NordenBladet — Suomi lähettää Latvialle kuusi hengityskonetta vaikean koronatilanteen hoitoon. Materiaaliapu lähetetään Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.Latvian viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta maan nopeasti pahentuneen covid-19-tilanteen vuoksi. Suomi on tarjonnut Latvialle kuutta hengityskonetta ja Latvia on tänään ilmoittanut hyväksyvänsä tarjouksen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esittävän taiteen valtionosuuden piiriin kolmen vuoden määräajaksi tai toistaiseksi on hyväksytty sata esittävän taiteen toimintayksikköä. Musiikin alan toimintayksiköistä valtionosuuden piiriin hyväksyttiin 31. Muun esittävän taiteen toimintayksiköitä, kuten teatterin, tanssin ja sirkuksen toimintayksiköitä, otettiin valtionosuuden piiriin 69. Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen myötä valtionosuuksien määrään tulee samalla merkittävä korotus.Musiikin alalta valtionosuuteen toistaiseksi oikeutetuksi hyväksyttiin 26 toimintayksikköä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki toistaiseksi valtionosuuteen hyväksyttävät toimintayksiköt ovat sellaisia, jotka ovat aiemmin saaneet valtionosuutta teatteri- ja orkesterilain nojalla. Kolmen vuoden määräajaksi oikeutetuksi hyväksyttiin viisi toimintayksikköä. Musiikin alan toimintayksiköistä 13 on sinfoniaorkestereita, 14 kamari- ja runko-orkestereita, joista kaksi keskittyy barokkimusiikkiin. Kaksi orkesteria on ns. viihdeorkestereita. Valtionosuutta saa myös yksi lastenmusiikkiin keskittynyt orkesteri, yksi kansanmusiikkiyhtye sekä yksi kamarikuoro. Lisäksi valtionosuutta saa yksi jazzyhtye/tuotantoalusta.Muun esittävän taiteen alan toimintayksiköistä valtionosuuteen toistaiseksi oikeutetuksi hyväksyttiin 58. Toimintayksiköistä 53 on sellaisia, jotka ovat aiemmin saaneet valtionosuutta teatteri- ja orkesterilain nojalla ja viisi sellaisia, jotka ovat aikaisemmin saaneet Taiteen edistämiskeskuksesta harkinnanvaraista valtionavustusta. Kolmen vuoden määräajaksi oikeutetuksi hyväksyttiin 11 toimintayksikköä. Uusia teatterin, tanssin ja sirkuksen alan toimintayksiköitä, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet valtionosuutta, hyväksyttiin kaikkiaan yhteensä 12.Muun esittävän taiteen toimintayksiköistä puheteattereita on 53, tanssiteattereita 14 ja sirkustaiteen toimintayksiköitä kaksi. Ruotsinkielisiä edellä mainituista on kuusi ja toiminnassaan selkeästi lastenesityksiin erikoistuneita yhdeksän. Päätös perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon valtionosuuden tavoitteet esittävän taiteen monipuolisuuden, kulttuuriseen moninaisuuden ja palveluiden valtakunnallisen ja alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Toistaiseksi hyväksyttävien toimintayksiköiden joukossa on edustettuna esittävän taiteen eri aloja ja genrejä. Esitystoimintaa tarjotaan eri yleisöryhmille. Toimintayksiköt myös sijoittuvat valtakunnallisesti laajalle alueelle ja alueelliset näkökohdat on huomioitu.– Kulttuuripalvelut ovat merkittävä osa alueiden elinvoimaa ja suomalaista sivistysyhteiskuntaa. On tärkeää, että kulttuuripalveluita on tarjolla eri puolilla maata. Valtionosuusjärjestelmä muodostaa taide- ja kulttuuripalveluiden selkärangan ja vivuttaa samalla myös kuntien ja yksityistä rahaa liikkeelle kulttuurin rahoittamiseksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.  – Mielestäni olemme onnistuneet tällä päätöksellä tavoittamaan valtionosuusuudistuksen hengen; katsomaan esittävän taiteen soveltamisalaa laajasti ja turvaamaan taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden alueellisti ja valtakunnallisesti eri asiakasryhmille. Myös tavoite valtionosuusjärjestelmän joustavuudesta toteutuu, ja uusia toimijoita on saatu rahoitusjärjestelmän piiriin samalla, kun rahoitusta on voitu eri toimijoille lisätä, Kurvinen jatkaa.Ministeriölle saapui 115 hakemusta, joista yksi hakemus peruttiin. Hakemuksista 36 kuuluu musiikin alan piiriin ja 79 on muuta esittävän taiteen alan toimintayksikköä. Valtionosuuden piiriin hakivat kaikki tällä hetkellä valtionosuutta saavat toimintayksiköt sekä 30 toimintayksikköä, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet valtionosuutta toimintaansa. Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta on antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle asiantuntijalausuntonsa hakemuksista.Esittävän taiteen henkilötyövuodet ja yksikköhinnat vuonna 2022Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaan esittävän taiteen valtionosuuksiin on vuonna 2022 käytettävissä yhteensä noin 94 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toteuttamiseen osoitettu kahdeksan miljoonan euron lisäys.  Määräraha kasvaa kokonaisuudessaan noin 12 miljoonaa euroa vuoteen 2021 verrattuna. Lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta tuettavan vapaan kentän toimijoiden määräraha kasvaa valtionosuujärjestelmän kokonaisuudistuksessa 6,8 miljoonaa euroa.  Esittävän taiteen toimintayksiköille myönnettäisiin yhteensä 3931,5 henkilötyövuotta, mikä on 430,5 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2021. Musiikin toimintayksiköille osoitetaan 2776,5 henkilötyövuotta ja muun esittävän taiteen toimintayksiköille 2777,5 henkilötyövuotta. Musiikin toimintayksiköiden arvonlisäveroton yksikköhinta on 54 321 euroa (vuonna 2021 orkestereilla 49 763 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 55 983 euroa (vuonna 2021 orkestereilla 50 962 euroa). Muun esittävän taiteen arvonlisäveroton yksikköhinta on 62 254 euroa (vuonna 2021 60 016 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 64 539 euroa (vuonna 2021 62 339 euroa.) Arvonlisäverollista yksikköhintaa käytetään niillä yksityisillä toimintayksiköillä, jotka eivät ole arvonlisäveron palautusjärjestelmän piirissä.Vahvistaessaan toimintayksiköiden henkilötyövuodet ja yksikköhinnat vuodelle 2022 ministeriö on vahvistanut myös kolmen tai kuuden vuoden rahoitussuunnitelman riippuen siitä, onko toimintayksikkö otettu valtionosuuden piiriin kolmen vuoden ajaksi vai toistaiseksi. 
Rahoitussuunnitelma ei ole sitova, mutta suunnitelma toimii pohjana seuraavien vuosien henkilötyövuosista päätettäessä eikä siitä ole tarkoitus poiketa, jollei valtion talousarvio tai toimintayksikön toiminnassa tapahtuneet merkittävät muutokset sitä edellytä. Yksikköhinta sen sijaan tarkistetaan ja vahvistetaan vuosittain.Esittävän taiteen valtionosuuden piiriin hyväksytyt sekä henkilötyövuodet vuodelle 2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vastaanottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnon koronapassin laajentamisesta. THL esittää lausunnossaan muun muassa koronapassin käytön laajentamista tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkelpoisuuden varmentamiseen, eli työntekijän rokotestatuksen tarkistamiseen rajatuissa hoiva- ja hoitoalan tehtävissä.STM pitää ehdotusta kiinnostavana avauksena erityisesti hauraimmassa asemassa olevien henkilöiden suojaamiseen koronavirusinfektiolta. Hauraimmassa asemassa oleville sekä rokotuksilla suojaamattomille henkilöille infektio voi aiheuttaa vakavan ja sairaalahoitoa vaativan tautimuodon ja pahimmassa tapauksessa johtaa menehtymiseen. STM arvioi THL:n esitystä yhdessä muiden vastuuministeriöiden kanssa osana laajempaa koronapassin käytön jatkon valmistelua.
 
Lausunnon mukaan koronapassin laajentaminen voisi olla nopea tapa suojata hoidettavia henkilöitä ja kollegoita koronavirustartunnalta. THL:n ehdotus on kuitenkin puutteellinen ehdotetun ratkaisun säätämisen mahdollisuuksista. Esitys ei sisällä kunnollista arviointia ehdotuksen lainsäädännöllisistä reunaehdoista. Kyse on periaatteellisesti laajakantoisesta asiasta, jossa on punnittava yhtäältä myös hoito- ja hoivahenkilön oikeuksia sekä työoikeudellisia kysymyksiä.
 
Koronapassisääntelyn laajentaminen hoito- ja hoiva-alan työntekijöihin edellyttää kokonaisuuden arviointia yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon, henkilökohtaisen koskemattomuuden sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan näkökulmasta. Perusoikeutena on turvattu myös elinkeinonvapaus ja oikeus työhön. Koronapassisääntely sisältää oikeuden henkilön terveystietojen käsittelyyn, minkä vuoksi asiaa tulee arvioida myös yleisen tietosuoja-asetuksen sekä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain näkökulmasta.
 
Mikäli passisääntely laajennettaisiin hoiva- ja hoitoalan henkilöstöön, tulisi arvioida sääntelyn vaikutuksia ja seurauksia, kuten esimerkiksi sitä, mitä työntekijälle seuraisi siitä, ettei hänellä olisi passia ja miten toimittaisiin tilanteessa, jossa työntekijällä ei olisi terveydellisistä syistä mahdollisuutta ottaa rokotetta.
 
STM toivoo, että THL asiantuntijalaitoksena kiinnittäisi huomiota ehdotuksensa toteuttamiskelpoisuuden ja toteuttamisen reunaehtojen arviointiin, mikä vahvistaisi niiden merkittävyyttä sekä lainsäädäntövalmistelussa että julkisessa keskustelussa. THL:lla asiantuntijalaitoksena on merkittävä rooli luotettavan tiedon ja asiantuntijanäkemysten tuottajana.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Järjestöillä on tärkeä rooli ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemisessa. Eri toimijoiden välille tarvitaan kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ikääntyviä ihmisiä ennakoimaan tulevia asumistarpeitaan ja toteuttamaan asumista koskevia ratkaisujaan hyvissä ajoin.Valtio ja kunnat pyrkivät luomaan edellytyksiä ikäystävällisille asumisratkaisuille, mutta tukea tarvitaan myös järjestöiltä, jotka tavoittavat kansalaiset usein valtiota ja kuntia paremmin.TTS Työtehoseura toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen valtakunnallisten järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta ja mahdollisuuksista toimia ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukena. Selvityksessä oli mukana valtakunnallisia eläkeläis- ja seniorijärjestöjä, vanhusalan järjestöjä, asunto- ja kiinteistöalan sekä kuntien edustajia.Selvityksen tuloksissa painottuivat järjestöjen resursointiin ja rahoitukseen liittyvät haasteet ja yhteistyö muiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Myös järjestöjen tekemää viestintää olisi kehitettävä, jotta se tavoittaisi nykyistä tehokkaammin ikääntyneet ja ikääntyneiden omaiset.Järjestöt toimivat pääosin pienin resurssein, ja selvityksen tärkein ehdotus liittyikin niiden mahdollisimman tehokkaaseen kohdentamiseen, eri toimijoiden välistä yhteystyötä kehittämällä.Selvityksen tulosten perusteella ympäristöministeriö käynnistää yhdessä valtakunnallisten järjestöjen kanssa verkostohankkeen, jonka tavoitteina ontukea järjestöjen kansalaisille kohdistamaa asumisen ennakointi- ja viestintätoimintaaedistää paikallista toimintaa asumisen ennakoinnissa yhdessä jäsenyhdistysten kanssavahvistaa järjestöjen välistä yhteistyötä ikääntyneiden asumisen ennakoinnissa sekä tehostaa tähän liittyvää neuvontaa ja koulutustakoota neuvontamateriaalia ja tarvittaessa tuottaa uutta.Verkostohankkeen toteutusta koordinoi TTS Työtehoseura. Hankkeen hakuaika käynnistyy 1.11.2021 ja päättyy 21.11.2021. Hankkeen tulokset kootaan ikääntyneiden asumisen ennakointiin liittyvään viestintä- ja neuvontamateriaalien tietopankkiin.Lisää aiheestaYM.fi: Ikääntyneiden asuminenSelvitys järjestöjen toiminnasta ikääntyneiden asumisen ennakoinnin tukenaHakujulistus ja hakulomake

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja EU:n digitaalisesta valmiudesta sekä kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager vierailee Helsingissä perjantaina 29.10. Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelevat varapuheenjohtajan kanssa kilpailu- ja valtiontukipolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, EU:n teollisuusstrategian toimeenpanosta sekä digitalisaatiosta. Työ- ja elinkeinoministeriön ministerit tapaavat komissaari Margrethe Vestagerin perjantaina Helsingissä. Tapaamisten pääteemana on EU:n sisämarkkinoiden ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen. Lähtökohtana tulee olla tasapuolisten toimintaolosuhteiden turvaaminen elinkeinoelämän toimijoille. Teollisuuspolitiikan osalta on keskeistä huomioida EU:n kokonaisvaltainen teollisuusstrategia ja pk-yritysten merkitys kilpailukyvyn edistämisessä.Suomi kannattaa tiukkaa linjaa EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikassaTyöministeri Haatainen keskustelee Vestagerin kanssa EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikasta ja komissiossa käynnissä olevasta kilpailupolitiikan arviointityöstä.  ”Meille on tärkeää, että EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntely pysyy tiukkana, jotta sisämarkkinat toimivat hyvin ja tasavertaisesti. Tietyissä EU:n kannalta strategisissa hankkeissa on perusteltua soveltaa niille suunnattua sallivampaa valtiontukisääntelyä, mutta tämän ei tulisi laajentua yleisempään käyttöön”, työministeri Haatainen sanoo.Monet EU-maat ovat viime aikoina ehdottaneet kevennyksiä EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntöihin, mutta Suomi kannattaa näissä tiukkaa linjaa. Valtiontukisääntöjen täytyy taata EU:ssa toimiville yrityksille tasapuoliset toimintamahdollisuudet ja varmistaa, että sisämarkkinat säilyvät avoimina vapaalle kilpailulle. Suomen toiveena on myös, että koronan aikana aloitetuista väliaikaisista valtiontuista luovutaan mahdollisuuksien mukaan heti, kun talous- ja pandemiatilanne sen sallivat. Kilpailu- ja valtiontukisääntelyn tulee myös osaltaan tukea unionin tavoitteita vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä.Teollisuusstrategian tulee keskittyä EU:n globaalin kilpailukyvyn varmistamiseenElinkeinoministeri Lintilä keskustelee johtavan varapuheenjohtajan kanssa EU:n päivitetystä teollisuusstrategiasta, EU:n kilpailukyvystä sekä digitaalitaloudesta ja nousevista teknologioista. Teollisuusstrategiassa tulee olla hyvin edustettuina eri sektorit ja sen tulee keskittyä EU:n globaalin kilpailukyvyn varmistamiseen.”Kestävien biotalousratkaisujen tulee olla osa EU:n teollisuusstrategiaa. Biopohjaiset materiaalit ja tuotteet tukevat EU:n siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta, kestävää kasvua ja kilpailukykyä”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusavun tulorajoja tulisi nostaa vastaamaan paremmin tämänhetkistä väestön tulotasoa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen perusteella noin 800 euron käyttövarat kuukaudessa voisivat olla oikeasuhtainen summa, jolla oikeusapua voisi saada ilman omavastuuosuutta.Tulorajojen noston seurauksena potentiaalisena uutena asiakasryhmänä olisivat keskituloiset henkilöt, joilla on tarvetta oikeusapuun esimerkiksi perheoikeudellisissa tai asuntokauppaan liittyvissä riidoissa.Nettotulot oikeusavun myöntämisen perusteenaSelvityksen mukaan monien oikeusapua tarvitsevien tilanne oikeusavun saamisessa paranisi, mikäli oikeusavun myöntämisen perusteena otettaisiin huomioon pelkästään hakijan nettotulot nykyisin tehtävän käyttövaralaskelman sijaan. Tulorajoja pitäisi lisäksi tarkistaa säännöllisesti yleisen tulotason muuttuessa.Haastatellut asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat toivoivat, että käyttövarojen laskemista yksinkertaistettaisiin, tulorajoja nostettaisiin eikä oikeusavun omavastuuprosenttiin vaikuttaisi esimerkiksi henkilön asumismuoto omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Lisäksi oikeusapua pitäisi voida myöntää nykyistä laajemmin eri asiaryhmiin.Oikeusturvavakuutuksen merkitysNoin 80 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli selvityksen mukaan oikeusturvavakuutus kotivakuutuksen yhteydessä. Kuitenkaan noin yhdeksällä kymmenestä oikeusapua saavista henkilöistä ei ollut oikeusturvavakuutusta. Siten julkinen oikeusapu on tärkeä instrumentti turvaamaan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ovat laatineet Matti Tolvanen, Tarja Koskela, Matias Huhtilainen, Mika Sutela, Miisa Törölä ja Emilia Eskelinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos hallituksen esitykseksi hoitotakuusta lähtee lausunnolle marraskuun 2021 puolivälissä. Hallituksen esitys on tavoitteena antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2022. Sote-ministeriryhmä linjasi asiasta kokouksessaan tänään.Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään hoitoon pääsee jatkossa seitsemässä vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn määräaika tiukentuisi perusterveydenhuollossa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Ohjelmaan on kerätty hallituksen toimenpiteet syrjinnästä vapaan Suomen turvaamiseksi.Yhdenvertainen Suomi nimellä nyt julkaistu valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi perustuu tilannearvioon ja tutkittuun tietoon rasismista ja sen ilmenemismuodoista Suomessa. Ohjelma pitää sisällään kahdeksan keskeistä tavoitetta sekä 52 toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla vuosina 2021-2023. Toimenpiteillä pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään suomalaisen työelämän monimuotoisuutta, vahvistamaan viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista, kasvattamaan tietoisuutta rasismin eri muodoista, kehittämään rasismiin liittyvää tutkimusta sekä puuttumaan vihapuheeseen systemaattisella toiminnalla. Lisäksi toimenpiteillä luodaan edellytyksiä hyvien väestösuhteiden politiikalle paikallisesti ja valtakunnallisesti. Avainasemassa paikalliset toimijatYhdenvertaisuus toteutuu ihmisten arjessa ja sen vuoksi kunnat ovat avainasemassa luomassa yhdenvertaisia mahdollisuuksia, turvallista arkea ja luontevia kohtaamisia eri taustaisten ihmisten välillä. Rasismin vastaisessa toimintaohjelmassa painottuukin paikallistason merkitys, ja kuntia sekä muita toimijoita halutaan tukea entistä paremmin hyvien väestösuhteiden rakentamisessa ja rasismin vastaisessa työssä. Osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa toteutettavan toimintaohjelman toimenpiteet rahoitetaan osin suuntaamalla olemassa olevia määrärahoja toimenpiteiden toteutukseen ja niissä voidaan lisäksi hyödyntää EU-rahoitusta. Tutustu toimintaohjelmaan:
Yhdenvertainen Suomi – Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — DHAGE (The Digital Health Advisory Group for Europe) on korkean tason neuvontaryhmä, jonka tarkoituksena on tunnistaa synergioita ja kannustaa Euroopan maita yhteistyöhön digitaalisuutta ja terveyttä koskevissa päätöksissä. Pandemian jälkeisenä aikana ryhmä pyrkii löytämään kestäviä ratkaisuja terveydenhuoltojärjestelmien elpymiseksi ja yhteiskuntien kestokyvyn kehittämiseksi. DHAGE on Suomen sosiaali- ja terveysministeriön ja HIMSS:in (Healthcare Information and Management Systems Society) perustama ryhmä.Ryhmän vuoden 2021 tapaaminen keskittyi digitaalisen osallisuuden parantamiseen terveydenhuollossa ja yhteiskuntien kestokyvyn kehittämiseen. Ryhmän kolmas vuosittainen työpaja järjestettiin 3.9.2021. Työpaja keskittyi digitaalisen osallisuuden parantamiseen terveydenhuollossa ja hoivassa. Raportti työpajasta ja sen tuloksista on nyt julkaistu.Varmistakaa digitaalinen osallisuus terveys- ja sosiaalipalvelujen suunnittelussa. Velvoittakaa terveyspalvelujen tarjoajat tarjoamaan saavutettavampia ja helpommin käytettäviä palveluja.Ratkaiskaa digitaalisen osallisuuden ongelmat tuomalla yhteen sosiaali-, terveys- ja teknologiayhteisöt. Perustakaa digitaaliset palvelut ihmisten tarpeiden ja elämäntapahtumien ympärille.Kouluttakaa terveysalan työntekijöitä, jotta he osaavat käyttää ja arvioida digitaalisia järjestelmiä.Kehittäkää maailmanlaajuinen yhteensopivuusjärjestelmä osallisuudelle (Global Interoperability Maturity Model).Kansainvälisten organisaatioiden tulisi kehittää aloite kokemusten keräämiseksi sekä päätöksien ja käytännön keinojen kehittämisen tueksi ja testaamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on torstaina 28.10. vahvistanut keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2022. Lukiokoulutuksessa se on 7 157,74 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 83,96 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 89,48 euroa opetustuntia kohden.Lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2022, joka on yhteensä 28,42 miljoonaa euroa.Vuoden 2022 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2019 toteutuneisiin käyttökustannuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi