NordenBladet — Suomen Kiovan-suurlähetystö on tehostetussa valmiudessa ja jatkaa toimintaansa. Suurlähetystö on sopeuttanut toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla ja osa henkilöstöstä on kotiutettu Suomeen.Ulkoministeriö on 11. helmikuuta päivittänyt Ukrainan matkustustiedotteen ”poistu välittömästi maasta” -tasolle. Matkustustiedotteen tason muutos tehtiin Pohjoismaiden kanssa koordinoiden ja yhteisen tilanneanalyysin pohjalta. Kehotus poistua maasta on edelleen voimassa ja poistumista suositellaan kiireellisesti. Tällä hetkellä kaupalliset yhteydet sekä maateitse että lentäen toimivat Ukrainassa edelleen ja niitä tulisi hyödyntää. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.  Kriisitilanteessa ulkoministeriön mahdollisuudet avustaa ovat aina rajalliset.Matkustusilmoituksen Ukrainaan on tehnyt 120 henkilöä. Maassa arvioidaan kuitenkin olevan enemmän suomalaisia. Ulkoministeriö on ollut matkustusilmoituksen tehneisiin yhteydessä matkustustiedotteen tason noston jälkeen viestein ja puhelimitse.Jos olet Ukrainassa etkä vielä ole tehnyt matkustusilmoitusta, tee se nyt osoitteessa www.matkustusilmoitus.fi. Seuraa myös Ukrainan viranomaisten tiedotteita sekä Suomen suurlähetystön Facebook-sivua.Hätätapauksessa ota yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen, joka toimii 24/7. Yhteyden saa puhelimitse +358 9160 55555 ja sähköpostitse [email protected].

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä hyväksyi kokouksessaan 14.2.2022 Suomen digitaalisen vision vuodelle 2030 ja linjasi kansallisen digikompassin tavoitteista jatkovalmistelun pohjaksi.Ministerityöryhmän hyväksymä Suomen digitaalinen visio vuodelle 2030 on ”Rakennamme houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea”.Suomen digikompassin valmistelussa on otettu huomioon aikaisemmin eri hallinnonaloilla tehty työ kompassin jokaisen kärjen osalta. Kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Aikaisemman valmistelun ja tilannekuvan pohjalta on myös tunnistettu tärkeimmät tavoitteet ministeriöissä ja digitoimistossa.”Olen hyvin iloinen siitä, miten monet tahot ovat innolla osallistuneet. On tärkeää, että me kaikki tunnistamme hyödyt, joita nyt asetettavilla Suomen digitaalisen tulevaisuuden tavoitteilla saavutamme – yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Suomen digikompassia on valmisteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmät ovat saaneet antaa palautetta kompassin tavoitteista muun muassa avoimissa osallistavissa työpajoissa. Sidosryhmillä on lisäksi ollut mahdollisuus esittää omia ehdotuksiaan ja kommentoida digikompassin visiota.Uudet linjaukset vahvistavat valtion palveluita alueilla, monipaikkaista työntekoa sekä tiedon hyödyntämistä ja avaamistaMinisteriryhmä hyväksyi, että valtioneuvoston periaatepäätöksenä annettavan valtion alueellisen läsnäolon suunnitelman valmistelua jatketaan työryhmän esitysten pohjalta.  Esitykset koskevat valtion viranomaisten läsnäoloa ja palveluiden saatavuutta alueilla. Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut ensimmäisen uuteen, vuoden 2022 alusta voimaan tulleeseen lakiin perustuvan suunnitelman hallituksen loppukaudelle.Tarkoituksena on turvata yhdenvertaiset ja monikanavaiset palvelut asiakkaille ja samalla lisätä alueiden elinvoimaisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana. Kevään aikana valmistellaan varsinainen valtioneuvoston periaatepäätös, jonka pohjana ovat työryhmän ehdotukset toimista, joilla vahvistetaan mahdollisuuksia joustavaan ja monipaikkaiseen työskentelyyn, opiskeluun ja asumiseen.Lisäksi ministeriryhmä hyväksyi valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksen, joka kuvaa strategiset tavoitteet tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi. Periaatepäätöksellä ja sen toimeenpanolla tavoitellaan tilannetta, jossa valtionhallinnolla ja koko julkisella hallinnolla olisi paremmat mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen. Ministerit kuulivat myös katsauksen digitalisaatio- ja datataloushankkeista julkisen talouden suunnitelmassa.”Tiedon avaaminen ja hyödyntäminen antaa paljon mahdollisuuksia parempien palvelujen kehittämiseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Se edellyttää kuitenkin yhteisiä pelisääntöjä, jotta tietoa saadaan hyödynnettyä turvallisesti ja tehokkaasti. Tähän uusilla linjauksilla ja niihin liittyvillä toimilla pyritään”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Mitä seuraavaksi?Luonnos Suomen kansalliseksi digikompassiksi on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi käsitellään seuraavaksi valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtion viranomaisten alueellisen läsnäolon suunnitelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen tukemiseksi käsitellään seuraavaksi kuulemistilaisuudessa sidosryhmien kanssa ja sen jälkeen ministeriryhmässä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden suunnitelman tavoitteina on muun muassa kehittää syrjinnän kysymyksiä koskevaa osaamista sisäministeriössä, lisätä syrjinnän vaarassa olevien ryhmien osallisuutta asioiden valmistelussa sekä vahvistaa hankkeiden ihmisvaikutuksia koskevia arviointeja.Yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyö osaksi jokapäiväistä työtäSuunnitelmassa on keskitytty rakenteiden luomiseen pitkäjänteiselle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyölle. Tavoitteena on erityisesti lisätä monipuolista eri väestöryhmiä ja syrjinnän kysymyksiä koskevaa osaamista ja siihen liittyvää johtamista. Osaamisen kasvattaminen edesauttaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten tunnistamista osana ministeriön jokapäiväistä toimintaa.Tavoitteet koskevat kahdeksaa ministeriön toiminnan osa-aluetta:  Johtaminen ja ohjausKoulutusTutkimusOsallisuus ja osallistaminenVaikutusarvioinnitKielelliset oikeudetViestintäEsteettömyys ja saavutettavuusSuunnitelmaan on kirjattu yhteensä 31 toimenpidettä, ja ne on tarkoitus toteuttaa vuosien 2022–2025 aikana. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan osaamisen ja johtamisen kehittäminen tukevat myös suunnitelman muita tavoitteita. Tavoitteena esimerkiksi on, että jatkossa jokaisessa hankkeessa laaditaan osallistamissuunnitelma ja laillisuusvalvonnan teemoiksi valitaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevia kysymyksiä. Sisäministeriön hallinnonalan tulosohjauksessa painotetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Toiminnan ohjauksessa puolestaan huomioidaan monikanavaisen asioinnin säilyttäminen, palvelujen saatavuus, esteettömyys ja saavutettavuus. Ministeriön viestinnässä tuotetaan enemmän selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia molemmilla kansalliskielillä. Lisäksi sisäministeriön toiminnan kuvittamisessa käytetään entistä moninaisempaa kuvastoa.Suunnitelma nojaa tutkimusten ja osallistamisen kautta saatuihin tietoihinSisäministeriössä käynnistettiin vuoden 2021 alussa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien päivitystyö. Vuoden aikana ministeriössä järjestettiin suunnittelutyöpajoja ja koulutusta henkilöstölle sekä suoritettiin ministeriön toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutusten arviointi. Arviointia tehtiin sekä kaikissa ministeriön osastoissa ja yksiköissä oman työn arviointina että syrjinnän vaarassa olevien ryhmien edunvalvontajärjestöjä kuulemalla. Lisäksi arviointiin sisällytettiin tutkimustietoa syrjinnästä, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä sivuavia laillisuusvalvonnan huomioita ja kansainvälisten ihmisoikeussopimuselinten teemaa koskevia suosituksia. Arviointiin koostettiin myös katsaus muista valtioneuvoston toimintaohjelmista tai strategioista, jotka sisältävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Arvioinnista tehty laaja raportti on suunnitelman liitteenä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistui maanantaina 14. helmikuuta videokokoukseen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja viiden muun EU-maan päämiehen kanssa.Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin koolle kutsumaan kokoukseen osallistuvat myös Hollannin, Puolan, Slovakian, Slovenian ja Kreikan pääministerit. Puheenjohtaja Michel järjestää muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.Videokokouksen aiheena olivat Venäjän sotilaallisen voiman keskittäminen Ukrainan rajan tuntumaan ja diplomaattiset toimet sotilaallisen konfliktin estämiseksi. Johtajat keskustelivat myös Ukrainan tukemisesta sekä Euroopan unionin mahdollisista vastatoimista, mikäli Venäjä kohdistaa lisää sotilaallisia toimia Ukrainaa kohtaan. Pääministeri Marin keskusteli lauantaina myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto julkistaa Oslossa 16. –17.2. järjestettävässä Global Disability Summit -vammaishuippukokouksessa ulkoministeriön sitoumukset vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi. Huippukokouksen tavoitteena on tehostaa YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa ja saada näin aikaan todellisia parannuksia vammaisten henkilöiden elämään.Norja järjestää yhdessä vammaisjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön International Disability Alliancen ja Ghanan kanssa järjestyksessään toisen globaalin vammaishuippukokouksen Oslossa 16.-17.2.2022. Ensimmäinen vastaava huippukokous järjestettiin kesällä 2018 Lontoossa. Koronapandemian takia sekä mahdollisimman laajan osallistumisen varmistamiseksi tilaisuus järjestetään virtuaalisesti.”Vammaisten henkilöiden osallistuminen ja toimijuus tulee olla heidän oikeuksiensa toteutumisen keskiössä. Oslon huippukokouksessa heillä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja Suomi tukee tätä vahvasti”, toteaa ulkoministeri Haavisto.Tapahtumaan odotetaan korkean tason osanottoa, ja YK:n pääsihteeri António Guterres sekä useat ministerit ovat vahvistaneet osallistumisensa.Vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt pääsevät ääneenVammaiset henkilöt kokevat syrjintää joka puolella maailmaa eivätkä he usein pääse osallisiksi yhteiskunnissa tapahtuvasta kehityksestä. Huippukokouksessa vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt pääsevät tuomaan keskusteluun näkemyksiään globaalilla tasolla ja edistämään oikeuksiensa nykyistä parempaa toimeenpanoa. Vammaisten henkilöiden oikeudet ja osallisuus ovat yksi Suomen pitkäaikaisista prioriteeteista. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt vammaisten henkilöiden oikeuksia esillä eri foorumeilla, kuten YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Huippukokouksen yhteydessä julkistetaan sitoumukset näiden oikeuksien toteutumisen edistämiseksi.Suomen sitoumukset käsittelevät inklusiivista koulutusta sekä vammaisinkluusion vahvistamista niin katastrofiriskien vähentämisessä kuin rauhanprosesseissa ja rauhanrakentamisessa. Suomi jatkaa kansainvälistä vaikuttamista vammaisten henkilöiden, erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen, oikeuksien toteutumiseksi globaalisti. Lisäksi Suomi sitoutuu tukemaan pitkäjänteisesti YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa YK:n vammaisten henkilöiden kumppanuusrahaston UNPRPD:n kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt vuoden 2022 valtionavustukset valtakunnallisille ja alueellisille liikuntaa edistäville järjestöille. Avustuksen kokonaissumma 42 000 000 euroa jaettiin 116 järjestölle. Kokonaissumma kasvoi viime vuodesta 170 000 euroa. Lisäksi urheiluakatemia- ja valmennuskeskustoimintaan myönnettiin yhteensä 4 215 000 euroa.Vuodesta 2021 alkaen järjestöt on ryhmitelty valtakunnallisiin liikunnan palvelujärjestöihin, lajiliittoihin, muihin valtakunnallisiin liikuntaa edistäviin järjestöihin sekä liikunnan aluejärjestöihin.– Viime vuonna liikuntajärjestöjen valtionavustuksissa tulivat voimaan uudet arviointikriteerit. Arviointikriteerit on jaettu järjestöryhmäkohtaisiin peruskriteereihin ja kaikille yhteisiin vastuullisuuskriteereihin. Seuraavan kerran vastaava, yhtä perusteellinen arviointi on suunniteltu suoritettavan vuoden 2025 avustusvalmistelun yhteydessä, kertoo ministeri Antti Kurvinen.– Välivuosina ministeriö seuraa toiminnan ja talouden toteutumista sekä muutoksia. Poikkeuksena tästä on ympäristövastuun arviointi, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa vuodelle 2022. Ministeriössä olemme hyvin tyytyväisiä ympäristövastuuarvioinnin tuloksiin. Suurimmalla osalla oli ympäristövastuusuunnitelmat ja ne olivat keskimäärin hyvällä tasolla, Kurvinen jatkaa.Liikunnan palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen Olympiakomitea 6,6 miljoonaa euroa.Lajiliittojen osuus järjestöjen avustuksista on 23 560 000 euroa. Lajiliitoista suurimmat avustukset saivat Suomen Palloliitto (2 125 000 euroa), Suomen Voimisteluliitto (1 670 000 euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1 565 000 euroa), Suomen Salibandyliitto (1 202 000 euroa), Suomen Urheiluliitto (1 057 000 euroa) ja Suomen Hiihtoliitto & Ski Sport (1 054 360 euroa).Muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osuus avustuksista on 5 816 000 euroa. Suurimman avustuksen sai Suomen Työväen Urheiluliitto TUL (1 273 000 euroa).Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 3 972 000 euroa.Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille kehittämisavustuksiaUrheiluakatemia- ja valmennuskeskustoimintaan myönnettiin yhteensä 4 215 000 euroa. Suurin avustus myönnettiin Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia ja Kisakallion urheiluopiston valmennuskeskukselle (1 060 000 euroa). Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia on Suomen suurin urheiluakatemia.Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat koko maan kattavan huippu-urheilun verkoston. Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset ovat valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia urheilijoiden valmentautumisen ja kaksoisuran edistämisen keskittymiä. Urheiluakatemiat mahdollistavat urheilijan valmentautumisen ja opiskelu- tai työuran yhdistämisen. Valmennuskeskukset edistävät valmennuksen huippuosaamista.Myönnetyt avustukset ja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä tupakkalain tavoitteen mukaisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista tukevia ja edistäviä ehdotuksia. Riippuvuuksien vähentäminen ja määrätietoisen työn jatkaminen tupakoinnin lopettamiseksi on osa hallitusohjelmaa.Kehittämistyöryhmän tehtävä on edistää tupakkalakiin asetettuja tavoitteita, joka edellyttää toimenpiteitä aloittamisen ehkäisyyn ja lopettamisen tukemiseen. Tavoitteena on, että väestöstä enintään viisi prosenttia käyttää päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Lisäksi työryhmän ehdottamilla toimenpiteillä pyritään siihen, että tulevaisuudessa yhä harvempi aloittaisi tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä.Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta ja varapuheenjohtajana toimii johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä tulee kuulemaan eri alojen asiantuntijoita sekä tekemään taustaselvitystä myös kansainvälisestä tilanteesta ja uusista tupakkapoliittisista keinoista yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Työryhmän tehtävänä on selvittää millä toimilla voidaan edistää nikotiinituotteiden käytön loppumista sekä tehdä selvityksen pohjalta toimenpide-ehdotuksia. Myös ehdotukset asuntoyhteisöjen savuttomuudesta ja sen tukemisesta sääntelyllä on nostettu yhdeksi työryhmän tehtävistä. Lisäksi työryhmä pohtii tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinia sisältävien tupakan vastikkeiden ostoikärajan nostamista.  Kehittämistyöryhmän toimikausi päättyy tammikuun 2023 lopussa.Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän asettamispäätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen poikkeuksellisessa tilanteessa, kun pandemia alkoi kiihtyä uudelleen. Tilanne heijastuu pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä ja odotukset ovat laskeneet, mutta ovat edelleen positiiviset. Lisäksi suurin osa vastanneista pk-yrityksistä näki suhdanteiden pysyneen ennallaan viime syksyn barometriin verrattuna.Pandemia jatkuminen ja terveysturvallisuuteen tähdänneiden rajoitusten voimassaolo ovat heikentäneet pk-yritysten tulevaisuuden näkymiä. Myönteistä on se, että odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja jopa lievästi parantuneet.– Viime syksyyn verrattuna pienempi joukko pk-yrityksiä näkee nyt suhdanteiden paranevan. Viime viikkoina on kuitenkin virinnyt toivoa pandemiatilanteen tasaantumisesta. Yritykset hyötyisivät ennustettavammasta toimintaympäristöstä, mikä olisi omiaan myös vauhdittamaan kasvuhaluja ja investointiaikeita. Koronan jälkeisessä ajassa on varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on ennakoitava ja kannustava, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5 200 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2021 puolivälistä ja tammikuun 2022 puoliväliin.Pandemian pitkittyminen näkyy suhdanneodotuksissaTuloksissa näkyvät pandemian pitkittyminen ja elinkeinotoimintaa haittaavat rajoitukset.– Syksyllä voimakkaasti kohonneet suhdanneodotukset ovat heikentyneet, kun yhteiskuntaa on jouduttu sulkemaan uudestaan korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta. Epävarmuutta lisää viruksen muuntuminen ja sen seurauksena toistuvat sulkutoimet monilla toimialoilla, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.Epävarmuus nakertaa investointiaikeita  – Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat karkeasti yleisiä suhdanneodotuksia. Ne ovat laskeneet hieman samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet, Kuismanen kertoo.– Pk-yritykset tulevat vähentämään merkittävästi investointejaan. Kaikilla päätoimialoilla paitsi teollisuudessa on enemmän investointisuunnitelmistaan luopuvia kuin niitä lisääviä yrityksiä, Kuismanen jatkaa.
Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä pandemian jatkumisen kestoon, talouskasvuun ja toimintaympäristön epävarmuuteen.Rahoituksen saatavuus säilyi kokonaisuutena hyvänäRahoituksen saatavuus on säilynyt kokonaisuutena hyvänä. Barometrin vastaajista vain viisi prosenttia kertoo hakeneensa ulkoista rahoitusta sitä saamatta. Suhteessa syksyn barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö on säilynyt samalla tasolla.Pankkirahoituksen osuus on lähtenyt nousuun, mutta taustalla on myös koronatukiin liittyviä muutoksia. Noin puolet vastaajista kertoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kiristyminen näkyy barometrin mukaan yleisimmin vakuusvaatimuksien ja oman pääoman vaatimusten kasvuna ja rahoituksen hinnassa. Luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten vastauksissa.–Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa ja yrityksilläkin menee isossa kuvassa hyvin. Pankkisääntelyn kiristyessä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuus on turvattava. Vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen vaativat nyt uudistumista ja uudistuminen puolestaan investointeja, liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta sanoo.Vasta viidennes kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksiaAjankohtaisaiheena barometrissä selvitettiin myös yritysten valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään.
Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin.
– Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle, Kuismanen sanoo.
Toistaiseksi pk-yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Suuremmilla pk-yrityksillä ilmastovaikutusten tarkastelu on yleisempää kuin pienemmillä yrityksillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Kreikan ulkoministeri Nikos Dendiaksen Helsingissä 15. helmikuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. ”Kreikka on Suomelle tärkeä EU-kumppani. Arvostan suuresti kollegani vierailua Helsingissä ja mahdollisuutta vaihtaanäkemyksiä eurooppalaisista ja kansainvälisistä kysymyksistä”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimuslaitoksilta pyydetyt arviot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) luonnosversion toimien riittävyydestä ovat valmistuneet. Arvioiden mukaan toimia on vahvistettava, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa riittävällä varmuudella. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessään, että ilmastosuunnitelman toimien riittävyyttä arvioidaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja ilmastopaneelin antamien arvioiden pohjalta maaliskuussa.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on yksi hallituksen kolmesta ilmastosuunnitelmasta, ja siinä kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt.Arviot ilmastosuunnitelmaluonnoksen toimien riittävyydestä pyydettiin Ilmastopaneelilta, Suomen ympäristökeskukselta (Syke), Luonnonvarakeskukselta (Luke), Ilmatieteen laitokselta ja Teknologian tutkimuskeskukselta (VTT). Arvioissa korostuu erityisesti maatalous- ja liikennesektorien rooli.Tutkimuslaitosten arviot tukevat lausunnoista saatua palautettaTutkimuslaitosten riittävyystarkastelut tukevat keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta lausuntokierroksella saatua palautetta. Ilmastosuunnitelma oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa. Suunnitelmasta annettiin 210 lausuntoa. Valtaosassa lausunnoista kiinnitetään huomiota ilmastotoimien riittävyyteen. Lausunnoissa otettiin eniten kantaa maatalouden ja liikenteen teemoihin. Suosittuja teemoja olivat myös kulutuksen hiilijalanjälki, kuntien ja alueiden ilmastotyö sekä rakennusten erillislämmitys. Kiitosta luonnos ilmastosuunnitelmaksi saa muun muassa siitä, että päästövähennyskohteita on etsitty laajalti ja toimenpiteet sisältävät suuren joukon uusia keinoja, jotka edesauttavat myös rakenteellisia muutoksia. Vastauksissa kuitenkin korostui huoli, että monista pienistä toimista koostuvaan kokonaisuuteen liittyvää epävarmuutta on vaikea hallita.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjaa kokonaisuudesta maaliskuussaSeuraavaksi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ryhtyy käsittelemään tutkimuslaitosten arvioita ja lausuntopalautetta.”Hallitus on sitoutunut tekemään tieteeseen pohjaavaa politiikkaa ja tarkastelemaan ilmastosuunnitelmaa tutkimuslaitosten riittävyyslausuntojen pohjalta. Tutustumme annettuihin arvioihin huolella ja keskustelemme tarvittavista tarkennuksista, jotta varmistamme tarvittavat päästövähennykset ja vähennämme epävarmuuksia”, sanoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Lisäksi arvioita käydään läpi ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä 22. helmikuuta. Pääministerin johtamassa ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä ovat edustettuina keskeiset sidosryhmät: ammattiliitot, kunnat, tutkijat, teollisuudenalat, etujärjestöt, nuoret ja kansalaisjärjestöt.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ottaa kantaa ilmastosuunnitelmaluonnoksesta tehtyihin riittävyysarvioihin maaliskuun puoliväliin mennessä. Ministerityöryhmän riittävyystarkastelun painopiste on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Kaksi muuta keskeistä ilmastopolitiikan suunnitelmaa, mm. päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lähtevät lausuntokierrokselle kevään aikana. Hallituksen esitys ilmastolaiksi annetaan viikolla 9.Tutkimuslaitosten arviot:Ilmastopaneelin arvio,

Lähde: Valtioneuvosto.fi