NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa 7. maaliskuuta Helsingissä vierailevan Alankomaiden ulkoministerin Wopke Hoekstran. Ulkoministerit keskustelevat etenkin Ukrainan kriisistä ja nopeasti muuttuvasta Euroopan turvallisuustilanteesta.”Hyvin poikkeuksellisessa ja nopeasti kehittyvässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tiiviin vuoropuhelun merkitys EU-maiden välillä on korostunut entisestään. Olen siksi erittäin tyytyväinen, että minulla on mahdollisuus keskustella Alankomaiden kollegani kanssa. Alankomaat on Suomelle monella tapaa tärkeä ja samanmielinen EU-kumppani”, toteaa ulkoministeri Haavisto.
NordenBladet —Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ihmiskaupparikoksen ja sen lähirikosten soveltamiskäytäntöä. 4. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa koskevan rikoksen luonteen ymmärtämisessä sekä sitä koskevan lainsäädännön tarkoituksen ja sisällön hahmottamisessa on vielä parantamisen varaa.Tutkimuksessa havaittiin myös muun muassa, että työperäistä ihmiskauppaa ei aina osata tutkia talousrikoksena, minkä seurauksena oikeushenkilö ei useinkaan joudu syytteeseen ihmiskauppa- ja lähirikoksista, ja rikoshyöty jää usein osittain vastaajien hyväksi.Mainitut haasteet sekä soveltamiskäytännön epäyhtenäisyys näyttävät johtuvan säännösten soveltamiskäytännön vähäisyydestä, ihmiskauppaa koskevan ilmiön vähäisestä tuntemuksesta, ihmiskaupparikoksen prosessinomaisen luonteen puutteellisesta hahmottamisesta sekä asiaa koskevan oikeuskirjallisuuden ja koulutuksen vähäisyydestä. Myös ihmiskauppa- ja lähirikosten asianomistajan asemassa sekä näytön hankkimisessa ja pakkokeinojen käyttämisessä osana esitutkintaa on kehitettävää.Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ihmiskauppaa ja sen lähirikoksina paritusta ja kiskonnantapaista työsyrjintää koskevaa soveltamiskäytäntöä sekä ihmiskaupparikosten etenemistä rikosprosessissa. Koska osa ihmiskauppa- ja lähirikoksista tapahtuu yhtiöiden toiminnassa, tutkimuksessa tarkasteltiin myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta, rikoshyödyn menettämistä ja liiketoimintakieltoa sekä niitä koskevaa soveltamiskäytäntöä. Tutkimuksessa on analysoitu ihmiskauppaa ja lähirikoksia koskevia esitutkintapäätöksiä, syyttäjän päätöksiä sekä tuomioita vuosilta 2010–2020.Tutkimus on toteutettu osana ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman sekä valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusraportin ovat laatineet tutkijatohtori Kristiina Koivukari, yliopistonlehtori Heli Korkka-Knuts, väitöskirjatutkija Venus Mahmood ja professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.
NordenBladet —Euroopan terveysohjelman (EU4Health) ensimmäinen projektirahoitushaku vuodelle 2022 on auki 24.5.2022 saakka. Ohjelma tukee eurooppalaisia toimia, jotka edistävät väestön terveyttä ja ehkäisevät sairauksia sekä tukevat innovatiivisia, tehokkaita ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä. Ohjelma vastaa myös kriisivarautumisen ja -valmiuden haasteisiin.Ohjelman rahoitusmuotoja ovat avustukset, palkinnot, hankinnat, projektit ja hankkeet. Vuoden 2022 ensimmäisessä projektirahoitushaussa on määritelty kahdeksan aihetta, joihin voi nyt hakea rahoitusta. Aiheina ovat mm. terveydenhuollon henkilöstön koulutus, syöpäseulonnat, tarttumattomien tautien ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen. Rahoitusta haetaan suoraan komissiosta – infotilaisuus projektihauista järjestetään 10.3.2022EU4Health-ohjelmasta voivat hakea rahoitusta terveysviranomaiset, sairaanhoitopiirit, terveysalan tutkimuslaitokset ja järjestöt. Hakijoiden on oltava oikeushenkilöitä. Projekteilla on oltava eurooppalaista lisäarvoa ja useimmiten niihin vaaditaan vähintään kolmen eri maan yhteistyötä.Suoran hallinnon ohjelmana rahoituksen haku on keskitetty komissioon, josta rahoitusta haetaan suoraan komission määräämillä kriteereillä hakuilmoituksen ohjeiden mukaisesti. Tarkat hakukriteerit löytyvät hakuoppaasta sekä kunkin projektin hakutekstistä (työohjelma).HakuilmoitusHakuneuvontaOnline-hakuopasTyöohjelma 2022Komissio järjestää infotilaisuuden projektihauista torstaina 10.3.2022. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen on rekisteröidyttävä etukäteen. Rekisteröidy osallistujaksi tilaisuuteen 10.3.Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa EU4Health-ohjelman kansallisesta toimeenpanosta tiedottamalla alkaneista hauista ja tarjoamalla lisätietoa ohjelmasta.
NordenBladet —Valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2021 tammi-joulukuun maidontuotannolle maksettavan pohjoisen tuen lopullisen määrän. Tänään tehdyllä päätöksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska tuen enimmäismäärästä päätetään erikseen tukimuodon hyväksymisen yhteydessä. Maidontuotannolle maksettavaa pohjoista tukea korotetaan nyt 0,5–0,8 sentillä 7,9–31,0 senttiin litralta tukialueesta ja tukikuukaudesta riippuen.Litrakohtainen tuki korotetaan tukialueittain porrastetusti siten, että maidontuotantoon varattu 161,2 miljoonan euron tukisumma tulisi mahdollisimman täysimääräisesti käytetyksi. Vastaava tuen täydentäminen on tehty vuosittain siinä vaiheessa, kun koko vuoden aikana tuotetut maitomäärät pohjoisen tuen alueella ovat selvillä.Pohjoinen tuki on osa kokonaan kansallisesti maksettavia, EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan sovitettuja maatalouden tukimuotoja. Sillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.
NordenBladet —Suomi on lähettänyt Moldovaan muun muassa hätämajoitusta 5 000 henkilölle sekä kenttäkeittiön Ukrainasta paenneiden ihmisten auttamiseksi. Materiaaliapu tarjottiin Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin (European Union Civil Protection Mechanism) kautta.Moldova pyysi 25. helmikuuta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta muun muassa majoituskapasiteettia, ajoneuvoja ja viestintälaitteita auttaakseen Ukrainasta Moldovaan paenneita ihmisiä. Sisäministeriö on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa avustusmateriaalin hankinnassa. Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus (Emergency Response Coordination Centre) koordinoi sekä Ukrainaan että Moldovaan pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettavaa apua.
NordenBladet —Kaivoslaki uudistuu, jonka myötä paikalliset vaikutusmahdollisuudet, elinkeinotoiminnan näkymät ja ympäristölliset seikat vahvistuvat nykyisestään. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kaivoslakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 12.4. 2022 mennessä.Esitys parantaisi kaivosten paikallista hyväksyttävyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä on kunnan hyväksymän kaava. Myös muut elinkeinot on otettava huomioon nykyistä vahvemmin lupaharkinnassa. Esityksessä ehdotetaan tiukennuksia malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskeviin edellytyksiin, jotta kiinteistön omistajan asema vahvistuisi ja alueen asukkaiden kokemat haitat vähentyisivät. Lisäksi lakiluonnoksessa ehdotetaan tiedonsaantioikeuksien parantamista vuosittain pidettävillä avoimilla yleisötilaisuuksilla. Varaussääntelyyn esitetään useita muutoksia, muun muassa varausaluetta koskevan veronluonteinen maksun käyttöönottoa ja varausajan lyhentämistä. Vaikka muutoksista aiheutua kaivosalan toimijoille lisäkustannuksia, ne voivat tasapainottaa alan sisäistä kilpailua. Sääntelyn tiukkeneminen karsii alalta pois epäluotettavia toimijoita, mikä on myös sääntöjä noudattavien toimijoiden etu. Varausmaksun arvioidaan vähentävän malminetsintätoiminnan kannalta tarpeettoman laajojen varausten tekoa, mikä edesauttaa muiden yritysten kilpailuasemaa. Parannuksia ympäristösuojelun tasoonYmpäristönsuojelun tason parantamiseksi kaivoslakiin ehdotetaan muutoksia, joilla huomioidaan maisemalliset ja ympäristölliset sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset entistä vahvemmin lupaharkinnassa. Lakiluonnos ehdottaa tiukennuksia vakuussääntelyyn ja muutoksia kaivostoiminnan lopettamista koskevaan sääntelyyn. Tulevaisuudessa kaivoksen vaiheittainen sulkeminen otetaan huomioon kaivostoiminnan aikana entistä paremmin ja kaivoksen lopullinen sulkeminen toteutetaan vastuullisesti. Lisäksi ympäristönsuojelun tason parantamiseksi hallituspuolueet ovat sopivat malminetsintää koskevasta kiellosta kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä valtion muilla luonnonsuojelualueilla sallitun malminetsinnän edellytysten tiukentamisesta. Nämä ehdotukset sisältyvät valmisteilla olevaan luonnonsuojelulakiin. Nykyinen kaivoslaki tuli voimaan 2011. Lain soveltamisesta ei ole vielä kattavia kokemuksia kaivostoiminnan osalta. Yhtään voimassa olevan kaivoslain nojalla annettua uutta kaivoslupaa ei ole vielä edennyt kaivostoimintaan asti. Kaivoslain muuttamisesta sovittiin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa. Uudistusta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä sidosryhmien kanssa.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin vierailee maanantaina 7. maaliskuuta Tallinnassa ja keskustelee Viron pääministeri Kaja Kallaksen kanssa. Pääministerien tapaamisen aiheina ovat Euroopan turvallisuustilanne, Suomen ja Viron kahdenväliset suhteet sekä yhteistyö ajankohtaisissa EU-asioissa.Pääministerit vastaanottavat Tallinnassa Suomen ja Viron yhteistyöstä tehdyn selvityksen, joka on laadittu kuluneen vuoden aikana hallitusten yhteisestä toimeksiannosta. Selvityshenkilöinä ovat toimineet entiset ministerit Anne-Mari Virolainen ja Jaak Aaviksoo, tukenaan molempien maiden ulkopoliittiset instituutit. Raportissa annetaan suosituksia maidemme välisen yhteistyön kehittämiseksi tulevaisuudessa muun muassa talouden, vihreän siirtymän, digitaalisen yhteistyön, kulttuurin ja koulutuksen aloilla.Pääministeri Marin tapaa vierailun aikana myös Viron parlamentin puhemies Jüri Rataksen.
NordenBladet —Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille muistioluonnoksen sähköautojen latausverkoston kehittämisestä. Muistiossa arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa erityisesti huoltoasemilla. Lausuntoaika päättyy 24.3.2022. Tieliikenne sähköistyy vauhdilla ja sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä jatkaa kasvuaan. Myös sähköautojen latausverkko on laajentunut merkittävästi. Julkinen sähköautojen latausverkosto vaikuttaa koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen.Latausverkostossa alueellisia erojaAjoneuvokannan uudistaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen muun muassa sähköllä ovat avainasemassa, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan alas.– Sähköautojen latausasemien määrä kasvaa tieliikenteen sähköistyessä. Nyt etsitään joustavia ratkaisuja, jotta julkisessa pika- ja suurteholatauksessa olevia alueellisia puutteita saadaan paikattua, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– EU-tasolla valmistellaan uutta sääntelyä latausinfran kehittämiseksi, joten kansallisesti on syytä tarjota ennemmin porkkanaa kuin risua. Latausinfran markkinat kehittyvät nyt voimakkaasti. On ollut ilo kuulla suunnitelmista, joita eri toimijoilla jo on julkisen latausinfrastruktuurin kehittämiseksi, ministeri Harakka jatkaa.Julkisen latausinfrastruktuurin kattavuus on Suomessa nykyisin hyvä, mutta pika- ja suurteholatauksen saatavuudessa on alueellisia puutteita. Parhaalla tasolla julkisen latausinfrastruktuurin saatavuus on Etelä- ja Lounais-Suomessa ja erityisesti kaupungeissa ja pääteiden varrella.Kolme vaihtoehtoa sähköautojen latausverkoston kehittämiselle SuomessaHuoltoasemien latausinfran merkitystä on korostettu hallitusohjelmassa. Osa huoltoasemista tarjoaa jo nykyisin myös vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspalveluita, muun muassa maa- ja biokaasua ja sähköä.Muistioluonnoksessa on esitetty eri ajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevat tavoitteet ja ohjauskeinot kansallisella sekä EU-tasolla ja arvio latausinfrastruktuurin kehittymisestä. Muistiossa esitetään kolme vaihtoehtoista toteuttamistapaa sähköautojen latausverkoston edelleen kehittämiselle. Vaihtoehto B on alustavasti arvioitu tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa arviomuistioon sekä erityisesti siinä esitettyyn kolmeen vaihtoehtoiseen toteuttamistapaan:A. Nykytoimin jatkaminenEnsimmäisessä vaihtoehdossa julkista sähköautojen latausverkostoa vahvistettaisiin jatkamalla nykyisiä toimenpiteitä.Latauspistelaissa eli laissa rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) säädetään vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat sähkölatauspisteiden ja -valmiuksien rakentamista uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin sekä muihin kuin asuinrakennuksiin. Käytössä olevassa muussa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa, on oltava vähintään yksi latauspiste viimeistään 31.12.2024. Latauspistelaki vaikuttaa siis myös julkisen latauspisteverkoston kehittymiseen.Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (478/2017) eli jakeluinfralaki edistää sitä, että julkiset latauspisteet ovat yhteisten teknisten eritelmien mukaisia ja että käyttäjille annetaan riittävät tiedot vaihtoehtoisista polttoaineista ja niiden jakelusta.Molempien edellä mainittujen lakien taustalla on EU-lainsäädäntö, jota parhaillaan uudistetaan. Latauspistelailla pannaan toimeen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU). Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi. Ehdotuksessa esitetään latauspisteiden rakentamista ja niiden myöhemmän asentamisen helpottamista koskevien vaatimusten kiristämistä. Jakeluinfralailla pannaan toimeen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskeva EU-direktiivi (2014/94/EU). Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevan asetusehdotuksen, joka kumoaisi edellä mainitun direktiivin. Asetuksen tarkoituksena on edistää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa. Ehdotuksessa esitetään sitovia kansallisia vähimmäisvaatimuksia muun muassa sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurille.B. Nykytoimet ja niiden tehostaminenTässä vaihtoehdossa jatkettaisiin toteuttamistavassa A mainittuja toimenpiteitä kansallisen sähköautojen latausverkoston rakentumiseksi. Lisäksi panostettaisiin nykyistä enemmän kansallisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin tavoitteelliseen suunnitteluun kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta. Tätä varten perustettaisiin kansallinen työryhmä.Työryhmä tarkastelisi tieliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamistarpeita ja muun muassa infrastruktuurin yhteensopivuutta, käytettävyyttä, tietojen saatavuutta ja energiaverkon joustavuutta. Työryhmän tehtävänä olisi päivittää vuonna 2017 hyväksytty kansallinen ohjelma liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkosta ja antaa suosituksia toimenpiteiksi.C. Uusi lainsäädäntöKolmantena vaihtoehtona olisi säätää uusi laki, joka velvoittaisi huoltoasemaketjuja rakentamaan latauspisteitä huoltoasemille. Vaihtoehtoisesti velvoitteesta voitaisiin säätää muuttamalla jakeluinfralakia. Velvoite olisi mahdollista rajata eri tavoin, ja se voisi esimerkiksi koskea ainoastaan konserniyrityksiä ja sellaisia huoltoasemia, joissa on henkilökuntaa.Mitä seuraavaksi?Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö viimeistelee arviointimuistion. Saadun lausuntopalautteen perusteella ministeriö valmistelee toimenpiteet julkisen sähköautojen latauspisteinfrastruktuurin kehittämiseksi Suomessa.Huoltoasemaketjuille suunnatun sähköautojen latauspisteitä koskevan velvoitteen arviointi on yksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä. Tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan fossiilitonta liikennettä.
NordenBladet —Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson osallistuu 4. maaliskuuta Brysselissä pidettävään EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokoukseen. Kokouksessa keskustellaan muun muassa Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksista kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön.– Venäjän hyökkäys Ukrainaan loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta. Se on myös hyökkäys kansainvälistä sopimusjärjestelmää vastaan. Tässä kriisissä Euroopan unioni on osoittanut olevansa yhtenäinen. Perustanamme on vahva sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Kokouksessa keskustelemme siitä, miten hyökkäys vaikuttaa kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa, ministeri Henriksson sanoo.Kokouksessa jatketaan myös keskustelua vihapuheen ja viharikosten vastaisten toimien tehostamisesta. Oikeusministerit keskustelevat Euroopan komission aloitteesta, jolla mahdollistettaisiin vihapuheen ja viharikosten nykyistä laajempi kriminalisointi EU-tasolla. Kysymys on niin sanotusta EU-rikoslistan laajentamisesta. EU-rikoslistan laajentaminen on edellytys sille, että komissio voi myöhemmin tehdä ehdotuksen vihapuhetta ja viharikoksia koskevaksi rikosoikeudelliseksi direktiiviksi. Suomi on valmis tukemaan puheenjohtajan ehdotusta EU-rikoslistan laajentamisesta. Suomi korostaa, että rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa vihapuheen ja viharikosten torjumisessa, mutta niiden tulisi olla vasta viimesijainen keino. Ministerien on tarkoitus myös hyväksyä päätelmät, joilla sitoudutaan vahvistamaan rasismin ja antisemitismin torjuntaan Euroopan unionissa. Suomi tukee komission strategiaa, jonka tavoitteena on Euroopan unioni, jossa ei esiinny antisemitismiä eikä syrjintää ja joka on avoin, osallistava ja tasa-arvoinen. Oikeusministereiden on tarkoitus myös keskustella asianajajien roolista oikeusvaltioperiaatteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden suojelemisessa. Oikeusministerit tarkastelevat kokouksessa myös sähköistä todistusaineistoa (eEvidence) koskevien neuvottelujen edistymistä. Tulevan sääntelyn tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä sähköiseen todistusaineistoon yli EU-maiden rajojen.Ministeri Henriksson tapaa kokouksen yhteydessä Saksan oikeusministerin Marco Buschmannin ja ensi heinäkuussa EU-puheenjohtajamaana aloittavan Tšekin oikeusministerin Pavel Blažekin.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tehnyt 3. maaliskuuta päätöksen Suomen meripolitiikan toimenpideohjelmasta. Ohjelma sisältää 44 konkreettista toimenpidettä kaikilta meriin liittyviltä sektoreilta. Toimenpideohjelman kärkinä ovat merten suojelu, meriklusteri ja merellinen tuotanto.Meripolitiikan toimenpideohjelma perustuu vuonna 2019 tehtyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen meripolitiikan linjauksista. Toimenpideohjelman laatimisen taustalla on selkeä tarve yhtenäisen kansallisen meripolitiikan kehittämiselle. Meripolitiikan linjauksilla ja toimenpideohjelmalla edistetään YK:n Agenda 2030 tavoitteiden toteuttamista ja EU:n meripolitiikan toimeenpanoa Suomessa. Merten suojeluMeriympäristöön kohdistuu sekä Itämerellä että globaalisti yhä enemmän paineita: ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja happamoituminen, roskaantuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rehevöityminen sekä ylikalastus.Toimenpideohjelma keskittyy valtamerten ympäristönsuojeluun liittyvän kansainvälisen oikeudellisen kehikon vahvistamiseen ja valtameriin liittyvien sopimusten toimeenpanoon. Tässä työssä tärkeää on aktiivinen ja määrätietoinen vaikuttaminen. Ohjelma painottaa merentutkimusinfrastruktuurin ja tutkimuksen valmiuksien kehittämistä maailmanlaajuisesti. Suomalaisella ratkaisuosaamisella ja palveluiden viennillä on merten suojelussa merkittävä mahdollisuus ja rooli.Nyt julkaistu meripolitiikan toimenpideohjelma ei keskity Itämeren suojeluun. Itämerta käsitellään Suomen vesien – ja merenhoidon toimenpideohjelmissa, EU:n Itämeristrategiassa sekä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Itämeren suojelun toimenpideohjelmassa.Meriklusteri Meriklusterilla tarkoitetaan meriteollisuudesta, merenkulkuelinkeinoista ja satamatoiminnoista koostuvaa kokonaisuutta. Se on Suomessa hyvin merkittävä taloudellinen toimija, ja sen liikevaihto oli ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019 yli 14 miljardia euroa.Meriteollisuuden osalta toimenpideohjelma painottaa kestävän meriteollisuuden kehittämistä ja vaikuttamista tasavertaisen kilpailun edellytysten toteutumiseen EU:ssa sekä muilla kansainvälisesti merkittävillä foorumeilla. Tavoitteena on myös edistää kiertotaloutta parantamalla meriteollisuuden materiaalikiertoa sekä kehitetään toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että valtiolliset alushankinnat tukevat kotimaisten yritysten kasvua sekä turvata maanpuolustuksen kannalta kriittisten teknologioiden saatavuus.Merilogistiikan osalta toimenpideohjelma painottaa vähäpäästöisen meriliikenteen edistämistä, Itämeren ympäristökuormituksen vähentämistä ja huipputehokkaan logistiikan edellytysten edistämistä. Tärkeää on vakaiden ja ennakoitavien toimintaedellytysten luominen ja merenkulun turvallisuus.Meriliikenne ja koko logistiikka ovat suurten muutosten edessä. Sijaintinsa takia Suomen on oltava kilpailijoitaan parempi pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Suomen tavaraviennistä noin 90 % ja tavaratuonnista noin 80 % kulkee meritse. Tavoitteena on, että merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä. Suomi takaa osaltaan logistiikan turvallisuuden ja sujuvuuden sekä huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa. Merellinen tuotanto Merellisen tuotannon osalta toimenpideohjelmassa kehitetään kestävää vesiviljelytuotantoa ja edistetään yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksia. Ohjelmalla käynnistetään merellisen bioteknologian mahdollisuuksien tunnistamiseen, osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvä Foresight-tutkimus. Ohjelma myös edistää merellisen energiatuotannon rakentamisen edellytyksiä.Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. On tärkeää, että tuotannon kestävyyttä ja vastuullisuutta edistetään merialuesuunnittelulla ja laajapohjaisella yhteistyöllä. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä myös maailmanlaajuisesti.
