NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut jätelain laajan uudistuksen, jolla vauhditetaan kierrätystä ja kiertotaloutta. Jätelaki velvoittaa jätealan toimijat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteitä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi toiminnanharjoittajille tulee uusia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia.Vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tehokas erilliskeräys on välttämätön kierrätysasteen nostamiseksi. Täsmälliset vaatimukset kotitalouksien, yritysten ja muiden toimijoiden jätehuollosta annetaan myöhemmin asetuksilla, jotka ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Erilliskeräysvelvoitteet on tarkoitettu tulemaan voimaan asteittain heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2024 välillä.Mikä muuttuu? Kunnat järjestävät asumisessa syntyvien erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä siirtymäajan jälkeen. Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty asuinkiinteistön haltijan vastuulle.Kunta voi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestävät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen kiinteistöiltä yhteistoiminnassa. Tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Lisäksi pakkausten tuottajilla on nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja.Pakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt* yhdistyvät ”supertuottajayhteisöksi”, joka vastaa kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Kaikissa tuoteryhmissä tuottajavastuu ulotetaan kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voivat hoitaa velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta tai liittymällä tuottajayhteisöön. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä on mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden velvoitteet näiden valtuuttamana.Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** porrastetaan niin, että niissä suositaan tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.Jätevirtojen seuranta tehostuu ja alan digitalisaatio edistyy. Toiminnanharjoittajien kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön.Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun hakemisessa noudatettavia menettelyjä muutetaan julkisten hankintayksiköiden osalta. Hankintayksiköt voivat osoittaa palvelun saamisen edellytyksenä olevan markkinapuutteen Materiaalitori-palvelun sijasta Hilma-palvelussa.Yhtä aikaa jätelain muutoksen kanssa tulee voimaan myös kemikaalilain muutos, jolla esineiden toimittajat velvoitetaan toimittamaan tiedot erityistä huolta aiheuttavia aineita (ns. SVHC-aineita) sisältävistä esineistä Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään julkiseen SCIP-tietokantaan.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut lääkinnällisiä laitteita koskevia EU-asetuksia täydentävää lainsäädäntöä. Lait tulevat voimaan 19.7.2021.Voimaan tulevat laki lääkinnällisistä laitteista sekä laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain muuttamisesta. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin on tehty teknisluonteisia muutoksia. Lakien tavoitteena on parantaa potilas- ja laiteturvallisuutta.Uudessa lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa säädetään niistä asioista, joista EU:n asetukset edellyttävät tai mahdollistavat kansallisia säännöksiä. Laissa säädetään muun muassa viranomaisen toimivaltuuksista, asiakirjoja koskevista kielivaatimuksista, terveydenhuoltoon kohdistuvista velvoitteista, toimijoilta perittävästä vuosimaksusta ja lainsäädännön rikkomisen seuraamuksista. Lisäksi laissa on säännöksiä kliinisistä laitetutkimuksista ja laitteiden suorituskykyä koskevista tutkimuksista.Ihmiskehon ulkopuolella suoritettavissa tutkimuksissa käytettäviä lääkinnällisiä laitteita eli niin sanottuja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koskevaa lakia sovelletaan täysimääräisesti vasta vuonna 2022. Tähän asti sovelletaan in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa direktiiviä ja lisäksi EU-asetusten siirtymäsäännösten perusteella tietyissä tilanteissa myös EU-asetuksia edeltäneitä lääkinnällisiä laitteita koskevia direktiivejä. Tämän vuoksi terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki, jolla mainitut direktiivit on pantu täytäntöön, jää edelleen osittain voimaan. Lakia on kuitenkin muutettu monin osin ja sen nimike on muuttunut. Uusi nimike on laki eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällistä laitteista.Lisätietoahallitussihteeri Mari Laurén-Häussler, p. 0295 163 762, [email protected]
NordenBladet — Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun ja valitusaikoihin tulee muutoksia. Lakiuudistuksella parannetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.Tasavallan presidentti vahvisti lait tänään. Muutokset tulevat voimaan elokuun alussa.Ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin tehtyjen muutosten mukaisesti turvapaikanhakijalle julkisin varoin kustannettuun oikeusapuun kuuluu jatkossa avustaminen turvapaikkapuhuttelussa, eikä siihen enää vaadita erityisen painavia syitä. Lisäksi turvapaikkapäätösten valitusaika pitenee 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Asiantuntevien avustajien saatavuus puolestaan varmistetaan maksamalla yksityiselle avustajalle tuntiperusteinen korvaus nykyisen asiakohtaisen palkkion sijaan. Kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisen lisäksi muutoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin.– Uudistuksella parannamme turvapaikkaprosessia ja varmistamme, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus oikeusavustajaan heti prosessin alusta alkaen. Muutokset kumoavat rajoitukset, joita turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtiin viime hallituskaudella. Uudistus on erittäin tärkeä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
NordenBladet — Valtioneuvoston 15.7. tekemän päätöksen mukaan Suomen ja Norjan välisen maarajan rajanylityspaikkojen aukioloajan rajoitukset poistuvat 19.7. alkaen. Sisä- ja ulkorajavalvontaan tulee myös muutoksia. Lisäksi päätöksen mukaan Suomeen voivat saapua maanantaista 26.7.2021 alkaen kaikista maista henkilöt, joilla on esittää todistus saadusta ja hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta ennen Suomeen saapumista.Valtioneuvoston 15.7. tekemän päätöksen mukaan Suomen ja Norjan välisen maarajan rajanylityspaikkojen aukioloajan rajoitukset poistuvat 19.7. alkaen. Toisin sanoen rajan ylittäminen Suomen ja Norjan välillä on taas mahdollista ympäri vuorokauden maanantaista alkaen.Tämän lisäksi koronaviruksen leviämiseen eli epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta palautetaan uudelleen Suomen ja Maltan sekä Suomen ja Slovenian väliseen liikenteeseen.Epidemiologiseen arvioon perustuen nykyistä päätöstä muutetaan 19.7.2021 alkaen ulkorajaliikenteessä niin, että maahantulon rajoitukset poistetaan Kanadan asukkailta Kanadasta Suomeen saapuvassa liikenteessä ja palautetaan Israelin asukkaille Israelista Suomeen saapuvassa liikenteessä.Kaikista maista voi tulla Suomeen 26.7. alkaen esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjastaValtioneuvoston 15.7. tekemän päätöksen mukaan Suomeen voivat saapua maanantaista 26.7.2021 alkaen kaikista maista henkilöt, joilla on esittää todistus saadusta hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta ennen Suomeen saapumista. Suomeen matkaavien tulee kuitenkin ottaa huomioon, että todistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista on edelleen sallittu maahantulon peruste vain EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisille ja EU- tai Schengen-valtiossa asuville.Tämän lisäksi 26.7. alkaen sallitaan EU- tai Schengen-valtiosta saapuvan risteilyaluksen matkustajien maissa käyminen.
NordenBladet — Kuluttajamarkkinoilta kiellettyinä psykoaktiivisina aineina otetaan valvontaan 8 ainetta. Näistä aineista seitsemän on todettu EU:n markkinoilla ainoastaan päihdekäyttötarkoituksessa ja 1 aine on aiemmin valvontaan otetun aineen paikkaisomeeri. Nämä aineet eivät ole lääkkeitä eivätkä huumausaineita eikä niillä ole tiedossa olevia teollisia käyttötarkoituksia.Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen liitetään isotonitatseeni-niminen aine, joka on aiemmin ollut valvonnassa EU:ssa ja kansallisesti. Isotonitatseeni on synteettinen opioidi, joka muistuttaa vaikutuksiltaan morfiinia ja fentanyyliä. Sen sukulaisaineet etonitatseeni ja klonitatseeni on luokiteltu jo aiemmin vuoden 1961 yleissopimuksella huumausaineiksi. Aineen väärinkäyttö- ja riippuvuuden aiheuttamispotentiaali on sama kuin morfiinilla. Vakavin haittavaikutus on yliannostuksesta aiheutuva jopa kuolemaan johtavaa hengityslama.Asetusta päivitetään myös YK:n joulukuussa 2020 tekemän päätöksen mukaisesti poistamalla kannabis ja kannabishartsi vuoden 1961 yleissopimuksen listasta IV. Kannabis ja kannabishartsi ovat jatkossakin huumausaineita, sillä ne pysyvät edelleen YK:n huumausaineyleissopimuksen listassa I. WHO:n arvion mukaan kannabiksen väärinkäyttöpotentiaali ja siihen liittyvät haitat aiheuttavat merkittävän kansanterveysriskin, mutta niiden poistaminen listalta IV on perusteltua. Listassa IV luetellaan kaikkein vaarallisimpia huumausaineita, joilla on vain vähäistä lääkkeellistä käyttöä.Lisäksi huumausaineiksi luokitellaan EU:n päätöksen mukaisesti aiemmin kansallisesti kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi luokitellut MDMB-4en-PINACA ja 4F-MDMB-BICA. Aineet ovat synteettisiä kannabinoideja, jotka vaikuttavat kannabiksen tavoin. Ne ovat kasviperäistä kannabista voimakkaampia ja niiden tarkka annostelu voi olla vaikeaa. Tämän vuoksi synteettisiin kannabinoideihin liittyy merkittäviä lisäriskejä verrattuna kasviperäiseen kannabikseen.Lääkeaine remimatsolaani luokitellaan kansallisesti huumausaineeksiRemimatsolaami on nopea- ja ultralyhytvaikutteinen bentsodiatsepiini, joka on kehitetty lääkekäyttöön uutena vaikuttavana aineena. Remimatsolaami on farmakologisten ominaisuuksien perusteella verrattavissa lääkinnällisessä käytössä olevaan, huumausaineeksi luokiteltuun midatsolaamiin.Remimatsolaamia sisältävä lääkevalmiste on jo saanut myyntiluvan EU:ssa ja se tulee lääkekäyttöön myös Suomessa. Huumausaineeksi luokittelu vaikuttaa laillisiin toimijoihin siten, että remimatsolaamia sisältäville lääkevalmisteille tulee maahantuontilupavaatimus. Lisäksi luokittelu tuo lisävelvollisuuksia lääkevalmisteiden kirjanpitoon, varastointiin ja hävittämiseen.Aine on terveysvaikutuksiltaan ja farmakologisilta ominaisuuksiltaan huumausaineeksi rinnastettavissa oleva aine, jonka terveysriskit väärinkäytettynä ovat verrattavissa muihin jo huumausainelistalla oleviin bentsodiatsepiineihin. Ainetta ei ole vielä havaittu laittomilla markkinoilla, mutta sitä mainostetaan jo internetin kauppapaikoilla. Vaikutusmekanismin perusteella on odotettavissa, että ainetta voi joko kulkeutua tai sitä tullaan suoraan laittomasti valmistamaan väärinkäyttöön. Aine ei ole YK:n tai EU:n huumausainevalvonnan piirissä.Muuntohuumeet ovat haitaksi terveydelleMuuntohuumeiden käyttö voi olla haitallista terveydelle ja ne voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Näiden aineiden vakavin väärinkäytöstä aiheutuva haittavaikutus on yliannostuksesta aiheutuva, jopa kuolemaan johtava hengityslama. Aineita markkinoidaan siten, ettei myytävän tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta ole varmuutta. Niitä myös myydään aivan toisina tuotteina tai aineina. Tämä voi johtaa vakaviin, tahattomiinkin myrkytystilanteisiin. Aineiden kieltäminen ei estä aineiden käyttöä, mutta kiellolla pyritään ehkäisemään haitallisten aineiden leviämistä ja päihdekäyttöä. Aineiden kielto voi hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, erityisesti nuorten keskuuteen. Myös huumevalvonnan mahdollisuudet paranevat.
NordenBladet — Uusia koronatapauksia todettiin yhteensä 1 651 viimeisen täyden kalenteriviikon aikana (viikko 27, 5. 11.7.). Tapausmäärä on ollut kasvussa viimeiset kolme viikkoa. Kesäkuun puolivälissä (viikolla 24) todettiin noin 540 tapausta, jonka jälkeen tapausmäärä on noin kolminkertaistunut.Epidemia leviää nyt sosiaalisesti aktiivisten nuorten aikuisten keskuudessa, esimerkiksi baari- ja juhlailloissa. Tartuntoja todetaan edellisten viikkojen tapaan eniten 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka osuus viikolla 27 oli kolmannes kaikista tartunnoista. 10-19-vuotiaiden osuus kaikista tartunnoista oli 25 %, jossa tartunnat painottuvat 18 vuotta täyttäneisiin.Tehollisen tartuttavuusluvun arvio on 1,0-1,25 (90% todennäköisyysväli). Nuorten aikuisten tartuntojen lisääntyminen viikolla 27 on nostanut arviota tartuttavuusluvusta.Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus kaikista tartunnoista on puolittunut edellisestä viikosta. Viikolla 27 todetuista tartunnoista 12 % oli peräisin ulkomailta ja niistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus 3 %.Pääosa uusista tartunnoista Delta-muunnostaKoronavirustestejä tehtiin viikolla 27 noin 94 200. Covid-19-tapausten osuus testatuista näytteistä oli 1,8 % viikolla 27. Osuus on kesäkuun puolivälin 0,6 prosentista kolminkertaistunut. Delta-muunnoksen osuus koko maassa on yli 80 % tutkituista testituloksista. Varianttityyppi määritellään noin joka viidennestä koronvirusnäytteestä, ja viime viikkoina EM-kisaturistien suuri osuus tyypitetyistä näytteistä voi jonkin verran yliarvioida Delta-muunnoksen osuutta. Henkilöiden, jotka on todettu itärajalla koronapositiivisiksi tai joilla on ollut kontakti Venäjälle, näytteistä noin 90 prosenttia on ollut Delta-muunnosta.Sairaalahoidon tarve ei ole kasvanut tartuntojen tahdissaSairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on pysynyt kasvaneista tartuntamääristä huolimatta vakaana. Sairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 14.7.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan yhteensä 43, joista perusterveydenhuollon osastoilla 6, erikoissairaanhoidon osastoilla 27, ja teho-osastoilla 10 potilasta. Tulevan viikon ennusteet valtakunnallisten uusien erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat nousseet hieman.Koko maassa noin 63 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja toisen annoksen 25 %.Tautiin liittyviä kuolemia oli 14.7.2021 ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 978, kun vastaava luku oli viikkoa aikaisemmin 976.Tilannekatsaus joka viikko myös heinäkuussaEpidemiologista tilannetta seurataan läpi kesän. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10.COVID-19 tilannekatsaus 15.7.2021Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
NordenBladet — Euroopan komission 14.7.2021 julkaisemaan laajaan ilmasto- ja energiapakettiin sisältyy myös esitys uudeksi maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevaksi LULUCF-asetukseksi. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista arvioitaisiin jatkossa aiempaa enemmän sektorin todellisten päästöjen ja nielujen pohjalta nykyisten monimutkaisten laskentasääntöjen sijaan. Tätä uudistusta Suomi on toivonut jo pitkään.LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Metsät ja maaperä ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa, koska ne ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä. Asetuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.”Olen tyytyväinen, että komissio on päättänyt luopua aiemmasta monimutkaisesta laskentajärjestelmästä. Suomen hiilinielut ovat suuret aktiivisen ja kestävän metsänhoidon ansiosta. Asetusehdotuksen laskentajärjestelmä tunnistaa ne aidosti. Olennaista on, että sääntely mahdollistaa metsien kestävän käytön ja hoidon Suomessa. Tulevissa neuvotteluissa on varmistettava, että malli pysyy selvänä ja laskenta on maakohtaista”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Asetuksen toimeenpano jakautuisi viisivuotiskausiinLULUCF-asetuksen toteutus on jaettu esityksessä kolmeen viisivuotiskauteen: 2021–2025, 2026–2030 ja 2031–2035. Ensimmäinen kausi 2021–2025 on jo käynnissä; sen suhteen on tarkoitus pysyä jo aiemmin sovitussa, nykyisen LULUCF-asetuksen mukaisessa laskentajärjestelmässä. Suomella olisi kaudella 2021–2025 käytettävissään 5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen erillisjousto.Kaudella 2026–2030 tarkastelua muutettaisiin nykyisestä. Tarkastelua yksinkertaistettaisiin ja se pohjautuisi LULUCF-sektorin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin.Kokonaan uutta esityksessä on jäsenmaille yhteisesti asetettava velvoite: esityksen mukaan EU-maiden tulisi sitoutua poistamaan ilmakehästä päästöt huomioiden yhteensä -310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030. Suomen osuus tästä olisi -17,8 Mt CO2 ekv. Suomen maankäyttösektorin nettonielu esimerkiksi vuosina 2016-2018 oli vertailun vuoksi keskimäärin -13,6 Mt CO2 ekv. Vuosien 2026–2029 tavoitepolku asetettaisiin vuosien 2021–2023 raportoitujen tietojen perusteella vasta vuonna 2025.Asetukseen sisältyy myös ehdotus vapaaehtoisesta nieluvarannosta eli ”reservistä” jonka avulla mahdollisia ylimääräisiä nieluyksiköitä voitaisiin koota yhteen niitä tarvitseville jäsenmaille.”Jokainen jäsenmaa vastaa omista nieluistaan ja päästövähennyksistään itse. Tämän periaatteen noudattamista on valvottava jatkokäsittelyssä tarkasti ja tiukasti. Yhteinen nielureservi ei kannusta maita haastaviin käytännön toimiin, onneksi se jäi vapaaehtoiseksi”, ministeri Leppä toteaa.Komissio esittää myös, että LULUCF-sektorin laskentaan yhdistettäisiin vuodesta 2031 alkaen nekin maatalouden päästöt, jotka nykyisin lasketaan osaksi taakanjakosektoria (ns. AFOLU-sektori). Tavoitteena olisi, että AFOLU-sektori olisi hiilineutraali vuonna 2035.”Suhtaudun ehdotukseen mielenkiinnolla, sillä maatalouden päästöjen vähentäminen on tunnistettu haasteelliseksi. Tässäkin esityksessä ruokaturva ja kannattava ruoantuotanto on varmistettava ilmastotavoitteiden ohella”, ministeri Leppä kommentoi.Asetusehdotuksen tavoite AFOLU-sektorin hiilineutraalisuudesta vuonna 2035 on vaikea erityisesti maatalouden metaani (CH4)- ja dityppioksidipäästöjen (N20) osalta.Suomi kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaaSuomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tavoitteeseen pyritään monin eri keinoin. Suomi kannattaa siksi luonnollisesti myös EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien kestävä hoito ja käyttö tukevat sekä Suomen että EU:n ilmastotavoitteita, ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen auttaa luopumaan fossiilisen energian ja raaka-aineiden käytöstä.Maankäyttösektorilla merkittävää työtä ilmastotavoitteen hyväksi tehdään maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä Nappaa hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa, johon tällä hetkellä kuuluu jo 10 laajaa tutkimus- ja innovaatiohanketta sekä kymmeniä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiä kehittämishankkeita. Kokonaisuuteen kuuluvat myös jo toteutetut joutoalueiden metsitystuki, tuhkalannoituksen laajentaminen turvemailla sekä keväällä 2020 uudistetut Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset.Maataloudessa toimia maaperän hiilen lisäämiseksi ja hiilivarastojen ylläpitämiseksi on sisällytetty myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistellaan lisäksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU), josta tulee jatkossa osa uuden ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Keskiviikkona 14.7.2021 julkaistu EU:n ilmasto-ja energiapaketti (Fit for 55) sisältää useita ilmastoa koskevia lainsäädäntöesityksiä, joista maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskevat erityisesti maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia käsittelevä asetus (LULUCF), uusiutuvan energian edistämistä koskeva direktiivi ja sen biomassan kestävyyskriteerit (RED) sekä taakanjakosektorin asetus ja maatalouden päästöt siinä (ESR). Tämä tiedote käsittelee LULUCF-asetusta, muista aiheista voi lukea lisää alla olevista tiedotteista. European Green Deal: Commission proposes transformation of EU economy and society to meet climate ambitions (EU:n komission tiedote 14.7.2021) EU:n ilmastopaketti auttaa myös Suomea hiilineutraaliuden saavuttamisessa (VN-yhteistiedote 14.7.2021)EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti tiukentaisi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita (työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 14.7.2021)
NordenBladet — Euroopan komission 14.7.2021 julkaiseman laajan säädösehdotuspaketin (Fit for 55) tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Nyt esitelty säädöspaketti tarjoaa keinot, joilla EU:n nykyinen 40 prosentin vähennystavoite kiristetään komission syyskuussa 2020 ehdottamalle tasolle.Paketissa ehdotetaan muutoksia kaikkiin ilmaston kannalta keskeisiin EU-säädöksiin. Mukana ovat päästökauppa, päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin velvoitteet, maankäyttö ja nielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä uutena ehdotuksena muun muassa hiilitullit.– EU:n tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ilmastopaketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat valtavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Myös kansalaiset täytyy pitää mukana ja muutokset on koettava oikeudenmukaisina, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. – Ilmastopaketissa avataan kaikki keskeiset ilmastoon liittyvät säädökset. Tähän kuuluvat myös energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat direktiivit, jotka ovat juuri ehtineet toimeenpanoon jäsenmaissa. Nyt on tärkeää arvioida huolellisesti esityksen vaikutuksia kokonaisuutena ja varmistaa jatkoneuvotteluissa, että uudistuva sääntely tukee eikä jarruta kustannustehokkaita päästövähennyksiä, muistuttaa ministeri Lintilä.Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden vaatimuksiin lisää tiukennuksiaLainsäädäntöpaketti sisältää myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen. Uusiutuvan energian tavoitteita esitetään korotettavaksi. Komissio on ehdottanut uusiutuvan energian direktiiviin muutoksia laajasti yksittäisiä artikloja lukuun ottamatta. Lisäksi komissio on laajentamassa direktiivin soveltamisalaa teollisuuden uusiutuvan energian ja vedyn käyttöön, systeemi-integraatioon, PPA-sopimuksiin (sähkönhankintasopimuksiin) sekä merituulivoimaan liittyen. Suomen kannalta keskeisimmät teemat uudistuksessa ovat lämmitys- ja liikennesektori sekä metsäbiomassan käyttö energian tuotannossa (ml. kestävyyskriteerit). – Olemme tukeneet uusiutuvan energian tavoitteiden nostamista ja samalla korostaneet investointivarmuutta ja politiikkatoimien ennakoitavuutta. Siksi uusiutuvan energian direktiivin avaaminen muiden kuin tavoitteita sisältävien artiklojen osalta olisi ollut tärkeää rajata mahdollisimman pieneen osaan, Lintilä sanoo.Energiatehokkuuden tavoitteita kiristetään rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite lähes kaksikertaiseksi. Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on lähes kaksinkertaistettava.Alustavan laskutoimitusluonnoksen mukaan Suomen pitäisi rajoittaa loppuenergian käyttö noin 255 terawattituntiin vuonna 2030. Vuonna 2019 loppuenergian käyttö oli 298 TWh, eli vuonna 2024 voimaan tullessaan vaatimus tarkoittaisi lähes 2 prosentin energiankulutuksen alentamista vuosittain vuoteen 2030 saakka. Tavoite on ristiriidassa sähköistämisen kautta toteuttavan päästöjen vähentämisen kanssa.– Teollisuus ja koko yhteiskunta sähköistyy, ja tämä tulee vaatimaan runsaasti lisää päästötöntä, uusiutuvaa ja toimitusvarmaa energiantuotantoa. Energiankäytön rajoittaminen voi jopa sotia ilmastotavoitteita vastaan, Lintilä arvioi. Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.Lainsäädäntöehdotuksien käsittelyn odotetaan kestävän Euroopan parlamentissa ja neuvostossa noin kaksi vuotta. Suomessa komission ehdotukset otetaan huomioon kiristyvien velvoitteiden vuoksi tuoreeltaan muun muassa Ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa.
NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin, jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Fit for 55 -paketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä.”EU:n ilmastopaketti on iso harppaus kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa: puhdasta liikennettä, kestävää asumista ja uusia vihreitä työpaikkoja. EU:n tehokkaat ilmastotoimet auttavat myös meitä saavuttamaan oman hiilineutraaliustavoitteemme ja tasaavat pelikenttää EU:n sisällä. Tällä paketilla varmistetaan, että kaikki sektorit kaikissa jäsenmaissa osallistuvat ilmastokriisin torjuntaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi syksyllä komissio antaa vielä ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta.”Suomen puheenjohtajakaudella sovittiin, että EU tähtää ilmastoneutraaliksi 2050 mennessä. Suomi on vaikuttanut muutenkin erittäin aktiivisesti EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan. Meidän tavoitteenamme on luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein, ilmastoneutraali talous. Olemme myös tuoneet esiin kansallisia erityispiirteitämme, jotta komissio on voinut ottaa ne huomioon paketin valmistelussa. Työtä riittää yhä, mutta on hienoa, että komissio on koronakriisin keskellä onnistunut tekemään ison pohjatyön, josta pääsemme nyt neuvottelemaan”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen toteaa.”Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon suuren investointitarpeen vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuuden ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Myös kansalaiset täytyy pitää mukana ja muutokset on koettava oikeudenmukaisina”, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. Suomi muodostaa omat kantansa kuhunkin kolmestatoista lainsäädäntöesityksestä syksyn aikana, kun myös eduskunta on palannut lomalta. Suomi pitää tärkeänä päästökaupan vahvistamistaKomission ehdotuksen mukaan päästökauppasektorilla päästöjä tulisi vähentää 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa päästökauppasektorin tavoitteen kiristämistä mm. vähentämällä vuotuisten päästöoikeuksien määrää aiempaa ripeämmin. Samalla vähennetään päästöoikeuksien ilmaisjakoa.”Päästökaupan toimivuutta on onnistututtu viime vuosina parantamaan, ja on tärkeää, että jatkamme sen ohjausvaikutuksen vahvistamista. Nyt esitetyt uudistukset ovat askeleita tähän suuntaan. Samalla pitää muistaa, etteivät kaikki päästöt ole mukana päästökaupassa, vaan tarvitsemme lisäksi vankat kansalliset suunnitelmat kohti hiilineutraaliutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Päästökauppajärjestelmään sisällytetään myös meriliikenteen päästöt, joita ei toistaiseksi säännellä EU:n ilmastolainsäädännössä. Erillisen päästökauppajärjestelmän piiriin on tarkoitus ottaa rakennusten lämmityspolttoaineiden ja tieliikenteen polttoaineiden jakelijat vuodesta 2026 alkaen.”Talvimerenkulku on Suomelle vientimaana tärkeä kansallinen kysymys, jota tulemme nostamaan esille jatkovaikuttamisessa merenkulun päästökauppaan”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.Kiristyvät maakohtaiset päästövähennystavoitteet huomioidaan kansallisissa suunnitelmissaPäästökaupan ulkopuolisten alojen – maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja liikenteen – päästökehitystä säädellään ns. taakanjakoasetuksella, jossa kullekin EU-maalle on asetettu oma velvoite. Jäsenmaiden velvoitteet perustuvat pääsääntöisesti niiden bruttokansantuloon. Komissio on asettanut ehdotuksessaan Suomen ja viiden muun EU-maan tavoitteeksi 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoite tulee vaikuttamaan parhaillaan valmisteltavien keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja energia- ja ilmastostrategiaan, joiden on määrä valmistua syksyllä 2021.Komission ehdotukseen sisältyy erilaisia joustoja ilmastopolitiikan kustannustehokkuuden edistämiseksi. Myös sektoreiden välille on tarkoitus luoda kytkentöjä, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan. Maankäyttösektoria koskevat uudistukset tuovat läpinäkyvyyttäIlmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilinielujen vahvistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Komissio esittää, että maankäyttösektorille (LULUCF-sektori) tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi. Esityksen mukaan EU-maiden tulisi sitoutua kasvattamaan nielujen aikaansaamia poistumia yhteensä 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Kausi 2021-2025 mentäisiin komission ehdotuksen mukaan vielä nykyisen asetuksen mukaisesti. Kaudelle 2026-2030 kullekin jäsenmaalle määritettäisiin määrällinen tavoite ja siihen johtava kehityspolku, johon toteutuneita nettopäästöjä verrataan. Uudistuksella pyritään nielujen vahvistamisen lisäksi yksinkertaistamaan nykyistä monimutkaista laskentasäännöstöä ja lisäämään seurannan läpinäkyvyyttä.Iso uudistus olisi, että vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektoriin laskettaisiin mukaan myös maatalouden päästöt. Tämän uuden ns. AFOLU-sektorin tulisi komission ehdotuksen mukaan olla ilmastoneutraali vuonna 2035. Tarkempi lainsäädäntöehdotus AFOLU-sektorista annettaisiin vuonna 2025.Hiilirajamekanismilla pyritään estämään hiilivuotoa, autojen päästöjä suitsitaanKomissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.Lisäksi komissio esittää kiristyksiä uusien henkilöautojen ja pakettiautojen päästörajoihin. Tämä on myös Suomen mielestä kannatettavaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kiristyksen avulla edistetään liikenteen sähköistymistä Euroopassa.Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden vaatimuksiin lisää tiukennuksiaPaketti pitää sisällään myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen. Uusiutuvan energian tavoitteita esitetään korotettavaksi. Komissio ehdottaa uusiutuvan energian direktiiviin muutoksia laajasti yksittäisiä artikloja lukuun ottamatta. Lisäksi se on laajentamassa direktiivin soveltamisalaa teollisuuden uusiutuvan energian ja vedyn käyttöön, systeemi-integraatioon, PPA-sopimuksiin sekä merituulivoimaan liittyen. Suomen kannalta keskeisimmät teemat uudistuksessa ovat lämmitys- ja liikennesektori sekä metsäbiomassan käyttö energian tuotannossa (ml. kestävyyskriteerit). Energiatehokkuuden tavoitteita kiristetään rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite liki kaksikertaiseksi. Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on lähes kaksinkertaistettava.Mitä seuraavaksi?Lainsäädäntöehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Lainsäädäntöehdotusten määrän ja laajuuden vuoksi niiden käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023. Samassa yhteydessä opiskeluhuollon palvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut, kootaan yhden järjestäjän vastuulle hyvinvointialueelle. STM pyytää lausuntoja tehtävien siirtymiseen liittyvistä lakimuutoksista. Lausuntoaika on 14.7. – 31.8.2021Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023. Samassa yhteydessä opiskeluhuoltopalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut, kootaan yhden järjestäjän vastuulle hyvinvointialueelle. Opiskeluhuollon palvelut toteutetaan kuitenkin edelleen kouluilla ja oppilaitoksissa. Uudistuksen jälkeen toimiva opiskeluhuollon kokonaisuus edellyttää tiivistä kuntien opetustoimen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.Tavoitteena varmistaa ja selkiyttää Lausuttavana olevan hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa kunnan ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Esityksessä ehdotetaan, että tulevat hyvinvointialueet muodostaisivat alueensa kuntien kanssa alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän. Opiskeluhuollon aseman vahvistamiseksi esitetään lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmien sitomista kunnan ja hyvinvointialueen strategia- sekä taloussuunnitteluprosesseihin. Oppilaiden ja opiskelijoiden avun ja tuen saanti pyritään varmistamaan laajentamalla koulujen ja oppilaitosten henkilöstön oikeus ottaa tarvittaessa yhteyttä kaikkiin opiskeluhuollon palveluihin. Tavoitteena on myös edistää oppilaan ja opiskelijan itsemääräämisoikeutta sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa tarkentamalla yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakastietojen kirjaamiseen, rekisterinpitoon sekä tietojen luovuttamiseen liittyvää sääntelyä. Esityksellä pyritään lisäksi selkiyttämään opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnallista ohjausta, kehittämistä ja valvontaa.Lisäksi terveydenhuoltolakia ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia muutettaisiin niin, että sääntely olisi sopusoinnussa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kanssa. Myös lähipalveluperiaate esitetään ulotettavaksi soveltuvin osin kouluterveydenhuoltoon sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon.Lausuntokierros päättyy tiistaina 31.8.2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta. Annetut lausunnot ovat julkisia.
