NordenBladet — Translainsäädännön uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotus uudeksi laiksi sukupuolen vahvistamisesta on valmistunut. Tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Uudella lailla vahvistettaisiin myös henkilökohtaista koskemattomuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta yksityiselämään. Lisääntymiskyvyttömyys ei olisi enää edellytyksenä sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle. Luonnoksesta hallituksen esitykseksi voi antaa lausuntoja 3.4.2022 asti.Hakemus perustuisi henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaanEhdotuksen mukaan henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen, on täysi-ikäinen ja on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaan. Henkilön olisi tehtävä kirjallinen hakemus Digi- ja väestötietovirastolle, joka informoisi hakijaa hakemuksen käsittelystä ja vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Hakijan olisi tiedot saatuaan vahvistettava hakemus, kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluttua hakemuksen vireille panemisesta. Hakemusmenettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että sukupuolen vahvistamista haetaan tietoon perustuen ja harkiten.Muuta lainsäädäntöä sovellettaisiin pääosin vahvistetun sukupuolen mukaisesti Vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä. Säännöksen tarkoitus on turvata se, että henkilö tulee kohdelluksi sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti. Esimerkiksi asevelvollisuus määräytyisi vahvistetun sukupuolen mukaan. Henkilön vanhemmuutta kuvaava nimike (äiti tai isä) voitaisiin muuttaa väestötietojärjestelmään vastaamaan vahvistetun sukupuolen mukaista nimikettä. Lisäksi muuhun lainsäädäntöön esitetään muutoksia, joiden tarkoitus on turvata lapsen oikeudellinen asema vanhemman vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muutoksesta huolimatta.Lakimuutokset tulisivat voimaan vuonna 2023Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muuttamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.10.2023.Ehdotuksia valmisteltiin translainsäädännön uudistamisen työryhmässä. Työryhmä valmistelee seuraavaksi ehdotukset intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Ryhmän toimikausi jatkuu 31.3.2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntien kotouttamisohjelmat lisäävät yhteistyötä ja sitouttavat päätöksentekijöitä kotoutumisen edistämiseen. Ohjelmien tavoitteellisuutta ja erityisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa täytyy kuitenkin kehittää, arvioi Innolink Groupin ja Siirtolaisinstituutin toteuttama selvitys. Kotoutumisohjelmien valmistelutyö vahvistaa yhteistyötä seudullisesti kuntien välillä, eri sektoreiden ja eri viranomaisten välillä. Kuntien kotouttamisohjelmat eroavat selvityksen mukaan kuitenkin toisistaan paljon sisällöiltään ja käyttöfunktioiltaan erityisesti sen suhteen, onko ohjelma tavoiteohjelma, palveluiden kuvaus tai niiden välimuoto. Tavoitteiden asettelu ja seuranta painottuvat toimenpiteisiin eikä kotoutumisen edistämisen seurantaan, jos tavoitteita ylipäänsä on esitetty. Useissa kunnissa kotoutumisen edistymisen mittaaminen ei ole riittävän konkreetista, tai kotoutumisen seurantaan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ei pahimmillaan edes pyritä. Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjausta ohjelmien tekemiseenSelvitys kuntien kotoutumisohjelmista -selvityksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriö ja sen ovat laatineet Innolink Group ja Siirtolaisinstituutti. Selvityksen tuloksia käytetään Kotoutumisen selonteon jälkeen käynnistetyssä kotoutumislain uudistamistyössä. Kunnissa ei selvityksen mukaan aina ole osaamista tai resursseja tehdä vaativaa tavoitteellista ohjelmatyötä. Tämän vuoksi ohjelmatyölle tulisi antaa nykyistä enemmän tukea ja tarkempia ohjeita, jos kotouttamisohjelmaa tullaan vaatimaan myös tulevassa lainsäädännössä. Osa kunnista toivoo myös yhteisiä kotoutumisen mittareita. Toisaalta kuntien erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen ohjeistuksen laatimista.  Kotoutumisohjelmat pitää kytkeä osaksi kuntien strategista toimintaaSuurimmassa osassa kuntia kotoutumisohjelmat on kuitenkin koettu hyödyllisiksi. Ohjelmat helpottavat erityisesti tiedon välittämistä ja herättävät keskustelua ja lisäävät yhteistyötä. Ohjelmien hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ne tulisi kuitenkin kytkeä vahvemmin osaksi kuntien strategista toimintaa, muistuttaa selvitys.Kuntien tulisi myös lisätä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja osallistaa maahanmuuttaneita ja muita kuntalaisia ohjelmien valmisteluun. Valtionhallinnon pitäisi puolestaan selkeyttää kotoutumisohjelmia koskevaa ohjeistusta, järjestää kunnille koulutusta ja tarjota tukea kotoutumisen seurantaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut koordinaatioryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa Suomen kannan mukaisesti eurooppalaisen digitaalisen identiteetin valmisteluun. Koordinaatioryhmän toimikausi kestää 31.7.2023 saakka.Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2021 asetusehdotuksen yhteisestä eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä (eIDAS-asetus). Käytännössä eurooppalaisessa digitaalisessa identiteetissä on kyse digitaalisesta lompakkosovelluksesta. Tulevaisuudessa jokaisella EU:n kansalaisella, EU:ssa asuvalla henkilöllä ja yrityksellä olisi mahdollisuus ottaa käyttöön lompakkosovellus tunnistautumista ja omien tietojen osoittamista varten. Sovellusta voitaisiin käyttää sekä julkisissa että yksityisissä sähköisissä palveluissa ja käyntiasioinnissa.Suomi osallistuu ehdotuksen käsittelyyn EU:ssa aktiivisestiEduskunnan vahvistaman kannan mukaisesti Suomi kannattaa ehdotetun lainsäädännöllisen kehikon luomista eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakkosovellukselle. Suomi päättäisi itse, millä tavalla ehdotuksen mukainen lompakkosovellus toteutettaisiin ja kuinka asetusehdotuksen velvoitteet täytettäisiin. Kyseessä on laaja lainsäädäntöehdotus, jolla on vaikutuksia niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Ehdotuksen käsittely on aloitettu EU:ssa, ja Suomi osallistuu siihen aktiivisesti.Nyt asetetun koordinaatioryhmän tavoitteena on vaikuttaa oikea-aikaisesti eurooppalaisen digitaalisen identiteetin valmisteluun EU:n toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä niin, että lopputulos olisi Suomen tavoitteiden mukainen. Ryhmän tehtävänä on valmistella ja sovittaa yhteen kansallisia näkemyksiä ja kannanottoja lainsäädäntöehdotuksen kokonaisuuden sisältöön, mukaan lukien lompakkosovelluksen teknisiin vaatimuksiin.Koordinaatioryhmä koostuu valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtioneuvoston kanslian, Digi- ja väestötietoviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston edustajista. Ryhmä kuulee myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten yksityisen sektorin toimijoita.Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan digitaalista henkilöllisyystodistustaValtiovarainministeriön johdolla kehitetään parhaillaan passin ja henkilökortin rinnalle digitaalista henkilöllisyystodistusta, joka on digitaalinen versio viranomaisen myöntämästä asiakirjasta. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kehittämisen tavoitteena on muun ohella mahdollistaa Suomesta rajat ylittävä sähköinen tunnistaminen muiden jäsenvaltioiden palveluihin asetusehdotuksen mukaisesti.Digitaalinen henkilöllisyystodistus on siten myöhemmin mahdollista laajentaa asetusehdotuksen mukaiseksi digitaaliseksi lompakoksi, joka voi sisältää erilaisia lupatietoja, kuten tiedon ajoluvasta tai opinto-oikeudesta. Suunnitelmat näiden osalta tarkentuvat digitaalisen henkilöllisyystodistuksen keittämisen ja EU-valmistelun edetessä.Webinaari: eIDAS-asetuksen valmistelun tilannekatsausKaikille avoin eIDAS-asetuksen valmistelun tilannekatsaus pidetään Microsoft Teamsilla keskiviikkona 9.3.2022 klo 10.00-11.00.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 21. helmikuuta 2022. Ministerit keskustelevat mm. metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta, maatalouden markkinatilanteesta ja maataloustuotteiden standardien vastaavuudesta eurooppalaisten ja tuontituotteiden välillä. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelevat marraskuussa 2021 annetusta asetusehdotuksesta metsäkadon vähentämiseen ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Suomi katsoo, että asetusehdotus sisältää monia ongelmallisia kysymyksiä. Nämä liittyvät esimerkiksi hallinnolliseen taakkaan, kauppapolitiikkaan sekä kilpailuneutraliteettiin. Ehdotuksen tulee olla johdonmukainen suhteessa EU:n muihin metsiä koskeviin aloitteisiin sekä olemassa olevaan sääntelyyn. Metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin kansallisen toimivallan piirissä, koska jäsenvaltiot ja niiden metsiä koskevat olosuhteet ovat hyvin erilaisia.Ministerit keskustelevat myös maatalouden markkinatilanteesta. Asiakohtaan liittyen neuvoston muissa asioissa Puola usean muun jäsenmaan kanssa pyytää komissiolta toimia sikasektorin hyväksi. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Suomi kannustaa komissiota jatkamaan edelleen tiivistä markkinaseurantaa ja etsimään toimenpiteitä, joilla tuotantopanosten hintakehitykseen voisi vaikuttaa. Maanviljelijöiden haastavaan tilanteeseen liittyen neuvoston muissa asioissa käsitellään Itävallan asiakirja maataloustuottajien tulotason parantamisesta ja EU:n laajuisista alkuperämerkinnöistä. Suomi tukee tätä asiakohtaa.Neuvosto keskustelee myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja kauppapolitiikan johdonmukaisuuden vahvistamisesta kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisen tukemiseksi. Ranskan tavoitteena on hyväksyä puheenjohtajakaudellaan päätelmät siitä, miten maataloustuotteiden standardien vastaavuutta eurooppalaisten ja tuontituotteiden välillä voisi parantaa. Suomi pitää Ranskan esille nostamaa keskustelua tärkeänä ja odottaa komissiolta analyysiä asiaan liittyvistä oikeudellisista näkökohdista.Maatalous- ja kalastusneuvoston lounaalla keskustellaan kalakantoja koskevan tieteellisen neuvon kehittämisvaihtoehdoista. Suomi tulee korostamaan tieteellisen neuvon merkitystä yhteisen kalastuspolitiikan perustana. Suomi korostaa lisäksi, että ajantasaisen tiedon saanti kalakannoista on varmistettava ja mahdollisuuksien mukaan parannettava. Parempi tietoperusta vähentää epävarmuutta ja kalastuselinkeinon kannalta haitallista kiintiötason vuosien välistä vaihtelua. Jatkossa on myös paremmin otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus ja meriekosysteemien tila.Lisäksi neuvoston muissa asioissa komissio tiedottaa kertomuksista kasvinsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta unioniin tuonnin yhteydessä ja kasvipassin käytön laajentamisesta. EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamiseen liittyen Tanska toivoo, että komissio esittäisi säännöksiä koirien kaupalliseen pitoon ja myyntiin. Alankomaat pyytää muutoksia kananmunien markkinointisääntöihin lintuinfluenssasta johtuvien syiden takia sekä Espanja ja Portugali kertovat erittäin pahasta kuivuudesta ja pyytävät komissiolta toimia. Näiden lisäksi Puola nostaa esiin EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen uudistuksen, josta odotetaan komissiolta ehdotusta pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan korruption ja rahanpesun torjunta on yhä melko eriytynyttä, vaikka ilmiöt ovat selvästi kytköksissä toisiinsa. Eroja korruption torjunnassa huomattiin paitsi Pohjoismaiden myös eri viranomaisten ja yritysten välillä. Yhdenmukaisemmat käytännöt ja tehokkaat työkalut auttaisivat kehittämään turvallista toimintaympäristöä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa tarkasteltiin korruption ja rahanpesun yhteyksiä Pohjoismaissa. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustaja myös sisäministeriöstä ja valtionvarainministeriöstä. Poliisiammattikorkeakoulu selvitti erityisesti lahjontaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvityksen mukaan pohjoismaisia toimijoita voidaan käyttää hyväksi korruptiivisten varojen häivyttämisessä, vaikka Pohjoismaissa esiintyy verrattain vähän näkyvää korruptiota, kuten lahjontaa. Tuomioita lahjonnasta kansainvälisessä liiketoiminnassa on vähän ja tapausten tunnistaminen on haastavaa.Hankkeessa selvitettiin myös rahanpesun torjunnan hyvien käytäntöjen hyödyntämistä korruption torjunnassa. Selvityksessä kävi ilmi, että rahanpesulaissa mainitut ilmoitusvelvolliset ovat keskeisiä korruption tunnistajia. Erityisesti finanssi- ja taloushallinnon sektorilla on käytössä laaja valikoima keinoja väärinkäytösten torjuntaan ja havaitsemiseen. Näitä keinoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos korruption torjunta olisi riskiperusteisempaa ja sitä edellytettäisiin laissa selkeämmin.Lisäksi hankkeessa muodostettiin Pohjoismaille suosituksia korruption torjunnan kehittämiseksi. Suositukset koskevat ilmiöiden torjunnan yhdenmukaistamista ja täsmentämistä, ilmoittamisen selkeyttämistä väärinkäytösepäilyissä, hallinnollisten sanktioiden ja viranomaisvalvonnan harkitsemista osana korruption torjuntaa, koulutuksen ja yhteistyön kehittämistä sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle kuluttajansuojalaista. Esityksen mukaan kuluttajansuoja henkilöpalveluissa paranee, mutta käytännön vaikutuksia kuluttajille tulisi kuvata tarkemmin.Esityksen tarkoituksena on parantaa kuluttajan oikeusturvaa henkilöön kohdistuvissa palveluissa ja selventää niissä noudatettavia periaatteita. Tämä hyödyttää myös elinkeinonharjoittajia. Henkilöön kohdistuvilla palveluilla tarkoitetaan terveys- ja sosiaalipalveluja, varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja, ulkonäköön kohdistuvia palveluja, liikunta- ja muita hyvinvointipalveluja, elämyspalveluja ja vapaa-ajan kursseja, juhla- ja ravintolapalveluja sekä taksiliikenteen palveluja.Esityksestä saa yleiskäsityksen kuluttajille aiheutuvista keskeisistä muutoksista, mutta esityksessä tulisi kuvata tarkemmin, miten kuluttajat käytännössä hyötyisivät uudesta laista. Millaisia olisivat tyypillisimmät henkilöpalveluihin liittyvät virhe- ja viivästystilanteet? Missä mittaluokassa korvaukset liikkuisivat tai mitä todennäköisesti tapahtuisi tapausten käsittelyajoille? Arviointineuvosto kiinnittää huomiota haavoittuviin asiakasryhmiin kuten lapsiin, vanhuksiin ja henkilöihin, joiden toimintakyky on rajoittunut. Esityksessä tulisi arvioida, millaisissa palveluissa ja tilanteissa uusi laki turvaisi paremmin heidän asemaansa. Ylipäätään esityksessä tulisi arvioida, mitkä väestöryhmät erityisesti hyötyisivät uudesta laista.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy annettuun hallituksen esitysluonnokseen (oikeusministeriön hanke OM005:00/2020). Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 14.2.2022 keskustelemaan sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Keskusteluaiheena oli myös asumistuen kehittäminen. Sosiaaliturvakomitea työsti selvitystä sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvitettävänä ovat perustulo, negatiivinen tulovero, perustili, yksi perusturvaetuus ja osallistumistulo. Komitean keskustelu koski tässä vaiheessa sitä, millaiset vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallit valitaan selvitykseen ja mitkä olisivat tarkemmin arvioitavien mallien piirteet. Komitea ei vielä ottanut kantaa järjestämistapojen kannatettavuuteen eikä niiden hyviin tai huonoihin puoliin.  Osittainen perustulo ja negatiivinen tulovero”Niin sanottu täysi perustulo tarkoittaa etuutta, joka korvaisi pitkälti kaikki muut etuudet. Suomessa on ehdotettu lähinnä osittaista perustuloa, joka korvaisi osan etuuksista, muttei esimerkiksi asumisen tukia ja toimeentulotukea. Perustulon rooli sosiaaliturvassa riippuu paljon sen tasosta. Suomalaisessa keskustelussa perustulon taso on vaihdellut 300 eurosta noin 1000 euroon. Valinnalla on paljon väliä esimerkiksi työnteon kannustimien kannalta. Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat tulovaikutuksiltaan ja logiikaltaan hyvin samanlaisia”, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Tervola toimii puheenjohtajana sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja selvittävässä työryhmässä.Komitea keskusteli siitä, miten etuuden saajajoukko selvityksen perustulomallissa rajattaisiin: otettaisiinko esimerkiksi opiskelijat mukaan vai ei. Perustulon osalta päädyttiin mahdollisimman laajasti työikäiset huomioivaan malliin. Keskusteltiin myös siitä, millaiset etuuksien tasot selvitykseen valittaisiin ja päätettiin, että työryhmä simuloi komiteaa varten perustulomallin useammalla eri etuuden tasolla. Yksi perusturvaetuus”Yksi perusturvaetuus olisi syyperusteinen. Siihen syntyisi oikeus Suomessa työskentelyn tai asumisen perusteella. Etuus yhdistäisi osan nykyisistä perusturvaetuuksista. Tavoitteena olisi selkiyttää ja yksinkertaistaa etuusjärjestelmää, lisätä ymmärrettävyyttä, vähentää väliinputoamista sekä byrokratia- ja kannustinloukkuja ja palkita sanktioiden sijaan, kuten osallistumistulossa”, kertoo työryhmän jäsen, tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.Komitea keskusteli siitä, millaisia erillisiä osia yhden perusturvaetuuden mallissa olisi sekä siitä, sisältyisikö malliin jonkinlainen osallistumislisä. Komitean jäsenet toivat esiin myös, että vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallien tulisi olla keskenään vertailtavia. Tätä helpottaisi esimerkiksi samoille saajaryhmille tehty mallinnus sekä samat etuuksien tasot eri vaihtoehdoissa.   Perustili”Perustilimallissa jokaisella on henkilökohtainen laskennallinen etuustili, jonka saldoa nostetut etuudet vähentävät. Mallissamme perustili korvaisi nykyiset työttömyysetuudet, opintorahan ja aikuiskoulutustuen ja vuorottelukorvauksen. Tilin ylijäämän saisi omaan käyttöönsä esimerkiksi eläköityessään. Tili voisi mennä myös alijäämäiseksi. Perustilin mallinnus on hiukan erilainen kuin muiden vaihtoehtojen, sillä vaikutuksia täytyy seurata yli ajan”, toteaa työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Allan Seuri.Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä toimii arvioitavien mallien vertailukohtana. 
Asumistuen yksilöllistäminen olisi kallistaYleistä asumistukea sai Suomessa vuonna 2021 hiukan alle 400.000 ruokakuntaa. Heistä yli 70% on yksinasujia ja opiskelijat ovat suurin saajaryhmä. Yleisessä asumistuessa on keskeistä ruokakunnan käsite. Ruokakunnan jokaisen jäsenen tulot vaikuttavat asumistuen määrään. ” Yleisen asumistuen yksilöllistäminen toisi tuen piiriin satojatuhansia uusia kotitalouksia ja menot kasvaisivat satoja miljoonia euroja. Yksilöllistäminen tasaisi tulonjakoa ja vähentäisi pienituloisuutta, mutta vaikutus olisi aika vähäinen. Jos taas yksilöllistäminen haluttaisiin tehdä kustannusneutraalisti, keskimääräinen tuki laskisi huomattavasti. Tukieuroja siirtyisi erityisesti yksin asuvilta ja yksinhuoltajilta kotitalouksille, joissa vähintään kaksi aikuista. Tuet pienenisivät erityisesti alimmissa tuloluokissa, joten toimeentulotukimenot kasvaisivat voimakkaasti”, kertoo asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko.”Opiskelijoiden asumisen tukemista kannattaa kehittää muilla keinoin kuin asumistuki suoraviivaisesti yksilöllistämällä. Myös velvoitteet perheessä ja parisuhteessa ovat muutoksessa. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa yleiseen käsitykseen ruokakunnan muodostumisesta”, totesi Horko. Komitealle esiteltiin myös asuntopolitiikan päälinjauksia ja skenaarioita.Tilannekatsaus haku- ja maksuajankohtia, perhekäsitteitä ja tulokäsitteitä koskeviin selvityksiin siirrettiin aikataulusyistä myöhempään ajankohtaan.Komitean kokousmateriaali:KokouskutsuLiite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (31.1.2022)Liite 2 DiaesitysLiite 3 Muistio Asumistuen yksilöllistäminenLiite 4 Muistio Maksu- ja hakuajat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaa Ranska järjestää epävirallisen liikenneministereiden kokouksen Le Bourgetissa 21.-22.2.2022. Suomea kokouksessa edustavat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja korkean tason edustaja Mikael Nyberg.Ministerit keskustelevat liikennesektorin innovaatioista ja siitä, miten liikennesektori pidettäisiin houkuttelevana alana.– EU:lla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja liikenteen päästöjen vähentämisellä on tässä työssä suuri rooli. Kun liikenteessä siirrytään vihreiden teknologioiden käyttöön ja hyödynnetään digitalisaatiota ja dataa, syntyy myös uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista, jota voimme tarjota myös muille, toteaa ministeri Harakka.EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuonna 2050. Myös kansallisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 sekä liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.Innovaatioiden mahdollisuuksien lisäksi kokouksessa pohditaan, miten erityisesti nuoria saataisiin houkuteltua liikennesektorille töihin. Keskustelua käydään esimerkiksi koronapandemian vaikutuksista ja työntekijöiden työolosuhteiden parantamisesta.Lounaskeskustelujen aiheina ovat siirtyminen ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva TEN-T-asetusehdotus sekä tieliikenteen päästöjen vähentäminen.Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa siirryttäisiin nopeammin kestävämpiin kulkumuotoihin. Eri liikennemuotojen käyttöä ja sujuvaa yhdistämistä tulisi tukea ja edistää liikkumisen palveluiden sisämarkkinan kehittämistä.Valtioneuvosto toimitti 17.2. eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi tuo lounaskeskustelussa esiin valtioneuvoston kantoja ehdotukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön 18.2.2022 julkaisema asiantuntijaraportti ehdottaa, että Suomi osallistuu Euroopan avaruusjärjestön ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan (E3P-ohjelma). Selvitys suosittelee myös kansallisen avaruushallinnon vahvempaa resursointia.Raportissa arvioidaan laajasti, mitä hyötyjä Suomelle olisi ohjelmaan osallistumisesta ja mitä riskejä voisi seurata ohjelman ulkopuolelle jäämisestä. ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan keskeistä roolia tulevaisuuden avaruustutkimuksessa ja -hankkeissa. Ohjelman päämääränä on myös inspiroida tulevia sukupolvia avaruuden tutkimuksen saralla ja erityisesti syvän avaruuden kohteiden saavuttamisessa.Suomi on Viron lisäksi ainoa Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaa, joka ei ole toistaiseksi osallistunut valinnaiseen miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan. Osallistuminen mahdollistaisi Suomelle laajemman pääsyn kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-lentoja koskeviin hankkeisiin. Selvityksen mukaan jättäytyminen ohjelman ulkopuolelle rajoittaisi pääsyä uuden avaruustalouden kehityksen alkuvaiheisiin. Globaali avaruustalous on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Globaalin avaruustalouden arvo on noin 350 – 450 mrd US dollaria.Suomi on pystynyt houkuttelemaan uusia avaruusyrityksiä voimakkaaseen kasvuun ja teknologiseen eturivin kehitykseen. Suomalaiset avaruusalan startup-yritykset ovat keränneet yksityistä rahoitusta kymmeniä miljoonia ja kehittäneet globaalia liiketoimintaa. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja tutkijat ovat korkean tasoisen osaamisensa ansiosta mukana merkittävissä kansainvälisissä hankkeissa. Suomessa on kehitetty useita innovatiivisia tuotteita, sovelluksia ja palveluita, jotka voisivat olla merkityksellisiä myös miehitettyjen avaruuslentojen ja muun avaruuden tutkimuksen näkökulmasta Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi määrittelee vuonna 2022, mihin ESA:n seuraavan ohjelmakauden ohjelmiin se osallistuu. Päätös ESA:n tulevan ohjelmakauden ohjelmista tehdään marraskuussa 2022 Euroopan avaruusjärjestön ministerineuvoston kokouksessa.Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) täysjäsen vuodesta 1995 alkaen. Suomen viimeaikainen (vuodet 2020-2022) rahallinen kontribuutio Euroopan avaruusjärjestön pakollisiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin on ollut vuosittain noin 28 miljoonaa euroa.Selvityksen toteutuksesta vastasivat KPMG Oy sekä Forefront Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lyhyissä työsuhteissa työskentelevien vuosilomat saattavat jäädä pitämättä useana vuonna peräkkäin. Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia joustavoittaa vuosilomien käyttöä ja siirtää niitä käytettäväksi uuden työsuhteen aikana.Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa eri työnantajille työskentelevien työntekijöiden vuosiloma voi jäädä jopa usean peräkkäisen vuoden aikana pitämättä. Tämä johtuu siitä, että oikeus aiemman työsuhteen aikana kertyneeseen vuosilomaan ei siirry uuteen työsuhteeseen, vaan pitämättömät lomat korvataan määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvauksella. Nyt tarkoituksena on selvittää, miten tällaisessa tilanteessa olevien työntekijöiden olisi tosiasiassa mahdollista pitää vuosilomaa uuden työnantajan palveluksessa. ”Uudistamalla vuosilomalakia haluamme erityisesti parantaa lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuutta. Käynnistämäni selvitys on ensiaskel joustavampien lomien toteuttamiseksi, ja odotan mielenkiinnolla sen tuloksia”, työministeri Haatainen kertoo.Selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaisesti selvitetään mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa (esimerkiksi lomapankki) lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuuden parantamiseksi.Työministeri Haatainen nimesi selvityshenkilöksi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen ja palkkahallinnon erityisasiantuntija Antti Kondelinin. Selvityksessä tulee arvioida, millaisin keinoin näihin hallitusohjelmakirjauksen mukaisiin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Selvitystyö jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa arvioidaan vuosilomalain vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Toisessa osassa selvitetään vuosilomapankkijärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia, jotta eri työnantajille lyhyissä ja peräkkäisissä määräaikaisissa työskentelevien oikeus vuosilomaan voitaisiin turvata. Vuosilomapankilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät voisivat tallettaa ansaitsemaansa vuosilomaa käytettäväksi seuraavan työsuhteen aikana. Selvitys tulee luovuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle huhtikuun 2022 loppuun mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi