NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.Ympäristöministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavatPohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella korvauksia maksettiin noin 1,4 miljoona euroa ja Kaakkois-Suomen alueella noin 170 000 euroa. Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttavat pääasiassa kurjet ja alueen korvaussumma nousi noin 260 000 euroon. Kevään 2023 valkoposkihanhimuutto eteni hiukan etuajassa ja nopeasti, syksylläkin tavallista lyhyemmässä ajassa. Keväällä iso osa muuttavista valkoposkihanhista ohitti Suomen Venäjän puolelta, syksyllä taas valtaosa käytti Suomea välilaskualueenaan.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2023 vahingoista maksettiin korvauksia paliskunnille yhteensä noin 929 000 euroa. Porotalouskorvauksia maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet.Tukea maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Korvausta tulee hakea heti vahingon toteamisen jälkeen. Lain nojalla voidaan maksaa korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Muita kuin sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamia kalatalousvahinkoja ei enää korvata. Vuonna 2023 voimaan tulleen lain mukaisesti korvauksia ei makseta myöskään rakennusvahingoista.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ensimmäistä kertaaRauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettu laki tuli voimaan 1.2.2023. ELY-keskukset myönsivät keväällä 2023 uuden lain nojalla ensimmäistä kertaa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille yhteensä 500 000 euroa. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Vuoden 2024 ennaltaehkäisevien avustusten haku järjestettiin syksyllä 2023. Avustuksen hakuaika on jatkossa loppusyksystä.LisätietojaLaura Mononen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 274 [email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16) [email protected]
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.
NordenBladet — Lausuntoja pyydetään luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausuntokierroksella olevien muutosehdotusten tavoitteena on sujuvoittaa tiedon kulkemista viranomaisten välillä. Lausuntoja voi jättää 5. toukokuuta asti.Esitysluonnoksen mukaan lakiin ehdotetaan uutta pykälää, jossa säädetään Suomen ympäristökeskuksen (Syke) oikeudesta saada kiinteistöverotietoja Verohallinnolta. Muutoksen avulla Syke voi kehittää ja laajentaa uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietovarantoa sekä välittää kiinteistöverotietoja suoraan kunnille. Rakennuksista ylläpidettävien tietojen laatu paranee, kun eriävät tiedot havaitaan yhdessä paikassa. Lisäksi lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ehdotetaan lisättäväksi tietyille viranomaisille uusia tiedonsaantioikeuksia välttämättömiin salassa pidettäviin tietoihin. Laajat tiedonsaantioikeudet varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin valtion viranomaisten välillä turvallisesti, luotettavasti ja ilman keskeytyksiä. Uusia oikeuksia ehdotetaan lisättäväksi Maanmittauslaitokselle, aluehallintovirastolle, tilastokeskukselle, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille, Kehittämis- ja hallintakeskukselle, Säteilyturvakeskukselle, Verohallinnolle, museovirastolle sekä museolaissa tarkoitetuille alueellisille vastuumuseoille. Laajat oikeudet ovat jo puolustusministeriöllä, puolustusvoimilla, Digi- ja väestötietovirastolla sekä Hätäkeskuslaitoksella. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (Ryhti) säädetään laissa rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tietojärjestelmän vastuista, siinä käsiteltävistä tiedoista sekä tietojen luovutuksista. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2024 ja tietojärjestelmää ylläpitää Syke. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelussa 5.5.2024 asti.Lausuntopyynnöt rakennetun ympäristön tietojärjestelmän muutoksiin | lausuntopavelu.fiLisätiedotJaakko Rastas erityisasiantuntija [email protected] puh. 0 295 250 217
Lausuntoja pyydetään luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausuntokierroksella olevien muutosehdotusten tavoitteena on sujuvoittaa tiedon kulkemista viranomaisten välillä. Lausuntoja voi jättää 5. toukokuuta asti.
NordenBladet — Energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan linjaamaan toimista ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden kuluttua.Uuden energia- ja ilmastostrategian keskiössä on puhtaan energian ratkaisujen edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen.“Puhtaan energian edelläkävijänä houkuttelemme Suomeen investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Energia- ja ilmastostrategiassa keskeistä on puhtaan energian tuotannon kasvattaminen sekä sähköistyminen ja sähkömarkkinoiden toimitusvarmuus. Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun. Energia- ja ilmastostrategia valmistellaan rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa, jossa linjataan taakanjakosektorin ilmastotoimista. Molemmissa suunnitelmissa käytetään yhteistä tietopohjaa. Ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö ja se tulee tehdä ilmastolain mukaan kerran vaalikaudessa.Taakanjakosektori kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut).“Tarkoituksena on löytää uusia, kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä taakanjakosektorilla. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee jakeluvelvoitteen joustomekanismia, jonka tavoitteena on edistää kustannustehokkaita päästövähennystoimia”, Mykkänen sanoo. Sidosryhmiä ja kansalaisia kuullaan tiiviisti suunnitelmien valmistelussa Syksyllä on tarkoitus järjestää ministeri Mykkäsen johdolla pyöreän pöydän keskustelu, johon kutsutaan keskeiset sidosryhmät keskustelemaan energia- ja ilmastostrategiasta sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta.Ilmastosuunnitelman osalta kuullaan myös saamelaiskäräjiä vuoden 2024 loppupuolella. Lisäksi ympäristöministeriö järjestää alkusyksystä sidosryhmille työpajatilaisuuden ja EU:n LIFE rahoitteisessa ACE-hankkeessa järjestetään sidosryhmille tilaisuuksia työkoneisiin ja maatalouteen liittyen. Kansalaisia kuullaan muun muassa ilmastobarometrissä ja Flaire-hankkeessa järjestettävässä kansalaiskokouksessa.Lausuntokierros molemmista suunnitelmista järjestetään vuoden 2025 alussa ja suunnitelmien on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alkupuoliskon aikana.Ympäristöministeriö järjesti 25.3. avoimen keskustelutilaisuuden KAISUn valmistelusta ja sen materiaalit ovat saatavilla ympäristöministeriön verkkosivuilla. LisätietojaLyydia Ylönen Ministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö p. 0295 064 819 [email protected]Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Magnus Cederlöf Ympäristöneuvos, ympäristöministeriö p. 0295 250 060 [email protected]
Energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan linjaamaan toimista ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden kuluttua.
NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat maanantaina 25.3. Brysseliin keskustelemaan EU:n vuotta 2040 koskevasta ilmastotavoitteesta. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Suomi kannattaa komission ehdotusta asettaa EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040 Euroopan komissio julkaisi helmikuun alussa vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevan kattavan tiedonannon sekä teollisen hiilenhallinnan tiedonannon. Suomi on vaikuttanut tiedonantoihin kattavasti jo ennen niiden julkaisua. Ennakkovaikuttaminen vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevaan tiedonantoon oli yksi kolmesta valtioneuvostotason prioriteeteista tänä vuonna. Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöjen vähentämisen että hiilinielut. Samalla Suomi korostaa, että toimeenpanossa pitäisi painottaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet. Komission tiedonannon mukaan teollisen hiilenhallinnan teknologiat ovat merkittävässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. ”Hallitusohjelman mukaisesti haluamme hyödyntää teknologista kehitystä päästövähennyksissä sekä parantaa ydinvoiman asemaa. Edistämme Suomena aktiivisesti teknisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa. Suomen kannalta keskeistä on luoda erityisesti biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon kannustimia sekä investointeja edistävät laskentasäännöt EU-sääntelyssä”, ministeri Mykkänen painottaa. Lisäksi ympäristöneuvosto käy periaatekeskustelut tekstiili- ja elintarvikejätteitä koskevista direktiivimuutoksista sekä asetuksesta muovipellettihävikin estämisestä. Suomi suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen määrää, mutta pitää oikeudellisesti sitovia tavoitteita kotitalouksille haasteellisina. Elintarvikejätteen vähentämistavoitteen tulisi kotitalouksissa koskea vain ruokahävikkiä eli syömäkelpoista osaa elintarvikejätteestä (ei esimerkiksi kasvisten kuoria). Suomi kannattaa myös tekstiilijätteen tuottajavastuuta keinona vähentää tekstiilituotannon ja -kulutuksen ympäristökuormaa. Tekstiilijätteen tuottajavastuun toimeenpanossa Suomi peräänkuuluttaa mahdollisuutta kerätä uudelleenkäytettävää tekstiiliä edelleen nykyisenkaltaisesti. Lisätietoja Lyydia Ylönen Ministeri Mykkäsen erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]EU:n 2040-ilmastotavoite Laura Aho neuvotteleva virkamies p. 029 525 0135 [email protected]
EU:n ympäristöministerit kokoontuvat maanantaina 25.3. Brysseliin keskustelemaan EU:n vuotta 2040 koskevasta ilmastotavoitteesta. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 
NordenBladet — Viro ja Suomi ovat 30 vuoden ajan ylläpitäneet ainutlaatuista luonnonsuojeluyhteistyötä, joka perustuu maiden maantieteelliseen läheisyyteen ja vahvaan kulttuurisidokseen. Keskeinen osa yhteistyötä on luonnonsuojeluhallinnon ja –asiantuntijoiden tiedonvaihto.Suomalais-virolaisen luonnonsuojelutyöryhmän yhteistyö on viimeisen 30 vuoden ajan tuonut yhteen asiantuntijoita keskustelemaan ja jakamaan tietoa käytännön hankkeista, uusimmista tutkimustuloksista sekä suojelun parhaista käytännöistä. Yhteistyö on luonut suojelulle tietopohjaa, josta molemmat maat ovat hyötyneet jo kolmen vuosikymmenen ajan.Yhteisiä onnistumisia on kertynyt muun muassa useista Euroopan Unionin LIFE-ohjelmaan kuuluvista projekteista. Suomalais-virolaisen luonnonsuojeluyhteistyön puitteissa on esimerkiksi parannettu puustoisten niittyjen ja perinnemaisemien tilaa, kehitetty toimintatapoja liito-oravan suojelun sekä maankäytön ja metsäsuunnittelun yhteensovittamiseksi, parannettu rannikon elinympäristöjä ja luontotyyppejä sekä edistetty raakun eli jokihelmisimpukan populaatioiden ekologisia olosuhteita.Suomi ja Viro toimivat saman EU-lainsäädännön, Pariisin ilmastosopimuksen ja maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen ohjaamina, edustaen laajaa boreaalista aluetta. Kansainvälisissä neuvottelupöydissä tehtyjen päätösten yhteinen arviointi ja niiden vieminen käytäntöön ovat tärkeä osa naapurimaiden välistä yhteistyötä.LisätietojaLotta Manninen ympäristöneuvos 0295 250 226 [email protected]
Viro ja Suomi ovat 30 vuoden ajan ylläpitäneet ainutlaatuista luonnonsuojeluyhteistyötä, joka perustuu maiden maantieteelliseen läheisyyteen ja vahvaan kulttuurisidokseen. Keskeinen osa yhteistyötä on luonnonsuojeluhallinnon ja –asiantuntijoiden tiedonvaihto.
NordenBladet — Talotekniikan viestintäfoorumi on tarjonnut jo kolmen vuoden ajan rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville henkilöille tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa säätämällä talotekniset järjestelmät oikein ja pitämällä ne kunnossa.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatYhteisin toimin syntyy myös tuloksia: foorumissa mukana olevilla toimijoilla on ollut yhteensä jo yli 3 miljoonaa asiakaskontaktia. Yksin vuonna 2023 tavoitettiin yli 1,53 miljoonaa kontaktia: verkko- ja somekäyttäjiä, uutiskirjeiden tilaajia, lehtien lukijoita ja tilaisuuksien ja webinaarien osallistujia.Viestintäfoorumissa mukana olevat toimijat ovat tehneet kolmessa vuodessa liki tuhat neuvonnan ja viestinnän toimenpidettä, kuten järjestäneet webinaareja ja muita tilaisuuksia, viestineet sosiaalisessa mediassa ja julkaisseet kirjoituksia verkkosivuilla, medioissa ja uutiskirjeissä.Foorumin keskeinen viesti on, että rakennuksen energiatehokkuus kannattaa huomioida järjestelmällisesti osana sen vuotuisia huolto- ja ylläpitotoimia. Vinkkejä ja ohjeita on koottu vuosikelloihin, joista rakennusten omistajat ja ylläpitäjät voivat tarkistaa eri vuodenaikoina tehtävät toimet ja parantaa siten järjestelmien energiatehokkuutta sekä ylläpitää hyviä sisäolosuhteita.Viestintäfoorumi tarjoaa tietoa niin pientaloista, rivi- ja kerrostaloista kuin palvelurakennuksista.Talotekniikan viestintäfoorumissa mukana alan keskeiset toimijatTalotekniikan viestintäfoorumin muodostavat 16 kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa, jotka edustavat sekä rakennusten omistajia että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialaa.Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.Kiinteistönomistajia foorumissa edustavat:Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli rySuomen KiinteistöliittoSuomen KuntaliittoSuomen OmakotiliittoIsännöintiliittoIlmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat:Bioenergia ryEnergiateollisuusLämmitysenergia Yhdistys ryNuohousalan KeskusliittoSisäilmayhdistys rySuomen Kylmäliikkeiden liitto SKLLSuomen LVI-liitto SuLVI rySuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU rySähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULTalotekninen teollisuus ja kauppa TaltekaVVS Föreningen i Finland rfTehostettu viestintä ja neuvonta toteuttavat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviäTalotekniikan viestintäfoorumilla toimeenpannaan kansallisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien energiatehokkuutta koskevia velvoitteita. Neuvontamenettely on vaihtoehto taloteknisten järjestelmien pakollisille energiatehokkuustarkastuksille.Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan. Neuvontamenettely on mukana uudistuksesta saavutetussa soputekstissä. Direktiiviuudistus odottaa vielä EU-neuvoston hyväksyntää, minkä jälkeen uusittu direktiivi voisi tulla voimaan vielä ennen kesää.
Talotekniikan viestintäfoorumi on tarjonnut jo kolmen vuoden ajan rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville henkilöille tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa säätämällä talotekniset järjestelmät oikein ja pitämällä ne kunnossa.
NordenBladet — Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on onnistuneesti sitouttanut kuntia ja alueita ilmastotyöhön, syventänyt yhteistyötä sidosryhmien välillä ja lisännyt ilmastoasoihin liittyvää osaamista. Ohjelma rahoitti viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 14 alueellista ilmastotyön hanketta, joiden tavoitteena oli auttaa kuntia ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat heille tarkoituksenmukaisimpia, vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia.Hankkeiden tuloksena kuntien ilmastotyö on saanut merkittävää vauhtia ja näkyvyyttä kuntien eri toimialoilla. Yhteistyö eri sidosryhmien välillä on tiivistynyt ja kuntien sitoutuminen ilmastotyöhön on vahvistunut. Asiantuntijoiden tarjoama tuki, tapahtumat, viestintä ja erinäiset yhteistyömahdollisuudet ovat edistäneet ilmastotyön juurtumista kuntiin ja konkreettisten ilmastotoimien käynnistymistä. Niiden avulla on tuotu esiin myös ilmastotyön hyötyjä kuntien elinvoimalle ja taloudelle. Lisäksi ilmastoon liittyvä osaaminen ja tietoisuus ovat kasvaneet, mikä pohjustaa tulevaisuuden ilmastotyötä. Motiva Oy on ympäristöministeriön toimeksiannosta laatinut tuloskoosteen hankkeista.Alueellisia verkostoja ja kansallisia sitoumuksiaMaakuntien liitot rakensivat hankkeiden aikana alueellisia verkostoja sekä kannustivat kuntia liittymään kansallisiin verkostoihin ja sitoumuksiin. Hankkeiden kannustamana seitsemän uutta kuntaa liittyi kansalliseen ilmastomuutoksen hillintään keskittyvään Hinku-verkostoon, jossa kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Uusien liittyjien myötä Pohjois-Karjalasta tuli eniten Hinku-kuntia sisällään pitävä maakunta. Tämän lisäksi hankkeiden myötävaikutuksesta 10 uutta kuntaa liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on integroida energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen osaksi kunnan normaalia arkea ja sen käytössä olevia johtamisjärjestelmiä.Johtohenkilöt, poliittiset päättäjät ja nuoret mukaan ilmastotyöhönHankkeissa jaettiin tietoa ja järjestettiin koulutuksia sekä tapahtumia viranhaltijoiden lisäksi päättäjille, johtoryhmille ja nuorille. Esimerkiksi Kymenlaakson hankkeessa päättäjät saatiin kiinnostumaan ilmastotyöstä kertomalla heille arviot ilmastotoimien hinnoista.Uudenmaan hankkeen aikana rakennettiin sitouttavan ilmastotyön malli, joka yhdisti kunnan työntekijät, johdon ja poliittiset päättäjät yhteisiin työpajoihin. Pajoissa tunnistettiin ja edistettiin ilmastotoimenpiteitä. Etelä-Savossa nuorisovaltuuston kanssa yhteistyössä järjestettiin ilmastoiltoja nuorille ja Etelä-Karjalan hankkeessa nuoret pääsivät osallistumaan ilmastotietoa ja -ratkaisuja tarjoaville Ilmastofestareille, jotka kiersivät yläkouluissa ja lukioissa.Maakunnilta apua ilmastotyön rahoituksen etsimiseenMerkittävässä roolissa useassa hankkeessa oli maakuntien liittojen apu sopivan rahoituksen etsimisessä ilmastotyölle. Kunnille annettiin rahoitus-ja hankeneuvontaa välittämällä tietoa avoinna olevista hankehakumahdollisuuksista sekä esittelemällä muiden kuntien onnistuneita hankkeita. Kymenlaakson hankkeessa tarjottiin kuntakohtaista tukea, jota hyödynnettiin investointien ja energiatuen hakemiseen aurinkovoimalan suunnittelemiseksi sekä uusiutuvan energian katselmuksen järjestämiseen.Hyvät käytänteet jakoonKuntien ilmastoratkaisut -ohjelmassa on rahoitettu vuosien 2018 ja 2023 välillä lähes 160 hanketta. Ohjelman viimeisen toimintavuoden kunniaksi hankkeiden onnistumisia keksittiin jakaa Ilmastotyön avaimet –verkkotilaisuuksien muodossa. Maaliskuussa käynnistyvän sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa kuullaan Alueet kuntien ilmastotyön tukena -hankkeiden onnistumisia. Ilmoittaudu ensimmäiseen tilaisuuteen ja tutustu tulevaan ohjelmaan Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla.Ilmoittaudu mukaan ensimmäiseen Ilmastotyön avaimet -verkkotilaisuuteenTutustu Alueet kuntien ilmastotyön tukena – hankkeiden tuloskoosteeseen Vieraile Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla LisätietojaVeera Visuri erityisasiantuntija p. 0295 250 325 [email protected]Olli-Pekka Pietiläinen ohjelmapäällikkö p. 0295 250 316 [email protected]
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on onnistuneesti sitouttanut kuntia ja alueita ilmastotyöhön, syventänyt yhteistyötä sidosryhmien välillä ja lisännyt ilmastoasoihin liittyvää osaamista. Ohjelma rahoitti viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 14 alueellista ilmastotyön hanketta, joiden tavoitteena oli auttaa kuntia ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat heille tarkoituksenmukaisimpia, vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia.
NordenBladet — Korsnäsin kunnassa Pohjanmaalla sijaitsee Sandenin rantahaka, jota on 60-luvulle saakka käytetty perinteisenä laidunmaana. Viimeisten vuosikymmenten aikana rannat ovat päässeet kasvamaan umpeen, ennen kuin Helmi-hankkeessa ryhdyttiin ennallistamaan aluetta.Nyt rannoilla asustavat kymmenisen ylämaan nautayksilöä sekä 40 lammasta, joilla on tärkeä rooli alueen ennallistamisessa. Pahasti ruovikoitunut ranta vaatii jatkuvaa laiduntamista ja ruovikon murskausta kehittyäkseen entiseen tilaansa avoimeksi rantaniityksi, hakamaiksi ja metsälaitumiksi. Nämä luontotyypit ovat kaikki luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi koko Suomessa.Poikkeuksellinen petoaita Sandenissa vaadittiin erityistä kekseliäisyyttä karjan suojelemiseksi, sillä rannat sijaitsevat petoriskialueella rajautuen matalaan ja vaihtelevan korkuiseen rantaan. Perinteisiä petoturvallisia sähköaitoja ei alueelle voitu pystyttää, joten vesirajaa pitkin keksittiin rakentaa kelluva aita. ”Mallia päädyttiin ottamaan Ruotsista, jossa veteen rakennetut petoaidat on todettu hyvin toimivina”, kertoo Robin Sjöblom Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Petoaidan rakenne on yksinkertainen: se koostuu kelluvasta köydestä ja tavallisista, ankkureilla merenpohjaan kiinnitetyistä poijuista, joista osaan on kiinnitetty pyydyslippumerkkejä. Aidan toiminta – ja sen oivaltavuus – perustuu siihen, että sudet pelkäävät pyydyslippumerkkejä. Näin aidasta ei koidu lainkaan harmia eläimille tai ympäristölle ja se on helposti kopioitavissa samankaltaisille rannoille.Innokas yhteistyö vauhditti kunnostustaKohde inventoitiin osana valtakunnallista perinnebiotooppi-inventointia, jonka yhteydessä paikalliset kertoivat innokkuudestaan kohteen kunnostustöihin. Rantahaan maanomistaja lähti ilolla mukaan Helmi-ohjelmaan, ja töiden alettua paikallinen maanviljelijä otti yhteyttä etsiessään eläimilleen uusia laidunmaita. Aita puolestaan suunniteltiin yhteistyössä Riistakeskuksen kanssa – neuvoja tuli myös Uudenmaan ELY-keskuksesta, jossa on rakennettu samankaltainen kelluva rakenne. Vinkkinä tuleville aidanrakentajille Sjöblom korostaakin yhteistyön merkitystä: ”Tärkeää on avoin keskustelu eläinten omistajien, materiaalitoimittajien ja Riistakeskuksen kesken. Hyviä tuloksia saavutetaan, kun kaikki pääsevät mukaan suunnitteluprosessiin”. Sandenin rannat ovat osa laajempaa rantaniittyverkostoa Pohjanmaan rannikolla. Rantaniityt ovat tärkeitä elinympäristöjä alueen linnustolle ja tavoitteena onkin vahvistaa seudun kahlaaja- ja vesilintukantoja. Kunnostustoimenpiteiden avulla on tarkoitus saavuttaa maisemallinen, matalakasvuinen rantaniitty, josta hyötyvät lintujen ja niittykasvillisuuden lisäksi pölyttäjät. Luontoarvojen lisäksi kohteen kunnostuksella on maisemallinen merkitys, sillä se sijaitsee perinteisen pienvenesatamaan vieressä ja alueella liikkuu paljon ihmisiä.Lisätietoja Robin Sjöblom Luonnonsuojelun asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus puh. 050 397 7262 [email protected]
Korsnäsin kunnassa Pohjanmaalla sijaitsee Sandenin rantahaka, jota on 60-luvulle saakka käytetty perinteisenä laidunmaana. Viimeisten vuosikymmenten aikana rannat ovat päässeet kasvamaan umpeen, ennen kuin Helmi-hankkeessa ryhdyttiin ennallistamaan aluetta.
NordenBladet — Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita, arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta sekä tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat. Selvitysryhmä tunnisti ongelmia valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksessa ja sen kyvyssä tasata suhdanteita. Segregaation ehkäisemiseksi ryhmä kohdentaisi ARA-tuotantoa osin eri tavoin ja ehdottaa korkotukilainoituksen kehittämistä markkinaehtoisuuden ja kilpailun varmistamiseksi.Selvitysryhmän mukaan ara-järjestelmällä on tärkeä paikkansa osana asumisen tukijärjestelmää, mutta järjestelmän toimivuutta on syytä parantaa monin tavoin. Työryhmä esittää rahoitusjärjestelmän kehittämistä niin, että valtion tuessa ja asuntokohteissa säilytettäisiin mahdollisuus joustavuuteen sen sijaan, että yksittäisten asuntokohteiden tilanne lukitaan niiden koko elinkaaren ajaksi. Konkreettisena ehdotuksena nykyisen 40 vuoden korkotuen mallissa työryhmä ehdottaa laina-ajan ja muiden lainaehtojen vapaata neuvottelua lainanantajan ja velallisen välillä sekä tukien ja niitä vastaavien rajoitusten uudelleentarkastelua esimerkiksi kymmenen vuoden välein. Selvitysryhmä pitää segregaation torjuntaa yhtenä asumisen julkisen tuen keskeisenä tehtävänä ja ehdottaa uusia toimia, joilla segregaatiokehitystä pystytään hallitsemaan. Yhtenä esimerkkinä voivat olla asuintalot, joissa olisi suunnitelmallisesti sekoitettu vuokra- ja omistusasuntoja niin, että julkisella tuella hankittaisiin yksittäisiä vuokra-asuntoja olemassa olevasta asuntokannasta. Valtion tuki tällaiseen sekatalojen luomiseen olisi esimerkiksi kunnallisille vuokrataloyhtiöille myönnettävää hankintatukea korkotuen tai avustusten muodossa. Aralla pitäisi olla nykyistä selkeämmin ohjaava rooli segregaatiotilanteen seuraamisessa ja etenkin julkisesti tuetun asuntotuotannon sijoittelussa.Selvitysryhmän mukaan asukasvalinta on tärkeä keino ohjata vuokra-asuntojen kohdentumista, ja kohdentamisen tehostamista on syytä tehdä hyvin harkitusti. Selvitysryhmä ei pidä perusteltuna määräaikaisiin vuokrasopimuksiin siirtymistä, mutta suhtautuu periaatteessa positiivisesti vuokrien porrastamiseen tulojen mukaan, varsinkin korkeimmissa tuloluokissa. Ara-tuotannolle on asetettu myös tehtävä asuinrakentamisen suhdanteiden tasaajana. Jatkossa onkin tärkeää varmistaa, että korkeasuhdanteessa ara-tuotantoa pystytään joustavasti lykkäämään siten, että ara-rakentamisen absoluuttinen määrä vähenee. Myös muu julkinen tuki asumiselle aiheuttaa kustannuksiaValtion lisäksi myös kunnat tukevat asumista esimerkiksi myöntämällä markkinahintaa edullisempia tonttivuokria. Kunnat vaikuttavat kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen kautta asuinrakentamisen kustannuksiin vapaarahoitteisessa ja tuetussa tuotannossa, jossa nämä vaikuttavat suoraan omakustannusvuokriin. Tutkittua tietoa muun kuin valtion suoran tuen kustannuksista on vähän, mutta selvityksessä arvioidaan, että jatkuva tuki 2020-luvulla tehtyjen päätösten hankkeille keskittyy suuriin kaupunkeihin. Suurien kaupunkien tonttivuokratuki on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Raportti arvioi myös julkisen asuntotuotannon valtiolle kohdistamia riskejä, joista merkittävimpiä ovat korko- ja takausvastuuriski. Korkotukea maksettiin Valtion asuntorahaston varoista vuonna 2022 noin 1,8 miljoonaa euroa, ja arvio vuoden 2023 korkotukimaksuista on noin 87 miljoonaa euroa. Jos nykyinen lainakanta lasketaan 5 prosentin korkotasolla, valtiolle realisoituvat korkotukimaksut olisivat noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Takausvastuuriskin realisoitumisen todennäköisyys arvioidaan pieneksi, mutta yksittäiset summat voivat toteutuessaan olla merkittäviä. ”Pitkäjänteisyys ja ennustettavuuden lisääminen tulisi olla keskeinen asuntopolitiikan väline. Yksi hallituskausi on lyhyt aika tarkastella muutoksia ja arvioida niiden vaikutusta. Meillä vallitsee jo yhteisymmärrys monista tavoitteista. Varmin tapa saada aikaan kestäviä julkisten menojen säästöjä olisi valita tavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaat keinot tutkimustiedon pohjalta”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Markus Lahtinen. ”Ryhmän tunnistamat päätavoitteet valtion tukemalle asuntotuotannolle vastaavat omaa ajatteluani. Valtion tukeman asuntotuotannon tärkein tehtävä on asuntojen tarjoaminen niille ryhmille, joille asunnon löytäminen markkinoilta on vaikeaa – erityisryhmät, pienituloisimmat ihmiset ja eri syistä asuntomarkkinoilla syrjityt ryhmät. Segregaation torjunnassa on oltava erityisen tarkkana – ja kuten raportti toteaa – ara-asuntotuotanto voi joko hillitä tai kiihdyttää segregaatiota. Kolmas ja erityisen ajankohtainen rooli on valtion tukeman asuntotuotannon merkitys suhdanteiden tasaajana. Tässä tehtävässä ei ole onnistuttu viime vuosina, kuten selvitysryhmän raportistakin ilmenee”, ministeri Kai Mykkänen toteaa. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muita jäseniä olivat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara. Ryhmää tuki ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho. Työssä on kuultu laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä. Lisätiedot:Markus Lahtinen Selvitysryhmän puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori Pellervon taloustutkimus p. 050-4913842 [email protected]Emma-Stina Vehmanen ministerin erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]
Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita, arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta sekä tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat. Selvitysryhmä tunnisti ongelmia valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksessa ja sen kyvyssä tasata suhdanteita. Segregaation ehkäisemiseksi ryhmä kohdentaisi ARA-tuotantoa osin eri tavoin ja ehdottaa korkotukilainoituksen kehittämistä markkinaehtoisuuden ja kilpailun varmistamiseksi.
NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) ympäristöministeriön viidenteen valtionavustushakuun osallistui 42 hanketta. Ne hakevat avustusta yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta oli haettavana 800 000 euroa.”Tavoittelimme tällä kertaa ei-taloudellisia hankkeita, ja haku sai kunnat hyvin liikkeelle. Kuntien rooli rakennetun ympäristön ilmastotyössä on merkittävä. Ne omistavat suuren määrän kiinteistöjä ja hoitavat useita rakentamisen ja maankäytön viranomaistehtäviä”, kuvaa ohjelmapäällikkö Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.
“Kannustimme haussa etenkin hankkeisiin, jotka keskittyvät olemassa olevan rakennuskannan käyttöön ja korjaamiseen sekä vähähiiliseen kiertotalouteen. Nämä teemat ovat hakemuksissa hyvin edustettuina”, Stenvall jatkaa.Ympäristöministeriö pyrkii tekemään päätökset viidennen haun rahoitettavista hankkeista huhtikuussa 2024. Ympäristöministeriön viides hankehaku oli ohjelmakokonaisuuden viimeinen, sillä kaikki päätökset rahoituksen käytöstä pitää olla tehtynä kesäkuussa 2024. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tulee olla valmiita vuoden 2025 loppuun mennessä.Rahoitettuja hankkeita jo yli sata hanketta – tutustu tuloksiin verkossa ja tilaisuuksissaVuonna 2021 alkaneessa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmassa on rahoitettu jo yli sata hanketta, jotka liittyvät monipuolisesti rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseen tai keinoihin sopeutua jo muuttuneeseen ilmastoon. Hankkeista osa on jo valmistunut. Ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin voi tutustua verkon hankekorttien kautta. Lisäksi verkosta löytyvät ympäristöministeriön avustamien, jo valmistuneiden hankkeiden loppuraportit.Ohjelmassa avustettujen hankkeiden hankekortitYmpäristöministeriön rahoittamien hankkeiden loppuraportit (kohdassa Asiakirjat)Hankkeiden tuloksia esitellään myös useissa tulostilaisuuksissa. Vuoden 2024 ensimmäinen tulostilaisuus järjestetään 25. maaliskuuta. Siellä tuloksistaan kertovat viisi päästötietokantoja ja -laskureita kehittänyttä hanketta. Vuoden toinen tulostilaisuus järjestetään 13. kesäkuuta.Tutustu 25.3. tulostilaisuuden ohjelmaan ja ilmoittauduEU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma vauhdittaa rakennetun ympäristön ilmastotyötä yhteensä 40 miljoonalla eurolla. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.
Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) ympäristöministeriön viidenteen valtionavustushakuun osallistui 42 hanketta. Ne hakevat avustusta yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta oli haettavana 800 000 euroa.
