NordenBladet — Ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja ilmastoriskien hallinnasta sekä ennallistamisasetuksesta. Ministerit tavoittelevat yleisnäkemystä jätepuitedirektiivin muuttamisesta, viherväittämiä koskevasta direktiivistä sekä maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä.EU:n ympäristöministerit kokoontuvat maanantaina 17.6. Luxemburgissa. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksessa tavoitellaan yleisnäkemystä tekstiili- ja elintarvikejätteiden vähentämiseen tähtäävästä direktiivin muutoksesta, maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä sekä direktiivistä, jolla säänneltäisiin yritysten ympäristöväittämiä. Lisäksi ministerit keskustelevat komission tiedonannoista EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja ilmastoriskien hallinnasta sekä ennallistamisasetuksesta.Suomi pitää komission ajatuksia EU:n 2040-ilmastotavoitteesta oikean suuntaisina.“Suomi on vaikuttanut ja pyrkii jatkossakin vaikuttamaan kunnianhimoisen ja johdonmukaisen EU:n ilmastopolitiikan puolesta. Suomen kannalta keskeistä on hyödyntää päästövähennyksissä teknologian kehitystä ja tuoda kannustimia biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon sekä huolehtia luotettavasta toimintaympäristöstä investoinneille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen painottaa.Tekstiilien valmistajille ja maahantuojille tulossa tuottajavastuuKomissio on ehdottanut, että jätepuitedirektiiviä muutettaisiin tekstiilialan ympäristöhaittojen vähentämiseksi siten, että tekstiilien ja jalkineiden valmistajille ja maahantuojille säädettäisiin vastuu näiden tuotteiden koko elinkaaresta (ns. tuottajavastuu). Tuottajat vastaisivat käytettyjen tuotteiden ja jätteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Tuottajavastuu koskisi vaatteita, asusteita ja jalkineita. Suomi oli mukana allekirjoittamassa Ranskan, Alankomaiden ja Itävallan kanssa aloitetta, jossa ehdotettiin mahdollisuutta esittää korkeampia maksuja, jos tuottajan toimintatavat lisäävät ylituotantoa ja ylikulutusta esimerkiksi tuottamalla markkinoille suuria määriä huonolaatuista tekstiilejä. Suomi on tyytyväinen, että aloitteen tavoitteet on lisätty ehdotukseen.  “Pikamuodin ympäristöhaittoja pitää pystyä suitsimaan. Muotiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta 10 prosenttia eli enemmän, kuin kansainväliset lennot ja merikuljetukset yhteensä. Tarvitsemme EU-tason ratkaisuja kasvavaan tekstiilijäteongelmaan puuttumiseksi”, Mykkänen sanoo.Jätepuitedirektiivin muutoksilla tavoitellaan myös elintarvikejätteen määrän vähentämistä: elintarviketeollisuus olisi velvoitettu vähentämään elintarvikejätteitä 10 prosenttia sekä kaupat, ravintolat ja kotitaloudet yhteensä 30 prosenttia asukasta kohti. Suomi on valmis hyväksymään yleisnäkemyksen.Viherpesua suitsitaan ympäristöväittämiä koskevalla sääntelylläMinisterit pyrkivät yleisnäkemykseen myös viherväitteitä koskevasta direktiivistä. Vihreiden väittämien direktiiviehdotuksella halutaan velvoittaa yritykset viestimään ympäristöväittämistään mahdollisimman tarkasti ja läpinäkyvästi sekä perustamaan ympäristöväitteensä tieteelliseen näyttöön. Väittämät on todennettava ennakkoon ulkopuolisella toimijalla. Maiden tulee nimetä kansallinen toimivaltainen viranomainen tai viranomaisia, jotka tekevät markkinavalvontaa ja joilla on velvollisuus raportoida vihreiden väittämien käytöstä vuosittain. Kuluttajat ja kansalaisjärjestöt voivat myös valittaa viranomaiselle harhaanjohtavista väittämistä. Direktiiviehdotukseen tulleen muutoksen mukaan ehdotuksen soveltamisalaan kuuluisivat myös mikroyritykset. Jäsenmaiden tulisi tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä direktiivin vaatimusten noudattamisessa. Suomi pitää direktiiviehdotuksen tavoitteita yleisesti ottaen hyvinä ja kannatettavina, sillä tällä hetkellä lähes puolet väittämistä on harhaanjohtavia tai virheellisiä. Suomi pitää hyvänä sitä, että jäsenvaltioissa virallisesti tunnustettuja kansallisia tai alueellisia ISO 14024 -tyypin ympäristömerkkejä ei tarvitse todentaa ennakkoon. Suomi on myös pitänyt tärkeänä, että ilmastoväitteiden käytölle asetetaan kriteerit ja että toiminnanharjoittaja on asettanut oman ilmastotavoitteen silloin, kun se esittää väitteitä, että se on kompensoinut päästöjään.Maaperän tilan seurantaa parannetaanLisäksi puheenjohtaja tavoittelee yleisnäkemystä heinäkuussa 2023 julkistetusta maaperädirektiiviehdotuksesta, jonka tavoitteena on parantaa maaperän tilan seurantaa, edistää toimenpiteitä maaperän tilan parantamiseksi, lisätä tietoa pilaantuneista alueista ja vähentää pilaantumisen aiheuttamia riskejä.  Suomi pitää hyvänä, että maaperää koskeva tieto paranee ja tarkentuu direktiivin myötä. Suomelle on neuvotteluissa ollut tärkeää maaperää koskevan seurannan toteuttaminen kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Jätepuitedirektiivi
Sirje Sten
Neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 276
[email protected]Viherväittämät
Taina Nikula
ympäristöneuvos
p. 0295 250 202
[email protected]Maaperädirektiivi
Paula Perälä
neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0224
[email protected]

Ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja ilmastoriskien hallinnasta sekä ennallistamisasetuksesta. Ministerit tavoittelevat yleisnäkemystä jätepuitedirektiivin muuttamisesta, viherväittämiä koskevasta direktiivistä sekä maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyysi 6. kesäkuuta 2024 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi pykälä 40 a, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä.Niin sanotun rakentamislain korjaussarjan alkuvuoden lausuntokierroksella toivottiin asumisen ja majoittumisen määritelmien täsmentämistä rakentamislaissa, koska laki ei tällä hetkellä tunnista nopeasti yleistynyttä lyhytvuokrausta. Lyhytvuokrauksen sääntelyn selkeyttäminen sisältyy myös hallitusohjelmaan.Lausuntopalautteen perusteella lyhytvuokrausta koskevan esityksen valmistelua on päätetty jatkaa, eikä uusi pykälä siten ehdi mukaan rakentamislain korjaussarjaan, joka etenee nopealla aikataululla. Valmistelua jatketaan siten, että asumisen ja majoittumisen määritelmät sisältyisivät syyskaudella 2025 annettavaan rakentamislain muutosesitykseen.Rakentamislakia muutetaan tällä hallituskaudella kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaiset, niin sanotun rakentamislain korjaussarjan muutokset. Ympäristöministeriö on lähettänyt korjaussarjan hallituksen esityksen EU:n tekniseen notifikaatioon, ja hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle tulevana syksynä. Syyskaudella 2025 hallitus antaa lakiesityksen, jolla rakentamislakiin sisällytetään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja EU:n rakennustuoteasetuksen säännöksiä. Lausuntopalautteessa lyhytvuokraukselle toivottiin sekä sallivampaa että rajoittavampaa sääntelyäYmpäristöministeriö sai 26.4.-6.6.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 159 lausuntoa. Lausunnoilla olleen esityksen tavoitteena oli selkeyttää lyhytvuokrauksen lainsäädännöllistä asemaa ja antaa kunnille mahdollisuus sallia tai rajoittaa muuta kuin omistajan omassa vakituisessa asunnossa tapahtuvaa lyhytvuokrausta. Esityksen mukaan oman asunnon vuokraus jakamistalouden hengessä ja vuokraus yli neljän viikon jaksoissa olisi aina sallittua.Moni lausunnonantaja vastusti sitä, että kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä lyhytvuokrauksen sallittavuudesta. Sääntelyn katsottiin edellyttävän jatkovalmistelua muun muassa vaikutusten ja perustuslaillisuuden arvioinnin näkökulmista. Lausuntokierroksella moni asukas ja taloyhtiöiden edustaja toivoi tiukempia rajoituksia asuintaloissa tapahtuvaan lyhytvuoraukseen. Vuokranantajat ja elinkeinoelämän edustajat pääosin korostivat lyhytvuokrauksen myönteisiä ulottuvuuksia muun muassa työvoiman liikkuvuuden kannalta. Lausuntopalautteessa korostui tarve nykyistä vahvemmalle asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuudelle rajoittaa häiriötä aiheuttavaa toimintaa asunto-osakeyhtiölain kautta. Oikeusministeriössä on käynnissä asunto-osakeyhtiölain ajantasaistaminen hallitusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Valmistelussa on tarkoitus ottaa huomioon sekä vuokranantajien että asunto-osakeyhtiön pysyvien asukkaiden tarpeet. Rakentamislain lyhytvuokrausta koskevan pykälän jatkovalmistelua tehdään huomioiden oikeusministeriössä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain valmistelu. Tavoitteena on saavuttaa kahden lakiuudistuksen yhteisvaikutuksena lopputulos, joka hallitusohjelman mukaisesti varmistaa lyhytvuokrauksen edellytykset, mutta mahdollistaa nykyistä paremman puuttumisen ongelmatilanteisiin.Lyhytvuokraukselle ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöäAsuntojen lyhytaikaista vuokrausta ei tällä hetkellä säännellä lainsäädännöllä.  
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt lyhytvuokrausta muun ohella muutamissa ennakkoratkaisuissaan (KHO 2021:76, KHO 2021:77 ja KHO 2024:75).Kunnat ovat antaneet ohjeistuksia lyhytvuokrauksesta (esimerkiksi Helsingin Asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa koskeva ohje 2020 sekä Ohje asunnon lyhytvuokraukseen Rovaniemellä).
Lisäksi lyhytvuokrausta käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY:n 22. toukokuuta 2023 julkaistussa Topten-tulkintakortissa.

Ympäristöministeriö pyysi 6. kesäkuuta 2024 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi pykälä 40 a, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tapaa Poliksen 13.6. Helsingissä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja kuvernööri Jared Polis keskustelevat Helsingissä Suomen ja Coloradon osavaltiokumppanuuden tiivistämisestä erityisesti puhtaan siirtymän sekä teknologiayhteistyön saroilla.”Suomi ja Colorado ovat sitoutuneet puhtaaseen siirtymään ja ilmastotavoitteisiin. Tiede ja teknologia ovat ratkaisujen ytimessä. Coloradolle Nato-maa Suomi on kiinnostava, samanmielinen kumppani mm. ilmasto- ja teknologiajohtajuutensa, innovaatio- ja startup-ekosysteeminsä vuoksi,” toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kuvernööri ja hänen mukanaan seuraava yritysdelegaatio tapaavat laajalti Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusalan toimijoita sekä valtiohallinnon edustajia. Vierailun aikana järjestetään myös Suomen ja Coloradon osavaltiokumppanuutta juhlistava sidosryhmätilaisuus, jossa yksityisen- ja tutkimussektorin toimijat jakavat kokemuksia yhteistyön toimeenpanosta. Tilaisuuden pääpuhujina ovat elinkeinoministeri Wille Rydman, kuvernööri Polis ja ulkoministeri Valtosen poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala.Suomen ja Coloradon välinen yhteistyö tukee Suomen ja Yhdysvaltojen laaja-alaista kumppanuutta, ja yhteistyö on avannut paljon mahdollisuuksia. Colorado on kansallinen huippututkimuksen, puolustusteollisuuden sekä kvantti- ja avaruusteknologian keskittymä, jolla on tärkeitä yhteneväisyyksiä Suomen kanssa. Vierailu on jatkumoa Suomen ja Coloradon allekirjoittamalle yhteistyöasiakirjalle (MoU), joka allekirjoitettiin helmikuussa 2022. Suomen ja Coloradon osavaltiokumppanuuden painopistealoja ovat supertietokoneet ja kvanttiteknologia, vihreä talous sekä ilmailu- ja avaruusala. Yhteistyön tavoitteena on edistää kaupallista ja tutkimuksellista yhteistyötä Suomen ja Coloradon välillä.Colorado on yksi Suomen kuudesta osavaltiokumppanista. Osavaltioyhteistyö on osa Suomen ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden tiivistämistä, ja sen kautta pyritään lisäämään kauppaa, investointeja ja osaajavaihtoa. Osavaltiokumppanuuksissa yhteistyötä tehdään priorisoiduilla aihealueilla.Lisätietoa osavaltiokumppanuuksistaLisätietoa Coloradon ja Suomen välisestä kumppanuudestaLisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Elisa Norvanto
vastuuvirkamies, Pohjois-Amerikan yksikkö
ulkoministeriö
p. +358 295 351 101

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tapaa Poliksen 13.6. Helsingissä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tapaa Euroopan unionin ilmastokomissaarin Wopke Hoekstran torstaina 13.6. Helsingissä.Kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat muun muassa EU:n 2040-ilmastotavoitteen asettaminen ja ohjauskeinot, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton kannusteet, EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikko sekä LULUCF-sektorin tilanne.Suomi tukee Euroopan komission esitystä 90 prosentin päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040. Samalla Suomi edellyttää ilmastopolitiikkaan mm. kustannustehokasta ja teknologianeutraalia sääntelyä. Ydinvoima ja tekniset nielut ovat keskeisessä roolissa Suomen vaikuttamisessa sekä tavoitteen saavuttamisessa.”Teknisten nielujen mahdollisuudet on tunnistettava ja niiden käyttöönottoa edistettävä. Etenkin puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton kautta voimme rakentaa Suomeen uudenlaisen teollisen ekosysteemin ja vähentää esimerkiksi meriliikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tätä viestiä viemme nykyisen komissaarin lisäksi myös uudelle komissiolle ja sen työohjelmaan”, ministeri Mykkänen painottaa.LisätietojaLyydia Ylönen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 050 476 1341
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tapaa Euroopan unionin ilmastokomissaarin Wopke Hoekstran torstaina 13.6. Helsingissä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kevätmuutto päättyi toukokuun lopulla. Muuton sujuvuuteen vaikuttivat lämpimät säät ja myötätuuli.Ympäristöministeriö ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavatSuomessa pesivää valkoposkihanhikantaa saapui maahan jo maaliskuun lopulta lähtien. Huhtikuun loppupuolella Suomessa oli havaittu jo kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia. Yksittäisiä hanhia on havaittu pelloilla Itä-Suomessa myös toukokuun lopun jälkeen, muuton jo päätyttyä. Toukokuun loppuun mennessä vahinkoilmoituksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista oli tehty koko maassa noin 230 kappaletta. Näistä valkoposkihanhien päämuuttoreitiltä Pohjois-Karjalan alueelta on tullut 146 kappaletta ja Kaakkois-Suomesta 52 kappaletta. Vahinkoilmoituksia tehtiin muutamia enemmän kuin keväällä 2023.Hanhia saapui keskimääräistä pohjoisemmaksi, muuttavien hanhien kokonaismäärässä ei juuri muutoksia viime vuoteenKovin muutto alkoi 13. toukokuuta, jolloin Porvoon Söderskärin lintuasemalla havaittiin 161 000 valkoposkihanhea ja 220 000 todennäköistä valkoposkihanhea. Barentsinmeren kannan muuttavat valkoposkihanhet pysähtyivät lepäämään Porvoon ja Värtsilän väliselle alueelle. Muutto jatkui kiivaana seuraavan viikon. Paikallismäärät olivat suuria Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurimmat ruokailevien ja lepäilevien valkoposkihanhien kerääntymät arvioitiin 14. toukokuuta Tohmajärven Valkeasuolla, jossa havaittiin 54 000 hanhea sekä 15. toukokuuta Parikkalan Saaren Pohjanrannassa, jonne kerääntyi noin 70 000 hanhea. Viikon aikana Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloilla ja järvillä lepäili enimmillään arviolta reilusti yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea.Huippuvaiheen aluksi valkoposkihanhia saapui keskimääräistä pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Kuopion Maaningalla havaittiin toukokuun puolivälissä 6100 paikallista valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalassa hanhia oli tavallista enemmän Outokummussa ja Polvijärvellä. Huippuvaiheen lopuksi tuulet painoivat hanhien reitin osaksi Venäjän puolelle, joten kaikkiaan valkoposkihanhien voidaan arvioida käyttäneen Suomen ilmatilaa keskimääräisesti.Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun sekä suomalaiseen ja saksalaiseen lähetinhanhitietoon.Karkotustoimilla vahinkoja vastaanSekä yksittäiset viljelijät että ELY-keskuksilta avustusta saaneet hankkeet pyrkivät ennaltaehkäisemään valkoposkihanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja karkottamalla hanhia. Muutamilta hanhille varatuilta lintupelloilta loppui syötävä nurmi kevätmuuton aikana.Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi huhtikuussa 54 tilalle poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen niitä vahingoittamattomilla menetelmillä pelloilta vakavien viljelysvahinkojen estämiseksi. Tällä hetkellä voimassa on 66 poikkeuslupaa, jotka koskevat 319 tilaa. 35 tilalla on voimassa vuonna 2022 myönnetty poikkeuslupa valkoposkihanhien ampumiseen. Poikkeamislupia valkoposkihanhien karkottamiseen haettiin keväällä 2024 aiempaa vähemmän.Voimassa olevien poikkeuslupien lupa-alueita voi tarkastella karttapalvelussa: ArcGIS Web ApplicationLisätietojaJoni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
[email protected]
p. 029 5026 252Laura Mononen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 0295 250 274

Kevätmuutto päättyi toukokuun lopulla. Muuton sujuvuuteen vaikuttivat lämpimät säät ja myötätuuli.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Katja-asetus edistää kaavatiedon saatavuutta ja parantaa kaavatiedon yhteentoimivuutta valtakunnallisesti, kun kaavoja laaditaan samoin periaattein. Asetuksen myötä kaavasta tulee ihmisluettavan karttakuvan lisäksi koneluettava aineisto. Asetuksen viimeistelyssä otettiin huomioon arvokas lausuntopalaute sekä kumppanitestaajilta saadut huomiot.Katja-asetus käynnistää uuden vaiheen kaavoituksessa. Asetuksessa säädetään kansallisen tason vähimmäisvaatimukset valtakunnallisesti yhteentoimivan kaavatiedon laatimiselle. Tällä tarkoitetaan koodistoja, joita tulee käyttää tietomallimuotoisia kaavamääräyksiä laadittaessa. Lisäksi asetuksessa säädetään valtakunnallinen vakiomuotoinen esitystapa (kaavamääräyskokoelma) koneluettavalle kaavatiedolle.  Uudistus mahdollistaa uudenlaisia tapoja esittää, jakaa ja analysoida kaavatietoja. Kaavatietoja tarvitaan monissa yhteiskunnan prosesseissa. Yhteentoimivat koneluettavat kaavat sujuvoittavat tiedonsiirtoa eri prosessien välillä ja vähentävät tiedon tulkintaan liittyvien virheiden riskiä. Yhteentoimivan kaavatiedon pohjalta myös kaavoittaja voi esimerkiksi laatia entistä helpommin useita eri kaavavaihtoehtoja ja laskea näiden vaihtoehtojen ilmastovaikutuksia. Tällöin saadaan entistä tarkempaa tietoa päätöksentekoon. Yhteentoimiva tieto mahdollistaa myös muun muassa helpommin parhaiden kaavoituskäytäntöjen jakamisen koko Suomessa. Asetuksella vastattiin maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukseen siitä, että kaavat tulee laatia kansallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Asetuksen myötä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä 31.3.2000 annettu ympäristöministeriön asetus kumottiin. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että kaavan ulkoasu pysyy pääpiirteittäin samana, jolloin eri aikoina laadittuja kaavojen vertailtavuus säilyy. Asetus sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan kumottua merkinnöistä annettua ympäristöministeriön asetusta voidaan soveltaa vuoden 2028 loppuun asti. Katja-asetuksen viimeistelyssä otettiin huomioon arvokas lausuntopalaute sekä kumppanitestaajilta saadut huomiot   ”Haluan kiittää kaikkia sidosryhmiä merkittävästä työstä. Ilman osaavan joukon laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä valtakunnallisesti yhteentoimiva kaavatieto olisi jäänyt vain haaveeksi. Tämä on suuri yhteinen askel rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseksi”, kiittää ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Björklund. Lausuntoja saatiin 73 ja niiden sisältö oli yksityiskohtaista ja erittäin arvokasta. Palaute koski muun muassa kaavoituksen joustavuuden säilyttämistä, vaikka siirrytäänkin koneluettavaan tietoon. Asetukseen sisällytetty jousto muodostaa erilaisia kaavamääräyksiä ja kaavakohteita on viety niin pitkälle kuin vain suinkin mahdollista, kuitenkaan vaarantamatta digitalisointitavoitteita valtakunnallisesta koneluettavasta tiedosta. Käytännössä asetus mahdollistaa, että kaavoittaja voi laatia rajattoman määrän erilaisia kaavamääräyksiä myös tulevaisuudessa, kaavamääräykset tulee vain luokitella asetuksen koodistojen mukaisesti. Tietomallipohjaisen kaavan laatimista testataan myös käynnissä olevassa kuntien ja maakuntien liittojen kumppanitestauksessa (2023–2024). Kumppanit testaavat yhdessä ohjelmistokehittäjiensä kanssa tietomallipohjaisen kaavan laatimista käytännössä. Testauksesta saatu arvokas palaute on myös huomioitu asetuksessa. Kumppanitestauksessa saatujen kokemusten myötä tullaan laatimaan tekninen ohjeistus, joka sisältää esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä koneluettavien kaavamääräysten laatimiseksi.   Ympäristöministeriön rahoituksella tullaan käynnistämään koulutusta tietomallipohjaiseen kaavoitukseen vuoden 2024 aikana. Koulutus on maksutonta kunnille ja maakuntien liitoille. Lue lisää Katja-asetuksesta | ValtioneuvostoLue lisää kumppanitestauksesta | Syke.fiLisätietoja Satu Björklund 
Erityisasiantuntija 
[email protected] 
puh. +358 295 250 079 Samuli Alppi 
Ympäristöneuvos 
[email protected] 
puh. +358 295 250 036 Anna-Leena Seppälä 
Rakennusneuvos 
[email protected] 
puh. +358 295 250 242

Ympäristöministeriön Katja-asetus edistää kaavatiedon saatavuutta ja parantaa kaavatiedon yhteentoimivuutta valtakunnallisesti, kun kaavoja laaditaan samoin periaattein. Asetuksen myötä kaavasta tulee ihmisluettavan karttakuvan lisäksi koneluettava aineisto. Asetuksen viimeistelyssä otettiin huomioon arvokas lausuntopalaute sekä kumppanitestaajilta saadut huomiot.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on aloittanut sanastotyön, jossa on määritelty ympäristönsuojelun eri toimijoiden yhteisessä käytössä tarvittavia käsitteitä. Ympäristöministeriö ja Sanastokeskus kutsuvat ympäristönsuojelun käsitteistön kehittämisestä kiinnostuneita kommentoimaan sanaston luonnosta.Keväällä 2024 käynnistetty sanastotyö toteutettiin pienissä asiantuntijaryhmissä, joissa keskityttiin pääasiassa ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaisiin lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyihin liittyvien käsitteiden määrittelyyn. Määritelmillä pyritään tukemaan erityisesti eri viranomaisten asiointi- ja muissa tietojärjestelmissä toistuvien käsitteiden yhteistä tulkintaa.Sanastoa voi kommentoida 16.8.2024 asti otakantaa.fi-palvelussa. Sen jälkeen sanasto viimeistellään ja julkaistaan Yhteentoimivuusalustalla syksyn 2024 aikana. Ympäristönsuojelun tietojen yhteentoimivuustyö laajeneeYmpäristönsuojelun sanaston luonnoksen julkaiseminen on ensimmäinen vaihe ympäristönsuojelun tietorakenteiden ja yhteentoimivuuden kehittämistyössä. Sanastoa tullaan edelleen laajentamaan, ja sitä hyödynnetään jatkossa ympäristönsuojelun tietomallien ja koodistojen luomisessa. Laajapohjaisen asiantuntemuksen varmistamiseksi ympäristöministeriössä käynnistetään kaikille kiinnostuneille avoin ympäristönsuojelun tietojen yhteentoimivuutta kehittävä verkosto syksyllä 2024. Verkostossa muodostetaan keskustellen yhteisymmärrystä siitä, miten olennaisimmat eri toimijoiden tarvitsemat yhteiset tiedot saadaan virtaamaan sujuvasti eri tietojärjestelmien välillä. Keskustelun pohjalta luodaan ympäristönsuojelun tiedoista julkista tietokomponenttikirjastoa samaan tapaan kuin rakennetun ympäristön tiedoista on tehty ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa. Tietokomponentteja tullaan käyttämään tietojärjestelmien teknisen kehittämisen pohjana. Ilmoittaudu mukaan syyskaudella 2024 alkavaan ympäristönsuojelun tietojen yhteentoimivuutta kehittävään verkostoon vapaamuotoisella sähköpostilla Anssi Hänniselle ([email protected]).

Ympäristöministeriö on aloittanut sanastotyön, jossa on määritelty ympäristönsuojelun eri toimijoiden yhteisessä käytössä tarvittavia käsitteitä. Ympäristöministeriö ja Sanastokeskus kutsuvat ympäristönsuojelun käsitteistön kehittämisestä kiinnostuneita kommentoimaan sanaston luonnosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, joka valmistelee muutoksia uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettuun lakiin. Lain tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyitä sekä parantaa muun muassa menettelyihin liittyvää neuvontaa.Muutoksen taustalla on uusiutuvan energian direktiivin muutos, RED III -direktiivi, joka pyrkii sujuvoittamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä. Nykyisessä uusiutuvan energian direktiivissä on asetettu tavoitteet ja toimet, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutusta sekä varmistavat tältä osin EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen.Direktiivimuutos lyhentää joidenkin uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyn keston enimmäisaikoja. Lisäksi se edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot määrittelevät ja nimeävät alueita, joilla tietyllä uusiutuvan energian muodolla ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueilla toteutettavilla uusiutuvan energian hankkeilla on lyhyemmät lupamenettelyn määräajat kuin hankkeilla muilla alueilla. Lisäksi nopean kehittämisen alueilla toteutettavat hankkeet vapautetaan tietyin edellytyksin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamisesta. Suomen alueet on tarkoitus määrittää ja perustaa erillisessä hankkeessa, ja tässä hankkeessa valmistellaan alueilla sovellettavat menettelysäännökset.Uusiutuvan energian direktiivissä tarkoitetun yhteyspisteviranomaisen rooli muuttuu muutosdirektiivin myötä entistä keskeisemmäksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen sujuvoittamisessa. Valmistelu toteutetaankin osana ympäristöministeriössä käynnissä olevaa yhden luukun palvelujen hanketta, jossa kehitetään tulevan Lupa- ja valvontaviraston roolia hankkeiden sujuvassa etenemisessä.  Ympäristöministeriö: Yhden luukun palvelut ja sujuvat lupa­menettelyt

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, joka valmistelee muutoksia uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettuun lakiin. Lain tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyitä sekä parantaa muun muassa menettelyihin liittyvää neuvontaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus edistää luonnonsuojelua kokonaisuudella, joka koostuu valtion maiden uudesta suojelupäätöksestä ja vanhojen metsien kansallisten kriteerien määrittelystä.Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan suojelemaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut. Lisäksi hallitus on päättänyt siirtää lisää valtion maita pysyvään suojeluun.Kokonaisuutena valtion mailla tehtävän uuden pysyvän suojelun pinta-ala nousee arviolta 80 000–90 000 hehtaariin. ”Kokonaisuus on merkittävä. Pysyvään ja tiukkaan suojeluun siirretään selvästi enemmän valtion metsää kuin aiempina hallituskausina. Lisäksi METSO-ohjelman kautta suojellun, Etelä-Suomeen painottuvan metsän määrä nousee ensi vuonna tavoitteen mukaiseen 96 000 hehtaariin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Valtion maiden uusi suojelupäätös koostuu nyt esitettävästä runsaasta 31 000 hehtaarista, joka kohdentuu pääosin Lappiin ja Pohjanmaalle sekä Kainuuseen. Tämän ohella Metsähallitus inventoi valtion mailla sijaitsevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Lopullinen valtion maiden suojelupinta-ala riippuu siitä, kuinka paljon kohteita löytyy Metsähallituksen valtion maiden inventoinnissa ja miten kohteet inventoinnin perusteella rajataan. Lisäksi inventoinnissa löytyy luontokohteita, joiden pinta-alaa on vaikea arvioida.“Kriteeriesityksessä on otettu huomioon myös yksityisten metsänomistajien näkökulma. Yksityismailla metsien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti. Metsähallitus kartoittaa valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät maastokausien 2024–2025 aikana”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kriteerit täyttävien metsien suojelu ei ratkaise kaikkia metsien monimuotoisuuden turvaamisen tarpeita. Monimuotoisuuden edistämisen kannalta on tärkeää valita kullekin kohteelle oikea keino.Vanhoja metsiä sekä valtion maita koskevan erillispäätöksen lisäksi hallitus lisää suojellun metsän määrää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmalla eli METSOlla. METSOn kautta saadaan metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsäkohteita valtion rahoittamaan pysyvään suojeluun. METSO-ohjelma on ollut toimiva, ja sen tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tavoite tullaan saavuttamaan. METSOn jatkokautta valmistellaan vuosina 2024–2025.Vanhojen metsien pääkriteereinä puuston ikä ja kuolleen puun määrä Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä kriteereiksi vanhoille metsille 24. heinäkuuta mennessä.Vanhojen metsien määrittelyssä Suomessa kaksi pääkriteeriä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Kriteerit täyttävien metsien on oltava riittävän vanhoja ja niissä on oltava riittävästi erimäärin lahonneita, kuolleita puita. Pääkriteerit täyttävissä metsissä esiintyy todennäköisesti vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja.  Pääkriteerien raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, koska metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat vähäpuustoisempia. EU:n ohjeistuksen mukainen kolmas pääkriteeri ”luontaiseen lajistoon kuuluvat puulajit” täyttyy Suomessa käytännössä aina. Lisäksi inventoitavissa kohteissa tarkastellaan neljää täydentävää kriteeriä, joista vähintään kahden tulee täyttyä: metsikön luontainen alkuperä, rakenteellinen monipuolisuus, niin kutsuttujen elinympäristöpuiden esiintyminen sekä vanhojen metsien indikaattorilajien esiintyminen. 
Potentiaaliset kriteerit täyttävät kohteet valtion metsissä kartoitetaan. Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti, eli niistä perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Vanhan metsän kriteerit täyttävät pienet kohteet voidaan valtion mailla turvata myös osana alue-ekologisten luontokohteiden verkostoa. Yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan METSO-ohjelman keinoin.Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelutavoite on osa EU:n biodiversiteettistrategiaaLuonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten vanhojen metsien suojelutavoite perustuu EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on, että vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan kaikissa jäsenmaissa.Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2023 yhdessä jäsenmaiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa laaditun ohjeistuksen vanhojen metsien määrittelemiseksi. Jäsenvaltioita on suositettu noudattamaan ohjeistusta kansallisten kriteerien valmistelussa. Aktiivisessa talouskäytössä olevat metsät eivät voi EU:n määritelmän mukaan olla kriteerit täyttäviä vanhoja metsiä. Komission ohjeen mukaan vanhojen metsien kriteerit tulee tarkentaa kansallisesti tutkimustietoon pohjautuen. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportti ”Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa” julkaistiin helmikuussa 2024. Vanhojen metsien pääkriteerit Metsän ikä  Taulukko 1: Valtapuuston keski-ikä on vähintään Kuolleen puun määräTaulukko 2: Kuolleen puun (pysty- ja maapuu) määrä (m3/ha) on vähintään •    Lausuntopyyntö: vanhojen metsien kriteerit Suomessa (lausuntopalvelu.fi) Lisätietoja Lyydia Ylönen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
[email protected]
029 5250 402Tapio Luoma-aho
ministeri Essayahin erityisavustaja
[email protected]
029 5162 340Mikko Kuusinen
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
[email protected]
029 5250 144Ville Schildt
Metsäneuvos
Maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
0295 162 190•    Vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointi 2024–2025 (Metsähallitus.fi)

Hallitus edistää luonnonsuojelua kokonaisuudella, joka koostuu valtion maiden uudesta suojelupäätöksestä ja vanhojen metsien kansallisten kriteerien määrittelystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Arvokkaiden tietoaineistojen, kuten asema-, yleis-, ja maakuntakaavatietojen, on oltava saatavilla maksutta koneluettavassa muodossa teknisen rajapinnan kautta 9. kesäkuuta alkaen. Kunnat voivat toimittaa kaavatiedot kansallisessa kaavatietomallimuodossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jolloin järjestelmä muuntaa tiedot INSPIRE-tietomalliin ja tarjoaa INSPIRE-tietotuotteet, jotka täyttävät asetuksen vaatimukset.Euroopan komission arvokkaiden tietoaineistojen täytäntöönpanoasetuksen (ns. HVD-asetus) mukaan muun muassa kaavoituksen paikkatiedot ovat arvokkaita tietoaineistoja. Asetus on osa avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa ja se pyrkii edistämään julkisen sektorin avointen tietoaineistojen saatavuutta ja käyttöä. Avoimella tiedolla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa käyttöön. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelun kaavatiedot.HVD-asetuksen mukaan kuntien voimassa olevat sähköiset kaavatiedot tulee olla saatavilla koneluettavassa muodossa sovellusrajapintojen ja latauspalvelun kautta, josta aineisto on ladattavissa. Myös aiemmin voimassa olleet kaavatiedot, kuten kumotut asemakaavat, on oltava saatavilla. Velvoitteet koskevat voimassa ja sähköisessä muodossa olevia paikkatietoja.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) kokoaa kuntien ja valtion viranomaisten tietojärjestelmissä olevat alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot turvallisesti yhteen. Kun arvokkaat tietoaineistot ovat Ryhti-järjestelmässä, kuntien tai maakuntaliittojen ei tarvitse ylläpitää teknisiä rajapintoja, vastata niihin liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin tai jakaa tietoa ja ohjeita sovellusrajapinnan toiminnasta. Ryhti-järjestelmän avulla kunnat voivat täyttää HVD-asetuksen mukaiset avoimen tiedon vaatimukset.Kaavatietojen toimittaminen Ryhti-järjestelmäänUudet kaavat voi toimittaa Ryhti-järjestelmään kansallisen kaavatietomallin mukaisena, jolloin Ryhti-järjestelmä muuntaa tietoaineiston INSPIRE-tietomallin mukaiseksi. Voimassa olevat kaavat voidaan toimittaa VOOKA-mallin ja INSPIRE-mallin mukaisena Ryhti-tietojärjestelmään. Kunta voi myös muuttaa etukäteen voimassa olevat kaavat tietojärjestelmään Katja-asetuksen mukaisesti.Lue lisää Katja-asetuksestaLue lisää VOOKA-hankkeesta Kun kaikki tiedot muutetaan digitaaliseksi ja viedään Ryhti-järjestelmään, tiedonhallinta selkeytyy. Yhdenmukainen tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Lisäksi päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee merkittävästi ja tieto pysyy ajan tasalla. Asetuksen velvoitteet eivät kuitenkaan koske tietoja, jotka ovat olemassa vain paperisena. Asetusta ei myöskään sovelleta salassapidettävään tai turvaluokiteltuun rakennetun ympäristön tietoon.Valtakunnallisesti on hyödyllistä, että voimassa olevat kaavat löytyvät yhteisestä Ryhti-järjestelmästä. Ympäristöministeriö tukee avustusten muodossa voimassa olevien kaavojen muuttamista ja viemistä Ryhti-järjestelmään. Seuraava avustushaku avautuu syksyllä.Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/138, arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä 

Arvokkaiden tietoaineistojen, kuten asema-, yleis-, ja maakuntakaavatietojen, on oltava saatavilla maksutta koneluettavassa muodossa teknisen rajapinnan kautta 9. kesäkuuta alkaen. Kunnat voivat toimittaa kaavatiedot kansallisessa kaavatietomallimuodossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jolloin järjestelmä muuntaa tiedot INSPIRE-tietomalliin ja tarjoaa INSPIRE-tietotuotteet, jotka täyttävät asetuksen vaatimukset.

Lähde: ym.fi