NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelmaan kootaan keinot, joiden avulla voidaan vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastopäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Suunnitelma on tarkoitus lähettää lausunnoille maalis-huhtikuun taitteessa.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Maankäyttösektorille laaditaan ilmastosuunnitelmaa, joka edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta saavuttaa Suomessa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteena on yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen ilmastovaikutus.”Suunnitelma tiivistää sen, mitä tietoa vaikuttavista maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimista meillä jo on ja mitä meidän tulisi tehdä tulevaisuudessa, jotta tuemme hiilineutraaliustavoitteen toteutumista ja kokonaiskestävyyttä”, kertoo suunnitelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriöstä.Ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutusten lisäksi suunnitelmassa arvioidaan toimenpiteiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan ehdotettavien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden oikeudenmukaista toteuttamista.Suunnitelmalla on laaja tietopohjaMaankäyttösektorin ilmastosuunnitelman perustana ovat muiden muassa ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmisteluaineistot sekä poikkeuksellisen laajan maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastokokonaisuuden toimenpiteet. Ilmastosuunnitelma onkin jatkumo työlle, jota on keväästä 2020 lähtien jo tehty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa Hiilestä kiinni -hankkeissa.”Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on mukana yhteensä yli 80 tutkimus- ja innovaatio-, kehittämis- sekä tietohanketta. Näissä monitieteisissä ja -alaisissa hankkeissa tuotetaan uutta tietoa maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastovaikutuksista ja luodaan parhaita käytäntöjä, joilla tuetaan maatalousyrittäjiä, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä ilmastotoimien kehittämisessä ja käyttöönotossa”, avaa Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden koordinaattori, johtava asiantuntija Reetta Sorsa.  Hankkeita toteutetaan eri toimijoiden välisessä tiiviissä yhteistyössä – tutkijoiden, ohjaus- ja neuvontaviranomaisten lisäksi mukana on yrityksiä, metsänomistajia ja maatalousyrittäjiä. Yksi heistä on lypsykarjatilaa pitävä Jouni Simola, jonka mailla sijaitsee Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla (VesiHiisi) -hankkeen koekenttä.Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston, Maanmittauslaitoksen ja Salaojayhdistyksen toteuttaman tutkimus- ja innovaatio -hankkeen tavoitteena on vähentää turvepeltojen hiilipäästöjä edistämällä säätösalaojituksen ja salaojakastelun kaltaisten vesienhallintajärjestelmien käyttöä päästövähennyskeinoina.”Suomessa on paljon turvepeltoja, joten ilmaston näkökulmasta on tärkeää saada tietoa, mitä vaikutuksia säätösalaojituksella voi olla. Samalla voidaan varmistaa sadon onnistuminen”, Simola avaa hyötyjä.Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon yhteensopivuus myös maatalouden hiilieuro-ohjelman (HERO) kanssa.Suunnitelmaa valmistellaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssaMaankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi järjestettiin syksyllä seitsemän eri alueille ja eri kohderyhmille järjestettyä etädialogia, joiden tiivistelmiin voit tutustua maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman verkkosivustolla.Helmi-maaliskuussa luvassa on vielä toinen kohdennettujen vuorovaikutustilaisuuksien sarja. Tilaisuuksissa keskustellaan mm. nuorten, metsänomistajien, maatalousyrittäjien, viranomaisten, saamelaisten ja tiedeyhteisön edustajien kanssa.”Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että myös maankäyttösektorin ilmastotoimia viedään käytäntöön aivan ruohonjuuritasolla. Siksi on todella tärkeää, että Hiilestä kiinni -hankkeissa tuotetun tiedon lisäksi saamme sidosryhmien näkemyksiä vaikuttavista toimista. On keskeistä, että jokainen maanomistaja löytäisi ilmastosuunnitelmasta itselleen sopivia ilmastotekoja ja erilaisia keinoja toteuttaa niitä”, Kaipainen toteaa.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman on tarkoitus valmistua maaliskuussa ja se lähetetään lausunnoille maalis-huhtikuun taitteessa. Suunnitelma annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)Suunnitelma maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Sanna Marin tapaavat Helsingissä torstaina 3. helmikuuta.Pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen keskustelevat ajankohtaisista EU-asioista, mukaan lukien turvallisuustilanne Euroopassa.Suomen vierailunsa aikana puheenjohtaja von der Leyen tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma myöntää avustuksia kuntien, kuntayhtymien ja tulevien hyvinvointialueiden kehittämishankkeille, joilla kehitetään ikääntyneiden asumista.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ikääntyviä ihmisiä ennakoimaan tulevia asumistarpeitaan ja toteuttamaan asumista koskevia ratkaisujaan hyvissä ajoin.Nyt avautuvassa hankehaussa avustetaan kuntien, kuntayhtymien ja tulevien hyvinvointialueiden kehittämishankkeita. Niillä tuetaan ikääntyneiden kansalaisten, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden varautumista tuleviin asumisen tarpeisiin, kehitetään asumista ja asuinalueita ikäystävällisemmiksi ja tuetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistä kehittämistyötä ikääntyneiden asumisen kysymyksissä.Avustettavien hankkeiden tulee olla sisällöltään laaja-alaisia, esimerkiksi kokonaisvaltaisen suunnitelman valmistelua ikääntyneiden asumisen kehittämiseen. Yksittäisiin rakennuksiin liittyviin hankkeisiin ei tässä hankehaussa myönnetä avustuksia, eikä siten rakennuksen peruskorjausta, uuden suunnittelua tai yhteisöllisen toimintapaikan kehittämistä voida rahoittaa.Hakemukset avustuksista tulee jättää 11.3.2022 klo 16.15 mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ja liitteitä ei huomioida. Avustusta haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta hakulomakkeella, josta hakemus ohjautuu ympäristöministeriöön.Hakulomake: Avustukset ikäohjelmasta kuntien ikääntyneiden asumisen kehittämiseenHankehaun infotilaisuus järjestetään 15.2. klo 12-13. Ikääntyneille hyvään asumiseen kunnissa ja alueilla –verkkoseminaari puolestaan järjestetään 24.2. klo 10-12.Lisää aiheestaYM.fi: Ikääntyneiden asuminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Ruotsi ovat toimittaneet Euroopan komission rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaavalle jäsenelle Mairead McGuinnessille kirjeen, jossa ne esittävät huolensa ydinvoimalle taksonomia-asetusta täydentävän delegoidun säädöksen luonnoksessa ehdotetuista teknisistä arviointikriteereistä. Komission kollegion odotetaan julkaisevan lopullisen delegoidun säädöksen tällä viikolla.Suomi ja Ruotsi muistuttavat siitä, että ne tukevat vahvasti kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja pitävät kestävää rahoitusta olennaisena osana pyrkimyksissä saavuttaa EU:n yhteinen ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.On tärkeää kunnioittaa teknologianeutraaliuden periaatetta. Siksi maat ovatkin tyytyväisiä siihen, että ydinvoimaan liittyvät toimet on sisällytetty delegoidun säädöksen luonnokseen täydentämään uusiutuvaa energiaa koskevia toimia. Suomi ja Ruotsi nostavat kuitenkin esiin kolme ydinvoimalle ehdotettuihin teknisiin arviointiperusteisiin liittyvää huolenaihetta. Kriteereissä tulisi ottaa huomioon konkreettinen kehitys, jota Suomessa ja Ruotsissa on tapahtunut ydinjätteen loppusijoitusratkaisun toteuttamisessa. ”Yleisesti ottaen kriteerien olisi perustuttava Euratomin perustamissopimukseen ja sen johdettuun lainsäädäntöön sekä kansallisiin ydinturvallisuutta ja laitosten lupia koskeviin määräyksiin”, kirjeessä muistutetaan.Säädökseen ehdotetut ydinvoimainvestointien ajalliset takarajat tulisi poistaa säädöksestä. Komissio on ehdottanut, että olemassa olevat ydinvoimalat olisivat taksonomian piirissä vain vuoteen 2040, ja uudet ydinvoimalat vuoteen 2045 saakka. Kolmas huolenaihe on, että olemassa olevien ydinlaitosten osalta kriteerit kattavat vain laitosten muuttamisen sen käyttöiän pidentämiseksi. Kriteereihin on syytä lisätä se, että myös olemassa olevien ydinlaitosten käyttö voi saada taksonomianmukaisuuden leiman.Lisäksi maat esittävät huolensa myös delegoidun säädöksen hyväksymisprosessista. Jäsenvaltioiden kuulemiseen käytetty aika on ollut liian lyhyt, kun otetaan huomioon asian monimutkaisuus ja ristiriitaisuus. Suomi ja Ruotsi korostavat avoimien ja osallistavien prosessien merkitystä taksonomian jatkotyössä sen uskottavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi.Kun komissio julkaisee lopullisen delegoidun säädöksen, neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on neljä kuukautta aikaa tarkastella säädöstä ja joko hyväksyä tai hylätä se. Lopullisen säädöksen julkaisun jälkeen sen sisältöön ei enää voi esittää muutosehdotuksia. Kirjeen ovat allekirjoittaneet elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Ruotsin energia- ja digitaalisen kehittämisen ministeri Khashayar Farmanbar.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että tiettyjen ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien intravaskulaariseen käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden velvoitevarastot saavat alittaa normaalin kuuden (6) kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaavan määrän.Velvoitevarastojen käyttö on kohdennettava ainoastaan potilaiden ja terveydenhuollon käyttöön Suomessa ja velvoitevarastoon kuuluvia lääkevalmisteita tulee käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa lääkevalmisteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin ei ole käytettävissä vaihtoehtoisia lääkevalmisteita tai muita hoitomuotoja. Ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien lääkevalmisteiden valmistuksessa tarvitaan veriplasmaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia jo pidempään. Koronapandemia on heikentänyt saatavuutta entisestään. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä varmistetaan immunoglobuliinia sisältävien lääkevalmisteiden riittävyys haasteellisemman saatavuustilanteen aikana potilaille, jotka ensisijaisesti tarvitsevat lääkettä Suomessa. Osaan lääkevalmisteiden käyttöaiheista on mahdollista käyttää muita lääkevalmisteita ja hoitomuotoja. Hoitava lääkäri arvioi käytettävän hoitomuodon kunkin potilaan kohdalla. Päätös tulee voimaan 1.2.2022. Lääkevalmisteiden velvoitevarastojen suuruuden tulee olla lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaisia viimeistään 31.1.2023. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien intravaskulaariseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden velvoitevaraston käytöstä erityistilanteessa VN/1692/2022 (Finlex)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisin henkilötietolaki tuli voimaan 1.6.2019. Uutta lakia on nyt sovellettu vajaan kolmen vuoden ajan. Sisäministeriössä on tehty selvitys poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanosta Poliisihallituksen ja sen alaisen poliisihallinnon osalta sekä suojelupoliisissa. Selvitys luovutettiin eduskunnalle 31.1.2022.Eduskunta edellytti poliisin henkilötietolain uudistamisen yhteydessä, että hallitus seuraa ja arvioi uuden poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanoa ja laatii siitä selvityksen hallintovaliokunnalle.Lakiuudistusta pidetään pääosin onnistuneenaPoliisin henkilötietolain uudistuksen yhtenä tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa poliisin henkilötietolain monimutkaista rakennetta. Saatujen lausuntojen pohjalta uudistusta voidaan pitää pääosin onnistuneena. Uusi lainsäädäntö nähdään aiempaan selkeämpänä ja toimivampana. Esimerkiksi siirtyminen henkilötietojen käsittelyn järjestelmäkohtaisesta sääntelystä käyttötarkoituksiin perustuvaan sääntelyyn nähdään pääosin toimivana ja aiempaa joustavampana ratkaisuna. Aiemmin henkilötietojen käsittely oli sidoksissa käytettäviin tietojärjestelmiin, kun nykyisin sääntely perustuu siihen, mihin tarkoitukseen henkilötietoja käytetään. Myös rekisterinpidon keskittäminen Poliisihallitukselle on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.Lainsäädännön kokonaisuus ei silti ole kaikilta osin täysin selkeä. Lakia soveltavien viranomaisten kannalta haasteellista on, että poliisin henkilötietojen käsittely jakautuu osin yleisen tietosuoja-asetuksen ja osin rikosasioiden tietosuojalain piiriin. Tietosuojalainsäädännön lisäksi poliisin henkilötietojen käsittelyssä on huomioitava myös muun muassa toimivaltuussääntelyn, julkisuuslain, tiedonhallintalain sekä kansallisen erityislainsäädännön ja EU-säädösten vaatimukset. Soveltajan on siis hallittava laaja lainsäädännön kokonaisuus.Selvitykseen annetuissa lausunnoissa on lisäksi noussut esiin, että viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyy tietosuojalainsäädännön uudistumisesta huolimatta edelleen ongelmia. Sisäministeriön näkemyksen mukaan sekä poliisin henkilötietolain että muun tiedonvaihtoa koskevan sääntelyn jatkuva arviointi on keskeistä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta.Suojelupoliisia koskevan sääntelyn keskittäminen helpottaa lain soveltamistaSuojelupoliisin osalta selvitys koskee henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7. lukua. Uuden lain rakenteellinen ratkaisu, jossa suojelupoliisia koskeva sääntely on keskitetty pääsääntöisesti lain 7. lukuun, on aikaisempaa selkeämpi lain soveltamisen kannalta. Kyseisen luvun säännöksiä sovelletaan vain suojelupoliisissa, mikä tukee soveltamiskäytännön yhdenmukaisuutta ja on selkeää vastuiden kannalta.Suojelupoliisin oikeudet luovuttaa ja saada henkilötietoja säilyivät pääosin ennallaan. Sääntelyä uudistettiin niin, että tiedon luovutuksesta suojelupoliisin ja muun poliisin välillä säädetään. Ratkaisun on katsottu selkeyttävän vastuita.Rekisteröidyllä henkilöllä ei ole tarkastusoikeutta suojelupoliisin käsittelemiin henkilötietoihin. Pyynnön henkilötietojen ja niiden käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamisesta voi tehdä tietosuojavaltuutetulle tai poliisille poliisin henkilötietolain mukaisesti. Poliisille esitetty pyyntö toimitetaan tietosuojavaltuutetulle. Tämä oikeus lainmukaisuuden tarkastamiseen on tärkeää rekisteröidyn oikeuksien kannalta. Tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan rekisteröityjen tietosuojavaltuutetun toimistoon tekemät yhteydenotot eivät ole merkittävästi muuttuneet uuden poliisin henkilötietolain voimaantulon myötä.EU:n tietosuojauudistus poliisin henkilötietolain uudistamisen taustallaPoliisin henkilötietolain laaja kokonaisuudistus oli osa EU:n tietosuojauudistukseen liittyvää kansallisen tietosuojalainsäädännön muutosta, jonka yhteydessä on uudistettu myös useita muita viranomaisia koskevat henkilötietolait. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa poliisin henkilötietolaki vastaamaan toimintaympäristön ja poliisilainsäädännön muutoksista johtuvia henkilötietojen käsittelyn ja tietosuojan tarpeita.Sekä tietosuojan uutta yleislainsäädäntöä että poliisin uutta henkilötietolakia on selvitystä annettaessa sovellettu verraten lyhyen aikaa. Selvitys kuvaa lain toimeenpanoa tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella. Uudessa sääntelyssä ei ole selvitystä valmisteltaessa havaittu sellaisia puutteita, jotka edellyttäisivät välittömiä muutoksia lainsäädäntöön.Sisäministeriö seuraa jatkossakin säännöllisesti lainsäädännön toimivuutta, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja sekä kansallisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön kehittymistä, ja arvioi niistä mahdollisesti aiheutuvia lainsäädännön muutostarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa hoidettiin, kunnostettiin ja ennallistettiin elinympäristöjä enemmän kuin koskaan. Erityisesti arvokkaiden lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus sai viime vuonna vauhtia, ja soiden suojelussa ylitettiin vuodelle 2021 asetetut tavoitteet.Helmi-ohjelma sai valtioneuvoston päätöksellä 2030 ulottuvat tavoitteet keväällä 2021. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.Vuonna 2021 soiden vapaaehtoinen suojelu sujui yli odotusten, kun kunnianhimoinen 5 000 hehtaarin suojelutavoite ylitettiin. Arvokkaita soita suojeltiin yhteensä hieman yli 6 000 hehtaaria, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Soita ennallistettiin yhteensä noin 6400 hehtaarilla. Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti suojelualueilla Helmi-rahoituksella noin 3700 suohehtaaria ja Metsähallituksen liiketoiminta tulorahoituksellaan 2700 hehtaarilla. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostus turvaa uhanalaisia lintuja”Helmi-ohjelmalla tartumme luontokadon tärkeimpään suoraan syyhyn: elinympäristöjen heikkenemiseen. Monissa elinympäristöissä suojelu ei yksin riitä, vaan tarvitaan alueiden kunnostamista ja hoitoa. Tämä työ on välttämätöntä uhanalaisten lajien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.”Yksi Helmi-ohjelman vahvuuksista on yhteistyö. Metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöpuoli tekevät yhdessä töitä uhanalaisten vesilintujen hyväksi. Ohjelman parissa kunnostettiin kosteikkoja vesilinnuille sopiviksi elinympäristöiksi ja turvattiin pesimärauhaa Helmi-vieraspetopyynneillä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Puolet kosteikkojemme vesilinnuista on uhanalaisia, ja merkittävimpiä syitä tähän ovat rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot. Suurin osa arvokkaista lintuvesistä ja -kosteikoista on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla, ja Helmi-ohjelman kunnostustoimenpiteet kohdennetaankin ensisijaisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluville suojelualueille. Vuonna 2021 kunnostustoimet olivat käynnissä 55 lintuvedellä. Kunnostustoimina tehtiin muun muassa rantaniittyjen ja -luhtien raivausta, niittoa, laidunnusta, pesimäsaarten rakentamista, avovesialueen ruoppauksia, vieraspetopyyntiä ja hoitokalastusta.Kunnostuksia toteuttivat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut, ja vieraspetopyyntejä Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut. Linnuston inventointi mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten seurannan. Esimerkiksi punasotka, heinätavi, nokikana ja mustapyrstökuiri hyötyvät kosteikkojen ja lintuvesien kunnostamisesta. Riistahallinnon toimesta kosteikkoja kunnostettiin yhteensä 220 hehtaaria ja Helmi-vieraspetopyynnit alkoivat 45:llä lintuvedellä. Lisäksi käynnistettiin levähdysaluehanke, jonka tavoitteena on rakentaa muuttolinnuille metsästyksestä vapaiden alueiden verkosto, joilla kerätä voimia ennen syysmuuttoa.Myös perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja hoidetaanMetsäisissä elinympäristöissä hoidettiin suojelualueilla muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja jalopuukohteita. Yhteensä toimia tehtiin noin 300 luontokohteella.
Metsähallituksen talousmetsissä pääsääntöisesti ylitettiin kuluneelle vuodelle asetetut luonnonhoidon tavoitteet. Lehtojen hoitoa tehtiin 255 hehtaarilla ja kulotusta 341 hehtaarilla. 120 kalojen vaellusestettä poistettiin ja yhdeksän hehtaaria paahde-elinympäristöjä hoidettiin. Lisäksi soita ennallistettiin jopa 2700 hehtaarilla, kun tavoite oli 515 hehtaaria.Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa yhteensä hieman yli 900 hehtaarilla. Perinnebiotooppien osalta päätavoitteena on lisätä hoidossa olevien perinnebiotooppien määrää. Pienvesien ja rantojen kunnostuksia tehtiin 60 kohteella, ja useamman kohteen kunnostuksen suunnittelu ja inventointi aloitettiin. Erityisesti puroissa sekä rannikolla sijaitsevissa fladoissa ja kluuveissa kunnostustoimien määrä lisääntyi.  Kunnat ja järjestöt mukaan tekemään Helmi-ohjelman kunnostustöitäVuoden 2021 järjestettiin myös Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kunnilla ja järjestöillä oli mahdollisuus hakea avustusta elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöihin. Hakemuksia tuli yhteensä 66 ja niistä tehdään päätökset alkuvuoden aikana. Avustuksiin on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa.  Samaan aikaan käynnissä ovat vuoden 2020 lopussa rahoitetut kuntien monimuotoisuushankkeet, joita avustetiin noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden tasa-arvoasioista vastaavat ministerit kokoontuivat keskustelemaan EU:n tasa-arvostrategian työelämäprioriteettien toteuttamisesta korkean tason konferenssiin maanantaina 31. tammikuuta. Suomea edusti pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Konferenssin teemana oli naisten taloudellinen itsenäisyys tasa-arvon edistäjänä. Keskusteluissa keskityttiin erityisesti sukupuolistereotypioiden purkamiseen, työelämän tasa-arvoon, työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, digitaaliseen koulutukseen panostamiseen sekä naisten yrittäjyyteen. Ranskan koolle kutsuma konferenssi on osa Ranskan EU:n neuvoston puheenjohtajakautta.Ministeri Blomqvist totesi naisten taloudellinen itsenäisyyden ja sen esteiden purkamisen olevan avainasemassa tasa-arvon saavuttamisessa kaikilla elämän aloilla: ”Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme varmistaa naisten täysipainoinen ja tasa-arvoinen osallistuminen työelämään.” Blomqvist korosti keinoina muun muassa naisten ja miesten hoivavastuun tasa-arvoista jakautumista, työelämän sukupuolenmukaisen segregaation purkamista sekä sukupuolten palkkaeron poistamista: ”Sukupuolten välinen palkkaero on edelleen eurooppalaisten yhteiskuntien jatkuva tasa-arvo-ongelma. Sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia, kuten palkka-avoimuuden lisäämistä. Pidämme hyvänä neuvostossa saavutettua yhteisymmärrystä palkka-avoimuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta”.”Lisäksi on huomioitava, että työelämä muuttuu erityisesti digitalisaation myötä. Tämä asettaa uusia haasteita sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Meidän on analysoitava digitalisaation sukupuolivaikutuksia työelämässä ja sisällytettävä sukupuolinäkökulma digitaalisaatiopolitiikkaamme niin EU-tasolla kuin jäsenvaltioissakin”, ministeri totesi.Videokonferenssina järjestettyyn konferenssiin osallistuivat myös tasa-arvokomissaari Helena Dalli ja Euroopan tasa-arvoinstituutin EIGEn pääjohtaja Carlien Scheele.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikon asettama työryhmä lähtee selvittämään mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön kaivosvero.Työryhmä laatii arvion eri verovaihtoehtojen soveltuvuudesta, toteuttamiskelpoisuudesta ja pääasiallisista vaikutuksista. Tavoitteena on, että työryhmän arvioiden pohjalta on mahdollista tehdä päätös kaivosveron toteuttamismallista hallituksen esityksen valmistelua varten. Selvitystyö perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksiin. Selvitystyössä otetaan huomioon kaivosmineraalien luonne uusiutumattomina luonnonvaroina. Vaikka vero kohdistuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin, veron ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole niiden käytön väheneminen, vaan tavoitteena on ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien mineraalivarojen käytöstä.Hallitus on aiemmin linjannut, että Suomessa otetaan vuonna 2023 käyttöön kaivosvero kaivostoiminnan sähköveron korotuksen sijaan. Kaivosveron tavoiteltu verotuotto on 25 miljoonaa euroa vuodessa. Verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille ja 40 prosenttia valtiolle.Työryhmään osallistuu asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Verohallinnosta, Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Kuntaliitto ry:stä ja Kaivosteollisuus ry:stä. Lisäksi työryhmä kuulee työnsä tueksi asiantuntijoita, tutkijoita, etujärjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä. Työryhmän toimikausi alkoi tammikuun lopussa ja päättyy 31.5.2022. Toimikauden päättyessä työryhmän laatimasta arviomuistiosta järjestetään julkinen lausuntokierros.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän viime syksynä julkistama HERO- eli maatalouden hiili-euro-ohjelma on parhaillaan työn alla Luonnonvarakeskuksessa. Ohjelmaa laatii tutkimusprofessori Heikki Lehtonen yhdessä tutkijaryhmän kanssa. Ohjelma on määrä saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.Työn tavoitteena on laatia ohjelma siitä, miten saavutetaan 29 prosentin vähennys maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä ilman että maatilojen talous heikkenee, päinvastoin sen tulee toimeksiannon mukaan vahvistua. Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kerätään yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035.”Toisaalta kyse ei ole vain faktoista, vaan myös yhteiskunnan asenneilmapiiri vaikuttaa siihen, miten viljelijät saadaan mukaan näihin talkoisiin. On myös tärkeää, että heillä on vaihtoehtoisia ratkaisuja”, Lehtonen korostaa.Ensi vuoden alussa alkavan uuden CAP-kauden mukaiset Suomessa vuosina 2023-27 toteutettavat toimenpiteet edistävät tavoitellun 29 prosentin päästövähennyksen saavuttamista, mutta ne eivät vielä riitä sen saavuttamiseen. Heikki Lehtonen (Valokuva: Luke)Pohjana tuottajien tilaama selvitysLehtonen on ottanut lähtökohdakseen Luken MTK:lle ja SLC:lle vuonna 2020 laatiman Maatalouden ilmastotiekartan, jonka laatimista hän veti. Se laadittiin maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden näkemyksiä kuunnellen. Työ laadittiin jo alun perin niin, että ruoantuotannon omavaraisuus ja maatilojen talous ei heikkene kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimien seurauksena. Tavoitteena oli sama 29 prosenttia.Lehtosen mukaan vaatii kuitenkin yksityiskohtaisempaa tarkastelua, kuinka eri päästövähennystoimet voivat laajassa mitassa toteutua niin, että maatilojen talouskehitys vahvistuu. ”Kysymys on myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja maatalouden kestävästä tehostamisesta niin, että kokonaiskestävyys ja tuottavuuden kasvu maataloudessa voi toteutua aiempaa paremmin”, Lehtonen toteaa. Tämä voi tarkoittaa painopisteiden muutoksia ja lisäpanostuksia maatiloilla ja koko maataloudessa.Tarvittavat julkisen vallan ohjauskeinot jäivät osin täsmentämättä yksityiskohdiltaan vuonna 2020 tehdyssä Maatalouden ilmastotiekartassa. Tuolloin voimassa ollut maatalouden politiikkaohjauksen kokonaisuus sallii vain osin viljelijöiden kannustamista sopiviksi todettuihin päästövähennystoimiin.”Suomen vuonna 2021 laadittu CAP-suunnitelma sisältää kuitenkin elementtejä, jotka mahdollistavat jossain määrin vahvemmat kannustimet khk-päästöjen vähentämiseen. Ne otetaan HERO-ohjelman laatimisessa huomioon”, Lehtonen sanoo.Radikaaleja ratkaisuja turvemaiden käyttöön?Lehtosen mukaan HERO-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että maatilojen ilmastotoimet – ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen – ovat myös eduksi maatilojen talouskehitykselle, eivätkä ainakaan haittaa sitä.”Monet eri keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, kuten uusien kasvilajikkeiden tarkka viljely ja viljelykiertojen monipuolistaminen eri tavoin, ovat sopusoinnussa ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. Tällöin tuottavuus ja kannattavuus voivat parantua maatiloilla. Toisaalta pidemmän päälle ilmastonmuutokseen sopeutumisen laiminlyönti voi tulla kalliimmaksi kuin ennakoiva sopeutuminen, ja se voi heikentää myös päästövähennysten toteutumista maataloudessa. Maataloudessa on mahdollisuuksia tuottaa kohtuuhintaisia päästövähennyksiä.””Synergiat ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän välillä liittyvät erityisesti viljelykiertoon, hiilensidontaan ja kasvien satoisuuteen kivennäismailla, sekä turvemaiden tuottavaan ja ilmastoviisaaseen käyttöön. Työssä hyödynnetään tutkimusnäyttöä ja mm. eri tutkimusprojekteissa tehtäviä suosituksia erilaisten viljelysmaiden satoisaan ja ilmastoviisaaseen viljelyyn”. Lehtonen sanoo.Lehtonen väläyttää täysin uudenlaisia ratkaisuja kuten turvemaiden muuttamista kosteikoiksi, jolloin hiilen säilyttämisestä voisi tulla osalla turvemaita ”päätuotantosuunta”. Joka tapauksessa on hänen mielestään tuettava viljasta luopumista turvemailla. Myös kivennäismaista voitaisiin tehdä hiilinielu monipuolistamalla pellonkäyttöä, parantamalla maan kasvukuntoa ja lisäämällä palko- ja muiden valkuaiskasvien viljelyä niillä.  Kysyntään vastaavien kasvivalintojen ja viljelykiertojen, ”hiiliviljelyn” ja korkeampien satotasojen pitää olla Lehtosen mielestä tavoitteena. Mutta työn pitää olla kannustavaa eli katerivillekin pitäisi jäädä jotakin, hän pohtii.Lehtosen työn on määrä valmistua maaliskuun lopussa, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa työn tuloksista.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi