NordenBladet — Ulkoministeriön talousarvion toimeenpanoasiakirja 2022Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2022 (pdf, 546 kt)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — VTT:n 18.2.2022 julkaisema HIISI-jatkoselvitys esittää arviot hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten riittävyydestä saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä ilmastolakiluonnoksessa esitettyjen päästötavoitteiden saavuttaminen vuosina 2030, 2040 ja 2050.Jatkoselvitys tarvittiin, koska hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 hyväksyttiin joukko uusia ilmastokirjauksia. Samalla sovittiin, että tutkimustahot ja ilmastopaneeli arvioivat keväällä 2022 ilmastokirjausten ja toimien riittävyyttä Suomen ilmastotavoitteiden kannalta, jotta tiedetään, paljonko uusia toimia pitää päättää vielä myöhemmin. Näiden arviointi ei ollut ajallisesti mahdollista valtioneuvoston kanslian tilaamassa VN TEAS HIISI-selvityksessä, jonka tulokset julkaistiin 1.12.2021.Jatkoselvityksessä arvioitiin myös sitä, kuinka hyvin Suomen nykyiset ilmasto- ja energiapäätökset ovat linjassa EU:n FitFor55-säädösehdotuspaketin mahdollisten tavoitteiden saavuttamisen kanssa liittyen taakanjakosektorin vuoden 2030 kasvihuonekaasujen päästötavoitteeseen sekä uusiutuvan energian osuuteen loppuenergiankulutuksesta ja arvioon loppuenergiankulutuksesta.Selvityksen politiikkaskenaarioon (WAM-н) sisällytetyt toimet johtavat kokonaisuutena merkittävään kasvihuonekaasupäästöjen vähennykseen, uusiutuvan energian lisääntymiseen ja energiankäytön tehostumiseen. Hiilineutraaliuden ja EU:n ehdotuksen mukaisen taakanjakosektorin tavoitteen saavuttaminen edellyttävät kuitenkin lisätoimia, joiden tarve kasvaa päästötavoitteiden kiristyessä vuosien 2030 ja 2035 jälkeen. Lisäksi tulee huomata, että skenaarioon on sisällytetty joukko toimia, joista ei ole vielä joko poliittisia tai yritysten investointipäätöksiä.”Nyt valmistunut selvitys tarjoaa tutkittua tietopohjaa valmisteilla olevan kansallisen ilmasto- ja energiastrategialuonnoksen viimeistelyyn. HIISI-jatkoselvityksen päivittämät skenaariot antavat ajantasaista kokonaiskuvaa ilmastohaasteen kokoluokasta ja eri sektorien mahdollisuuksista vasta siihen”, toteaa teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.Ilmasto- ja energiastrategian tarkastelu kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästölähteet (päästökauppasektori, taakanjakosektori ja maankäyttösektori) ja nielut (maankäyttösektori). Päähuomio sekä hallituksen ilmastosuunnitelmissa linjattavissa politiikkatoimissa, että niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö lähettää strategialuonnoksen laajalle lausuntokierrokselle maaliskuussa.Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ja 2030–2050 ilmastotavoitteiden saavuttaminen”Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä sekä päästötavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä kymmenen vuoden sisällä. Hallituksen laatimat poliittiset päätökset johtavat jo oikealle päästövähennysuralle, mutta toimien toteutuminen tulisi varmistaa ja lisäksi tultaneen tarvitsemaan lisätoimia HIISI-jatkoselvityksessä laaditun analyysin perusteella”, toteaa tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:stä.Selvityksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2030 vajaat 31 Mt CO2-ekv (megatonnia hiilidioksidiekvivalentteina). 60% vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla korkeintaan 28 Mt, eli päästökuilu olisi tuolloin runsaat 2 Mt. Tarkasteluissa päästöjen vertailuvuosi on 1990.Vuonna 2035 päästöt olisivat 25 Mt. Maankäyttösektorin nettonieluarvioon 21 Mt CO2-ekv. perustuvan 70 prosentin vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla enintään 21 Mt, eli päästökuilu olisi runsaat 4 Mt.Vuonna 2040 päästöt olisivat 19 Mt. Vähennystavoite olisi silloin 80%, ja päästöjä saisi olla enintään 14 Mt, joten päästökuilu olisi noin 5 Mt.Vuoteen 2050 päästöt olisivat noin 7 Mt. Vähennystavoite olisi noussut jo vähintään 90 prosenttiin, jolloin päästöjä saisi olisi korkeintaan 7 Mt, joten päästökuilu olisi lähes nolla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että luonnollisten hiilinielujen lisäksi Suomessa poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä teknisin keinoin (CCS ja BECCS), ja talteen otettu hiilidioksidi varastoidaan pitkäikäisiin tuotteisiin tai geologisiin muodostelmiin.Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaistavoitteen saavuttamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja kehitys voi edetä myös suotuisammin, kuin mitä selvityksen WAM-н -skenaario antaa ymmärtää. Kokonaispäästöjen kannalta on tärkeää muistaa, että kaikkien päästösektoreiden tulee merkittävästi vähentää päästöjään, jotta hiilineutraalisuustavoite saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Laskelmien perusteella päästökuilu näyttäisi kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen mallinnuksessa oletetut uudet teknologiat mahdollistavat kasvihuonekaasujen jopa 90 % päästövähennyksen vuonna 2050. Skenaarioissa uusiutuvan energian osuus saavuttaa 60 prosentin tavoitetason laskettuna energian loppukulutuksesta vuonna 2030 ja täyttää siten EU:n uusiutuvan energian direktiivin luonnoksessa esitetyn periaatteen mukaisesti lasketun ohjeellisen tavoitteen Suomelle. EU:n laskentasääntöjen mukainen loppuenergian kulutus Suomelle olisi 266 TWh (ilman kv. lentoliikennettä), eli se jäisi EU:n FitFor55-paketin energiatehokkuusdirektiiviesityksen pohjalta Suomelle arvioidusta 255 TWh:n tavoitteesta. Onkin oletettavaa, että hiilineutraalisuustavoitteet ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen energiatehokkuusvaatimusten kanssa siitä huolimatta, että energiankäyttö tehostuu merkittävästi kaikilla energiasektoreilla.Selvityksen mukaan lisätoimien tarvetta tulisi tarkastella uudelleen viimeistään silloin, kun EU:n uusista ilmasto- ja energiapoliittisista päätöksistä on parempaa tietoa. Lisäksi FitFor55-paketin kokonaisarvio Suomen näkökulmasta olisi tärkeä toteuttaa yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa, jotka kukin tarkastelevat FitFor55-säädösehdotuspaketin eri osia ja direktiiviehdotuksia. HIISI-jatkoselvitys lähetettiin ennakkoon tausta-aineistoksi Suomen ympäristökeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle sekä Suomen ilmastopaneelille joilta ympäristöministeriö oli VTT:n lisäksi pyytänyt lausuntoa 11.2.2022 mennessä taakanjakosektorin ilmastotoimien riittävyydestä.Alkuperäinen HIISI-selvitys valmistui joulukuussa 2021 palvelemaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistelujen tutkimus- ja selvitystarpeita. HIISI-jatkoselvityksen toteuttivat VTT ja Merit Economics.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen, jossa tarkistetaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevia säännöksiä. Taustalla ovat hallitusohjelmakirjaukset, joiden mukaan uhrien asemaa parannetaan siitä riippumatta, eteneekö ihmiskaupparikosprosessi.Hankkeessa tehdään hallitusohjelmakirjausten näkökulmasta keskeiset muutokset lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Lainvalmistelussa voidaan huomioida myös muita kehittämistarpeita, jotka liittyvät voimassa olevaan auttamisjärjestelmää koskevaan sääntelyyn.Nykyisessä lainsäädännössä ihmiskaupan uhrin oikeus auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkumiseen on pitkälti sidoksissa rikosprosessiin ja sen etenemiseen. Tästä syystä oikeus avun saamiseen voi lakata esimerkiksi silloin, kun ihmiskaupparikoksesta ei saada riittävää näyttöä. On arvioitu, että rikosprosessikytköksen vuoksi kaikki apua tarvitsevat eivät välttämättä edes hakeudu auttamisjärjestelmään.Sisäministeriö valmistelee tarvittavat lakimuutokset tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja sen osana toimivan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa. Tarpeen mukaan valmistelussa kuullaan muita keskeisiä sidosryhmiä.Valmistelua tukee sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 asettama poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ihmiskaupan uhrien auttamista koskevia lainsäädännön muutoksia. Työryhmän yhtenä tavoitteena on heikentää auttamisen kytköstä rikosprosessiin. Hanke on asetettu ajalle 17.2.–31.12.2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Energian hinnat ovat nousseet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja laajasti muualla Euroopassa. Suomessa energiahinnat ovat nousseet vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta silti merkittävästi. Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.Energiahintojen kansainvälisen nousun taustalla on useita eri syitä. Energiatuotteisiin kohdistuva kysyntä on kasvanut kokonaiskysynnän elpyessä, kun koronakriisin pahin vaihe on hellittänyt. Samaan aikaan energian tuotanto kärsii yhä jossain määrin koronakriisin alkuvaiheessa tapahtuneesta tuotantokapasiteetin pienenemisestä. Myös sääolosuhteet ja epävakaa geopoliittinen tilanne ovat vaikuttaneet energian hintojen nousuun.Polttonesteiden kuluttajahintojen vaihteluihin vaikuttavat etenkin raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelut. Koronakriisin alkaessa polttoaineiden hinnat alenivat, kun kysyntä laski. Kysynnän lisääntyessä raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. Tuotannon kasvun kuitenkin odotetaan vähitellen vähentävän korotuspaineita. Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.Sähkön osalta hallitus on tehnyt jo aikaisemmin toimia. Vuoden 2021 alusta teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettiin EU:n minimitasolle. Tämän vuoden aikana alempaa sähköveroa laajennetaan koskemaan tiettyjä lämpöpumppuja, sähkökattiloita sekä suurempaan joukkoa konesaleja. Kuluttajien tilannetta sähkömarkkinoilla on puolestaan parantanut se, että sähkön siirtohintojen kehitykseen on puututtu. Sähkönsiirtomaksuja voidaan periä asiakkailta vuonna 2022 noin 370 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020.Työmatkavähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräajaksiAsunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022 säätämällä sen määräksi 0,30 e/km (aiemmin 0,25e/km).  Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 570 000 verovelvollisen verotukseen. Ne pienentävät staattisesti arvioituna vuoden 2022 tasossa verotuloja yhteensä noin 142 miljoonalla eurolla. Lisäksi selvitetään liityntäpysäköinnin kustannusten vähennyskelpoisuutta kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta.Maatalouden tuotantorakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta määräajaksiMaatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Hallitus käynnistää asiasta keskustelun Euroopan komission kanssa. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli EU-lainsäädäntö ei salli toimea, osana lisätalousarviovalmistelua maataloudelle myönnetään energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muiden instrumenttien kautta.Lisäksi hallitus valmistelee toimenpiteitä maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, elintarvikeketjun toiminnan tasapainottamiseksi sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lainatakausmalli kotitalouksien ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi Valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö valmistelevat yhteistyössä valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi. Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Takausmalli voisi kohdentua myös kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen konversioihin ja hankintoihin. Mahdolliset investointikohteet tarkentuvat valmistelun kuluessa. Valmistelussa huomioidaan lainsäädännön reunaehdot, muut ohjauskeinot ja valtion riskienhallinta. Ammattidieseljärjestelmää lähdetään valmistelemaanAmmattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Valmistelun kuluessa arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet. Tulo- ja alueperusteinen kohdennettu tukijärjestelmä kotitalouksille Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden asiaan liittyvien ministeriöiden kanssa kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä tukimallin, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin. Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti. Lisäksi selvitetään, voidaanko malliin luoda myös elementti, jossa markkinahintojen äkillinen nousu mahdollistaisi automaattisen tulotuen maksamisen kotitalouksille.Energian hinnan nousu huomioidaan toimeentulotuessaHallitus antaa suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.Sähkösopimuksiin tiedonantovelvollisuusHallitus valmistelee sähkömarkkinalakiin muutoksia, jotka helpottavat kuluttajan asemaa energiahintakriisissä. Tarkoituksena on lisätä tietoa dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksista eli niin sanotuista spot-sopimuksista. Jatkossa sähkön loppukäyttäjältä vaadittaisiin nimenomaista suostumusta spot-sopimuksen tekemiseen. Myyjän olisi lisäksi annettava dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimusta tarjotessaan loppukäyttäjälle tiedot niin sopimuksen mahdollisuuksista, kustannuksista kuin riskeistäkin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemuksesta avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämisen hankkeisiin, jotka kytkeytyvät maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeeseen. Hankkeiden valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2022 aikana ovat uusia rahoituskeinoja hyödyntävien toimintamallien kehittäminen. Avustusta tulee hakea viimeistään 15.3.2022.Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 käynnistämä SOTKA-hanke tähtää erityisesti taantuvien sorsalintujen tilan parantamiseen. Esimerkkejä tuettavista hankkeista ovat sorsalintujen elinympäristöjen valtakunnallinen parantaminen sekä taantuneiden sorsalintujen ja niiden elinympäristöjen tutkimus, joiden tarkoitus on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä tuottaa tietoa sorsalintujen menestymistä edistävistä luonnonvaratalouteen kytkeytyvistä toimista.Sotka-hankkeessa halutaan kehittää uusia rahoituskeinoja hyödyntäviä toimintamalleja riistan elinympäristöjen parantamiseen. Hankkeiden valinnassa erityisinä uusina painopistealueina vuoden 2022 aikana ovat uusia rahoituskeinoja hyödyntävän toimintamallin kehittäminen vieraspetopyynnin toteuttamiseen sekä uusia rahoituskeinoja hyödyntävän toimintamallin kehittäminen soiden ennallistamiseen riistalajeja, etenkin riekkoa ja metsähanhea, edistävistä näkökulmista.Tavoitteena on luoda toimintamalleja, joiden avulla voidaan kerätä varoja tai muita resursseja erilaisilta toimijoilta (esim. yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä, yhdistyksiltä, muilta yhteisöiltä, maanomistajilta), ja suunnata ne riistan elinympäristöjen parantamista edistäviin tekoihin ja hankkeisiin.Hankeavustuksia myönnetään riistanhoitoyhdistyksille, yleishyödyllisille oikeustoimikelpoisille yhteisöille, julkisoikeudellisille laitoksille, yliopistoille sekä tutkimuslaitoksille.Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan sitoudu jatkorahoitukseen, vaan avustuksesta päätetään vuosittain. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet maa- ja metsätalousministeriön sivulta https://mmm.fi/erityisavustukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi ensimmäiset vuoden 2022 lisätalousarvioon sisältyvät taiteen ja kulttuurin korona-avustukset. Taiteen ja kulttuurin osalta tukipaketti on yhteensä noin 62 miljoonaa euroa, ja se sisältyy eduskunnalle annettavaan vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen. Ensimmäisenä haettaviksi tulevat valtionosuutta saavien taidelaitosten ja museoiden sekä kansallisten kulttuurilaitosten avustukset.Taiteen ja kulttuurin toimialalle suunnattavalla tukipaketilla tuetaan kulttuurin, taiteen ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu tukemaan avustuksilla valtionosuusrahoitusta saavia museoita ja esittävän taiteen toimintayksiköitä sekä Kansallisgalleriaa, Suomen Kansallisooppera ja -balettia ja Suomen Kansallisteatteria. Avustuksia niille voidaan jakaa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy käsiteltävänä olevan lisätalousarvioesityksen.Avustukset on tarkoitettu toiminnan tukemiseen koronapandemiasta aiheutuvien rajoitusten johdosta. Tarkoituksena on myös edistää toiminnan jatkumista mahdollisimman joustavasti rajoitusten päätyttyä. Avustusten hakuaika päättyy 8.3.2022.Myös muita avustushakuja avautumassa lähiaikoinaHallituksen linjaamassa tukipaketissa on pyritty huomiomaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat.Avustukset ja apurahat tulevat haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Lisäksi yleisötilaisuuksia ja tapahtuma-alaa koskee myös työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu tukipaketti, jonka mukaisten tukien myöntämisestä säädettäisiin tarkemmin eduskunnassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 9/2022 vp.Hakuilmoitus: koronatuki museoille ja esittävälle taiteelleHakuilmoitus: koronatuki kansallisille kulttuurilaitoksille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimialajärjestöjä, yrityksiä, maakuntia, kuntia ja muita tahoja kutsutaan vapaaehtoisen vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmistelijoiksi ja sopimuskumppaneiksi. Sopimus on osa kansallista Kiertotalousohjelmaa ja sen tavoitteena on edistää vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla.Ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö esittelivät sopimustyötä tänään 18. helmikuuta. Sopimustyö alkaa maaliskuussa, ja sopimuksen on määrä olla valmis allekirjoitettavaksi kesällä 2023. Ministeriöt kutsuvat kiinnostuneita toimialojen edustajia, yrityksiä, alueita ja kuntia mukaan keskusteluihin. Mukaan voi liittyä ilmaisemalla kiinnostuksensa ympäristöministeriölle kevään 2022 aikana.Toimijat voivat liittyä vähähiilisen kiertotalouden sopimukseen omalla sitoumuksellaan. Sitoumuksessa ne määrittelevät omat tavoitteet ja toimet, jotka edistävät kiertotalouteen siirtymistä mahdollisimman vaikuttavasti. Ne sitoutuvat seuraamaan tavoitteidensa ja toimiensa toteutumista. Mukaan lähtevät toimijat saavat asiantuntijoiden sparrausta ja tukea omien tavoitteidensa vaikuttavuuden arviointiin.”Lähtemällä mukaan vähähiilisen kiertotalouden skenaario- ja sopimusprosessiin toimialat, yritykset, alueet ja kunnat ottavat paikkansa edelläkävijöiden joukossa. Pyrimme myös tukemaan mukaan lähtijöitä siinä, että heidän valitsemansa vaikuttavimmat toimet onnistuvat. Tavoitteena on tukea toimia muun muassa yhteiskehittämisellä sekä löytämällä rahoitusratkaisuja”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Millaista ruokaa paikkakuntasi kouluissa tarjotaan? Kouluruuan vastuullisuuden moniin eri vaatimuksiin vastataan, kun keittiöt hankkivat kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa.Vastuullisuus ja kotimaisuus kulkevat käsi kädessä. Hankintalaki muuttui vuonna 2016, ja siitä lähtien julkisen hankkijan on ollut mahdollista asettaa tuotteille vastuullisuuskriteereitä. Tähän kannustaa myös vuonna 2020 julkaistu kansallinen julkisten hankintojen strategia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö tarjoaa verkkosivuillaan kattavasti tietoa pakotteisiin liittyen. Tietoa löytyy esimerkiksi siitä, mitä kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan, miten niitä kohdennetaan ja mitä kuuluu pakotteiden keinovalikoimaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kehityspoliittisissa finanssisijoituksissa painotetaan erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tasa-arvon edistämistä. Sijoituksia suunnataan Afrikkaan ja kehittyviin maihin. Suomen sijoitukset IFC-ilmastorahastoon ovat auttaneet muun muassa yli 500 koulua saamaan aurinkopaneelit katoilleen Palestiinalaisalueilla Länsirannalla ja Gazassa. Kuva: Issam Al-Rimawi/IFCUlkoministeriön kehityspoliittiset finanssisijoitukset tuottivat merkittäviä hyötyjä kehittyville maille, ilmenee ministeriön julkaisemasta ensimmäisestä sijoituksia tarkastelevasta vuosiraportista. Raportti tarkastelee vuotta 2020. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia tehtiin vuoden 2020 loppuun mennessä lähes 550 miljoonalla eurolla. Uusia sijoituksia on neuvottelussa noin 380 miljoonan euron arvosta. Tavoite on, että hallituskauden lopussa vuonna 2023 sijoitussalkun koko on hieman yli 1 048 miljoonaa euroa.Panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaanValtaosa Suomen kehityspoliittisista sijoituksista kohdennetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. 75 prosenttia sijoituksista osoitettiin ilmastotoimiin. Finanssisijoitukset ovatkin merkittävä osa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta. Sijoituksilla saatiin aikaan merkittäviä päästövähennyksiä kehittyvissä maissa.”Sijoituksilla lisättiin etenkin uusiutuvan energian tuotantoa ja parannettiin energiatehokkuutta. Niiden ansiosta myös moni aiemmin ilman sähköjä elänyt kotitalous sai sähköt. Varoilla myös esimerkiksi kasvatettiin vastuullisesti metsää”, sanoo neuvonantaja Irene Leino ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksiköstä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sijoitusten läpileikkaava teema. Tavoite on, että vähintään 85 prosenttia sijoituksista huomioi sukupuolta välisen tasa-arvon edistämisen.”Sijoituksilla on esimerkiksi tuettu kehittyvien maiden verotulojen kertymistä ja työpaikkojen syntymistä. Työpaikkojen syntymisessä huomioidaan erityisesti naisten työpaikat,” Leino toteaa.Maantieteellisesti 60 prosenttia sijoituksia suunnattiin Afrikkaan. Vähiten kehittyneiden maiden osuutta sijoitussalkusta pyritään kasvattamaan. Lisää yksityistä rahaa kestävän kehityksen tavoitteisiinJotta maailma voi tavoittaa kestävän kehityksen tavoitteet, summat ovat niin suuria, ettei julkinen kehitysyhteistyörahoitus voi niitä yksin kattaa. Siksi finanssisijoitusten tehtävä on houkutella sijoituskohteisiin yksityisiä sijoittajia, jotka eivät muuten uskaltaisi lähteä sijoittamaan kohteisiin. Kyseessä on niin kutsuttu vivuttaminen, jossa julkisella rahoituksella saadaan houkuteltua moninkertainen määrä yksityistä rahaa kohteisiin.”Kehityspoliittiset finanssisijoitukset ovat aina lisäisiä eli ne ohjataan kohteisiin, jotka eivät muuten saisi rahoitusta markkinoilta. Kohteissa voi olla sijoittajille suurempi riski, jota julkisen rahan mukanaolo voi madaltaa”, Leino kertoo.Koronapandemia vaikutti sijoituksiinVuonna 2020 koronapandemia alkoi levitä maailmalla. Sillä oli vaikutuksia myös finanssisijoituksiin. ”Suomen sijoitustoimintaan pandemia ei vaikuttanut, mutta sillä oli vaikutuksia kohdemaissa. Kun matkustaminen loppui, uusien sijoituskohteiden arviointi vaikeutui. Myös kehittyvien maiden valtioiden talous kärsi pandemiasta keskimääräistä enemmän, sillä niillä ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia elvytykseen kuin kehittyneillä mailla”, Leino sanoo. Toisaalta kehityspoliittiset finanssisijoitukset pystyivät tasaamaan pandemian vaikutuksia.”Yksityisen sektorin kärsivällinen sijoitustoiminta on olennaista kehittyvien maiden talouksien ja työpaikkojen tukemiseksi.”
 Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi