NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen– Edustuston päällikön sivuakkreditointejaOikeusministeriöJuhani Korhonen, hallitusneuvos p. 0295 150 208– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Puolan Kansantasavallan kanssa oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta (HE 1/2021 vp; EV 99/2021 vp)Päivi Tiainen-Hyrkäs, hallitusneuvos p. 0295 150 262– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain eräiden säännösten sekä oikeusapulain 17 a §:n kumoamisesta (HE 247/2020 vp; EV 114/2021 vp)SisäministeriöJaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaAnnika Parsons, lainsäädäntöneuvos p. 0295 488 279– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi pelastuslain 105 ja 109 §:n muuttamisesta (HE 248/2020 vp; EV 75/2021 vp)ValtiovarainministeriöJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tonnistoverolain 8 §:n sekä tuloverolain 69 ja 123 §:n muuttamisesta (HE 63/2021 vp; EV 104/2021 vp)Anu Nousiainen, finanssineuvos p. 0295 530 326– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista (HE 62/2021 vp; EV 115/2021 vp)Pasi Leppänen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 564– Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoistaLiikenne- ja viestintäministeriöPinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (HE 70/2021 vp; EV 106/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatSonja Töyrylä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 459– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta komission asetuksiksi (ilmailun tietoturvariskien hallinnan sääntely)Työ- ja elinkeinoministeriöKanerva Sunila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 138– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 265/2020 vp; EV 109/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatSosiaali- ja terveysministeriöJari Keinänen, johtaja p. 0295 163 311– Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta– Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaAuli Valli-Lintu, hallitusneuvos p. 0295 163 463– Eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp, EV 111/2021 vp) liittyvään ilmoitusta koskevan päätöksen virheen korjaaminenMari Lauren-Häussler, hallitussihteeri p. 0295 163 762– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle EU:n lääkinnällisiä laitteita koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 67/2021 vp; EV 87/2021 vp)YmpäristöministeriöJussi Kauppila, hallitussihteeri p. 0295 250 085– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2021 vp; EV 112/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset korvauksista, joilla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19 –tilanteessa terveysturvallisuudesta huolehtimisesta aiheutuneita kustannuksia.Valtionavustuksella korvataan rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Aiheutuvat kustannukset korvataan siltä osin, kun toiminta perustuu STM:n toimeksiantoihin ja ohjaukseen. Avustuksella korvattavien kulujen tulee liittyä välittömästi rajojen terveysturvallisuudesta huolehtimiseen.Myönnetyt valtionavustuksetValtionavustuksina myönnetään 26,1 miljoonaa euroa ja niillä korvataan 16.3.2020 – 1.7.2021 syntyneet kustannukset. Avustuksia myönnetään 11 taholle. Avustukset maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti.Valtionavustusten saajat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n todistukset koronavirustestistä ja sairastetusta koronavirustaudista ovat saatavilla Omakannasta 14.7. alkaen. EU:n koronarokotustodistuksen on voinut saada Omakannasta 22.6. alkaen.Tallenna tai tulosta koronatodistus itsellesi OmakannastaTodistuksen saa Omakannasta noudattamalla seuraavia ohjeita:Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Todistusosioon on myös suora linkki Omakannan etusivulta.Avaa koronatodistus painamalla pdf-linkkiä. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen.Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi tai muulle laitteelle. Voit myös tulostaa todistuksen paperille.EU:n koronatodistuksia voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. Tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista. Kukin EU-maa voi itse päättää todistuksen mahdollisista muista käyttötarkoituksista.Suomesta saaduissa EU:n koronatodistuksissa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Todistuksessa on QR-koodi, josta todistuksen sisältö ja aitous voidaan tarkistaa. Kaikki EU-todistukset ovat maksuttomia.Myös terveydenhuollosta saa tarvittaessa paperisen todistuksenEnnen matkalle lähtöä matkustajan on ladattava todistus itselleen Omakannasta. Terveydenhuollon kuormitusta pyritään edelleen välttämään ja siksi kansalaisia ohjataan käyttämään ensisijaisesti Omakantaa. Omakannan asiakaspalvelu antaa koronatodistuksista yleistä neuvontaa ja auttaa teknisissä ongelmissa, mutta ei voi korjata todistuksessa olevia tietoja.Jos henkilö ei saa todistusta Omakannasta, hänen on oltava yhteydessä terveydenhuoltoon ja pyydettävä tulostettua todistusta. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää Omakantaa tai valtuuttaa toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat saada paperisen koronatodistuksen terveydenhuollon toimipaikoista.Joistain terveydenhuollon toimipaikoista paperisen EU:n koronatodistuksen voi saada jo 15.7. alkaen. Tavoitteena on, että kaikkialta julkisesta terveydenhuollosta saa paperisen EU:n koronatodistuksen elokuun puoliväliin mennessä. Jos terveydenhuollon toimipisteestä ei vielä saa EU:n koronatodistusta paperisena, henkilö saa muun todistuksen, joka sisältää vastaavat tiedot.Niille EU-kansalaisille, jotka ovat joko saaneet koronarokotuksen tai jotka on testattu Suomessa, mutta joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, voidaan antaa terveydenhuollosta EU-vaatimukset täyttävä todistus elokuun lopussa. Siihen asti terveydenhuollosta voidaan antaa muu todistus, joka sisältää vastaavat tiedot.Matkustajan on selvitettävä kohdemaan vaatimuksetMatkustajan on selvitettävä, mikä EU:n koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen. Rajanylitykseen voi riittää EU:n koronarokotustodistus. Ennen matkalle lähtöä on lisäksi tarkistettava kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu).Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkustamisen takia tehtävät koronatestit toteutetaan yksityisessä terveydenhuollossa. Nämä koronatestit ovat maksullisia. Myös yksityisellä tehdyistä koronatesteistä saa EU:n testitulostodistuksen Omakannasta. Suomeen palattaessa tehtävät testit ovat julkisessa terveydenhuollossa maksuttomia. Paluutesti kannattaa varata etukäteen esimerkiksi FINENTRY-palvelun kautta.Yleisesti matkustaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.Ulkomailla annetut rokotukset ja ulkomailla tehdyt testitEU:n koronatodistuksen saa siitä maasta, jossa rokotus on annettu. EU-maiden tulee antaa todistus myös jälkikäteen. Suomessa koronarokotustodistuksen voi saada vain Suomessa annetuista ja Suomessa käytössä olevista rokotevalmisteista.Negatiiviset testitulokset ovat voimassa lyhyen ajan, joten niiden osalta testituloksia ei kannata pyytää ulkomailta, vaan hakeutua Suomessa uuteen testiin tarvittaessa. Jos koronavirustaudin on sairastanut ulkomailla, todistus sairastetusta koronavirustaudista tulee pyytää siitä maasta, jossa posi-tiivinen testitulos on tehty.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan koronatodistuksistaYleinen neuvonta:Omakannan asiakaspalvelu: [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisministerit kiertävät tulevana syksynä ja talvena ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.”EU:n pitää vastata kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Haluamme kannustaa suomalaisia tuomaan ajatuksensa kuuluviin. Me ministerit olemme sitoutuneita viemään viestiä eteenpäin”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo.Kiertueen yksityiskohtia vielä viimeistellään, mutta jo nyt useilla ministerillä on sovittuna vähintään yksi kansalaiskeskustelu. Tapahtumia järjestetään eri puolilla maata, ja tarkoituksena on järjestää myös EU:n pohjoisin tilaisuus. ”Ministerikiertueemme on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Konferenssin ideana on käydä vilkasta ja avointa EU-keskustelua kansalaisten kanssa kaikissa jäsenmaissa, ja rakentaa kansalaisten esiin nostamien asioiden pohjalta Euroopan tulevaisuutta. Suomessa on hyvä keskusteluperinne. Meidän kannattaakin nyt olla aktiivisia, jotta äänemme kuuluu EU:ssa”, ministeri Tuppurainen haastaa suomalaisia. EU-maiden kansalaiskeskusteluissa esiin nousevat teemat viedään tulevaisuuskonferenssin täysistuntojen käsittelyyn. Valtioneuvostoa täysistuntoissa edustaa eurooppaministeri Tuppuraisen sekä ministeri, jonka toimialaan kulloinenkin keskustelunaihe kuuluu. Jokainen maa on nimennyt myös kansalaisedustajan. Suomea edustaa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n valitsema Ninni Norra.Kuka tahansa voi kommentoida milloin tahansaYksi osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia on kaikille avoin verkkofoorumi. Siellä jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan. Keskustelua kannustetaan käymään esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Tapahtumien järjestäjät voivat ilmoittaa tilaisuudestaan etukäteen foorumissa ja kertoa jälkikäteen keskusteluista. Kaikki halukkaat voivat järjestää omia tilaisuuksiaan.”Eurooppa olemme me” -ministerikiertueen päivämäärät ja tapahtumapaikat kirjataan verkkofoorumiin hyvissä ajoin. Tilaisuuksista kerrotaan etukäteen myös ministeriöiden tiedotteilla, sosiaalisessa mediassa ja lehti-ilmoituksissa. Jokaisen kiertueen tapahtuman jälkeen verkkofoorumista voi lukea, mitä haasteita ja mahdollisuuksia keskustelussa nousi esiin. Koosteet toimitetaan myös ministereille käytettäväksi tulevaisuuskonferenssin täysistunnoissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetuksen, jolla muutetaan henkilökortin maksuja. Henkilökortin hinta nousee viidellä eurolla 2.8.2021 alkaen. Alaikäisen henkilökortin ja väliaikaisen henkilökortin maksuihin tulee yhden euron korotus.Perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun henkilökortin maksu nousee 55 eurosta 60 euroon. Myös sähköisesti haetun henkilökortin hinta nousee 5 euroa eli 54 euroon. Henkilökortin hinta on kuitenkin edelleen jatkossakin 8 euroa halvempi, jos sen hankkii passin kanssa samalla kertaa. Alaikäisen henkilökortin ja väliaikaisen henkilökortin maksuihin tulee yhden euron korotus.Muutoksen taustalla on Euroopan Unionin ID-asetusHenkilökorttien maksujen korotukset johtuvat siitä, että Euroopan Unionin ID-asetuksen johdosta henkilökorttilakiin on tehty täydentäviä muutoksia. Henkilökortin siruun talletetaan vastaisuudessa hakijan kasvokuvat ja sormenjäljet. Henkilökorttilain muutosten myötä henkilökorttiin tulee Digi- ja väestötietoviraston (DVV) uusi biovarmenne nykyisen kansalaisvarmenteen lisäksi. Biovarmenteen lisäksi lisäkustannuksia aiheutuu lakimuutoksen myötä tehtävästä kortin ulkoasun uudistamisesta ja työn lisäyksestä sormenjälkien ottamiseksi. Henkilökortin hakija maksaa henkilökortista poliisille. Poliisi tilittää varmenteiden maksut Digi- ja väestötietovirastolle. Sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta tarkistetaan vuosittain. Lain mukaan perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 13. heinäkuuta 2021 antanut ratkaisun, jolla se kumosi kokonaisuudessaan Suomea koskevan tuomion turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa N.A. v. Suomi.EIT hylkäsi valittajan valituksen (nro 25244/18) valitusoikeuden väärinkäyttönä. EIT katsoi, että valittaja on esittämillään virheellisillä tosiseikoilla tietoisesti johtanut harhaan tuomioistuinta. Jos tiedot olisivat tulleet tuomioistuimen tietoon ennen asian ratkaisemista, valittajan valitus olisi jätetty tutkimatta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan 3(a) kohdan nojalla.Nyt kokonaan kumotussa, 14.11.2019 antamassaan tuomiossa EIT katsoi Suomen loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 (oikeus elämään) ja 3 artikloja (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto). EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 20 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 4 500 euroa oikeudenkäyntikulujen osalta. Alkuperäisessä tuomiossa määrättyä hyvitystä ei ole maksettu.Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti 6.3.2020 esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä liittyen valittajan EIT:lle esittämiin asiakirjoihin ja tosiseikkoihin. Helsingin käräjäoikeuden 11.2.2021 antamassa ratkaisussa valittaja tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä sekä perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä 1 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen. Asian käsittely on edelleen kesken Helsingin hovioikeudessa.EIT:n työjärjestyksen säännön 80 mukaan tapauksissa, joissa tulee esiin tosiseikka, joka on luonteeltaan sellainen, että sillä voi olla ratkaisevaa vaikutusta ja joka ei ollut tuomioistuimen tiedossa tuomiota antaessa eikä ole voinut olla kohtuudella osapuolen tiedossa, osapuoli voi pyytää tuomioistuinta tarkistamaan tuomionsa kuuden kuukauden sisällä siitä, kun osapuoli sai tiedon tästä tosiseikasta. Suomi toimitti säännön 80 mukaisen pyynnön EIT:lle 6.9.2020. Pyyntöä täydennettiin esitutkinnan ja kansallisen oikeudenkäynnin edetessä. Ratkaisu kokonaisuudessaan on luettavissa HUDOC-tietokannasta (englanniksi).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutoksen hillintä ei enää riitä. Koska hillintään liittyvä politiikka etenee hitaasti, ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut uudella tavalla esiin viime vuosina, kirjoittaa MMM:n erityisasiantuntija Karoliina Pilli-Sihvola. Karoliinan päätehtävänä MMM:ssä on seuraavan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelun koordinointi.Lue koko blogi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt täydentävässä hankehaussa avustusta hankkeille, joilla vahvistetaan mielenterveysosaamista kunnissa ja ehkäistään itsemurhia. Käynnistyvät hankkeet toimeenpanevat keväällä 2020 julkaistua kansallista mielenterveysstrategiaa yhdessä tammikuussa 2020 käynnistyneiden valtionavustushankkeiden kanssa.Rahoitusta mielenterveysosaamisen vahvistamiseen ja itsemurhien ehkäisemiseenMielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa tarkoittaa sitä, että rahoitettavilla hankkeilla lisätään mielenterveysosaamista ja -taitoja sekä hyvää mielenterveysjohtamista eri hallinnonalojen yhteistyössä. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen työntekijät, esimiehet ja johto, järjestötoimijat sekä eri ikäiset kuntalaiset. Täydentävässä haussa rahoitusta myönnetään neljälle hankkeelle yhteensä 748 740 euroa. Hankkeet täydentävät 11 tammikuussa käynnistyneen hankkeen kokonaisuutta.Kansalliseen mielenterveysstrategiaan sisältyy itsemurhien ehkäisyohjelma. Täydentävässä haussa rahoitusta myönnetään yhdelle hankkeelle 295 000 euroa. Hanke täydentää tammikuussa 2020 käynnistynyttä neljän hankkeen kokonaisuutta. Näiden yhteensä viiden hankkeen tavoite on esimerkiksi tehostaa itsemurhien ehkäisyä alueilla, joissa itsemurhakuolleisuus on suurinta, toteuttaa itsemurhien ehkäisyohjelman toimenpide-ehdotuksia ja pyrkiä vaikuttamaan itsemurhaan liittyviin asenteisiin.Avustuksien saajatTHL tukee hankkeiden toimintaa ja edistää hankkeiden välistä yhteistyötä. Tarkemmat tiedot hankkeiden sisällöistä ja tarkemmista kohderyhmistä täydentyvät elokuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysstrategian verkkosivuille.THL:n mielenterveysstrategian verkkosivut

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan karhun metsästyskiintiön, joka on 457 karhua metsästyskaudella 2021–2022. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.Viimeisen neljän vuoden aikana on myönnetty aiempaa enemmän karhunkaatolupia. Tavoitteena on ollut katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu, joka ei kuitenkaan ole vielä taittunut. Yhtenä todennäköisenä syynä tähän on Suomen karhukannan saama merkittävä muuttovoitto Venäjältä, mikä heijastuu etenkin itäisen Suomen karhukantaan.Suomessa arvioidaan olevan 2670–2800 karhua. Tämä on noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, jolloin karhuja arvioitiin olevan 2300–2500. Kanta on vahvistunut selvimmin Itä-Suomessa.Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Suomen karhukantaa voidaan kuitenkin säädellä direktiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä, koska kanta on siihen riittävän suuri. Karhu ei ole uhanlaiseksi luokiteltu laji ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa.– Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiöllä on tarkoitus pysäyttää karhukannan kasvu. Toteutuessaan kiintiön mukainen metsästys ei vaaranna karhukannan kestävyyttä. Tavoite karhun kannanhoidollisessa metsästyksessä on edelleen sama kuin aiemmin: ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Metsästys auttaa pitämään karhukannan sellaisella tasolla, että haitat ja vahingot pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä. Metsästys myös hidastaa kannan kasvunopeutta alueilla, joille karhu on vasta levittäytymässä, jolloin asukkailla on enemmän aikaa tottua ja hyväksyä karhujen läsnäolo. Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-KarjalaanKarhujen esiintymisessä on Suomessa selkeitä painopistealueita, joten karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet ja elinkeinot. Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei ole mahdollista saavuttaa, mutta tavoitteena on, että karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan. Vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen karhukantaan on poronhoitoalueella noin 25,7 prosenttia (viime vuonna 27), muualla Suomessa 15 (14) ja koko maassa keskimäärin 16,7 prosenttia (15,9). Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 90 yksilöä, joka on viisi yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kiintiö on 70 itäisellä ja 20 läntisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna karhunkaatolupia jäi käyttämättä 20 itäisellä ja neljä läntisellä poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 367 karhua eli 78 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna 888, kun edellisen vuoden luku oli 654. Vuonna 2020 ilmoitettu määrä vastaa noin 1 530 000 euron korvaussummaa. Lisäksi karhut aiheuttivat viime vuonna 245 kotieläinvahinkoa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 212 000 euroa. Suurin osa näistä oli mehiläisvahinkoja. Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettujaPennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen lisääntyvään karhukantaan, koska aikuiset naaraat ovat lisääntymisen kannalta avainasemassa.Karhusaaliista noin 63 prosenttia on uroksia. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen. Poikkeuslupien kohdentaminenPoikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi tarkkaa harkintaa käyttäen myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.Karhunkaatolupien kohdentamisessa on maa- ja metsätalousministeriön mukaan syytä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi alueiden hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Lisäksi Suomenselällä ja Kainuussa on tärkeää turvata metsäpeurakanta.Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä Luonnonvarakeskuksen laatimia verotusennusteita. Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen (2021) mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän poronhoitoalueella 17 prosentin ja muualla Suomessa 15 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. 
•    Asetus karhukiintiöstä
•    Asetuksen taustamuistio Aiheeseen liittyvää:Karhukanta Suomessa 2020 (Luonnonvarakeskus)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja muutosehdotuksesta yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin (ns. työelämän tietosuojalaki). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työelämän tietosuojalain työntekijän henkilötietojen keräämistä koskevaa sääntelyä. Työnantajan oikeutta kerätä työntekijän henkilötietoja ilman tämän suostumusta laajennettaisiin.Työntekijän henkilötietojen kerääminen työn johtamista ja valvontaa ja työnantajan lakisääteisten velvoitteiden toteuttamista varten olisi muutosehdotuksen mukaan työsuhteen aikana mahdollista ilman työntekijän suostumusta. Voimassa olevan lain mukaan tietojen kerääminen ilman suostumusta on mahdollista vain laissa erikseen säädetyissä tilanteissa tai jos viranomainen luovuttaa työnantajalle tietoja lakisääteisen tehtävän suorittamista varten.Muutoksella pyritään yhteensovittamaan sääntely paremmin tietosuoja-asetuksen ja työelämän tarpeiden ja käytäntöjen kanssa. Voimassa oleva sääntely on aiheuttanut epäselvyyksiä sen suhteen, milloin työntekijän henkilötietojen kerääminen edellyttää työntekijän suostumuksen hankkimista. Muutosehdotuksella pyritään vähentämään lainsäädännön soveltamisessa ilmenneitä ongelmia.
Muutoksia on valmisteltu kolmikantaisessa epävirallisessa työryhmässä. Valmistelun taustalla on eduskunnan lausuma, jossa edellytettiin lain muutostarpeiden selvittämistä. 
Lausuntoaika on 12.7.–6.9.2021 

Lähde: Valtioneuvosto.fi