyt muun muassa käytännön valvonnan yhteydessä sekä täysin uudentyyppisten vesikulkuneuvojen tultua markkinoille.Lakiin esitetään tarkennuksia kanavia koskevaan sääntelyyn sekä ehdotetaan, että tietyillä vesikulkuneuvoilla liikkuvilta voitaisiin turvallisuussyistä kieltää pääsy sulkukanavalle tai heidän pääsyään sille voitaisiin rajoittaa. Kielto tai rajoitus voisi koskea esimerkiksi vesiskoottereilla liikkumista sellaisilla vanhemmilla sulkukanavilla, joilla virtaus on voimakasta.Huviveneitä suurempien huvialusten kelpoisuusvaatimuksia ja varustevaatimuksia esitetään tarkennettaviksi. Tarkennuksia ehdotetaan myös väyläpäätöksiä ja vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskeviin menettelyihinLakiin esitetään lisättäväksi mahdollisuus myöntää poikkeuksia myös tietyn, urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitetun vesikulkuneuvotyypin varusteita ja tarvikkeita koskevista määräyksistä. Säännös olisi tarpeen uusien vesikulkuneuvojen nopean kehityksen vuoksi. Tällaisia uusia, Suomessakin jo käytössä olevia vesikulkuneuvoja ovat esimerkiksi moottorilla varustetut lainelaudat, joilla liikuttaessa on käytännössä mahdotonta noudattaa kaikkia varustevaatimuksia.Merenkulun turvalaitteiden määrittelyyn esitetään lisättäväksi virtuaaliset turvalaitteet. Niitä käytettäisiin lähinnä tilapäisesti alueilla, joilla on vaikea ylläpitää fyysistä turvalaitetta. Määrittelyn laajentamisella edistettäisiin myös merenkulun automaatiota.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Tämän jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.Lain voimaantuloajaksi ehdotetaan 1.7.2021.
NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,83 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Järjestöavustuksia saa 33 yhteisöä, ja rahaa myönnetään myös ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin, saariston ympäristönhoitoon ja saariston jätehuoltoon. Eniten avustuksia saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf sekä Vuokralaiset VKL ry.Vuonna 2021 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin on varattu määrärahaa yhteensä 2 830 000 euroa. Määrärahaan sisältyy eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämät 700 000 euroa, josta 500 000 euroa on osoitettu Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan, 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle lintukosteikkojen kunnostukseen ja 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle. Kokonaisuudessaan avustuksiin varattu määräraha on 600 000 euroa suurempi kuin vuonna 2020.”Järjestöjen tekemästä työstä on korvaamatonta apua suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Olen iloinen, että jaettavien avustusten määrää on pystytty kasvattamaan, ja että niille löytyy monia hyviä käyttökohteita”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2019-2020 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2019 ja 2020 avustusta saaneille järjestöille.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallista ympäristöjärjestötoimintaa, valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatusta ja -valistushankkeita sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2021Valmistelumuistio: Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2021
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) valtionavustusta depressiokoulutoiminnan vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen sekä matalan kynnyksen chat-palveluiden lisäämiseen. Tarkoituksena on vastata paremmin korkeakouluopiskelijoiden avun ja tuen tarpeisiin koronavirusepidemian aikana.Koronavirusepidemia on muuttanut korkeakoulujen opetusta etäopiskelupainotteiseksi, mikä on vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin kielteisesti. Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Mielenterveyspalveluja haettiin eniten masentuneisuuden ja masennuksen vuoksi. Koronavirusepidemian aikaisten poikkeusjärjestelyiden jälkeen tarvitaan erityistä tukea opiskelijoille. Jotta riittävän nopea avun saaminen pystytään turvamaan, on välttämätöntä madaltaa avunsaannin kynnystä, monipuolistaa palveluvalikoimaa ja löytää tehokkaita palvelutuotannon tapoja. Valtion vuoden 2020 talousarviossa myönnettiin 5 miljoonan euron määräraha, jota saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan käyttää myös lisäkustannuksiin, joita on syntynyt lakisääteisen toiminnan ja palvelujen välttämättömästä kehittämisestä vastaamaan paremmin opiskelijoiden koronaepidemian aikaisiin avun ja tuen tarpeisiin.Nyt myönnetyn valtionavustuksen määrä on reilu 750 000 euroa. Avustus on käytettävissä 1.12.2020–31.12.2021 syntyviin kustannuksiin.
NordenBladet — Suomi tukee kehittyvien maiden koronan vastaisia ponnisteluja kehitysyhteistyövaroista kaikkiaan yli 80 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyy muun muassa 2,5 miljoonan euron yleistuki rokoteliittouma Gaville viime vuonna. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, jotta tauti voidaan voittaa.Osana kansainvälistä koronayhteistyötä, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu tänään 15. huhtikuuta Yhdysvaltojen ja rokoteliittouma Gavin järjestämään korkean tason tilaisuuteen, jossa julkistetaan uusi koronarokotteiden rahoituskierros. Kokoukseen osallistuvat muiden muassa Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sekä Norjan pääministeri Erna Solberg.Gavin hallinnoima Covax AMC (Advance Market Commitment) -rahoitusmekanismi tähtää erityisesti köyhimpien maiden rokotteiden saatavuuteen. Yhteistyömekanismissa keskeistä on, että kysynnän yhdistämisen ja ennakko-ostosopimusten avulla lasketaan tuottajien riskiä, neuvotellaan hinnat alemmaksi ja taataan saatavuutta yhdenvertaisesti myös alimman tulotason maille.”Meillä on velvollisuus varmistaa, että koronarokotteet ovat saatavilla kaikille – kaikkialla maailmassa. Kuten tiedämme, kukaan ei ole turvassa ennen kuin korona on kitketty koko maailmasta. Tämä ei onnistu ilman rokotteita”, ministeri Skinnari sanoo.Rokotteiden tasapuolinen saatavuus on tärkeää niin globaalin solidaarisuuden kuin Suomen oman terveysturvallisuuden kannalta. Tilanne koronarokotteiden globaalin saatavuuden kannalta on kuitenkin hankala. Erityisesti köyhät maat uhkaavat jäädä jälkeen väestön rokottamisessa. Tässä kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa.Suomi mukana kansainvälisessä koronantorjuntatyössä
NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 67,8 miljoonaa euroa tasa-arvorahoitusta osana Oikeus Oppia -ohjelmaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa ja laatua edistäviin toimenpiteisiin.Rahoituksen avulla vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohdentamalla tukea erityisesti niille kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla perheiden tilanne ja muut sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille. Opetusneuvos Mika Puukko, puh. 0295 330032Projektisihteeri Aili Tervonen, 0295 330216(Varhaiskasvatus):Erityisasiantuntija Mervi Eskelinen p. 0295 330 160Projektisihteeri Aili Tervonen, 0295 330216
NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea EU:n valtiovarainministerien kokouksessa ja euroryhmässä perjantaina 16. huhtikuuta.EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat videoneuvottelussaan ajankohtaisesta taloustilanteesta sekä jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelusta. Euroopan komissio esittelee ministereille suunnitelmiaan EU:n elpymisvälineen varainhankinnasta ja lainapolitiikasta.Ministerit käsittelevät eurooppalaisen kehitysrahoituksen rakenteen kehittämistä asiasta laadittujen selvitysten pohjalta. Asialistalla on myös EU:n yhteinen yritystietokanta, joka liittyy pääomamarkkinaunioniin.Euroryhmä keskustelee videoneuvottelussaan pankkiunionin syventämisestä, digitaalisesta eurosta ja euroryhmän avoimuuskäytännöistä. Keskusteluun pankkiunionista osallistuvat kaikki EU-maat.
NordenBladet — EUROSTUDENT VII -tutkimuksella selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Keväällä 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yli 7 000 korkeakouluopiskelijaa. Suomen kansalliset tulokset julkaistiin syyskuussa 2020. Nyt julkistetut viisi tutkimusraporttia tukevat ja temaattisesti syventävät kansallista raporttia.Tutkimusraporttien teemat on valittu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjauksia huomioiden. Siten artikkeleiden kautta saatavat tiedot syventävät tietopohjaa hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon edistämiseksi.– Kansallisessa EUROSTUDENT VII -raportissa sekä näissä tutkimusartikkeleissa käytössä oleva tietopohja on arvokas ja ainutlaatuinen. Näillä jatkotutkimuksilla syvennämme ymmärrystämme ja vahvistamme tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa korkeakoulutuksesta, toteaa ylijohtaja Atte Jääskeläinen.Koulutukseen hakeutumisen motivaatiotekijät ovat yhteydessä sukupuolittuneisiin alavalintoihinJenni Lahtisen, Tina Laurosen ja Virve Murron artikkelin Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja tulokset osoittavat, että miehillä perinteisiä sukupuolirajoja rikkovien valintojen todennäköisyys kasvaa iän karttuessa.Mitä myöhemmin miehet aloittavat korkeakouluopinnot, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he opiskelevat sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. Naisten kohdalla puolestaan vaikuttaa siltä, että korkeampi ikä ei samalla tavalla suoraviivaisesti avarra koulutusvalintojen mahdollisuushorisontteja.Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja – tutkimus korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuudesta EUROSTUDENT VII -aineistossaOpiskelijat toivovat monipuolisia opiskelujärjestelyjä ja tukimuotojaJohanna Korkeamäen ja Mirkka Vuorennon artikkeli Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun nostaa esille tarpeen edistää yhdenvertaisuutta aktiivisesti korkeakouluopinnoissa.Kansainvälisten tutkimusten mukaan opiskelijoiden opinnoissa suoriutumista voidaan edistää monin tavoin. Koronapandemian vaikutusten arvioinnissa on tärkeä huomioida erikseen erilaisia toimintarajoitteita kokevat opiskelijat ja panostaa laajemmin opiskelun saavutettavuutta ja sujumista edistäviin ratkaisuihin. Myös sosiaaliturvassa pitäisi paremmin huomioida opinnoissaan vaikeuksia kokevat opiskelijat.Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun: Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarjaMikä saa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat jäämään Suomeen?Henna Juusolan, Hanna Norin, Anu Lyytisen, Vuokko Kohtamäen ja Jussi Kivistön artikkelissa Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: miten Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen jälkeen? tarkastellaan kansainvälisten opiskelijoiden motiiveja hakeutua Suomeen sekä erilaisten politiikkatoimien vaikutusta opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suomeen opintojen jälkeen.Vastauksissa korostuivat yhteiskunnan avoimuutta edistävä politiikka, talouskasvu ja työpaikkojen luominen sekä työmarkkinapolitiikka. Työvoimapoliittisten tavoitteiden ohella voikin olla tarpeen huomioida myös yhteiskunnan vastaanottavaisuus ulkomaisia opiskelijoita kohtaan. Merkityksellisin tekijä Suomeen jäämisen preferoimisessa näyttäisi olevan perhetilanne eli se, onko opiskelijalla lapsia ja kuinka monta. Tämän analyysin valossa näyttää siltä, että jo yhden lapsen myötä opiskelijoilla on suunnitelmia jäädä Suomeen ja ajatukset vahvistuvat, kun lapsia on enemmän.Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: miten Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen jälkeen?Valmennuskurssit ovat yhteydessä koulutusalan suosioonJuhani Saaren, Alina Inkisen ja Suvi Jokilan artikkeli Opiskelijoiden hakumotiivit ja valmennuskurssin käyminen esittelee koulutukseen hakeutumista ja opiskelijan taustan vaikutuksia siihen. Nuorimmilla ja kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla vaikuttavat vanhempien odotukset, kun taas varttuneemmat ja erityisesti naiset haluavat edistää opinnoillaan muiden hyvinvointia.Artikkelissa tarkastellaan myös valmennuskurssien käymistä, joka artikkelin mukaan on yhteydessä koulutusalan suosioon. Tuloksissa erottuvat erityisesti oikeustieteen, lääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joissa valmennuskurssin käyneitä on yli 70 prosenttia hyväksytyistä hakijoista. Poikkeavina aloina muuten varsin suoraviivaiseen trendiin ovat viestinnän ja informaatiotieteiden (puhetiede, viestintä) sekä erityisesti taidealojen koulutukset, joissa valmennuskurssimarkkinaa ei juuri ole olemassa.Kilpailuille aloille valmennuskurssin kautta tulleilla on muita useammin korkeasti koulutettu vanhempi tai vanhemmat. Valmennuskurssin käymisellä on yhteys haluun auttaa muita ja toisaalta pyrkimykseen saavuttaa parempi asema yhteiskunnassa.Opiskelijoiden hakumotiivit ja valmennuskurssin käyminen: Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarjaMarginaaliryhmät ovat merkittävä osa kaikista opiskelijoistaHanna Norin, Anu Lyytisen, Henna Juusolan, Vuokko Kohtamäen ja Jussi Kivistön artikkelissa Marginaaliryhmät korkeakoulutuksessa: opiskelemaan hakeutuminen, opiskelukokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat tutkittiin korkeakoulutusta kolmen eri marginaaliryhmän – maahanmuuttajataustaisten, toimintarajoitteisten ja mielenterveysongelmista kärsivien – osalta.Marginaaliryhmät muodostavat tämän tarkastelun perusteella merkittävän osan suomalaisten korkeakoulujen opiskelijapopulaatiosta. Näin ollen tasa-arvoon liittyvien politiikkatoimien muotoiluun olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota sekä järjestelmä- että korkeakoulutasolla. Keskeinen askel marginaaliryhmien huomioimisessa on niiden moninaisuuden tunnistaminen.Eurostudent-kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista miltei neljäsosalla oli jokin fyysinen vamma, toimintarajoite tai pitkäaikainen terveysongelma. Kyselyyn vastanneista vajaalla 15 prosentilla oli jokin pitkäaikainen mielenterveysongelma.Maahanmuuttajien ja suomalaisten opiskelijoiden välillä ei ollut juuri eroa siinä, missä määrin he uskoivat suorittavansa tutkintonsa loppuun. Yleisessä suhtautumisessa tulevaisuuteen ei ollut eroja: valtaosa suhtautui luottavaisesti tulevaisuuteen ja työllistymiseensä. Tosin mikäli Suomesta ei löydy töitä, toisen polven maahanmuuttajat olivat muita halukkaampia lähtemään ulkomaille työnhakuun. Mielenterveysongelmista kärsivillä monenlaiset vaikeudet opiskelussa ja koko elämässä heijastuivat muita pessimistisempinä tulevaisuuden näkyminä. Heillä myös opintojen keskeyttämisriski oli muita marginaaliryhmiä suurempi.Marginaaliryhmät korkeakoulutuksessa: opiskelemaan hakeutuminen, opiskelukokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2020 saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen tilaa kokonaisuutena. Työryhmän työn tueksi teetettiin neljä erillisselvitystä ja kuultiin laajasti asiantuntijoita. Raportti luovutettiin 15.4.2021 opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle.Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saattaminen pysyvälle pohjalle koko maassa edellyttää raportin mukaan etäyhteyksien hyödyntämistä entistä enemmän sekä muutoksia opetuksen säännöksiin. Työryhmän mukaan opetuksen laadun kehittämiseksi tarvitaan enemmän ajantasaista saamenkielistä oppimateriaalia. Saamen kielistä koltansaamen opetuksen kehittäminen nostetaan raportissa kiireisimmäksi, koska koltansaame on saamen kielistä (inarin-, koltan- ja pohjoissaame) uhanalaisin.-Saamenkielinen opetus on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansan tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja koulun merkitystä saamen kielten, kulttuurin ja saamelaisyhteisön tulevaisuudelle ei voi ylikorostaa. Saamenkielisessä opetuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, jota on todella tärkeää vahvistaa niin, että saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin toteutuu varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, sanoi opetusministeri Jussi Saramo raportin luovutustilaisuudessa. Saamen kielipesät vahvemmin osaksi varhaiskasvatustaRaportissaan työryhmä esittää saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistamista erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamen kielten elvyttämiseksi on kehitetty vuodesta 1993 alkaen alle kouluikäisille lapsille suunnattua saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa. Kielipesien ansiosta saamen kielten aktiivisten puhujien määrä on kasvanut sadoilla henkilöillä. Työryhmä pitää tärkeänä, että saamen kielipesät toimivat osana varhaiskasvatusta. Tällä hetkellä saamen kielipesistä ei ole mainintoja varhaiskasvatuslaissa, eikä niitä tunnisteta myöskään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. – Saamen kielipesä on toimivaksi osoittautunut keino elvyttää uhanalaisia saamen kieliä. Kielipesätoimintaa onkin tarpeen kehittää siten, että yhä useammalla lapsella on mahdollisuus saamen kielen ja kulttuurin omaksumiseen. Samoin saamelaislasten mahdollisuuksia saada omakielistä, laadukasta varhaiskasvatusta on tuettava, totesi valtiosihteeri Tuomo Puumala. Työryhmä esittää raportissaan toimenpiteitä saamen kielen taitoisten aineenopettajien koulutuksen lisäämiseksi ja koordinoimiseksi. Monessa oppiaineessa opetus joudutaan antamaan suomeksi, koska saamenkielistä opettajaa ei ole saatavilla. Myös saamen kielellä opettavista varhaiskasvatuksen opettajista, luokanopettajista, erityisopettajista ja opinto-ohjaajista on pula. Raportissa ehdotetaan vastuuoppilaitosten nimeämistä sekä saamenkielisen opetushenkilöstön että saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen. Sote-henkilöstön kouluttamistarpeiden osalta työn tukena toimi Tuuli Miettusen selvitys.Saamelaisten osallistumista varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen vahvistettavaTyöryhmän mukaan saamelaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen tulisi vahvistaa. Toimenpiteinä esitetään muun muassa lainsäädännöllisiä keinoja sekä opetushallinnon toimintatapojen ja rakenteiden selkeyttämistä. Työryhmä nostaa esiin myös tarpeen lisätä saamelaistiedon opetusta kouluissa ja uudistaa saamelaistiedon opetusmateriaaleja. Saamelaistiedon opetuksen määrää ja laatua kehittämällä voitaisiin muun muassa vähentää eriarvoisuutta ja helpottaa saamelaislasten ja -nuorten omaan kulttuuriin kasvamista.Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:25Saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet – Selvitys saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmälle, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:18, Tuuli MiettunenOsana raporttia työryhmä teetti selvitykset saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista sekä selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Ne julkistettiin 1.12.2020.
NordenBladet — Oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi löytyy nyt äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kuntavaaleja koskevat ohjeet on valmisteltu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.Sivuston tarkoituksena on jakaa helppolukuista tietoa turvallisista vaalijärjestelyistä korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin kahden metrin turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa.Sivustolla kerrotaan äänestäjän henkilöllisyyden tarkastamisesta. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan kasvomaskin lyhyesti henkilöllisyyden toteamiseksi. Vaalivirkailijoiden ja äänestäjien välissä on suojapleksi.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta. Vaalit.fi-sivustolla myös ohjevideoitaOhjeita löytyy oikeusministeriön vaalisivustolta, vaalien sosiaalisen median kanavista (Twitter ja Facebook) ja julisteina äänestyspaikoilta. Tietoa on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.Oikeusministeriö on tuottanut lisäksi videoita, joissa kuvataan äänestämistä vaalihuoneistossa kasvomaskien ja suojapleksien kanssa. Videot löytyvät oikeusministeriön youtube-kanavalta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.Äänestäjille lähetetään ohjeita äänestämisestä korona-aikana myös äänioikeusilmoituksen liitteenä. Äänioikeusilmoituksen liite on tehty suomeksi ja ruotsiksi.Aineistoja tarjotaan kuntien ja median käyttöönAineistoja tarjotaan kuntien ja median käyttöön. Valmiit aineistot sosiaaliseen mediaan ja julisteita varten löytyvät valtioneuvoston kuvapankista.Koronatilanne voi vaihdella eri puolilla maataJos paikalliset terveysviranomaiset antavat äänestämiseen liittyvistä järjestelyistä tiukempia ohjeita, niitä noudatetaan oikeusministeriön antamien ohjeiden sijaan.
NordenBladet — Rakennusalalle on laadittu ohje koronatartuntojen riskien arvioinnin tueksi. Ohjeen mukaan rakennustyömaalla päätoteuttaja on velvollinen laatimaan yleisen riskien arvioinnin. Kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on noudatettava arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Työmaan muut työnantajat arvioivat lisäksi oman toimintansa riskit.Ohjeessa annetaan toimintaohjeita riskien arvioinnin tueksi. Ohje keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisyyn, ohjeistukseen mahdollisessa altistumisessa tai tartunnassa sekä epäiltäessä ammattitautia. Ohje on tarkoitettu kaikille rakennusalan työpaikoille, joissa työntekijät saattavat altistua koronavirukselle.”On tärkeää, että rakentamisen rattaat pyörivät myös poikkeusoloissa. Alkuvuodesta rakennustyömailla on ilmennyt koronavirustartuntoja. Tämä kehitys pitää nyt yhdessä taittaa ja panostaa siihen, että virus ei leviä työmailla. Juuri julkaistut ohjeet auttavat rakennusalan työnantajia tunnistamaan riskipaikkoja sekä toimimaan vastuullisesti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ohjeen ovat laatineet Työterveyslaitoksen asiantuntijat yhdessä rakennusalan järjestöjen ja liittojen Rakennusteollisuuden, Rakennusliiton, Ammattiliitto Pron ja Raklin sekä Aluehallintoviraston ja ympäristöministeriön kanssa.Riskien arviointi koskee kaikkia tilanteitaRakennusalan työnantajan on arvioitava henkilöstön riski saada koronavirustartunta työssä ja muissa tilanteissa työpaikalla, kuten tauoillaToimintaohjeita laadittaessa pitää ottaa huomioon kaikki työmaa-alueella työskentelevät henkilöt ja erilaiset työtilanteet sekä tarvittaessa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta riskiryhmiin kuuluvien osalta. ”Työterveyshuolto on työn turvallisuuden ja terveellisyyden asiantuntija. Tätä asiantuntemusta täytyy käyttää varsinkin nyt koronaepidemian aikana. Työterveyshuolto tukee ja neuvoo riskien arvioinnissa ja terveellisten työolosuhteiden järjestämisessä”, muistuttaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Tartuntatilanteissa riskinarviointi täytyy päivittää – tartuntaryppäät myös mahdollinen mainehaittaTyöpaikalla on hyvä olla ohjeet altistuneiden jäljittämisen käynnistämiseksi työpaikalla. Jos rakennusalan työpaikalla herää epäily altistumisesta, tätä koskevat kysymykset osoitetaan paikallisille tai alueellisille tartuntatautiviranomaisille.”Mahdollinen tartuntarypäs kolhii koko työmaan ja koko yrityksen mainetta. Työpaikan sulkeminen tulee kaikille osapuolille kalliiksi ja aiheuttaa pitkäaikaista mainehaittaa”, muistuttaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. ”Myös alihankintaketjun merkitys maineelle kannattaa ymmärtää. Brändi ja vastuullisuus ovat tärkeä osa alihankintaketjujen hallintaa.”Koronavirustartuntatilanteessa työpaikan riskinarviointi tulee päivittää ja tarvittaessa tehostaa suojautumistoimenpiteitä. Virallisen karanteenin aikana ei saa mennä työhön. Karanteeniin määrätty työntekijä on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan.Viestinnän on hyvä ulottua työajan ulkopuolellekinRakennustyömaan päätoteuttaja vastaa koronavirusturvallisuuden viestinnästä. Jokainen työnantaja vastaa oman henkilöstönsä perehdyttämisestä ja ohjeiden noudattamisesta. Työnantajan on hyvä kannustaa koronariskien hallintaan myös työpaikan ja -ajan ulkopuolella kuten yhteiskuljetuksissa ja yhteismajoituksissa. Olennaisia asioita ovat turvavälien pitäminen, hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö aivan kuten työpaikallakin.Viestinnässä kannattaa hyödyntää myös Työterveyslaitoksen opasteita ja julisteita mm. useille kielille käännettyä ”Ehkäise koronavirustartunta” -julistetta.Ohje: Ohje rakennusalalle covid-19 riskien arvioinnin tueksi
