NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, joka valmistelee muutoksia uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettuun lakiin. Lain tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyitä sekä parantaa muun muassa menettelyihin liittyvää neuvontaa.Muutoksen taustalla on uusiutuvan energian direktiivin muutos, RED III -direktiivi, joka pyrkii sujuvoittamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä. Nykyisessä uusiutuvan energian direktiivissä on asetettu tavoitteet ja toimet, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutusta sekä varmistavat tältä osin EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen.Direktiivimuutos lyhentää joidenkin uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyn keston enimmäisaikoja. Lisäksi se edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot määrittelevät ja nimeävät alueita, joilla tietyllä uusiutuvan energian muodolla ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueilla toteutettavilla uusiutuvan energian hankkeilla on lyhyemmät lupamenettelyn määräajat kuin hankkeilla muilla alueilla. Lisäksi nopean kehittämisen alueilla toteutettavat hankkeet vapautetaan tietyin edellytyksin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamisesta. Suomen alueet on tarkoitus määrittää ja perustaa erillisessä hankkeessa, ja tässä hankkeessa valmistellaan alueilla sovellettavat menettelysäännökset.Uusiutuvan energian direktiivissä tarkoitetun yhteyspisteviranomaisen rooli muuttuu muutosdirektiivin myötä entistä keskeisemmäksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen sujuvoittamisessa. Valmistelu toteutetaankin osana ympäristöministeriössä käynnissä olevaa yhden luukun palvelujen hanketta, jossa kehitetään tulevan Lupa- ja valvontaviraston roolia hankkeiden sujuvassa etenemisessä. Ympäristöministeriö: Yhden luukun palvelut ja sujuvat lupamenettelyt
Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, joka valmistelee muutoksia uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettuun lakiin. Lain tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyitä sekä parantaa muun muassa menettelyihin liittyvää neuvontaa.
NordenBladet — Hallitus edistää luonnonsuojelua kokonaisuudella, joka koostuu valtion maiden uudesta suojelupäätöksestä ja vanhojen metsien kansallisten kriteerien määrittelystä.Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan suojelemaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut. Lisäksi hallitus on päättänyt siirtää lisää valtion maita pysyvään suojeluun.Kokonaisuutena valtion mailla tehtävän uuden pysyvän suojelun pinta-ala nousee arviolta 80 000–90 000 hehtaariin. ”Kokonaisuus on merkittävä. Pysyvään ja tiukkaan suojeluun siirretään selvästi enemmän valtion metsää kuin aiempina hallituskausina. Lisäksi METSO-ohjelman kautta suojellun, Etelä-Suomeen painottuvan metsän määrä nousee ensi vuonna tavoitteen mukaiseen 96 000 hehtaariin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Valtion maiden uusi suojelupäätös koostuu nyt esitettävästä runsaasta 31 000 hehtaarista, joka kohdentuu pääosin Lappiin ja Pohjanmaalle sekä Kainuuseen. Tämän ohella Metsähallitus inventoi valtion mailla sijaitsevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Lopullinen valtion maiden suojelupinta-ala riippuu siitä, kuinka paljon kohteita löytyy Metsähallituksen valtion maiden inventoinnissa ja miten kohteet inventoinnin perusteella rajataan. Lisäksi inventoinnissa löytyy luontokohteita, joiden pinta-alaa on vaikea arvioida.“Kriteeriesityksessä on otettu huomioon myös yksityisten metsänomistajien näkökulma. Yksityismailla metsien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti. Metsähallitus kartoittaa valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät maastokausien 2024–2025 aikana”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kriteerit täyttävien metsien suojelu ei ratkaise kaikkia metsien monimuotoisuuden turvaamisen tarpeita. Monimuotoisuuden edistämisen kannalta on tärkeää valita kullekin kohteelle oikea keino.Vanhoja metsiä sekä valtion maita koskevan erillispäätöksen lisäksi hallitus lisää suojellun metsän määrää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmalla eli METSOlla. METSOn kautta saadaan metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsäkohteita valtion rahoittamaan pysyvään suojeluun. METSO-ohjelma on ollut toimiva, ja sen tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tavoite tullaan saavuttamaan. METSOn jatkokautta valmistellaan vuosina 2024–2025.Vanhojen metsien pääkriteereinä puuston ikä ja kuolleen puun määrä Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä kriteereiksi vanhoille metsille 24. heinäkuuta mennessä.Vanhojen metsien määrittelyssä Suomessa kaksi pääkriteeriä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Kriteerit täyttävien metsien on oltava riittävän vanhoja ja niissä on oltava riittävästi erimäärin lahonneita, kuolleita puita. Pääkriteerit täyttävissä metsissä esiintyy todennäköisesti vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja. Pääkriteerien raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, koska metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat vähäpuustoisempia. EU:n ohjeistuksen mukainen kolmas pääkriteeri ”luontaiseen lajistoon kuuluvat puulajit” täyttyy Suomessa käytännössä aina. Lisäksi inventoitavissa kohteissa tarkastellaan neljää täydentävää kriteeriä, joista vähintään kahden tulee täyttyä: metsikön luontainen alkuperä, rakenteellinen monipuolisuus, niin kutsuttujen elinympäristöpuiden esiintyminen sekä vanhojen metsien indikaattorilajien esiintyminen. Potentiaaliset kriteerit täyttävät kohteet valtion metsissä kartoitetaan. Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti, eli niistä perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Vanhan metsän kriteerit täyttävät pienet kohteet voidaan valtion mailla turvata myös osana alue-ekologisten luontokohteiden verkostoa. Yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan METSO-ohjelman keinoin.Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelutavoite on osa EU:n biodiversiteettistrategiaaLuonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten vanhojen metsien suojelutavoite perustuu EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on, että vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan kaikissa jäsenmaissa.Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2023 yhdessä jäsenmaiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa laaditun ohjeistuksen vanhojen metsien määrittelemiseksi. Jäsenvaltioita on suositettu noudattamaan ohjeistusta kansallisten kriteerien valmistelussa. Aktiivisessa talouskäytössä olevat metsät eivät voi EU:n määritelmän mukaan olla kriteerit täyttäviä vanhoja metsiä. Komission ohjeen mukaan vanhojen metsien kriteerit tulee tarkentaa kansallisesti tutkimustietoon pohjautuen. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportti ”Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa” julkaistiin helmikuussa 2024. Vanhojen metsien pääkriteerit Metsän ikä Taulukko 1: Valtapuuston keski-ikä on vähintään Kuolleen puun määräTaulukko 2: Kuolleen puun (pysty- ja maapuu) määrä (m3/ha) on vähintään • Lausuntopyyntö: vanhojen metsien kriteerit Suomessa (lausuntopalvelu.fi) Lisätietoja Lyydia Ylönen ministeri Mykkäsen erityisavustaja [email protected] 029 5250 402Tapio Luoma-aho ministeri Essayahin erityisavustaja [email protected] 029 5162 340Mikko Kuusinen Ympäristöneuvos Ympäristöministeriö [email protected] 029 5250 144Ville Schildt Metsäneuvos Maa- ja metsätalousministeriö [email protected] 0295 162 190• Vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointi 2024–2025 (Metsähallitus.fi)
Hallitus edistää luonnonsuojelua kokonaisuudella, joka koostuu valtion maiden uudesta suojelupäätöksestä ja vanhojen metsien kansallisten kriteerien määrittelystä.
NordenBladet — Arvokkaiden tietoaineistojen, kuten asema-, yleis-, ja maakuntakaavatietojen, on oltava saatavilla maksutta koneluettavassa muodossa teknisen rajapinnan kautta 9. kesäkuuta alkaen. Kunnat voivat toimittaa kaavatiedot kansallisessa kaavatietomallimuodossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jolloin järjestelmä muuntaa tiedot INSPIRE-tietomalliin ja tarjoaa INSPIRE-tietotuotteet, jotka täyttävät asetuksen vaatimukset.Euroopan komission arvokkaiden tietoaineistojen täytäntöönpanoasetuksen (ns. HVD-asetus) mukaan muun muassa kaavoituksen paikkatiedot ovat arvokkaita tietoaineistoja. Asetus on osa avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa ja se pyrkii edistämään julkisen sektorin avointen tietoaineistojen saatavuutta ja käyttöä. Avoimella tiedolla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa käyttöön. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelun kaavatiedot.HVD-asetuksen mukaan kuntien voimassa olevat sähköiset kaavatiedot tulee olla saatavilla koneluettavassa muodossa sovellusrajapintojen ja latauspalvelun kautta, josta aineisto on ladattavissa. Myös aiemmin voimassa olleet kaavatiedot, kuten kumotut asemakaavat, on oltava saatavilla. Velvoitteet koskevat voimassa ja sähköisessä muodossa olevia paikkatietoja.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) kokoaa kuntien ja valtion viranomaisten tietojärjestelmissä olevat alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot turvallisesti yhteen. Kun arvokkaat tietoaineistot ovat Ryhti-järjestelmässä, kuntien tai maakuntaliittojen ei tarvitse ylläpitää teknisiä rajapintoja, vastata niihin liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin tai jakaa tietoa ja ohjeita sovellusrajapinnan toiminnasta. Ryhti-järjestelmän avulla kunnat voivat täyttää HVD-asetuksen mukaiset avoimen tiedon vaatimukset.Kaavatietojen toimittaminen Ryhti-järjestelmäänUudet kaavat voi toimittaa Ryhti-järjestelmään kansallisen kaavatietomallin mukaisena, jolloin Ryhti-järjestelmä muuntaa tietoaineiston INSPIRE-tietomallin mukaiseksi. Voimassa olevat kaavat voidaan toimittaa VOOKA-mallin ja INSPIRE-mallin mukaisena Ryhti-tietojärjestelmään. Kunta voi myös muuttaa etukäteen voimassa olevat kaavat tietojärjestelmään Katja-asetuksen mukaisesti.Lue lisää Katja-asetuksestaLue lisää VOOKA-hankkeestaKun kaikki tiedot muutetaan digitaaliseksi ja viedään Ryhti-järjestelmään, tiedonhallinta selkeytyy. Yhdenmukainen tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Lisäksi päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee merkittävästi ja tieto pysyy ajan tasalla. Asetuksen velvoitteet eivät kuitenkaan koske tietoja, jotka ovat olemassa vain paperisena. Asetusta ei myöskään sovelleta salassapidettävään tai turvaluokiteltuun rakennetun ympäristön tietoon.Valtakunnallisesti on hyödyllistä, että voimassa olevat kaavat löytyvät yhteisestä Ryhti-järjestelmästä. Ympäristöministeriö tukee avustusten muodossa voimassa olevien kaavojen muuttamista ja viemistä Ryhti-järjestelmään. Seuraava avustushaku avautuu syksyllä.Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/138, arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä
Arvokkaiden tietoaineistojen, kuten asema-, yleis-, ja maakuntakaavatietojen, on oltava saatavilla maksutta koneluettavassa muodossa teknisen rajapinnan kautta 9. kesäkuuta alkaen. Kunnat voivat toimittaa kaavatiedot kansallisessa kaavatietomallimuodossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jolloin järjestelmä muuntaa tiedot INSPIRE-tietomalliin ja tarjoaa INSPIRE-tietotuotteet, jotka täyttävät asetuksen vaatimukset.
NordenBladet — Euroopan investointirahasto (EIR) on solminut sopimukset kahdeksan suomalaisen pankin ja rahalaitoksen kanssa, joiden tarkoituksena on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), pieniä mid-cap-yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Sopimukset mahdollistavat noin miljardin euron lainarahoituksen hankkeille, jotka edistävät Suomen ilmastotavoitteita ja ympäristökestävyyttä.Takausten myötä kumppanuuspankit voivat tarjota parempia rahoitusehtoja, kuten alhaisempia korkoja. Käytössä olevien EIR-takausten ansiosta pankit voivat lisäksi tarjota mm. pidempiä laina-aikoja ja pienempiä vakuusvaatimuksia. Näin ollen sopimus hyödyttää start-up-yrityksiä, joilla olisi voinut olla vaikeuksia löytää rahoitusta investoinneilleen, sekä tukea asunto-osakeyhtiöitä tarvittavien energiatehokkuusremonttien rahoittamisessa. Takaus voi enimmillään kattaa 70-80 prosenttia kunkin lainan määrästä.Kahdeksan pankkia ja rahalaitosta mukanaEIR on solminut sopimukset seuraavien pankkien tai rahalaitosten kanssa: Aktia, Danske Bank, Finnvera, Nordea, OmaSp, OP Ryhmä, POP Pankki ja Ålandsbanken. InvestEU:n kestävyystakauksen ansiosta nämä kumppanuuspankit voivat kasvattaa tukeaan Suomen talouden vihreälle ja kestävälle siirtymälle ja rahoittaa tuensaajien ympäristöystävällisiä, vihreitä ja osallistavia investointeja.”Uusi miljardin euron rahoitusmahdollisuus on erittäin tervetullut lisä markkinoille. Kestävyystakauslaina kannustaa pk-yrityksiä ja taloyhtiöitä investoimaan esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan. Toivon, että lainatakaus vauhdittaa investointeja kiinteistö- ja rakennusalalla, kun vaikea suhdannetilanne on hiljentänyt uudis- ja korjausrakentamista ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo mukanaan uusia vaatimuksia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Pankkeihin ja rahalaitoksiin voi olla suoraan yhteydessä, jos haluaa lisätietoa lainoista ja niiden ehdoista. Ne sisällyttävät InvestEU:n kestävyystakauksen tuotevalikoimaansa ja valitsevat kohderyhmät, joille lainoja myönnetään (pk-yritykset, mid-cap-yritykset ja asunto-osakeyhtiöt).”Olemme hyvin iloisia yhteistyöstä Suomen hallituksen ja Euroopan komission kanssa, jolla voimme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa taloudellisen tuen vihreän siirtymän toteuttamiseen,” EIR:n pääjohtaja Marjut Falkstedt sanoi. ”Nämä sopimukset parantavat rahoituksen saatavuutta, minkä ansiosta yritykset voivat tavoitella kasvua ja samalla edistää vihreämpää tulevaisuutta.”Kestävyystakaukset toteutetaan Euroopan komission InvestEU-ohjelman tuella, jonka tavoitteena on mahdollistaa yli 372 miljardin euron lisäinvestoinnit EU:n poliittisiin prioriteetteihin vuosina 2021–2027, mukaan lukien vihreä ja digitaalinen siirtymä.”InvestEU jatkaa tukeaan vihreälle siirtymälle eri puolilla Eurooppaa. Tänään solmittujen sopimusten ansiosta suomalaiset pk-yritykset voivat saada paremmat rahoitusehdot, mikä auttaa niitä investoimaan ja edistämään Suomen ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamista. Sopimukset tukevat myös asunto-osakeyhtiöitä energiatehokkuusremonttien toteuttamisessa”, Ihmisten hyväksi toimiva talous -tavoitteesta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis totesi.Laajat mahdollisuudet käyttää kestävyystakaustaInvestEU:n takauksen alkuperäisen rahoitusosuuden lisäksi Suomen hallitus on osoittanut 100 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen lainaohjelmalle, mikä kasvattaa takausten mittakaavaa ja vaikuttavuutta. Suomessa lainatakausohjelmaa hallinnoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.EIR:n tarjoamaa kestävyystakausta voi käyttää erilaisten vihreiden investointien rahoittamiseen, kuten rakennusten energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin kuten maalämpöön ja tuuli- ja aurinkoenergiaan, ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin, sähköautoihin ja kiertotalouteen. Se on myös tarkoitettu saavutettavuutta parantaviin investointeihin.TaustaaEuroopan investointirahasto on osa Euroopan investointipankkiryhmää. Sen keskeisenä tehtävänä on auttaa eurooppalaisia mikro- ja pk-yrityksiä saamaan rahoitusta. EIR suunnittelee ja kehittää riskipääoma-, kasvupääoma-, takaus- ja mikrorahoitusvälineitä juuri tälle markkinasegmentille. Tässä roolissaan EIR edistää EU:n keskeisimpiä politiikkatavoitteita kuten kilpailukykyä ja kasvua, innovaatioita ja digitalisaatiota, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, osaamista ja inhimillistä pääomaa, ilmastotoimia ja ympäristökestävyyttä, ja monia muita. Vuonna 2023 EIR investoi 250 miljoonaa euroa suomalaisiin pääomarahastoihin ja myönsi 127 miljoonaa euroa portfoliotakauksia pk-yritysten rahoituksen välittäjille. Lue lisää.
Euroopan investointirahasto (EIR) on solminut sopimukset kahdeksan suomalaisen pankin ja rahalaitoksen kanssa, joiden tarkoituksena on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), pieniä mid-cap-yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Sopimukset mahdollistavat noin miljardin euron lainarahoituksen hankkeille, jotka edistävät Suomen ilmastotavoitteita ja ympäristökestävyyttä.
NordenBladet — Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen.”Haluamme tehdä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotyötä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on yhdessä löytää joustavat ja kustannustehokkaat keinot direktiivin kotimaiseen toimeenpanoon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Perusparannussuunnitelmassa esitetään toimet, joilla rakennuskannasta tehdään päästötön vuoteen 2050 mennessäRakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä ja saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita. Suunnitelmassa on myös esitettävä jäsenmaiden toimet, joilla voidaan rahoittaa rakennusten energiatehokkuusremontteja, lisätä energiatehokkuuden osaamista ja koulutusta sekä huomioida haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet.Suomen täytyy toimittaa perusparannussuunnitelman luonnos EU-komissiolle viimeistään 31.12.2025. EU-komissio kommentoi suunnitelmaa, minkä jälkeen lopullinen suunnitelma on toimitettava komissiolle 31.12.2026 mennessä.Sidosryhmien näkemyksiä kerätään 21. kesäkuuta asti auki olevalla kyselyllä Ympäristöministeriö laatii perusparannussuunnitelman hankkeessa, jonka toteutuksessa ovat mukana Motiva ja VTT. Toukokuussa 2024 käynnistynyt hanke jatkuu vuoteen 2026. Suunnitelman laadinnassa kuullaan ja osallistetaan vahvasti sidosryhmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Toimeenpanon käynnistysvaiheessa sidosryhmien näkemyksiä direktiivin toimeenpanosta ja perusparannussuunnitelman laatimisesta kerätään avoimella verkkokyselyllä. Kyselyyn voi vastata otakantaa.fi-palvelussa 21. kesäkuuta asti. Perusparannussuunnitelma korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050.Ota kantaa uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon ja kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatimiseen | Otakantaa.fiDirektiivin toimeenpanoon aikaa kaksi vuottaRakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia, eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Direktiivin pitkän aikavälin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. Direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta, eli 28.5.2026 mennessä. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Muutoksia tulee uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin. Muutoksia on lisäksi odotettavissa muun muassa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on 5.6.2024 tehdyllä päätöksellään myöntänyt Kingsrose Exploration Oy:lle luvan malminetsintätutkimuksiin Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualueella Simon kunnassa malminetsintälupahakemusalueella ML2021:0132 Ala-Penikka. Lupa on voimassa kaksi vuotta 5.6.2024-5.6.2026. Lupa-alueen kokonaispinta-ala soidensuojelualueella on noin 199 hehtaaria.Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualue on perustettu lailla eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi (676/1981). Alueen rauhoitussäännökset on annettu asetuksessa eräistä valtion omistamille alueille perustetuista soidensuojelualueista (933/1981). Asetuksen 3 §:n 1 momentin 12 kohdan mukaan soidensuojelualueen toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä geologista tutkimusta tai malminetsintää varten, tarvitaan maa- ja metsätalousministeriön lupa. Nykypäivänä toimivaltainen ministeriö luonnonsuojelualuetta koskevassa lupa-asiassa on valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 23 §:n nojalla ympäristöministeriö. Malminetsinnän harjoittamiseksi soidensuojelualueella yhtiöllä tulee ympäristöministeriön luvan lisäksi olla lainvoimainen kaivoslain (621/2011) mukainen malminetsintälupa. Kaivoslain mukainen lupaviranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Päätösaineisto nähtävilläIlmoitus yleistiedoksiannosta on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 5.6.2024. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisajankohdasta. Päätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla. Päätöksessä on salassa pidettäviä osia (julkisuuslaki (621/1999) 24 § 1 mom. 14 kohta). Päätöksen julkinen versio liiteaineistoineen pidetään nähtävillä 5.6.–12.7.2024 välisenä aikana ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://ym.fi/-/paatoksen-yleistiedoksianto-ymparistoministerion-lupa-malminetsintaan-martimoaavan-lumiaavan-penikoiden-soidensuojelualueella-malminetsintaalueella-ala-penikka-simon-kunta . Päätösaineiston voi myös pyytää toimitettavaksi ympäristöministeriön kirjaamosta (sähköpostiosoite: [email protected]). Asianosaisella on oikeus saada päätöksen täydellinen versio ympäristöministeriön kirjaamosta (julkisuuslaki 11 §). Päätös: Ympäristöministeriön lupa malminetsintään Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualueella malminetsintäalueella Ala-Penikka, Simon kuntaKartta lupa-alueestaValitusosoitus hallinto-oikeuteen LisätietojaIlona Latsa erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 388
Ympäristöministeriö on 5.6.2024 tehdyllä päätöksellään myöntänyt Kingsrose Exploration Oy:lle luvan malminetsintätutkimuksiin Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualueella Simon kunnassa malminetsintälupahakemusalueella ML2021:0132 Ala-Penikka. Lupa on voimassa kaksi vuotta 5.6.2024-5.6.2026. Lupa-alueen kokonaispinta-ala soidensuojelualueella on noin 199 hehtaaria.
NordenBladet — Ympäristöministeriön selvitys kuvaa merituulivoiman nykytilaa ja mahdollisia kehityskuvia, uusiutuvan energian kysyntää ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita sekä merituulivoiman vaikutuksia muille merellisille toimialoille. Tuore kuva merituulivoiman kehityskulusta tukee Suomen merialuesuunnitelman päivitystä ja meren kestävää käyttöä.Uusiutuvalla energialla on tärkeä rooli puhtaassa siirtymässä ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Merituulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa runsaasti uusiutuvaa energiaa myös vihreän vetytalouden tarpeisiin. Merituulivoiman rakentamisella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, jotka täytyy kartoittaa etukäteen.”Meille ympäristöministeriössä on tärkeää tarkastella merituulivoiman ja muiden merellisten toimintojen kokonaiskuvaa merialuesuunnittelussa, jotta tulevaisuudessa osataan löytää kestävimmät ratkaisut eri toimialojen yhteensovittamiseksi”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ympäristöministeriöstä.Millainen on Suomen merituulivoiman tilanne vuonna 2050?Selvityksen perustaksi luotiin vaihtoehtoiset kehityskuvat Suomen merituulivoimasta vuosina 2035, 2040 ja 2050. Kehityskuvat havainnollistavat merituulivoiman tilannetta riippuen siitä, ohjaako kehitystä merialuesuunnittelu vai hankekehittäjien merituulivoimatuotannolle sopiviksi tunnistamat alueet.Merituulivoiman tuotantopotentiaali vuonna 2050 on molemmissa kehityskuvissa suuri, 15–26 gigawattia. Selvityksessä arvioidaan, millaisia vaikutuksia kehityskuvien mukaisella merituulivoimatuotannolla voisi olla merellisiin toimialoihin, kuten satamiin, meriliikenteeseen, meriteollisuuteen, kalastukseen, kalankasvatukseen, merenalaisiin kaivannaisiin ja matkailuun.Työ perustuu laajoihin kirjallisuusselvityksiin, joita täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla ja työpajalla. Selvityksessä tehtiin myös rannikon asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnattu kysely merituulivoiman sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista.”Merialueen käyttö on yhteiskunnan yhteinen asia. Kansalliset tavoitteet realisoituvat kansalaisen arjessa muun muassa muuttamalla merialueen virkistyskäyttöä, ja nämä muutokset on syytä tunnistaa etukäteen. Yhteensovittamisen kannalta on merkityksellistä ymmärtää missä ja miksi ristiriitoja syntyy”, toteaa merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä Varsinais-Suomen liitosta.Selvityksen mukaan merituulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin tarvitaan vielä lisää tutkittua tietoa. Hankkeiden yhteisvaikutusten selvittäminen edellyttää myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sekä tutkimusrahoituksen tarjoamista esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena (ns. public-private-partnership -malli).Selvityksen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta Sitowise Oy.Merituulivoiman kehitys- ja tilannekuvan kokonaistarkastelu | Hankeikkuna
Ympäristöministeriön selvitys kuvaa merituulivoiman nykytilaa ja mahdollisia kehityskuvia, uusiutuvan energian kysyntää ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita sekä merituulivoiman vaikutuksia muille merellisille toimialoille. Tuore kuva merituulivoiman kehityskulusta tukee Suomen merialuesuunnitelman päivitystä ja meren kestävää käyttöä.
NordenBladet — Ravinteiden kierrätyksen hankkeilla voidaan saavuttaa monia hyötyjä niin huoltovarmuuden, ilmaston kuin vesistöjenkin näkökulmasta. Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhdessä tukeneet kansallisilla ohjelmilla kymmeniä ravinteiden kiertotalouden hankkeita yhteensä lähes 60 miljoonalla eurolla. Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio, eli hyöty ravinnekierrätysalalle, on lähes 120 miljoonaa euroa. Lisäkehitystyölle ja hyville hankkeille on edelleen tarvetta.Ravinteiden kiertotalouden tutkimus- ja kehittämishankkeita ja investointeja tuetaan MMM:n Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa ja YM:n vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa. Määräaikaiset lisäpanostukset ovat päättymässä ja rahoitusta voi hakea vielä vuosina 2024 – 2025 toteutettaville hankkeille. Kannustammekin hakemaan avustuksia viipymättä – ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on jokin hankeidea mielessäsi.Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on edistää lannan, puhdistamolietteen ja muiden vastaavien ravinnepitoisten biomassojen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämättömät ravinteet talteen esimerkiksi orgaanisia lannoitevalmisteita tai muita korkeamman jalostusasteen tuotteita kehittämällä. Nykyinen hakukierros päättyy 30.9.2024.Maa- ja metsätalousministeriö: Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaYmpäristöministeriön Ahti-ohjelma tukee hankkeita yhdyskuntien ja vesien ravinteiden hyödyntämiseksi ja ravinteiden kierrätyksen yhteistyömallien kehittämiseksi. Uusi Ahti-ohjelma jatkaa aiempien ravinteiden kierrätysohjelman (Raki), Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Saaristomeriohjelman työtä. Nyt käynnissä oleva hakukierros päättyy 30.6.2024. Ympäristöministeriö: Avustukset ja tuet vesien ja meren tilan parantamiseksiRavinteiden kierrätyksen toimia rahoitetaan myös Suomen CAP-suunnitelmasta, josta tuetaan muun muassa maatilamittakaavan biokaasulaitoksia, energiainvestointeja ja laajasti erilaisia viljelyyn liittyviä ympäristötoimia sekä yhteisöjen hankkeita. Uutena tukimuotona vuoden 2024 alusta käynnistyi myös MMM:n ravinnekiertotuki, joka edistää biokaasulaitosten prosessointitekniikoita, lannan ravinteiden hyödyntämistä laajemmalla alueella ja kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden syntymistä. Ravinteiden kierrätys mahdollistaa siirtymisen resurssitehokkaaseen, vähemmän neitseellisiä ja fossiilisia raaka-aineita käyttävään ravinteiden kiertotalouteen. Sivuvirtojen ja energian kokonaisvaltainen hyödyntäminen vahvistavat Suomen ruokaturvaa ja energiaomavaraisuutta sekä parantavat vesistöjen tilaa. Toimilla vauhditetaan myös vihreän siirtymän ratkaisuja, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä sekä voidaan lisätä hiilensidontaa ja -varastointia. Ravinteiden ohella orgaanisen aineen kierrättäminen takaisin maaperään monipuolistaa maaperän eliöstöä ja parantaa mururakennetta. Ravinteiden kierrätys on myös merkittävässä osassa hallituksen Saaristomeri-ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Yhteystiedot:Maa- ja metsätalousministeriön ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma: Erityisasiantuntija Sanna Tikander, maa- ja metsätalousministeriö, [email protected], p. 0295 162 178 Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma, ravinteiden kierrätyksen hankkeet: Ohjelmapäällikkö Riikka Malila, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 160
Ravinteiden kierrätyksen hankkeilla voidaan saavuttaa monia hyötyjä niin huoltovarmuuden, ilmaston kuin vesistöjenkin näkökulmasta. Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhdessä tukeneet kansallisilla ohjelmilla kymmeniä ravinteiden kiertotalouden hankkeita yhteensä lähes 60 miljoonalla eurolla. Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio, eli hyöty ravinnekierrätysalalle, on lähes 120 miljoonaa euroa. Lisäkehitystyölle ja hyville hankkeille on edelleen tarvetta.
NordenBladet — YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 3.–13.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Bakussa pidettävän ilmastokokouksen päätöksiä muun muassa rahoitustavoitteesta ja jatketaan työtä fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi.Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa vuosi vuodelta yhä merkittävämpiä vahinkoja. Ilmastonmuutoksen hillintään, siihen sopeutumiseen sekä vahinkojen korjaamiseen tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä rahoitusta.Tänä vuonna Azerbaidzanin Bakussa järjestettävässä COP29-ilmastokokouksessa on määrä sopia uudesta, vuoden 2025 jälkeisestä ilmastorahoitustavoitteesta (The New Collective Quantified Goal, NCQG). Bonnissa järjestettävä virkamieskokous luo pohjaa rahoitustavoitteesta käytäville poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.”Tarvitsemme oikein kohdistettua ja riittävää rahoitusta, jotta maapallon lämpötilan nousu saadaan rajattua Parisiin sopimuksessa sovittuun 1,5, asteeseen. Samalla ilmastoriskit ovat kasvaneet ja ilmastotuhot aiheuttavat kustannuksia erityisesti kaikkein haavoittuvimmille alueille, kuten pienille ja köyhille saarivaltioille. On selvää, että kaikkia mahdollisia rahoituksen lähteitä tarvitaan”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.Rahoitustavoitetta koskevissa neuvotteluissa pohdittavia kysymyksiä ovat rahoituksen määrän – eli tavoitteen tason – lisäksi muun muassa sen laatu eli millaisesta rahoituksesta puhutaan, rahoituksen saavutettavuus, rahoituksen lähteet ja läpinäkyvyysjärjestelyt, joilla seurataan etenemistä kohti tavoitetta. Tässä vaiheessa neuvotteluita maaryhmien näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. OECD-raportin mukaan kehittyneet maat ovat ensimmäistä kertaa ylittäneet nykyisen 100 miljardin dollarin vuotuisen ilmastorahoitustavoitteen vuonna 2022. Toukokuun lopussa julkaistun raportin mukaan vuoden 2022 rahoitus kehitysmaiden ilmastotoimiin oli 115,9 miljardia dollaria.Fossiilisten polttoaineiden alasajossa tarvitaan edistysaskeleitaDubain COP28-ilmastokokouksessa viime joulukuussa maailman maat tekivät historiallisen päätöksen fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. Bonnissa jatketaan työtä fossiilisten alasajamiseksi ja Dubaissa saavutettujen päätösten edistämiseksi. Maiden uusien kansallisten päästövähennystavoitteiden tulee sisältää selkeä suunnitelma siitä, miten ne osaltaan toimeenpanevat Dubain päätöksiä. Kansallisia tavoitteita (Nationally Determined Contribution, NDC) odotetaan vasta ensi vuonna, ennen COP30 kokousta, mutta tänäkin vuonna tarvitaan edistysaskeleita. Keskustelut energiasiirtymästä kiinnittyvät erityisesti yleisesti Dubain päätösten toimeenpanoon ja seurantaan liittyviin tapahtumiin sekä mitigaatiotyöohjelmaan, jonka tavoitteena on laatia tarkempia keinoja päästöjen vähentämiseksi.Lisäksi Bonnin kokouksen agendalla on mm. kansainvälisen markkinamekanismin sääntöjen viimeistelyä sekä sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastoa koskevan työohjelman uudistaminen. Kesällä ja syksyllä käydään neuvotteluja eri foorumeillaBakun ilmastokokousta valmistellaan Bonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan mukaan. Keskusteluja käydään myös G7 ja G20 maiden kesken. Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla syyskuussa. EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Bakun ilmastokokoukseen 14.10.2024 ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. Lisäksi valtiovarainministereiden ECOFIN-neuvosto laatii erilliset päätelmät ilmastorahoituksesta lokakuussa. LisätietojaMarjo Nummelin Suomen pääneuvottelija p. 040 523 3710 [email protected] YmpäristöministeriöOuti Honkatukia Ilmastoyksikön johtaja p. 050 341 1758 [email protected] YmpäristöministeriöBonn Climate Change Conference – June 2024
YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 3.–13.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Bakussa pidettävän ilmastokokouksen päätöksiä muun muassa rahoitustavoitteesta ja jatketaan työtä fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi.
NordenBladet — Valtion tukemaan asuntotuotantoon eli ara-asuntotuotantoon otetaan käyttöön Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset takausmaksut. Tavoitteena on vähentää valtion takausvastuista koituvia riskejä. Hallitusohjelman mukaan takausmaksut eivät koske erityisryhmien asuntotuotantoa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esitetystä lakimuutoksista 31. elokuuta mennessä.Hallitusohjelman mukaan uusissa valtion tukemissa vuokra-asuntojen, ara-asuntojen korkotukilainoissa otetaan käyttöön 0,5 % suuruiset takausmaksut. Tällöin nykyisellään ilmainen valtiontakaus muuttuu lainansaajalle maksulliseksi. Lausuntoja pyydetään ehdotuksesta muuttaa lakia vuokra-asuntolainoja ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta, lakia vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta sekä lakia vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta. Esityksen mukaan ehdotetut takausmaksut tulevat käyttöön valtion tukeman asuntotuotannon pitkille ja lyhyille korkotukilainoille. Takausmaksu tulee jatkossa maksaa uudis-, perusparannus- ja hankintalainoissa. Esityksen mukaan lainansaaja maksaa takausmaksun Valtiokonttorille pankin välityksellä. Takausmaksu maksetaan koko lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä, ja se on edellytys valtion takausvastuun voimassaololle. Takausmaksua ei voi kattaa ara-asuntojen omakustannusvuokrilla tai asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeilla, vaan takausmaksun maksaa ara-vuokrataloyhteisö tai yhteisön omistaja muilla varoillaan. Esityksen mukaan takausmaksu otetaan käyttöön 1.6.2025 alkaen Aralle saapuviin lainahakemuksiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Ara, vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Ara myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ara-asuntokannan käyttöä. Lakiehdotuksia voi lausua lausuntapalvelussaSeuraa Ara-tuotannon takausmaksujen säädösvalmistelua LisätietoaLiisa Meritähti-Lustig Hallitussihteeri [email protected] p. 029 525 0408 Emma-Stina Vehmanen Ministerin erityisavustaja [email protected] p. 040 847 1992
Valtion tukemaan asuntotuotantoon eli ara-asuntotuotantoon otetaan käyttöön Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset takausmaksut. Tavoitteena on vähentää valtion takausvastuista koituvia riskejä. Hallitusohjelman mukaan takausmaksut eivät koske erityisryhmien asuntotuotantoa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esitetystä lakimuutoksista 31. elokuuta mennessä.
