NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vieraili Pariisissa 14.–15. helmikuuta ja tapasi kollegansa, Ranskan eurooppaministeri Clément Beaunen, muutos- ja julkishallinnon ministeri Amélie de Montchalinin sekä budjettiministeri Olivier Dussoptin. Keskusteluissa painottui tarve rakentaa vahvempaa EU:ta, joka kykenee toimimaan tehokkaasti kaikissa olosuhteissa. Tämä rakennustyö tulee tehdä unionin kansalaisten ääntä kuunnellen.Eurooppaministerien Tuppurainen ja Beaune kävivät kattavan keskustelun meneillään olevan Ranskan EU-puheenjohtajuuden tavoitteista sekä muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä. Keskusteluissa nousi esiin Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne ja Venäjän epävakauttavat toimet Ukrainassa. Ministeri Tuppurainen painotti, että vuoropuhelun ja diplomatian jatkaminen ovat avainroolissa. Euroopan turvallisuuden perusperiaatteista tulee pitää kiinni. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella maalla on oikeus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan eikä etupiiriajattelu hyväksyttävää. EU on tarvittaessa valmis vastaamaan Venäjän toimiin kovilla pakotteilla.Suomella ja Ranskalla on yhteinen intressi EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön vahvistamisessa. Viimeaikainen kehitys Euroopan turvallisuustilanteessa korostaa entisestään niin sanotun strategisen kompassin merkitystä. Kompassissa on kyse EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämisestä ja tavoitteiden kirkastamisesta seuraavan 5–10 vuoden aikana.Suomi tukee sitä, että Ranska jatkaa määrätietoisesti työtä EU:n oikeusvaltioperiaatteen turvaamisen parissa. Ministeri Tuppurainen totesi, että on hyvin tärkeää pitää kiinni EU:n yhteisistä arvoista sekä vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta eri keinoin.Ministerit kävivät keskustelun heinäkuussa julkaistusta EU:n ilmastopaketista, joka tulisi saada mahdollisimman nopeasti toimeenpanoon. Tämän niin sanotun Fit-for-55-paketin tavoitteena on laskea EU:n hiilidioksidipäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä. Ministeri toi esille myös huolen Suomelle tärkeän talvimerenkulun edellytysten turvaamisesta.Ministerit Tuppurainen ja Beaune keskustelivat myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin annista sekä jatkotoimista. Tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on ollut kuulla millaista EU:ta kansalaiset haluavat olla rakentamassa.Suomessa järjestettiin syksyn ja alkuvuoden aikana Eurooppa olemme me –tapahtumasarja osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Ministeri Tuppurainen painotti keskusteluissa kollegansa kanssa, että suomalaiset odottavat EU:lta konkreettisia toimia esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, EU:n vahvempaa roolia turvallisuuden takaajana, demokratian, oikeusvaltion ja arvojen puolustajana sekä EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämistä. Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportti on valmistumassa keväällä Ranskan toimiessa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana.Ministerien Tuppurainen ja de Montchalin keskusteluissa korostui myös EU:n yhtenäisyyden ja vahvistamisen tarve etenkin nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa. Ministerit keskustelivat muun muassa digitalisaation ja julkisen hallinnon kehittämisen merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle.Vierailun päätteeksi Ministeri Tuppurainen ja Ranskan budjettiministeri Olivier Dussopt kävivät keskustelun maiden valtio-omisteisten yhtiöiden omistusohjauspolitiikasta. Keskusteluissa oli esillä etenkin vastuullisuuden rooli omistajaohjauksessa.Lisäksi matkan ohjelmassa oli useita tapaamisia muiden Ranskan hallinnon edustajien sekä suomalaisten yritysten edustajien kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen metsästrategia uudistetaan vuoden 2022 aikana. Uusi strategia ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa ja julkisen vallan metsätoimia vuoteen 2035 saakka. Strategian uudistamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta mukana on laaja joukko sidosryhmiä. Strategian materiaaleja työstää virkamiesvalmistelijoiden ja kansallisen metsäneuvoston tukena työvaliokunta. Lisäksi strategian tavoitteita hiotaan keväällä teematyöpajoissa ja kesällä alueellisissa työpajoissa. – Strategiatyö edellyttää paljon keskustelua, ja lopulta myös kompromisseja ja valintoja. Metsät tarjoavat suomalaisille monenlaista hyvinvointia kuten raaka-ainetta, työtä, tuloja, luontoarvoja, hiilensidontaa ja virkistystä. Strategian avulla pyritään sovittamaan yhteen nämä eri näkökulmat ja tavoitteena on kestävä metsien käyttö, kertoo osastopäällikkö Tuula Packalen maa- ja metsätalousministeriöstä. Kyselyitä ja paneeleita metsäteemoistaMyös kansalaisia kuullaan strategiatyön aikana jo ennen kuin strategia lähtee lausunnoille. Tarkoituksena on järjestää Otakantaa.fi-kysely strategiatyön tueksi. Kevään aikana järjestetään avoimien paneelien sarja, jossa pureudutaan metsiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin eri näkökulmista. Ensimmäinen paneeli järjestetään perjantaina 18.2., jolloin keskitytään tulevaisuuden näkymiin ja erilaisiin skenaarioihin. Jokainen keskustelija tuo mukaan oman näkökulmansa. Mukana on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert, Deloitten strategiayksikön maajohtaja Tuomo Saari, metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistosta sekä valtioneuvoston EU-politiikkayksikön päällikkö Lotta Nymann-Lindegren. Edellinen metsästrategia hyväksyttiin vuonna 2015 ja päivitettiin vuonna 2019. Nykyisen metsästrategian (KMS 2025) juuri valmistunut arviointi tukee strategiavalmistelua.Uuden metsästrategian visio ja päämäärät asetetaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että valmis strategia esitellään kansalliselle metsäneuvostolle tämän vuoden joulukuussa.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 02951 62045, satu.rantala(at)gov.fi
osastopäällikkö Tuula Packalen, p. 02951 62131, tuula.packalen(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruoka-alan keskustelufoorumi kuuli vuoden 2022 ensimmäisessä kokouksessaan elintarvikevientiselvityksen välikatsauksen. Selvitys elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi julkaistaan 15. maaliskuuta. Julkistustilaisuudessa kuullaan kolmen ministerin puheenvuorot.Yhteinen ruokapöytä keskustelufoorumi kuuli perjantaina 11. helmikuuta selvityshenkilö Anne Bernerin välikatsauksen joulukuussa 2021 käynnistetyn elintarvikeviennin kolminkertaistamiseen tähtäävästä selvitystyöstä. Selvitys perustuu hyvin laajaan haastattelukierrokseen, jolla on haastateltu alan johtavia toimijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.– Elintarvikeviennin kasvattamiseen tähtäävät toimet ovat yhteisen ruokapöydän toiminnan ydintä. Jo saamamme perustoimeksianto nosti aikanaan viennin kasvattamisen omaksi erillistehtäväksemme. Myös keskustelufoorumimme perimmäinen tarkoitus eli yhteistyön lisääminen ruokajärjestelmän sisällä ja lisäeurojen saaminen järjestelmään puoltavat panostustamme juuri viennin kehittämiseen. Pienen maan on löydettävä vahvuutensa juuri keskinäisestä yhteistyöstä, painottaa keskustelufoorumin puheenjohtaja Reijo Karhinen.-Anne Bernerin antama välikatsaus oli hyvin lupaava. Tarvitsemme tuoreita näkemyksiä ja toimintamalleja. Yhteisessä ruokapöydässä mukana olevat ruokajärjestelmän eri osapuolet halusivat hyvin yksimielisesti kannustaa Anne Berneriä jatkamaan työtään kuulemaltaan pohjalta, jatkaa Karhinen.Valmistuva selvitys julkaistaan 15. maaliskuuta klo 12 alkavassa tilaisuudessa, jossa Anne Bernerin lisäksi puhuvat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Tilaisuutta voi seurata suorana valtioneuvoston live-kanavalta: https://valtioneuvosto.fi/live

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 15. helmikuuta Ukrainan tilanteesta, Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyys-, sosiaali-, terveys ja kuluttajasuoja-asioista (TSTK) vastaavien ministerien epävirallinen kokous järjestetään Ranskan Bordeaux’ssa 15.2.2022. Kokouksen aiheena on digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoilla. Epävirallisessa TSTK-neuvoston kokouksessa pohditaan vihreän siirtymän ja digitalisaation vaikutuksia työelämän tulevaisuuteen. Suomi korostaa ennakoinnin merkitystä muutoksiin valmistautumisessa sekä työmarkkinaosapuolien ja muiden sidosryhmien sitouttamista ja osallistamista ilmastotoimien suunnitteluun ja arviointiin. Suomea kokouksessa edustaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.”On tärkeää, että työntekijöitä kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan hyvissä ajoin ilmastotoimista aiheutuvista työpaikan muutoksista. Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen yhdessä TKI-panostusten kanssa ovat uusien laadukkaiden työpaikkojen ja työtehtävien rakennusaineita”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.  Tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteet luovat myös uusia työpaikkojaSuomi korostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimien merkitystä digitaalisen ja vihreän siirtymän mahdollistajina. TKI-toiminta myös luo uusia työpaikkoja ja työtehtäviä. Yleisen keskustelun lisäksi ministerit keskustelevat ryhmissä kolmesta ajankohtaisesta teemasta: koulutuksen vastaaminen työelämän muuttuviin tarpeisiin, ammatillisten siirtymien tukeminen sekä sosiaalisen vuoropuhelun rooli työelämän sopeutumisessa digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Alivaltiosihteeri Pylkkänen osallistuu keskusteluun ammatillisten siirtymien tukemisesta.Epävirallisissa kokouksissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, mutta kokouksissa ei tehdä virallisia päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut järvenpääläisen valtiotieteiden kandidaatin Sofia Nevalaisen erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Nevalainen vastaa mediasuhteista. Nevalainen aloitti tehtävässään 14. helmikuuta.Nevalainen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Demarinuorten pääsihteerinä ja poliittisena avustajana eduskunnassa. Lisäksi loviisalaistaustainen Nevalainen on toiminut aiemmin Loviisan kaupunginvaltuutettuna.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. Mediatilaisuus on katsottavissa suorana verkkolähetyksenä noin kello 14.45 alkaen.Ulkoministeri Haavisto tapaa Kreikan ulkoministerin Nikos Dendiasin Helsingissä 15. helmikuuta. Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. Katso mediatilaisuus suorana verkkolähetyksenä noin kello 14.45 alkaen: https://www.mediaserver.fi/live/formin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Avaruusasioista vastaavat ministerit tapaavat Ranskan Toulousessa 16.2.2022. Samana päivänä järjestetään kilpailukykyministerien epävirallinen kokous ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n epävirallinen ministerikokous. Suomea kokouksissa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerien agendalla on muun muassa Euroopan komission avaruusliikenteen hallintaa koskeva strategiaehdotus ja turvallista satelliittilaajakaistaa koskeva aloite.  Keskustelu avaruusliikenteen hallinnan kehittämisestä tukee eurooppalaisen avaruusstrategian tavoitteita.”Eurooppalaisella avaruuspolitiikalla voidaan edistää eri alojen kestävää kasvua sekä vihreää ja digitaalista siirtymää esimerkiksi avaruusteknologian, -datan ja -palvelujen avulla. Suomella on erinomaista osaamista näissä asioissa. On tärkeää, että avaruuteen liittyviä laajoja ja paljon resursseja vaativia kokonaisuuksia kehitetään EU:n ja ESA:n yhteistyöllä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Kestävän kasvun näkökulman lisäksi Suomi haluaa edistää siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden yhteistyötä. On tärkeää, että erilaisten toimijoiden, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, on mahdollista päästä mukaan avaruustoimialalle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitää kokouksessa loppupuheenvuoron. Epävirallisissa kokouksissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, mutta niissä ei tehdä virallisia päätöksiä. Lehdistötilaisuus EU:n avaruuspolitiikan ajankohtaisista teemoista  Toimittajat voivat seurata etänä ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacherin ja Euroopan sisämarkkinoista vastaavan komissaari Thierry Bretonin puheita.Euroopan avaruusjärjestö ESA, Euroopan unioni ja EU-puheenjohtajamaa Ranska järjestävät tapaamisten jälkeen lehdistötilaisuuden Suomen aikaa kello 19−19.45. Lehdistötilaisuuteen voi osallistua ja kysymyksiä voi esittää etäyhteyksien välityksellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa tarvitaan edelleen virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvaa virkavastuuta. Täsmällisempiä toimintavelvoitteita kehittämällä virkavastuu saadaan pitkälti vastaamaan myös automatisoituvan ja monitoimijaisen modernin hallinnon haasteisiin. Tämän lisäksi 15. helmikuuta julkaistu tutkimus korostaa yhtä tärkeänä julkisyhteisön vastuun kehittämistä. Ilman näitä molempia vastuu-ulottuvuuksia kansalaisten luottamusta julkishallintoon ei voida turvata tehokkaasti.Julkishallinnon toimintaympäristö muuttuu ja vaikuttaa myös vastuukysymyksiinVirkavastuu vahvistaa kansalaisten luottamusta julkishallintoon, julkisen vallan käyttöön ja hallinnon lainalaisuuteen. Tästä syystä vastuun tehokkuus ja vastuullisen tahon osoittaminen on tärkeää, jos julkishallinnossa toimitaan lainvastaisesti tai tehdään virheitä.Modernissa julkishallinnossa virkamiehen tulisi kuitenkin olla vastuussa vain niistä virheistä ja lainvastaisuuksista, joihin hän pystyy vaikuttamaan. Tulevaisuuden muutokset voivat haastaa tämän lähtökohdan. Julkishallinnon toimintaympäristö muuttuu älykkään automaation, yksityistämisen ja ulkoistamisen sekä kansainvälistymisen myötä. Lisäksi resurssiniukkuus on pysyvä julkishallinnon haaste.Lainmukaista toimintaa tukeva toimintaympäristö, täsmälliset toimintavelvoitteet ja asiakasnäkökulma ovat modernin vastuujärjestelmän avaimiaJulkishallinnon vastuujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, jossa virkamiesten henkilökohtaisen virkavastuun rinnalla kehitetään julkisyhteisön vastuuta. Näin voidaan toteuttaa järjestelmä, joka on oikeudenmukainen virkamiesten näkökulmasta, mutta joka samalla huomioi myös asiakasnäkökulman viranomaistoiminnassa.Julkisyhteisön vastuun tehostamisessa on kyse esimerkiksi yhteisösakon soveltamisalan laajentamisesta tai julkisyhteisölle kohdennettujen hallinnollisten seuraamusten kehittämisestä.Virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvan virkavastuun osalta moderni julkishallinto näyttäisi edellyttävän täsmällisempiä ja siten ennakoitavampia toimintavelvoitteita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vastuun kohdentamisen automaatiossa.Myös toimintaympäristön puutteet voivat lisätä virkamiesten virheitä. Riittävistä resursseista ja täydennyskoulutuksesta olisi huolehdittava, jotta virheet voidaan välttää. Organisaation johdon ja esimiesasemassa toimivien vastuun täsmentämisellä voitaisiin edistää organisaatiokulttuuria, jossa lainvastaisuuksiin reagoidaan tehokkaasti.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Kiovan-suurlähetystö on tehostetussa valmiudessa ja jatkaa toimintaansa. Suurlähetystö on sopeuttanut toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla ja osa henkilöstöstä on kotiutettu Suomeen.Ulkoministeriö on 11. helmikuuta päivittänyt Ukrainan matkustustiedotteen ”poistu välittömästi maasta” -tasolle. Matkustustiedotteen tason muutos tehtiin Pohjoismaiden kanssa koordinoiden ja yhteisen tilanneanalyysin pohjalta. Kehotus poistua maasta on edelleen voimassa ja poistumista suositellaan kiireellisesti. Tällä hetkellä kaupalliset yhteydet sekä maateitse että lentäen toimivat Ukrainassa edelleen ja niitä tulisi hyödyntää. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.  Kriisitilanteessa ulkoministeriön mahdollisuudet avustaa ovat aina rajalliset.Matkustusilmoituksen Ukrainaan on tehnyt 120 henkilöä. Maassa arvioidaan kuitenkin olevan enemmän suomalaisia. Ulkoministeriö on ollut matkustusilmoituksen tehneisiin yhteydessä matkustustiedotteen tason noston jälkeen viestein ja puhelimitse.Jos olet Ukrainassa etkä vielä ole tehnyt matkustusilmoitusta, tee se nyt osoitteessa www.matkustusilmoitus.fi. Seuraa myös Ukrainan viranomaisten tiedotteita sekä Suomen suurlähetystön Facebook-sivua.Hätätapauksessa ota yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen, joka toimii 24/7. Yhteyden saa puhelimitse +358 9160 55555 ja sähköpostitse [email protected].

Lähde: Valtioneuvosto.fi