NordenBladet — Valtioneuvosto teki periaatepäätökset 16. joulukuuta 2021. Valtion tilojen kehittämisen tavoitteena on edistää työnteon ja asioinnin sujuvuutta. Lisäksi tavoitteena on parantaa kustannusvaikuttavuutta. Kiinteistöstrategialla pyritään hallitsemaan ja hoitamaan valtion kiinteistöjä tehokkaasti ja kestävästi sekä turvaamaan valtion kokonaisetu. Kummankin strategian tavoitteiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2030 mennessä.”Strategioiden päivityksellä kehitämme valtion tilojen ja kiinteistöjen käyttöä vastaamaan tulevan vuosikymmenen vaatimuksia. Digitalisoituminen ja muuttuneet työnteon tavat edellyttävät muutoksia toimitiloihin, ja luovat samalla mahdollisuuksia tilatehokkuuteen. Se tarkoittaa myös säästöjä ja päästövähennyksiä. Muutoksessa keskeistä on edistää valtion henkilöstön työhyvinvointia ja mahdollistaa paremmat palvelut ihmisille. Samalla on vaalittava turvallisuuden ja kulttuurin kannalta tärkeitä kohteita”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Digitalisaatio on muuttanut palveluita ja työntekemisen tapojaEtätyö on lisääntynyt merkittävästi ja myös palveluita tarjotaan aiempaa enemmän sähköisesti. Tästä johtuen myös valtion tiloja ja niiden käyttöä tulee tarkastella uudelleen.Tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskäyttötilassa usean viraston työntekijät työskentelisivät samoissa tiloissa. Huomioon otetaan kuitenkin toiminnan tarpeet ja erityispiirteet, esimerkiksi tietosuoja. Myös viranomaisten käyntiasiointia kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Palveluvalikoima yhtenäistyy asiakaspalvelupisteissä, jotta kansalaisille voidaan tarjota asiakaspalvelua yhdenvertaisesti koko maassa. Kaikilla valtion työntekijöillä on jatkossakin heille osoitetut työtilat. Toimistotilojen suunnittelussa otetaan kuitenkin huomioon nykyinen etä- ja läsnätyötä yhdistävä työnteon tapa. Toimistotilojen tilatehokkuutta pyritään parantamaan nykyisestä noin 18 neliömetristä kymmeneen neliömetriin henkilötyövuotta kohti. Näin säästetään kustannuksissa ja energian käytössä.Kiinteistöstrategiassa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutuksetValtion kiinteistövarallisuutta hallinnoivat pääasiassa Senaatti-konserni rakennusomaisuuden osalta, Metsähallitus maa- ja vesialueiden osalta, Väylävirasto valtion liikenneväylien osalta ja ulkoministeriö valtion ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Valtiolle tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan noudattaen avoimia ja syrjimättömiä menettelyjä. Ennen omaisuuden luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvitetään. Valtio hankkii omistukseensa uusia kiinteistöjä vain hyvin harkiten.Valtio pyrkii toimimaan edelläkävijänä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Valtion kiinteistötoimijoiden tulee selvittää oma ilmastokuormituksensa ja asettaa tavoitteet hiilijalanjälkensä vähentämiseksi. Lisäksi kiinteistönhaltijoilla tulee olla suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.Strategiat toimeenpannaan 2020-luvun loppuun mennessäVirastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta. Toimitilastrategiaa toteutetaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamishanketta. Vastuu kiinteistöstrategian toteuttamisesta on valtion kiinteistönhaltijoilla. Kummankin strategian toimeenpanoa seuraamaan asetetaan neuvottelukunnat.Kiinteistöstrategia oli lausuntokierroksella keväällä 2021 ja toimitilastrategia kesällä 2021. Valtion edellinen toimitilastrategia on vuodelta 2014 ja kiinteistöstrategia vuodelta 2010.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti 16.12.2021 lain sisäasioiden rahastojen ohjelmien hallinnoimisesta ja avustusjärjestelmän toimeenpanemisesta. Laki tulee voimaan 22.12.2021.Laissa säädetään Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen varoista myönnettäviä avustuksia koskevan kansallisen järjestelmän perusteista sekä rahastojen ohjelmien hallinnoimiseksi tarpeellisista säännöksistä ohjelmakaudella 2021—2027. Lisäksi laissa säädetään siirtymäsäännöksistä koskien ohjelmakautta 2014—2020.Laki yksinkertaistaa rahastojen hallinnointia muun muassa mahdollistamalla yksinkertaistettujen avustusmuotojen, esimerkiksi kertakorvausten, aiempaa laajemman käytön. Tavoitteena on vähentää avustuksen saajien ja rahastojen hallintoviranomaisen hallinnollista taakkaa sekä kohdistaa huomio entistä tarkemmin rahastojen varoilla avustetun toiminnan tuloksiin.Ohjelmia hallinnoi sisäministeriö ja niiden toimintaa tarkastaa valtiovarainministeriö.Ohjelmakaudelle 2021—2027 sisäasioiden alalle on perustettu kolme rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa. Rahastojen tarkoituksena on muun muassa edistää maahanmuutttoasioiden hallintaa, ennaltaehkäistä turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä sekä tukea EU:n ulkorajojen turvallisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seurantaloa ylläpitäville yhteisöille yhteensä 2 150 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta. Avustus on tarkoitettu talojen ylläpitokustannusten kattamiseen.Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot.– Seurantalojen merkitys kulttuurin ja kansalaistoiminnan tiloina sekä yhteisöllisyyden rakentajina on suuri. Koronarajoitusten myötä monella yhdistyksellä on ollut vaikeaa selvitä talon pakollisista menoista, kun tiloja ei ole voitu käyttää ja tuloja ei ole saatu. Seurantalojen korona-avustukset kohdistuvat tähän tarpeeseen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 667. Avustusta myönnettiin 637 hakijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö sai avustushakemuksista lausunnon Suomen Kotiseutuliitolta.Aiemmin seurantaloille on myönnetty korona-avustuksia joulukuussa 2020 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 16.12.2021 valtioneuvoston esityksestä nimittänyt puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kenraalimajuri Vesa Juhani Virtasen pääesikunnan päällikön virkaan ajaksi 1.7.2022-30.6.2027. Virtanen seuraa tehtävässä kenraaliluutnantti Eero Pyötsiää, joka siirtyy reserviin.

Kenraalimajuri Vesa Virtanen (s. 1966) on toiminut puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa pääesikunnan suunnittelupäällikkönä, Kainuun prikaatin komentajana, Turvallisuuskomitean pääsihteerinä puolustusministeriössä, tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa, sektorinjohtajana Pääesikunnassa sekä pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muutokset 16.12.2021. Merkittävin muutos on se, että tukea voidaan jatkossa myöntää vain kiinteiden yhteyksien rakentamiseen. Lisäksi valtioneuvosto antoi asetuksen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. Laki ja asetus tulevat voimaan 3.2.2022.Vuonna 2021 voimaan tullutta laajakaistatukilakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta on muutettu, jotta ne ovat jatkossakin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia. Lain nimi muuttui laiksi kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta, kun se nykyisin on laki laajakaistarakentamisen tuesta.Tukiohjelmaan sovellettavan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset tulivat voimaan 3.8.2021. Valtiontukia koskevassa ryhmäpoikkeusasetuksessa on aiemmasta poiketen erilliset kriteerinsä kiinteiden ja langattomien verkkojen tukemiselle. 5G-verkkoja ei voida tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Suomessa 4G-verkkojen peittoalue kattaa 99,9 prosenttia väestöstä. Suomessa ei siis voida jatkossa tukea 5G-teknologialla toteutettujen liittymien rakentamista, mikä on voimassa olevan lain mukaan mahdollista. Lisäksi muun muassa kilpailuvaikutusten arviointia ja tuen myöntämisen edellytyksiä koskeviin säännöksiin on tehty tarkennuksia. Kansallisen laajakaistatukilain on vastattava ryhmäpoikkeusasetuksen muuttuneita vaatimuksia viimeistään 3.2.2022.Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeus nouseeValtioneuvosto nosti tukikelpoisten viestintäyhteyksien vähimmäisnopeutta, koska vaatimukset ovat nousseet yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa. Asetuksen mukaan tuettavien laajakaistayhteyksien latausnopeuden on oltava vähintään 300 megabittiä sekunnissa ja lähetysnopeuden vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Kunnan maksuosuudet ovat kansallista sääntelyä, eikä niihin tule muutoksia.Mitä seuraavaksi?Vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallitus esittää laajakaistatukiohjelmalle 15 miljoonan euron määrärahaa. Sen avulla nopeat laajakaistayhteydet pyritään saamaan 30 000 kotitalouden saataville. Esitetty määräraha on osa EU:n elpymisvälineestä haettua rahoitusta, jota Suomi on hakenut laajakaistan tukemiseen yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.Vuoden 2021 budjetista rahoitusta on viisi miljoonaa euroa.Maakunnan liitot järjestävät laajakaistatuen hankealueiden kilpailutukset, joiden perusteella verkon rakentajat valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.Laajakaistatuki on osa hallitusohjelmaa. Sen mukaisesti laajakaistatukiohjelma on suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä uudistuu. Tavoitteena on vähentää hallinnollista työtä ja sitä kautta pienentää konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyihin liittyviä kustannuksia. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden aikana.Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden Kosti-asianhallintajärjestelmä välittää konkurssiasiamiehelle tietoa konkurssihallinnon ja saneerausmenettelyn valvomiseksi. Järjestelmä myös toimii konkurssipesänhoitajan tai yrityssaneerausmenettelyn selvittäjän sekä velallisen ja velkojien välisen viestinnän välineenä. Uuden asianhallintajärjestelmän ansiosta muun muassa konkurssipesänhoitajan ja yrityssaneerausmenettelyn selvittäjän hallinnollinen työ tehostuu. Järjestelmän odotetaan tuovan käyttäjille taloudellista säästöä, kun työmenetelmät kehittyvät ja sähköinen palvelualusta otetaan käyttöön.Järjestelmän käyttömaksulla katetaan järjestelmän kulujaJatkossa Kosti-järjestelmää käyttäviltä konkurssipesiltä ja yrityssaneerausvelallisilta peritään kertaluonteinen 230 euron maksu. Maksu peritään konkurssipesältä ja yrityssaneerausvelalliselta, kun tuomioistuin on vahvistanut konkurssipesälle jakoluettelon tai yrityssaneerausvelalliselle saneerausohjelman. Tarkoituksena on kattaa käyttömaksutuloilla puolet Kosti-asianhallintajärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä käyttömaksun laskuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisen käyttömaksutulokertymän arvioidaan olevan noin 160 000 euroa.Tasavallan presidentti vahvisti käyttömaksua koskevan lain tänään, ja se tulee voimaan vuoden 2023 alussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiedustelua koskeva lainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Uusien tiedustelutoimivaltuuksien tultua voimaan tiedonhankinta kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on tehostunut. Tiedustelulainsäädäntöä koskeva selonteko hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 16.12.– Suomen turvallisuusympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa tiedustelulainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Uusiin ja monesta suunnasta ilmeneviin uhkiin varaudutaan myös jatkossa ajantasaisen lainsäädännön keinoin, joissa huomioidaan perustuslaista johtuvat edellytykset ja reunaehdot, kertoo sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape.Tiedustelulla hankitaan tietoa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja ilmiöistäTiedustelutoiminta on suojelupoliisin toteuttamaa siviilitiedustelua ja Puolustusvoimien tiedusteluviranomaisten, pääesikunnan ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen, toteuttamaa sotilastiedustelua. Sillä hankitaan tietoa Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä tuetaan muun muassa valtion ylimmän johdon päätöksentekoa.Selonteko sisältää selvityksen siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Siinä käydään myös läpi kehittämistarpeita, oikeusturvan toteutumista sekä muita asiakokonaisuuteen liittyviä relevantteja seikkoja. Tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan 1.6.2019. Lainsäädännön pääasiallinen tavoite on kansallisen turvallisuuden suojaaminen huomioiden sekä perustuslaista että Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset. Tiedustelulainsäädäntöä arvioidaan ja kehitetään koko ajanYhteiskunnan turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi on tärkeää toteuttaa aiempien valtioneuvoston selontekojen linjaukset tiedustelutoiminnasta sekä varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus.Säädöspohjaa tulee kehittää niin, että huomioidaan myös sellaiset toimintaympäristön muutokset, joita ei voida ennakoida, ja varmistetaan oikeusturvan toteutuminen ja tiedustelutoiminnan valvonnan ajantasaisuus. Strategista ohjaus- ja valvontatoimintaa tulee kehittää sekä varmistaa oikea-aikainen tiedon kulku valtion ylimmälle johdolle ja viranomaisille. Selonteolla toteutetaan pääministeri Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus antaa tiedustelulainsäädännöstä kokonaisvaltaisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 16.12. eduskunnalle selonteon asuntopolitiikan kehittämisestä. Selonteossa kootaan periaatteet ja tavoitteet asuntopolitiikalle sekä esitetään tulevien vuosien ratkaisuja asumisen haasteisiin. Kehittämisohjelman avulla tavoitellaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista kaikille sekä pienennetään asumisen ilmastokuormaa. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2028 ja sillä lisätään asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä.”Kaupungistuminen jatkuu. Suomen asuntomarkkinat eriytyvät erilaisten alueiden välillä, mutta myös saman kaupungin sisällä. Asuntopolitiikalla voidaan vähentää eriarvoisuutta ja luoda tasapuolisia, mutta niin asukkailtaan kuin luonnoltaan monimuotoisia asuinalueita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kuvaa asuntopolitiikan suurimpia haasteita. ”Ilmastokriisin torjumiseksi on välttämätöntä, että siirrymme Suomessa entistä nopeammin kohti vähähiilistä rakentamista ja asumista”, Kari painottaa.Asuntopolitiikkaa ohjaavat periaatteetAsuntopoliittinen selonteko painottaa, että eri politiikanalat vaikuttavat asumisen kysymyksiin ja nämä vaikutukset tulee tunnistaa entistä paremmin. Vastaavasti asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti yli hallinnonalojen.Asuntopolitiikassa lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvinvointia tukevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Asuntopolitiikan kehittämisessä painotetaan asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, sillä kolmasosa kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista. Hyvä kaupunkisuunnittelu, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja asuntojen pitkäikäisyys vähentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.Valtion roolia asuntomarkkinoilla selonteko linjaa siten, että valtio edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja pyrkii tasaamaan rakentamisen suhdannevaihteluja. Asuntomarkkinoilla tarvitaan erilaisia asumismuotoja: omistusasumista, asumisoikeusasuntoja, yksityisiä vuokranantajia, institutionaalisia toimijoita sekä valtion tukemaa asuntotuotantoa. Valtion tulipolitiikassa kaikkia asumismuotoja on kohdeltava tasapuolisesti.Valtion asuntopoliittiset toimet tarjoavat kaivattuja ratkaisujaValtion asuntopoliittisia keinoja ovat muun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, jotka valtio on solminut seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimukset ohjaavat uusien asuntojen määrää ja niiden sijaintia liikkumisen ja ympäristön kannalta järkeviin paikkoihin.Valtion tukema ARA-tuotanto on tärkeä keino, jonka avulla useampi löytää kohtuuhintaisen asunnon. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joilla asuntojen kysyntä on kovinta. Väestöltään vähenevien alueiden asuntokannan kehittämiseksi parannetaan taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin. Kehittämisohjelmaan sisältyy tietyille ryhmille suunnattuja toimia. ASP-järjestelmää kehitetään tukemaan nuorten mahdollisuuksia omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.Mitä seuraavaksi?Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma tulee jatkossa näkymään erilaisina selvityksinä, lainsäädäntöhankkeina ja moninaisina toimenpiteinä. Monet ratkaisuista sisältyvät Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen asuntopoliittinen selonteko pohjautuu vuonna 2020 tehtyyn työryhmätyöhön, jota kaikki eduskuntapuolueet ohjasivat parlamentaarisesti. Työryhmän puheenjohtajana oli ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka.Asuntopoliittinen kehittämisohjelma ympäristöministeriön verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti tänään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan vakinaiseen virkaan filosofian maisteri Kurt Kokon 1.2.2022 alkaen.Kurt Kokko työskentelee tällä hetkellä yksikönpäällikkönä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. Aiemmin Kokko on työskennellyt Keskusrikospoliisissa ja Juventia Pharma  Ltd:ssä. Kokko on myös toiminut Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijana useissa tutkinnoissa. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan virkaa haki määräaikaan mennessä kuusitoista henkilöä.OTKESin tehtävänä on tutkia turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaisesti itsenäisesti ja riippumattomasti vakavia onnettomuuksia ja niiden vaaratilanteita sekä poikkeuksellisia tapahtumia. Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää OTKESin toimintaa sekä vastata toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta.Lue lisää OTKESin toiminnasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.1.2022–31.12.2024.”Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnalla on keskeinen rooli sisäisen valvonnan ja sen osana toteutettavan riskienhallinnan järjestämisessä ja kehittämisessä”, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtajaksi määrätty valtioneuvoston controller Jaana Kuusisto. Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävistä säädetään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa. Neuvottelukunta seuraa, arvioi, yhteen sovittaa, kehittää sekä pyrkii varmistamaan sisäisen valvonnan menettelyjen hyödyntämisen toiminnan ja talouden ohjauksessa. Neuvottelukunta on keskeinen toimija viranomaisten välisen yhteistyön poikkihallinnollisena foorumina riskienhallinnan ja laajemmin sisäisen valvonnan tietouden lisäämisessäparhaiden käytänteiden koordinoijanatietoperusteisen päätöksenteon mahdollistajana. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen järjestämisen tilaa, toiminnan laatua ja tuloksellisuutta sekä hyödyntämistä johtamisessa ja ohjauksessasisäisen tarkastuksen menetelmiä ja yleistä kehitystä. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös seurata ja arvioida valtion virastojen ja laitosten toiminnassa tehtyjen tai valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneiden väärinkäytösten ja rikosten tilannettasovittaa yhteen ja kehittää seurannan ja arvioinnin menettelyitä sekä väärinkäytöksiä ja virheitä koskevaa raportointia. valmistella ehdotuksia suosituksiksi ja antaa lausuntoja toimialansa asioissa.Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnan puheenjohtajana toimii valtioneuvoston controller Jaana Kuusisto, valtiovarain controller -toiminnosta valtiovarainministeriöstä. Varapuheenjohtaja on valtioneuvoston apulaiscontroller Esko Mustonen, samoin valtiovarain controller -toiminnosta.Neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet:yksikön päällikkö Meri-Tuulia Pitkänen, valtioneuvoston kansliavarajäsenenä erityisasiantuntija Antti En, valtioneuvoston kanslia
 talousjohtaja Risto Hakoila, ulkoministeriövarajäsenenä hallintojohtaja Pirjo Tulokas, ulkoministeriö
 tarkastusjohtaja Kaisa Sistonen, oikeusministeriövarajäsen johdon asiantuntija Maija Säkäjärvi, oikeusministeriö
 turvallisuuspäällikkö Kari Santalahti, sisäministeriövarajäsenenä talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, sisäministeriö
 talousjohtaja Kristiina Olsson, puolustusministeriövarajäsenenä erityisasiantuntija Elina Saarimaa, puolustusministeriö
 budjettineuvos Juha Halonen, valtiovarainministeriövarajäsenenä talouspäällikkö Jan Holmberg, valtiovarainministeriö
 neuvotteleva virkamies Heli Iirola, valtiovarainministeriövarajäsenenä neuvotteleva virkamies Toni Tiala, valtiovarainministeriö
 tarkastusneuvos Sari Korpimies, opetus- ja kulttuuriministeriövarajäsenenä talousjohtaja Pasi Rentola, opetus- ja kulttuuriministeriö
 talousjohtaja Jukka Nummikoski, maa- ja metsätalousministeriövarajäsenenä erityisasiantuntija Tuija Laukkanen, maa- ja metsätalousministeriö
 yksikön johtaja, hallitusneuvos Pasi Ovaska, liikenne- ja viestintäministeriövarajäsenenä ylitarkastaja Pirjo Karttunen, liikenne- ja viestintäministeriö
 johtava asiantuntija Ville Autero, työ- ja elinkeinoministeriövarajäsenenä talouspäällikkö Taina Vähimaa, työ- ja elinkeinoministeriö
 talousjohtaja Mikko Staff, sosiaali- ja terveysministeriövarajäsenenä tarkastuspäällikkö Niina Sipiläinen, sosiaali-ja terveysministeriö
 talouspäällikkö Timo Jaakkola, ympäristöministeriövarajäsenenä tarkastusneuvos Jorma Partanen, ympäristöministeriö
 apulaisjohtaja Väinö Viherkoski, valtiontalouden tarkastusvirastovarajäsenenä johtaja Riitta-Liisa Heikkilä, valtiontalouden tarkastusvirasto
 apulaisjohtaja Tanja Wistbacka, Valtiokonttorivarajäsenenä apulaisjohtaja Olli Ahonen, Valtiokonttori
 johtava riskienhallinnan asiantuntija Heikki Launiemi, Kansaneläkelaitosvarajäsenenä johtava analyytikko Johanna Aarnio, Kansaneläkelaitos
 tietohallintoneuvos Tuija Kuusisto, valtiovarainministeriö / Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI)varajäsenenä johtava erityisasiantuntija, VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto / Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI).

Lähde: Valtioneuvosto.fi