NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta vuodesta 2016 lähtien. Käynnissä oleva ilmasto-selvitys- ja raja-arvoasetusten valmistelu perustuu rakentamislakiin ja sen niin sanottuun korjaussarjaan.
Ympäristöministeriö on valmistellut rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta vuodesta 2016 lähtien. Käynnissä oleva ilmasto-selvitys- ja raja-arvoasetusten valmistelu perustuu rakentamislakiin ja sen niin sanottuun korjaussarjaan.
NordenBladet — Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.Valtioneuvosto antoi torstaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja ilmastotavoitteita. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Päästöt laskevat jopa odotettua nopeammin energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat jopa 19 prosenttia edellisvuodesta. Positiivisen kehityksen taustalla oli erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Samalla ydin- ja tuulivoiman osuudet energiantuotannossa kasvoivat. ”Sähköntuotantomme on jo nyt lähes päästötöntä ja pystymme myös vauhdittamaan fossiilisten päästöjen laskua edelleen. Ydinvoima on tärkeä osa ratkaisua. Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita. Suurin haasteemme on maankäyttösektorin mittava nieluvaje, jonka vahvistamiseksi valmistelemme toimenpiteitä“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Uusia toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Arvioiden mukaan lisätoimien tarve hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 vastaa suuruudeltaan lähes puolta Suomen tämänhetkisistä kokonaispäästöistä, eli lisätoimien tarve olisi noin 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisätoimia tarvitaankin kaikilla sektoreilla. Laissa on asetettu tavoite myös vuodelle 2030. Lain mukaan kokonaispäästöjä, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin yhteenlaskettuja päästöjä, on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ennustettu kehitys on lähellä tavoitetasoa mutta vaatii vielä lisäponnisteluita. Lisätoimien tarve vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi on 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Taakanjakosektorin EU-velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuttaTaakanjakosektorin päästöt laskivat 5,3 prosenttia vuonna 2023. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Päästöt laskivat kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat sektorin suurimmat päästölähteet. Maatalouden päästöt vähenivät prosentin verran. Liikenteen päästöt vähenivät noin neljä prosenttia.
”Autoilu ei puhdistu hetkessä, mutta puhdistuu kuitenkin. Olemme päättäneet jatkaa sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, jota ala on pitänyt tärkeimpänä apuna viime vuosien sähköautobuumille. Suomi ottaa käyttöön EU:n uuden polttoaineenjakelijoiden päästökauppajärjestelmän, joka vahvistaa päästöhinnoittelua tuntuvasti”, Mykkänen huomioi. Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla määritetty velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi tässä tavoitteessa.Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaasti verrattuna päästökauppasektoriin ja suhteessa ilmastotavoitteisiin. Tähän mennessä Suomi on pysynyt vuotuisten kiintiöiden puitteissa, mutta päästövähennyksiä tarvitaan lisää kiintiöiden pienetessä mentäessä kohti vuotta 2030.Maankäyttösektori jäämässä kauas kauden 2021-2025 EU-velvoitteistaMaankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi vuonna 2023, mutta tiedot tarkentuvat myöhemmin. Maankäyttösektori on ollut päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022. Tämän hetken arvion mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 EU-velvoitteista maankäyttösektorilla. Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Jos velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta jo entuudestaan tiukkojen velvoitteiden vuoksi. Tällöin Suomi joutuisi todennäköisesti hankkimaan taakanjakosektorin päästöyksiköitä muilta jäsenmailta. Sekä maankäyttösektorin että taakanjakosektorin yksiköiden saatavuudesta ja hinnasta ei ole varmuutta. Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa strategioissa ja suunnitelmissa Ilmastovuosikertomus kokoaa tietopohjaa tuleviin suunnitelmiin, joissa linjataan ilmastotoimista. Energia- ja ilmastostrategia sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Siinä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun. Valmisteilla olevassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) linjataan taakanjakosektorin toimista. Suunnitelmat valmistellaan rinnakkain ja niiden on määrä valmistua vuonna 2025.
Hallitus on myös sitoutunut jatkamaan maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia toimeenpanemalla Kansallisen metsästrategia 2035:n. Lisäksi valmistelussa on metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti.Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumisesta tulee yhä tärkeämpääKansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpano käynnistyi vuonna 2023. Uudet ilmastoriskeihin liittyvät tietoaineistot auttavat kohdistamaan sopeutumistoimia oikein. Ilmastoriskien tunnistaminen ja sopeutumistoimien suunnittelu etenivät myös Suomen alueilla ja kunnissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on tärkeää aktiivisesti varautua ja riskejä ennakoida osana eri toimialojen omaa suunnittelua.Lisätiedot:Lyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Hanne Siikavirta (ilmastovuosikertomus) neuvotteleva virkamies p. 0295 250 049 [email protected]
Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.
NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Seurantakatsaukset käsittelevät pääministeri Sanna Marinin hallituksen neuvottelemia MAL-sopimuksia.ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavatValtio solmi MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa vuonna 2020 ja Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen kanssa vuonna 2021. Sopimuksissa valtio ja kaupunkiseudut määrittelivät yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmää kehittäviin toimenpiteisiin.Asuntotuotanto kasvoi jopa ennätyslukemiinKaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen oli yksi keskeisiä sopimusten tavoitteita.Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla kunnianhimoiset asuntotuotantotavoitteet ylitettiin. Esimerkiksi Helsingin seudulle valmistui yli 77 000 asuntoa, kun tavoite oli 66 000 asuntoa. Tampereen seudulle valmistui 21 600 asuntoa, kun tavoite oli 13 400.Kaavoittamalla riittävästi sopimuskauden aikana kaupunkiseutujen kunnat huolehtivat myös siitä, että edellytykset asuntorakentamiselle ovat hyvät myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Helsingin seudulla kaavoitettiin sopimuskauden aikana 5,4 miljoonaa neliökilometriä rakennusoikeutta asumiselle.Seuduille syntyi myös merkittävä määrä valtion tukemia asuntoja. Esimerkiksi Jyväskylän seudulle valmistuneista asunnoista noin kolmannes oli valtion tukemia. Kaupunkiseuduilla kiinnitettiin huomiota myös asuntotuotannon laatuun ja monipuolisuuteen sekä asuinalueiden tasapainoiseen kehittämiseen ja eriytymisen ehkäisyyn.Rakentaminen kohdentui entistä vahvemmin kestävän liikkumisen vyöhykkeilleMAL-sopimusten keskeisenä tavoitteena on ohjata kaavoituksella asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista siten, että liikkumiseen liittyvät valinnat ovat kestäviä. Tämä edistää arjen sujuvuutta ja yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Kestävää liikkumista ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.Sopimuskaudella asuinrakentaminen ja kaavoitus kohdistuivat kaupunkiseuduilla entistä vahvemmin keskustoihin ja kestävästi saavutettaville alueille, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Esimerkiksi Turun MAL-kaupunkiseudulla uusista asunnoista 78 prosenttia rakennettiin kestävän liikkumisen vyöhykkeille, ja Tampereen seudulla asuntotuotannosta 84 prosenttia kohdistui keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille.Kestävän liikkumisen edellytykset paranivatLiikenteen panostukset kohdistuivat erityisesti kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.Koronavuosien 2020–2021 jälkeen joukkoliikenteen käytössä on rikottu ennätyksiä Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Oulun seudulla joukkoliikenteen 10 miljoonan matkamäärän raja ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Myös Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus kasvoi pitkäjänteisen MAL-yhteistyön ansioista.Valtion tuella joukkoliikenteeseen on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi Kuopion kaupunkiseudulla on lisätty joukkoliikenteen vuoroja, kehitetty matkaketjuja ja varmistettu lippujen hintojen kilpailukykyisyys. Jyväskylän seudulla on onnistuneesti laajennettu joukkoliikenteen toimialuetta kattamaan lähes koko kaupunkiseutu.Myös kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranivat. Valtio tuki niitä valtionavustuksin ja kustannustehokkain hankkein. Esimerkiksi Lahden seudulla toteutettiin pyörien pysäköintipaikkoja, kevyen liikenteen väyliä, määriteltiin pyöräilyn pääverkko ja otettiin käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmä Lahdessa.Monia kestävää liikkumista tukevia hankkeita käyntiinRaitiotiehankkeet edistyivät suunnitellusti. Tampereen seudulla raitiotie laajeni Hatanpään suuntaan ja toisen vaiheen rakentaminen eteni kohti Lentävänniemeä. Helsingin seudulla edistyi Vantaan raitiotien sekä Vihdintien ja Viikin–Malmin pikaraitioteiden suunnittelu. Turun seudulla eteni Turun raitiotien suunnittelu.Sopimuskaudella toteutettiin investointeja, jotka tukevat raideliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä. Helsingin seudulla pääradan Pasila–Riihimäki-välin ja Helsinki–Pasila-välin toimenpiteet etenivät suunnitellusti ja Espoon kaupunkiradan toteutus eteni pääosin sovitusti. Haasteena on vielä uusien lähijunavarikoiden sijainnista sopiminen. Tampereen seudulla M-junan liikennöinti lisäsi lähijunaliikennettä, ja uutta asemaverkostoa pohjustettiin seudullisin suunnitelmin. Oulun seudulla valmistui Oritkarin kolmioraide.Yhteistyö kaupunkiseuduilla tiivistynytMAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Näillä kaupunkiseuduilla sopimukset ovat tiivistäneet yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien välillä. Seuduilla on esimerkiksi laadittu kehityskuvat tai kaupunkiseutusuunnitelmat, joissa linjataan koko seudun yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelmat vahvistavat kuntien yhteistä näkemystä seudun kehittämisestä.Myös Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla seudullinen yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa jatkui tiiviinä.Neuvottelut sopimusten päivittämisestä kaudelle 2024–2027 käynnissäNeuvottelut MAL-sopimusten tavoitteiden päivittämisestä vuosille 2024–2035 ja seuraavan nelivuotiskauden 2024–2027 toimenpiteistä käynnistyivät syyskuussa 2023 kaikkien seutukuntien kanssa.Neuvotteluita jatketaan heti kesälomien jälkeen, ja ne on tarkoitus saada valmiiksi alkusyksyn aikana.MAL-sopimusten seurantakatsaukset (kohdassa ”Sopimusten toteutuminen ja vaikuttavuus”)
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Seurantakatsaukset käsittelevät pääministeri Sanna Marinin hallituksen neuvottelemia MAL-sopimuksia.
NordenBladet — Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan tärkeillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on merkittävä uhka saimaannorppakannalle.Ympäristöministeriö ja Metsähallitus tiedottavat”Yhteisten ponnistelujen ansiosta saimaannorppakanta on kasvanut. Toimia tämän erittäin uhanalaisen lajin suojelemiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Verkkokalastusta tulisi välttää norppa-alueella myös heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Tänä vuonna pesälaskennoissa havaittiin 83 saimaannorpan kuuttia. Suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella.”Tänä talvena syntyneistä saimaannorpan poikasista joka viidennen havaittiin kuolleen jo ennen vieroitusta. Runsaan poikaskuolleisuuden vuoksi tämä ikäluokka on jäämässä pieneksi ja kannan elpymisen turvaamiseksi on tärkeää minimoida kalanpyydyskuolleisuus. Kaikki verkot ovat norpille vaarallisia myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Heinäkuu on erityisen vaarallista aikaa keväällä syntyneille kuuteille, jotka liikkuvat paljon opetellessaan kalastamaan ja tutustuessaan elinympäristöönsä”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta sanoo.Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Norppa saavuttaa sukukypsyyden vasta 4–6-vuotiaana ja kannan kasvua hidastaa nuoriin ikäluokkiin kohdistuva suuri kuolleisuus. Tämän vuoksi vain osa syntyneistä selviää lisääntymisikäiseksi.Kuutteja sotkeutuu etenkin kalaverkkoihin ja hukkuu löysänieluisiin katiskoihin. Norppavesillä saa kalastaa katiskalla, jonka nielu ei veny yli 15 cm leveämmäksi eikä kuutti pääse katiskaan kalojen perässä. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Saimaannorpalle verkkoja turvallisempi kalastusmuoto ovat rysät.Kalastusrajoitusten ja norppaturvallisten kalastusvälineiden käytön myötä norppakuolemat ovat vähentyneet. Ympärivuotiset pyydyskiellot ja keväinen verkkokalastuskielto koskevat nykyään suurta osaa Saimaasta. Pyydysvälinerajoitukset ja rajoitusalueet esitetään verkkopalvelussa osoitteessa kalastusrajoitus.fi.Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa MetsähallitukselleKalanpyydyksiin hukkuu vuosittain Metsähallitukselle tehtyjen ilmoitusten mukaan keskimäärin kuusi yksilöä. Todellisuudessa määrä on tätä korkeampi, koska osa pyydyskuolemista tulee tietoon sattumalta. Tänä vuonna kalanpyydyksiin on toistaiseksi kuollut ilmoitusten perusteella kaksi norppaa.Kalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 0206 39 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.LisätietojaMiina Auttila luonnonsuojelun erityisasiantuntija Metsähallitus, Luontopalvelut p. 040 6376 324Saimaannorppa | MetsähallitusNorppatilanne -palvelu | MetsähallitusKalastusrajoitukset ja -alueet
Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan tärkeillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on merkittävä uhka saimaannorppakannalle.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtioneuvoston asetuksesta, jolla säädetään rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä ja tehtävissä edellytettävien koulutusten vaatimuksista. Tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää vaativuuden määräytymistä osana rakentamisen laatujärjestelmää. Lausuntoja voi antaa 30. elokuuta asti.Suunnittelutehtävissä asetusta sovelletaan rakennussuunnittelussa sekä kantavien rakenteiden, pohjarakenteiden ja kalliorakenteiden, ilmanvaihdon, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston, akustiikan ja maisemarakentamisen suunnittelussa sekä rakennusfysikaalisessa suunnittelussa, johon sisältyy myös kosteusvaurion korjaussuunnittelu. Uusina erityissuunnittelualoina asetuksessa säädetään akustiikan, kalliorakentamisen ja maisemarakentamisen suunnittelutehtävistä.Työnjohtotehtävissä asetusta sovelletaan vastaavan työnjohtajan, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan sekä ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävässä.Pätevyysvaatimuksista ei ole aiemmin säädetty asetuksen tasolla, vaan opintojen sisällöt on mainittu ympäristöministeriön ohjeessa. Nyt ohjeen sisältö nostetaan asetuksen tasolle. Tarve johtuu siitä, että rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta annetun lain (812/2023, ns. pätevyyden osoittamislaki) mukaisten valtuutettujen toimielinten toiminnan perusteiden on löydyttävä lainsäädännöstä. Muutos vähentää hallinnollista taakkaa, sillä rakennusvalvonnan ei enää tarvitse tutkia hankekohtaisesti suunnittelijoiden ja työnjohtajien koulutusta ja kokemusta, vaan ne ilmenevät toimielimen myöntämästä todistuksesta.Asetus annetaan rakentamislain (751/2023) nojalla. Niin sanotussa rakentamislain korjaussarjassa rakentamislakiin täsmennetään asetuksenantovaltuutta suunnittelutehtävissä ja työnjohtotehtävissä edellytettävistä koulutuksista.Asetus korvaa valtioneuvoston asetuksen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (214/2015) sekä ympäristöministeriön ohjeet rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015), rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015) ja rakennusten suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015).Suunnittelu- ja työnjohtoalat kuuluvat rakentamisen laadun, terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta keskeisimpiin rakentamisen tehtäviin. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.Asetuksen valmisteluun on osallistunut laajasti asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Lausuntopyyntö | Lausuntopalvelu
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtioneuvoston asetuksesta, jolla säädetään rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä ja tehtävissä edellytettävien koulutusten vaatimuksista. Tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää vaativuuden määräytymistä osana rakentamisen laatujärjestelmää. Lausuntoja voi antaa 30. elokuuta asti.
NordenBladet — Energiamurros tuo mukanaan yhä enemmän tilanteita, joissa uusiin energiamuotoihin liittyvää tekniikkaa sovitetaan kulttuurihistorialtaan arvokkaisiin rakennuskohteisiin. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja kaikenlaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on keinoja. Huolella tehty energiainvestointi parantaa kiinteistön arvoa.Ympäristöministeriö tilasi Ramboll Finland Oy:ltä selvityksen vähähiilisten energiamuotojen käytöstä kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Se esittelee kohteita, joissa on onnistuttu sovittamaan yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja uudet energiaratkaisut. Selvitys käsittelee esimerkkien kautta eri energiamuotoihin liittyviä erityishuomioita, joiden avulla kohteen arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Esimerkit toimivat hyödynnettäväksi yhtä lailla kohteissa, joita ei ole suojeltu, tai joilla ei ole erityistä kulttuuriympäristöstatusta. Raportti antaa lisää välineitä vähähiilisen energian ja kulttuuriympäristöjen parissa työskenteleville ja auttaa puntaroimaan yhteensovittamisen kysymyksiä. Ministeriö hyödyntää tietoja lainvalmistelussa, EU-sääntelyn toimeenpanossa ja tulevissa oppaissa. Raportin esimerkeissä on hyödynnetty aurinkoenergiaa: aurinkokeräimet ja -paneelit bioenergiaa: tulipesät, lämpökattilat maalämpöä pientuulivoimaa lämpöpumppuja: ilma-vesilämpöpumput, ilmalämpöpumput, poistoilmalämpöpumput Opasta varten tehdyn kyselyn vastauksissa nousi esiin, että lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain, ja kiinteistönomistajien tietoisuus lupakäytännöistä vaihtelee. Ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelien asentaminen voi tuntua pieneltä toimenpiteeltä, johon ei huomata kysyä lupaa. Alueen museoilta saatu tuki on koettu sujuvaksi ja hyödylliseksi. Yhdessä on onnistuttu löytämään molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, joiden avulla rakennusten ominaispiirteet säilyvät samalla, kun niiden arvo kasvaa ja energiatehokkuus paranee. Vähähiiliset energiamuodot kulttuurihistoriallisissa kohteissa | Valtion julkaisuarkisto Valto Lisätietoja Reko Korhonen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 029 525 0018 [email protected]Jukka Kopra energia-asiantuntija Ramboll Oy p. 040 729 3680 [email protected]
Energiamurros tuo mukanaan yhä enemmän tilanteita, joissa uusiin energiamuotoihin liittyvää tekniikkaa sovitetaan kulttuurihistorialtaan arvokkaisiin rakennuskohteisiin. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja kaikenlaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on keinoja. Huolella tehty energiainvestointi parantaa kiinteistön arvoa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksella mahdollistettaisiin Kuhmon kaupungissa sijaitsevan Petolan opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 aikana.Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa sijaitseva Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 omalla laillaan (484/1990). Puisto on Suomen puoleinen osa Suomen ja Venäjän Ystävyyden luonnonsuojelualueesta solmitun valtiosopimuksen (68/1990) toteutusta. Valtiosopimuksen tavoitteena on ollut edistää maidenvälistä yhteistyötä erityisesti luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristötutkimuksen alalla. Ystävyyden puistosta annetussa laissa on säädetty puiston henkilöstöstä sekä opastus- ja tutkimuskeskuksen perustamisesta Kuhmoon. Kuhmon Tönölänniemessä sijaitseva Petolan opastus- ja tutkimuskeskus rakennettiin vuonna 1993 Ystävyyden puiston hallinnon ja hoidon, opastuksen sekä tutkimuksen tarpeisiin. Keskus ja puistoon palkattava henkilöstö olivat kompensaatiota Kuhmon kaupungille valtion maiden suojelusta johtuvasta metsätaloustyöpaikkojen vähenemisestä alueella. Kiinteistö rakennuksineen on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa. Alkavan säädöshankkeen tarkoituksena on mahdollistaa Petolan opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen ja kiinteistökokonaisuuden luovuttaminen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Petolan luontokeskuksen käyntimäärät ovat jääneet alhaisiksi ja keskuksen ylläpidon kustannukset ovat kysyntään nähden korkeat. Tutkimus- ja luonnonsuojeluyhteistyö Venäjän kanssa lopetettiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Keskuksesta luopuminen on tullut erityisen aiheelliseksi valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdistuvien säästöjen myötä. Osana säästöihin varautumista Metsähallituksen Luontopalvelut vähentää hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi. Säädöshanke ei tuo muutoksia Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueisiin. Ystävyyden puiston suojelualueet kuuluvat Suomen Natura 2000 -verkostoon ja muodostavat yhteensä yli 25 000 hehtaarin laajuisen, erämaisen metsä- ja suoluonnon kokonaisuuden. Alueet turvaavat myös Suomen alkuperäislajistoon kuuluvan metsäpeuran keskeisiä elinympäristöjä. Lainvalmistelun aikataulu Lakia valmistellaan ympäristöministeriössä virkatyönä kesällä ja alkusyksystä 2024. Osana valmistelua järjestetään myös sidosryhmätapaamisia. Hallituksen esityksen luonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syyskuussa 2024. Hallituksen esitys Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamiseksi annetaan eduskunnalle arviolta joulukuussa 2024. Tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2025 aikana. Seuraa hankkeen etenemistä Hankeikkunassa | valtioneuvosto.fiLisätietoja Ilona Latsa (tavoitettavissa 24.-27.6. ja 1.8. alkaen) erityisasiantuntija p. 0295 250 388 [email protected]
Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksella mahdollistettaisiin Kuhmon kaupungissa sijaitsevan Petolan opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 aikana.
NordenBladet — Suomalaiset ovat ahkeria vesistöjen kunnostajia, ja tarve kunnostuksille on edelleen suuri, jotta vesistöjemme tila saadaan hyväksi. Yli 900 kunnostushanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2019-2023. Tämän kesän kuluessa käynnistyy jälleen lähes sata uutta kunnostushanketta.
Suomalaiset ovat ahkeria vesistöjen kunnostajia, ja tarve kunnostuksille on edelleen suuri, jotta vesistöjemme tila saadaan hyväksi. Yli 900 kunnostushanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2019-2023. Tämän kesän kuluessa käynnistyy jälleen lähes sata uutta kunnostushanketta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ympäristöasioiden käsittelyä tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa sekä edistää lupamenettelyissä yhden luukun mallia. Lausuntoja pyydetään 30.8.2024 mennessä.Ympäristöministeriön yhden luukun lainsäädäntöhanke liittyy valmisteilla olevaan valtion aluehallintouudistukseen, jonka yhteydessä organisoidaan uudelleen valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät. Sen myötä ympäristöhallinto muuttuu merkittävällä tavalla, koska aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan. Niiden tilalle lupa- ja valvontatehtävissä tulee yksi valtakunnallinen viranomainen, Lupa- ja valvontavirasto. Valtion aluehallinnon uudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on lähtenyt lausuntokierrokselle tänään.Keskeiset ympäristöön liittyvät lupamenettelyt yhdestä luukustaHallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan useita säännösmuutoksia ympäristöasioiden käsittelyn ja erityisesti lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi. Ympäristöasioiden yhdessä luukussa keskeiset ympäristöön liittyvät lupamenettelyt, kuten ympäristönsuojelulain, vesilain, luonnonsuojelulain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät, hoidettaisiin yhdessä viranomaisessa. Lupia haettaisiin sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta yhdestä paikasta.Hallituksen esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla pyritään edistämään yhdenmukaisuutta ja valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja ympäristöön liittyvissä lupamenettelyissä. Lisäksi halutaan vahvistaa viranomaisen asiantuntemuksen hyödyntämistä ympäristöasioiden käsittelyssä erityisesti hankkeiden alkuvaiheessa. Tavoitteena on lisätä viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyötä ja viranomaisen roolia asiakkaan ennakko-ohjauksessa ja neuvonnassa. Tämä parantaisi päätösten laatua ja niiden ennakoitavuutta ja siten vähentäisi tarvetta muutoksenhakuun. Lainsäädännön muutoksilla voidaan edistää investointeja, vihreätä siirtymää ja Suomen kilpailukykyä. Hankkeessa tehdyillä ehdotuksilla edetään yhä vahvemmin kohti ympäristöasioiden yhtä luukkua, jossa lupaviranomaisen asiantuntijuus vahvistuu, asiointi ja lupien haku tapahtuu käyttäjälähtöisesti ja digitaalisesti yhden lupaprosessin kautta. Luvan hakijalla olisi mahdollisuus jo hyvissä ajoin etukäteen keskustella lupamenettelyihin liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista sujuvan menettelyn turvaamiseksi.”Luvituksen sujuvoittaminen ja yhden luukun periaate etenevät hallitusohjelman mukaisesti. Näin vahvistamme Suomen houkuttelevuutta erityisesti puhtaan siirtymän investoinneille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valmistelussa otetaan huomioon ympäristölliset vaatimukset, haitankärsijöiden asema ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen.Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Se korvaisi voimassa olevan lain ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa. Uuteen lakiin sisällytettäisiin lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta edistäviä säännöksiä, jotka koskevat muassa viranomaisten yhteistyötä, ennakko-ohjausta ja neuvontaa, sähköistä asiointia sekä käsittelyaikojen arviointia. Uuteen lakiin sisältyisi myös tarvittavat säännökset eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, jota koskeva erillinen laki samassa yhteydessä kumottaisiin. Lisäksi muutoksilla laajennettaisiin eräiden ympäristöön liittyvien lupa-asioiden yhteiskäsittelyä, edistettäisiin vihreän siirtymän hankkeiden kiireellistä käsittelyä sekä tiivistettäisiin YVA- ja lupamenettelyiden välistä suhdetta. YVA-menettelyn osalta lausuntoa pyydetään myös muun muassa YVA-asetuksen mukaisista YVA-ohjelman sisältövaatimuksiin esitettävistä muutoksista. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tuulivoimahankkeiden YVA-rajan laskemisesta.Esityksellä ehdotetaan täytäntöön pantavaksi kansallisesti eräitä EU-säädösten lupamenettelyä koskevia säännöksiä esimerkiksi määräaikojen seurantaan ja kiireelliseen käsittelyyn sekä yhteyspisteviranomaisen nimeämiseksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan vuoden 2026 alussa kun valtion aluehallinnon uudistusta koskeva lainsäädäntö. Lausuntopyyntö myös kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteviranomaisestaLisäksi ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, joka liittyy kriittisten raaka-aineiden asetuksen täytäntöönpanoon. Asetus edellyttää kansallisen keskitetyn asiointipisteen määrittämistä 24.2.2025 mennessä. Lausunnoilla olevalla erillisellä esityksellä asiointipisteeksi määriteltäisiin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vuoden 2025 ajalle. Lupa- ja valvontavirasto toimisi yhteyspisteviranomaisena 1.1.2026 alkaen. Yhteyspisteviranomainen koordinoi kriittisten raaka-aineiden hankkeiden lupamenettelyjä, seuraa strategisten hankkeiden lupamenettelyjen määräaikoja ja auttaa hankkeen toteuttajaa ymmärtämään lupamenettelyn kannalta merkityksellisiä hallinnollisia seikkoja. Lisäksi sen tulee antaa tietoja kriittisten raaka-aineiden hankkeiden kannalta merkityksellisistä hallinnollista menettelyistä. Esityksessä ehdotettaisiin säädettäväksi myös strategisia hankkeita koskevien lupahakemusten etusijasta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupamenettelyissä ja kyseisiä hakemuksia koskevien valitusten kiireellisyydestä muutoksenhakutuomioistuimessa.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ympäristöasioiden käsittelyä tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa sekä edistää lupamenettelyissä yhden luukun mallia. Lausuntoja pyydetään 30.8.2024 mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön myöntämä avustus tukee kuntien kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallinnan kehittämistä. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin.Avustuksella tuetaan kuntien valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista tietoa ja toimittaa sitä Ryhti-järjestelmään. Tällä hakukierroksella avustusta saa seitsemän kuntaa. ”Avustushakukierroksella saimme paljon laadukkaita kuntien hakemuksia. Hankkeiden projektisuunnitelmissa on nähtävissä kuntien vahva motivaatio yhteiskehittää järjestelmiä ja ohjelmistoja. On ilahduttavaa nähdä, miten moni kunta on yhdessä kehittämässä valtakunnallisia ratkaisuja ja malleja, jotka sujuvoittavat tiedonhallintaa sekä hyödyttävät laajasti muitakin kuntia, kun siirrymme Ryhti-järjestelmän käyttöönottovaiheeseen.” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki kiittää. Ryhti-järjestelmän palveluita avautuu vuoden 2024 alusta alkaen vaiheittain. Ryhti-järjestelmän palvelujen ja rajapintojen testaus on aloitettu jo edellisen vuoden avustushakukierroksen hankkeiden kanssa. Nyt avustusta saaneet hankkeet pääsevät myös yhteiskehittämään Ryhti-järjestelmää, testaamaan teknisiä ratkaisuja ja antamaan niistä palautetta. Testausta jatketaan keväälle 2025. Avustettavien hankkeiden keskeinen tavoite on sujuvoittaa tiedonhallintaa ja kehittää kuntajärjestelmien teknisiä kyvykkyyksiä huomioiden kuntien rakennetun ympäristön viranomaisprosessit. Avustusta saaneet kunnat tekevät yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavat muutokset omiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin, jotta tiedon tietomallimuotoinen tuottaminen ja toimittaminen on mahdollista. Myös muut kunnat hyötyvät hankkeiden tuloksista. Avustusta saavat kunnat Huhtikuussa päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 1,5 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 21 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Avustusta saivat Järvenpään kaupunki, 230 000 euroa Keravan kaupunki, 70 000 euroa Keuruun kaupunki, 225 000 euroa Naantalin kaupunki, 230 000 euroa Nokian kaupunki, 205 000 euroa Raahen kaupunki, 305 000 euroa Tampereen kaupunki, 250 000 euroa Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun syksyllä 2024, jolloin haettavaksi avataan 2,3 miljoonaa euroa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä | Syke.fiAvustukset ja tuki kunnilleLisätiedot Jemina Suikki erityisasiantuntija p. 0295 250 345
Ympäristöministeriön myöntämä avustus tukee kuntien kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallinnan kehittämistä. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin.
