NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuosi 2021 on tulossa päätökseensä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisellä yhteistyöllä on mahdollista edistää digitalisaatiota nopeammassa tahdissa kuin koko EU-alueen yhteistyössä. Alueen maat voisivatkin toimia esimerkiksi koeponnistajana EU:ssa käsittelyssä oleville aloitteille.Suomen puheenjohtajuusvuonna ministerineuvosto on lähtenyt toteuttamaan vuonna 2019 pääministereiden antamaa visiota, jonka mukaan Pohjola on vuonna 2030 maailman integroitunein ja kestävin alue. Vision kolme strategista painopistealuetta ovat vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelma on tukenut vision täytäntöönpanoa. Lisäksi Suomi on ohjelmassaan painottanut yhteistyön tärkeyttä ja Baltian maiden merkitystä kumppaneina. Vuonna 2022 puheenjohtajamaana toimii Norja.Pandemia on nostanut esille maiden välisen yhteistyön merkitystäCovid-19-pandemia on nostanut esille maiden välisen yhteistyön tärkeyden tilanteessa, jossa on jouduttu tekemään päätöksiä muun muassa ihmisten liikkumisen rajoittamiseksi. Keskusteluja on käyty siitä, miten jatkossa vastaavissa tilanteissa olisi hyvä toimia yhdessä, esimerkiksi huoltovarmuudessa. Yhteistyöministereiden kokoonpano on tilannut entiseltä puolustusministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen, joka sisältää 12 suositusta Pohjoismaiden yhteistoiminnan kehittämiseksi kriisiaikoina. Selvityksen suosituksia arvioidaan parhaillaan. Pohjoismaiden siviilivalmiutta koskeva selvitysDigitalisaatioyhteistyön painopisteinä osallisuus, vihreä siirtymä ja sähköinen tunnistaminen Digitalisaatioasioiden ministerineuvostossa on tänä vuonna Suomen johdolla käynnistynyt uusi neljän vuoden toimintakausi. Puheenjohtajana kuluvana vuonna on toiminut ministerikokouksissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Kokoonpanossa on Pohjoismaiden lisäksi mukana, muista ministerineuvostoista poiketen, myös Baltian maat. Ministerikokouksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, maalis- ja marraskuussa.Vuosi käynnistyi Digital North 2.0 -julkilausuman täytäntöönpanon valmistelulla. Maaliskuun ministerikokouksessa hyväksyttiin tiekartta vuosille 2021–2024. Suomi on puheenjohtajana halunnut varmistaa, että uudelle kaudelle asetetaan kunnianhimoiset ja konkreettiset toiminnan tavoitteet. Strategisiksi painopistealueiksi valittiin digitaalinen liikkuvuus, innovaatiot ja vastuullisuus. Yhdeksi vuoden painopistealueeksi ja uudeksi yhteistyön osa-alueeksi nostettiin digitaalinen osallisuus. Marraskuun ministerikokouksessa ministerit antoivat yhteisen julkilausuman halusta vahvistaa yhteistyötä kyseisellä alueella. Digitaalisen osallisuuden edistäminen nähdään edellytyksenä sosiaalisesti kestävälle, hyvinvoivalle ja kilpailukykyiselle Pohjoismaiden ja Baltian alueelle. Jo keväällä käynnistettiin tilannekuvaselvitys tukemaan politiikkatoimien ja seurannan välineiden kehittämistä. Toinen uusi painopistealue on digitaalinen vihreä siirtymä. Aihe on ajankohtainen myös EU-työskentelyssä, ja siirtymästä keskusteltiin maaliskuun Pohjoismaiden ja Baltian ministerikokouksessa yhdessä johtavan varapuheenjohtajan, kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin kanssa. Marraskuun ministerikokouksessa hyväksyttiin vihreät data-avaruudet uudeksi edistettäväksi toimenpiteeksi.Digitaalinen henkilöllisyys on keskeinen kysymys muun muassa rajat ylittävien digitaalisten palveluiden ja asioinnin edistämisessä koko EU:n alueella. Komissio on kesällä 2021 antanut ehdotuksen eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä. Marraskuun Pohjoismaiden ja Baltian ministerikokouksessa käytiin keskustelua muun muassa siitä, miten Pohjoismaat ja Baltian maat voivat varmistaa, että eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehittämisessä otetaan riittävästi huomioon pohjoismaiset arvot ja riittävän korkea turvallisuuden taso. Digitalisaatioasioiden ministerineuvostolla on käynnissä myös Nordic-Baltic eID -projekti (NOBID), jossa arvioidaan tapoja tukea täytäntöönpanoa. Valtiovarainministeriössä on käynnissä digitaalisen henkilöllisyyden hanke, joka on pääosin linjassa komission ehdotuksen kanssa. Digital North 2.0 -julkilausumaJulkilausuma digitaalisesta osallisuudestaDigitaalisen henkilöllisyyden hankeRajat ylittävällä tiedonvaihdolla kohti sujuvampaa arkeaSuomen johdolla on tänä vuonna käynnistetty kolmivuotinen Maailman sujuvinta maiden välistä arkea digitalisaation avulla -hanke. Sen tavoitteena on edistää digitaalista rajat ylittävää viranomaisten välistä tiedonvaihtoa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Hankkeen lähtökohtana on ihmisten rajat ylittävä arki ja siihen liittyvän tiedonvaihdon sujuvoittaminen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi opintosuoritustiedot sekä keskeiset terveystiedot ja lääkemääräyksiä koskevat tiedot. Myös toisen maan lainsäädäntöön liittyvien tietojen löydettävyys on tärkeää, jotta maassa voi toimia esimerkiksi yrittäjänä. Hankkeessa tarkastellaan tietojen vaihtoa erityisesti näiden kolmen kokonaisuuden kautta. Hankkeessa pyritään edistämään hyviä käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja viranomaisten välillä sekä luomaan yhteinen toimintamalli tiedonvaihdon vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Ensimmäisenä toimena on toteutettu tilannekuvaselvitys, joka julkaistiin 30.11.2021. Selvityksessä nostetaan esille, että vaikka tiedonvaihtoa on jo kehitetty joidenkin maiden välillä ja tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria on olemassa, haasteena on usein, että eri maiden tietojärjestelmät eivät vielä toimi riittävästi yhteen. Osa haasteista liittyy myös muun muassa maiden erilaiseen lainsäädäntöön. Hankkeessa analysoidaan nyt tilannekuvaselvityksen tuloksia sekä suunnitellaan seuraavia askeleita. Hanke on poikkihallinnollinen, ja siinä ovat mukana valtiovarainministeriön hallinnonalan lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat. Hankkeen vetäjänä toimii Digi- ja väestötietovirasto.Valtiovarainministeriö kiittää kaikkia mukana olleita osapuolia onnistuneesta puheenjohtajuusvuodesta digitalisaatioasioiden parissa – tärkeä työ jatkuu myös Norjan puheenjohtajuusvuonna yhteisten teemojen äärellä.Maailman sujuvinta maiden välistä arkea digitalisaation avulla -hanke

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen metsäneuvosto keskusteli vuoden viimeisessä kokouksessaan 10.12.2021 ajankohtaisista metsiin liittyvistä EU-aloitteista. Puheenvuoroissa kannettiin huolta erityisesti aloitteiden suuresta määrästä ja niiden yhteisvaikutuksesta metsätalouden toimintaympäristöön. Vuoropuhelu sekä komission että muiden jäsenmaiden kanssa on neuvoston mielestä nyt ensiarvoisen tärkeää.EU:ssa on tällä hetkellä valmisteilla runsaasti metsiin liittyviä aloitteita, sekä strategioita että lainsäädäntöehdotuksia. Julkisessa keskustelussa ovat viime aikoina olleet esillä muun muassa EU:n metsä-, biodiversiteetti- ja maaperästrategiat, kestävän rahoituksen taksonomia, metsäkatovapaisiin tuotantoketjuihin ja ennallistamiseen liittyvät lakialoitteet, uusiutuvan energian direktiiviuudistus sekä maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus.Erillisiä aloitteita ja esityksiä on tullut – ja tulossa – EU:n suunnalta niin paljon, että kokonaiskuvan luominen niiden yhteisvaikutuksesta on ollut mahdotonta. Kokouksen puheenvuoroissa kaivattiinkin yhteisvaikutusanalyysia sekä jo tähän mennessä tulleista että tulevista aloitteista. Metsiin liittyvän elinkeinotoiminnan toimintaympäristön tulisi olla ennustettava, ja aloitteiden vaikutuksia metsätalouteen pitäisi siksi pystyä ennakoimaan.Erityisesti taksonomia nousi keskustelussa vahvasti esille. Ilmastotoimia koskeva taksonomian ensimmäinen delegoitu säädös hyväksyttiin 9.12.2021 ja muita ympäristökriteereitä sisältävää toista delegoitua säädöstä valmistellaan parhaillaan. Ensimmäiseen delegoituun säännökseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin komissiolta odotetaan vastauksia. Muuten sen toimeenpano ei ole mahdollista.Taksonomiaan liittyvät säädökset saattavat aiheuttaa metsäalan toimijoille velvoitteita, joiden täyttäminen on haastavaa. Kokouksen puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa sitä, miten julkinen hallinto voisi auttaa metsänomistajia sopeutumaan uusiin säädöksiin ja markkinoiden muutokseen. Myös metsäkatolain toimeenpano voi toteutuessaan vaatia hallinnon tukea.Metsäneuvostolle esiteltiin kokouksessa myös ajankohtaisia kotimaan ilmastoasioita, muun muassa joulukuun alussa julkaistuja HIISI-skenaarioita ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista sekä uuden ilmastolain ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelua. Metsäneuvosto kuuli lisäksi katsaukset uusimmasta Valtakunnan metsien inventoinnista (VMI13) sekä resurssitehokkaan ja kestävän metsänhoidon strategisesta hankekokonaisuudesta.Metsäneuvoston vuoden 2022 keskeinen tehtävä tulee olemaan osallistuminen Suomen kansallisen metsästrategian uudistamiseen. Uudistamisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kokonaiskestävyyteen eli kestävyyden eri tavoitteiden yhteensovittamiseen, ja valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri sidosryhmiä.  Strategian pohjana tulee olemaan myös nykyisen kansallisen metsästrategian arviointi, josta metsäneuvosto myös kuuli katsauksen.Kokouksen esitysaineisto:HIISI – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset; metsätalous, Tarja Tuomainen, LukeMISU – maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, Jaana Kaipainen, MMMMetsävarat ja niiden kehittyminen, VMI 13, Kari T. Korhonen, LukeKansallisen metsästrategian hankekokonaisuus: Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito, Satu Rantala, MMMKansallinen metsästrategia 2025 -arviointi, Gaia ja PTTKansallisen metsäneuvoston toimintasuunnitelma 2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 15. joulukuuta julkaistu selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.Selvityksessä tutkittiin kuurojen ja viittomakielisen yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Samalla arvioitiin vääryyksien käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksiä.Rotuhygieniaa ja rakenteellisia vääryyksiäTutkimusaineistossa kuurojen ja viittomakielisten kokemat vääryydet on jaoteltu kahteen ryhmään. Rotuhygieenisin syin tehtyjä, kuurouden poistamiseen pyrkineitä toimenpiteitä ovat muun muassa avioliittolaki, sterilisaatiot, abortit sekä itsemääräämisoikeuden kieltäminen, korvaleikkaukset ja viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta. Yhteiskunnan rakenteellisia vääryyksiä havaittiin puolestaan kuurojen ja viittomakielisten opinto-ohjauksessa, ammatinvalintaan vaikuttavissa rakenteellisissa esteissä, koulutuksessa, työllisyys ja työelämäkokemuksissa, sekä tulkkaus- ja viittomakielisissä palveluissa.Toimenpidesuosituksia prosessin jatkoonSelvityksessä esitetään kahdeksan kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneita hävittämispyrkimyksiä ja niiden käsittelyä koskevaa totuus- ja sovintoprosessin toimenpidesuositusta. Suositusten mukaan prosessiin osallistuville tulisi muun muassa taata asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki, keskeisille toimijoille tulisi tarjota koulutusta ennen prosessin yksityiskohdista sopimista ja prosessissa tulisi ottaa huomioon myös väärintekijöiden näkökulma kunkin ajan yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tilannekuvassa kuvataan digitalisaatiota koskevaa yleislainsäädäntöä. Tilannekuvan tavoitteena on koota yhteen lainsäädäntö, joka tulee ottaa huomioon palveluiden digitalisoinnissa.Tilannekuvassa kuvataan yleislainsäädäntöä digipalvelujen kehittämisen ja järjestämisen, tietosuojan, datan ja tietovarastojen, asioinnin ja asiakkuuden sekä perusoikeuksien osalta.”Halusimme tilannekuvalla tukea digipalvelujen kehittäjiä lainsäädännön huomioimisessa. Tällaista keskeisen yleislainsäädännön tilannekuvakoostetta ei ole aikaisemmin ollut tarjolla”, kertoo erityisasiantuntija Tiina Lokka-Lepistö.Yleislainsäädännön tilannekuva luo suuntaviivat digitalisoinnin mahdollistamiselle. Organisaatiot voivat käyttää tilannekuvaa hyväkseen digitalisoidessaan palvelujaan ottaen kuitenkin huomioon, ettei kyseessä ole tyhjentävä listaus, jonka perusteella digipalveluita voisi tuottaa. Valtiovarainministeriö käy mielellään keskusteluja organisaatioiden kanssa tilannekuvasta ja sen mahdollisista kehittämis- ja muutostarpeista. Lainsäädännön tilannekuva on laadittu osana Digitalisaation edistämisen ohjelmassa toimivan lainsäädäntötyöryhmän työtä. Ryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää laista nousevia kysymyksiä, tunnistaa sääntelyn kehittämistarpeita sekä tehdä aloitteita sääntelyn kehittämiseksi, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan tarjota laadukkaita julkisia digipalveluita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä keskiviikkona 15. joulukuuta EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokoukseen sekä torstaina 16. joulukuuta Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja Eurohuippukokoukseen.EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokouksen on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden uusi työohjelma sekä huippukokouksen yhteinen julkilausuma.Eurooppa-neuvoston aiheina ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet. Eurohuippukokouksessa on määrä keskustella taloudellisesta tilanteesta ja tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta.Suomen kantoja huippukokousten keskeisiin kysymyksiin on jo aiemmin kerrottu EU-ministerivaliokunnan kokoustiedotteessa (9.12.).Tiistaina 14. joulukuuta pääministeri Marin osallistui Eurooppa-neuvostoa valmistelevaan pienryhmäkokoukseen. Suomen kanssa samassa kokouksessa olivat Belgia, Kroatia, Kypros ja Liettua. Valmistelukokouksen oli kutsunut koolle Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. Hän järjesti muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osaamisen, sivistyksen, innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi kokouksessaan 14.12.2021 kansallisen TKI-tiekartan ensimmäisen päivityksen. Keväällä 2020 julkaistu TKI-tiekartta viitoittaa reitin osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaan kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.Tiekartan tavoitteet ja strategiset kehittämiskohteet pysyvät ennallaan. Tiekartan toimenpiteillä nostetaan osaamistasoa, parannetaan suomalaisen TKI-ympäristön kansainvälistä vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen Suomessa. TKI-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvu edellyttävät merkittävää kansallista osaamis- ja koulutustason nousua.TKI-tiekartan päivityksessä on otettu huomioon toimintaympäristön muutokset, TKI-toimijoiden ja muiden sidosryhmien palaute sekä selvityksiä ja työryhmien katsauksia TKI-järjestelmän kehittämiseksi.– Suomi nojaa tutkittuun tietoon sekä siihen nojaavaan koulutukseen ja osaamiseen. Kyse on myös ihmisistä, jotka tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tekevät. Koko kenttä kaipaa ennustettavuutta ja näkymää tulevasta. Tiekartta on tärkeä paitsi päätöksenteon, myös tutkimuskentän näkökulmasta, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.Tiekartan toimenpiteillä lisätään tutkimus- ja innovaatioympäristön vetovoimaa, parannetaan tutkijanuran houkuttelevuutta ja tuetaan ulkomaisten osaajien rekrytointia. Kumppanuusmallin kehittämistä ja laajentamista jatketaan. Sen tavoitteena on luoda Suomeen vahvoja tutkimus- ja innovaatioympäristöjä ja kumppanuuksia.– Kumppanuusmallin rahoitusvälineet lippulaivaohjelma ja veturirahoitus ovat saaneet TKI-kentällä hyvän vastaanoton ja palaute on ollut kannustavaa. Yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on edelleen vahvistettava ja etsittävä keinoja pk-yritysten, ammattikorkeakoulujen sekä muiden tutkimuksen soveltajien ja hyödyntäjien mukaanpääsemiseksi, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.TKI-politiikan tulee olla osa kaikkia politiikkoja ja julkisen sektorin toimintaa. Siksi on tärkeää vahvistaa julkisen sektorin omaa innovaatiokyvykkyyttä ja kehittää muun muassa tutkimus- ja innovaatiomyönteistä sääntelyä ja sen hyödyntämistä osana TKI-toimintaa.Päivitetyn tiekartan toimet ovat tämän hallituskauden aikana toteutettavia tai käynnistettäviä toimia. Tiekartan päivityksen valmistelun ovat koordinoineet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.Samaan aikaan TKI-tiekartan päivityksen kanssa valtioneuvoston kanslian asettama parlamentaarinen TKI-työryhmä on tarkastellut julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen pitkäjänteistä lisäämistä. Työryhmä on laatinut TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet ja julkisti yksimielisen ehdotuksensa TKI-rahoituksen pitkäjänteisen näkymän luomiseksi 13.12.2021.Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetty tiekarttaTiedote: Parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää rahoituslakia tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle positiivista luottotietorekisteriä koskevasta esityksestä. Lakiluonnos on pääosin hyvin valmisteltu. Luonnoksessa kuvataan huolellisesti esityksen taustaa, perusteluja, tavoitteita ja ehdotuksia toimenpiteistä.Lakiehdotusluonnoksessa käsitellään arvioita lakimuutoksen vaikutuksista olennaisista näkökulmista mutta kustannusten ja hyötyjen esitystapaa tulisi vielä tarkentaa. Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksessa olisi mahdollisuuksien mukaan esitettävä karkea määrällinen arvio yrityksille tulevista hyödyistä. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten esittämistä selkeyttäisi, jos suuntaa antavat arviot kustannuksista ja hyödyistä eri toimijoille koottaisiin taulukkoon. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota kustannuksiin, joita kuluttajat voivat joutua maksamaan sääntelystä. Lakiluonnoksen kustannukset luotonantajille ovat huomattavia. Tietojen käytön maksullisuudella ja tietojärjestelmien muokkaamisella on epäsuoria vaikutuksia myös kuluttajille, joiden kannettavaksi osa sääntelyn kustannuksista siirtyy. Lakiluonnoksessa tulisi käsitellä yleisellä tasolla luotonantajien kustannuksien epäsuoria vaikutuksia kuluttajiin.Yhteiskunnallisia vaikutuksia on lakiluonnoksessa tunnistettu monipuolisesti, mutta vaikutuksia voisi vielä täsmentää. Esimerkiksi lakiehdotuksessa voisi mahdollisuuksien mukaan arvioida, voiko rekisteröidyn itse suorittama jälkikäteinen valvonta tietojensa luovutuksesta asiointipalvelun välityksellä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi identiteettivarkauksien toteuttamiseen tai nopeuttaa niiden havainnointia ja niihin puuttumista. Lisäksi myös kielellisiä vaikutuksia ja vaikutuksia alaikäisiin tulisi täsmentää. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat 12. ja 13. joulukuuta Brysselissä. Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina sekä päättivät kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022. Suomea kokouksessa edusti Suomen pysyvän edustajan sijainen EU:ssa Tuuli-Maaria Aalto sekä maatalousneuvos Kari Valonen.Kalatalousasioissa maatalous- ja kalastusneuvosto päätti kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä sekä eräillä EU:n ulkopuolisilla merialueilla vuonna 2022. Pohjanmeren ja ns. Länsivesien osalta neuvosto asetti väliaikaiset TAC:t ja kiintiöt kolmeksi kuukaudeksi, koska EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vielä päässyt sopimukseen ennen neuvostoa näiden vesien yhteisesti jaetuista kalavaroista (kaikkiaan yli sata kalakantaa). Suomi totesi kokouksessa, että Suomen lähtökohtana on, että TAC:t ja kiintiöt vuodelle 2022 vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotisia suunnitelmia ja tieteellistä neuvoa kunnioittaen.Ankeriaan osalta Suomi yhtyi huoleen uusimman tieteellisen neuvon perusteella ankerias kannan tilasta. Suomi piti komission esitystä ensi vuonna järjestettävästä konsultaatiosta sekä ennen sen tuloksien saamista  kolmen kuukauden kalastuskiellon säilyttämisestä kannatettavana. Suomen näkökulmasta koko ankeriaan elinkierto tulisi ottaa huomioon entistä perusteellisemmin ja etsiä toimenpiteitä, joilla ankeriaskantojen tilaa saadaan parannettua.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Suomi oli tyytyväinen neuvoston päätelmien sisältöön. Niin Suomi kuin muutkin jäsenvaltiot korostivat keskustelussa EU-tason yhteistyön parantamista, jotta kriiseihin pystytään paremmin vastaamaan. Suomi korosti keskustelussa myös jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa valmiusasioissa.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli myös hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa ja aiheesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Jäsenmaiden mukaan direktiivin vaikutuksia on aikaista arvioida, mutta yleisesti direktiiviä pidettiin tärkeänä virstanpylväänä tasapainoisemman elintarvikeketjun edistämiseksi. Neuvoston muissa asioissa komissio kertoi 17. marraskuuta 2021 julkaisemastaan asetusehdotuksesta, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuisivat sekä tuontiin että EU:n sisämarkkinoilla tuotettuihin tuotteisiin.Keskustelussa jäsenmaat pitivät komission esitystä sinänsä tervetulleena, mutta moni jäsenmaa oli huolissaan hallinnon ja toimijoiden lisääntyvästä taakasta. Useat jäsenmaat muistuttivat jäsenmaiden toimivallasta metsäasioissa ja pitivät metsien tilan heikkenemisen määritelmää ongelmallisena toimeenpanon kannalta. Lainsäädäntöaloitetta on tärkeää käsitellä säännöllisesti maatalousneuvostossa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden ministeriryhmä linjasi TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvän erillisratkaisun, joka määrittelee kotoutumiseen liittyvät rahoitusvastuut. Ratkaisu ottaa huomioon kotoutumiseen liittyvät erityispiirteet, mutta kannustaa kuntia samalla kehittämään palveluita ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä heti kotoutumisen alkuvaiheessa. TE-palvelu-uudistuksessa kunnan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta on tarkoitus kasvattaa samalla, kun työttömyysturvan ja aktivointipalveluiden välinen kytkös poistetaan. Muutosten jälkeen kuntien pitää rahoittaa työttömyysetuuksia myös niiltä päiviltä, kun työnhakija osallistuu työvoimapalveluihin. Nämä päivät kerryttävät myös rahoitusvastuun perustana olevaa työttömyyspäivien laskuria. Kotoutumissuunnitelman ajalta maksettavan työmarkkinatuen ja kotoutumiskoulutuksen rahoitusvastuun osalta työllisyyden ministeriryhmä esittää kuitenkin erillisratkaisua, jotta kuntien kannustimet edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Pakolaisten kohdalla laskuri jäädytetään kolmeksi vuodeksiErillisratkaisun mukaan kunnan työttömyysetuuksia koskevan rahoitusvastuun päivälaskuri jäädytetään, jos kunta maksaa työttömyysetuutta kotoutumisen perusteella. Pakolaisten osalta jäähdytys kestää kolme vuotta, muiden maahanmuuttajien kohdalla vuoden. Erillisratkaisun vaikutus työllisyystavoitteeseen arvioidaan vähäiseksi ja se on perusteltu, koska ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden ja etenkin pakolaisten työllistyminen on usein muita työnhakijoita hitaampaa. Vaikka valmisteilla oleva kotoutumislain uudistus pyrkii nopeuttamaan kotoutumista, kotoutumiskoulutukset kestävät usein muita työllisyyspalveluita pidempään. Maahanmuuttajien aktivointiaste on myös usein korkea, joten kunnat eivät nykytilanteessa juurikaan rahoita kotoutumispalveluissa olevien työllisyysetuuksia. Kotoutumiskoulutus korvataan valtionosuusjärjestelmän kauttaTyöllisyyspalveluita rahoitetaan julkisesti vuosittain noin 700 miljoonalla eurolla, joista noin 50 miljoonaa käytetään kotoutumiskoulutukseen.Ministeriryhmä päätti myös, että tämä työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus korvataan kunnille uudistuksen jälkeen pääosin osana valtionosuusjärjestelmää vieraskielisyyskriteerin perusteella. Pakolaisten kotoutumiskoulutukseen käytettävä osa, arviolta 20 miljoonaa jaettaan kunnille kuitenkin osana pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä maksettavaa laskennallista korvausta. Rahoitusratkaisut ovat kustannusneutraalejaNyt päätetyt rahoitusratkaisut huomioivat TE-palvelut-uudistuksen yleisiä rahoituksesta tehtyjä ratkaisuja paremmin kuntien erilaiset tilanteet kotoutuja-asiakkaiden määrissä. Erillisratkaisu tukee kuntien mahdollisuuksia järjestää kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja myös heti maahantulon alkuvaiheessa. Rahoitusratkaisut toteutetaan kustannusneutraalisti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 14.12.2021 asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.Asetus oli lausunnoilla 8.12. saakka ja lausuntoja tuli yhteensä 30. Osan mielestä kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan lisätä suden hyväksyttävyyttä ja vähentää sosiaalista konfliktia, kun taas osan mielestä suden metsästys on riski susikannan geneettiselle monimuotoisuudelle. Kooste annetuista lausunnoista löytyy lausuntoyhteenvedosta.AsetusAsetusmuistioLausuntoyhteenvetoLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi