NordenBladet — Suomi osallistuu Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) hallintoneuvoston kokouksessa 1.3.2022 hyväksytyn päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden yhteiseen öljyvarastojen vapauttamiseen öljymarkkinatilanteen rauhoittamiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Suomi vapauttaa markkinoille 377 000 barrelia raakaöljyä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista.IEA:n jäsenvaltiot hyväksyivät tiistaina Yhdysvaltojen aloitteen strategisten öljyvarastojen vapauttamisesta. Kokouksen tekemän päätöksen mukaan jäsenvaltiot vapauttavat koordinoidusti huoltovarmuusvarastoistaan yhteensä 60 miljoonaa barrelia raakaöljyä. Yhdysvaltojen osuus tästä määrästä on 30 miljoonaa barrelia.IEA tiedotti tänään, että 25/31 järjestön jäsenvaltioista on ilmoittanut sille määräaikaan (4.3.2022) mennessä vapauttavansa markkinoille yhteensä noin 61,7 miljoonaa barrelia raakaöljyä. Suomen 377 000 barrelin osuus on vapautettavissa markkinoille Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista. Raakaöljy myydään käytännössä markkinahintaan, joten sillä ei ole negatiivisia taloudellisia vaikutuksia.Myynnillä ei ole myöskään olennaista vaikutusta Suomen yleiseen energian huoltovarmuuteen. 
Määrä ei ole suuri suhteessa Suomen öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoihin. Suomi varmuusvarastot pysyvät tämänkin jälkeen edelleen kansainvälisten velvoitteiden ja Suomen huoltovarmuuspäätöksessä velvoitetun määrän yläpuolella.Öljyn huoltovarmuusvarastot Suomessa yli kansainvälisten velvoitteiden Suomessa öljyn huoltovarmuusvarastoja ovat Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa olevat valtion varmuusvarastot sekä öljyn maahantuojien velvoitevarastot, joista säädetään huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetussa laissa. Näiden varmuusvarastojen ylläpidolla Suomi täyttää öljyvarastoja koskevat IEA:n ja EU:n velvoitteet, joiden mukaan varastojen kokonaistaso vastaa 90 päivän nettotuontia. Käytännössä Suomi ylläpitää selvästi kansainväliset velvoitteet ylittävää öljyvarastojen tasoa. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa huoltovarmuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unioni reagoi Valko-Venäjän osallisuuteen Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen asettamalla sille uusia pakotteita. Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät Valko-Venäjän pakotteiden laajentamisen 2.3.2022. Nyt hyväksytyt pakotteet täydentävät 24.6.2021 hyväksyttyjä pakotteita. EU:n päätös koskee jo asetettujen sektoripakotteiden laajentamista. Tuontirajoitukset koskisivat tupakkatuotteiden valmistusta ja tuotantoa koskevia tuotteita, mineraalituotteita ja kaikkea kaliumkarbonaattia (potaska). Tuontirajoitusten listalle lisättiin myös alumiini, teräs ja sementti sekä puu- ja kumituotteet.  Lisäksi tiettyjen koneiden ja laitteiden vienti kielletään. Valko-Venäjän osalta hyväksyttiin samoja kieltoja kuin mitä Venäjän osalta on hyväksytty kaksikäyttötuotteiden ja teknologian viennille. EU on ensimmäisen kerran asettanut pakotteita Valko-Venäjää kohtaan vuonna 2004. Elokuun 2020 presidentinvaalien jälkeen EU on hyväksynyt viisi pakotepakettia, jotka sisältävät yhteensä 183 henkilöä ja 26 yhteisöä. Näiden lisäksi Valko-Venäjää koskien on voimassa asevientikielto, ylilento-, nousu- ja laskukielto valkovenäläisille lentoyhtiöille EU-alueella, sekä kesäkuussa 2021 asetetut sektoripakotteet. EU:n Venäjään kohdistamaan ns. henkilöpakotejärjestelmään on 2.3.2022 lisätty 22 Valko-Venäjän puolustushallinnon henkilöä. Heitä koskevat varojen jäädytykset sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset. MediapakotteetNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/351NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/350 SWIFT-sulkuNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/346NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/345 HenkilöpakotteetNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/337NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/336 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen tekee työvierailun Yhdysvaltoihin 7.-9.3.2022.
Washingtonissa puolustusministeri Kaikkonen tapaa Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin sekä muita hallinnon edustajia. Keskustelujen aiheina ovat kahdenvälinen puolustusyhteistyö, Ukraina sekä turvallisuustilanne Euroopassa. Washingtonissa ministeri tapaa myös Yhdysvaltain kongressin edustajia.
Työvierailun aikana puolustusministeri Kaikkonen tutustuu lisäksi Lockheed Martinin tehtaaseen Dallasin Fort Worthissa. Lockheed Martin toimittaa Suomelle F-35A Lightning II -monitoimihävittäjät. Dallasista puolustusministeri Kaikkonen jatkaa Eglinin lentotukikohtaan Floridaan, jossa ministeri tutustuu F-35 kalustoon, koulutukseen ja käyttöhuoltoon.
Puolustusministerin työvierailu on ennalta suunniteltu ja siitä on sovittu helmikuun alussa.
Lisätietoa vierailusta antaa erityisasiantuntija Tuomas Koskenniemi, puh. +358 295 140 058 sekä puolustusministeri Kaikkosen erityisavustaja Miikka Pynnönen, puh. +358 295 140 117. Viestintäyksikössä lisätietoa antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ukrainasta pakenevien auttamiseksi EU aktivoi ensi kertaa tilapäisen suojelun direktiivin. Komissio antoi 2.3. ehdotuksen aktivointia koskevaksi neuvoston päätökseksi, ja päätös hyväksyttiin sisällöllisesti sisäministerikokouksessa 3.3. Päätöksen odotetaan tulevan voimaan 4.3. tai joka tapauksessa lähipäivinä.Suomi ja kaikki EU-maat ovat velvollisia myöntämään tilapäistä suojelua päätöksessä määritetylle ryhmälle sen vuoden aikana, kun päätös on voimassa. Ensimmäisen vuoden jälkeen päätöstä suojelun antamisesta voidaan tarvittaessa pidentää 6 kuukauden jaksoissa, yhteensä enintään 3 vuoteen.Valtioneuvosto päättää tarkemmin Suomessa sovellettavasta kohderyhmästäNeuvoston päätös jättää jäsenmaille tiettyä harkintavaltaa määrittää suojelun tarkka kohderyhmä. Suomessa harkinta on parhaillaan käynnissä, ja valtioneuvosto päättää lähipäivinä Suomessa sovellettavasta kohderyhmästä. EU-mailla on päätöksestä laaja poliittinen yhteisymmärrysNeuvoston päätös valmisteltiin ja sen sisältö hyväksyttiin EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti ja laajan poliittisen yhteisymmärryksen vallitessa. Nyt jäsenmailla on käytössään yhtenäinen ja toimiva työkalu sotaa pakenevien pikaiseksi auttamiseksi ilman, että näiden täytyisi käydä läpi yksilöllinen turvapaikkamenettely.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion työmarkkinalaitos on sopinut valtion henkilöstöä koskevan yleisen linjan mukaisen virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 1.3.2022–29.2.2024 pääsopijajärjestöjen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ammattiliitto Pro:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa. Neuvottelutulos saavutettiin 28.2.2022 illalla. Osapuolten hallinnot ovat käsitelleet sopimuksen päättävissä elimissään ja hyväksyneet sen. Sopimus viedään valtioneuvoston ja eduskunnan hyväksyttäväksi.Sopimus on kaksivuotinen, mutta sopimus on irtisanottavissa 1.3.2023 lukien. Yleisen linjan mukainen palkkaratkaisuSopimuksen palkankorotusten kustannusvaikutus on yleisen linjan mukainen. Palkkaratkaisu koostuu 1.6.2022 maksettavasta yleiskorotuksesta, jonka suuruus on 2,00 prosenttia. Palkkaratkaisusta vuodelle 2023 neuvotellaan syksyllä 2022.PerhevapaauudistusLainsäätäjä toteuttaa laajan perhevapaauudistuksen, joka tulee voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistus on huomioitu valtion virka- ja työehtosopimuksessa. Sopimuksen määräykset on neuvoteltu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa vastaamaan lainsäädännössä tehtyjä muutoksia. Synnyttävän vanhemman oikeus palkallisiin päiviin säilyy ennallaan 72 arkipäivänä. Toisen vanhemman palkallisien arkipäivien lukumäärä on jatkossa 18 entisen kuuden arkipäivän sijasta. Kelan osuus perhevapaiden kustannuksista on merkittävä. Lisäksi terminologiaa on korjattu vastaamaan perhevapaauudistusta. Virka- ja työehtosopimus on laaja kokonaisuusValtio työllistää noin 78 000 henkilöä, joista merkittävä osuus työskentelee turvallisuussektorilla. Valtion virka- ja työehtosopimus on laaja kokonaisuus.”Työrauha on meille työnantajana erittäin tärkeä asia. Saimme sovittua monia työnantajalle merkityksellisiä asioita tekstimuutoksina laajaan sopimuskokonaisuuteen. Valtio toteuttaa jatkossakin hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa”, neuvottelujohtaja Sari Ojanen toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitys alueellisista maahanmuuttostrategioista tuottaa tietoa maakuntien valmiudesta ja tahtotilasta hyödyntää koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi se tukee alueilla käytävää keskustelua osaajien riittävyydestä ja koulutus- ja työperäisestä maahanmuutosta sekä parantaa alueiden varautumista osaajapulaan.Suomessa ei ole aiemmin ollut saatavilla valtakunnallisesti kattavaa tietoa siitä, miten yleisiä ja millaisia maakunnalliset maahanmuuttostrategiat ovat. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja Sitran rahoittama selvitys luo kokonaiskuvaa alueiden tämänhetkisestä koulutus- ja työperäisestä maahanmuuttopoliittisesta ajattelusta ja valmistautumisesta. Se laajentaa ja syventää kotimaista keskustelua koulutus- ja työperusteisesta maahanmuutosta aluekehittämisen ja kaupunkien kehittämisen näkökulmasta. Selvityksen toteutti MDI Public Oy. Kestävä väestökehitys, julkisen talouden rahoituspohja ja osaavan työvoiman saatavuus luovat hyvinvointia. Yksi keino näiden hyvinvointia tukevien rakenteiden vahvistamiseksi on koulutus- ja työperusteinen maahanmuutto, erityisesti väestön ikääntyessä. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitä työperusteinen maahanmuutto merkitsee erilaisille alueille, ja millaisin toimin alueet voivat edistää sitä. Selvitys kokosi yhteen tietoa aktiivista koulutus- ja työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavien alueiden politiikasta, politiikkalinjauksista, toimintaohjelmista ja politiikasta käytävästä keskustelusta.Selvityksen tulokulma oli monipuolinen. Sisällönanalyysissa käytettiin aineistona muun muassa maakunnallisia ja muita alueellisia maahanmuutto-ohjelmia sekä kasvukeskusten kotoutumisohjelmia. Lisäksi selvityksessä haastateltiin suoraan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien asiantuntijoilta heidän näkemyksiään alueellisesta strategiatyöstä. Keskustelulle ja työlle työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on tarvetta nyt ja tulevaisuudessaSelvityksen mukaan noin puolessa maakunnista oli laadittu tai on laadinnassa maakunnallinen maahanmuutto-ohjelma, ja lakisääteisiä kotouttamisohjelmia on tehty kuntatasoisten lisäksi seutukunnallisesti ja maakunnallisesti. Maahanmuutto-ohjelmissa ja kotouttamisohjelmissa on usein huomioitu koulutus- ja työperäinen maahanmuutto omana teemanaan. Lisäksi kaikissa vuosien 2022–2025 maakuntaohjelmissa on kirjattu tavoitteeksi maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen sekä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.Selvityksen mukaan alueet ovat strategioissaan ja suunnitelmissaan varautuneet eri tavoin maahanmuuttoon. Vieraskielisen väestön määrä ei ole kaikilla alueilla suoraan yhteydessä siihen, miten laajasti maakuntien ohjelma- ja kehittämistyössä tehdään koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä linjauksia. Yleisesti alueiden ohjelmien haasteena on saada pidempikestoista vaikuttavuutta. Selvityksessä esitetään kaikkiaan kahdeksan kehittämistoimenpidettä vahvistamaan alueellista strategiatyötä. Muun muassa maahanmuuttajien elämää kokonaisuutena tarkastelevaa toimintaa tarvitaan nykyistä enemmän, ja konkreettisia keinoja tulisi luoda tukemaan strategisia linjauksia. Myös oppilaitosten ja korkeakoulujen roolia kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta tulisi kehittää. Kokonaisuudessaan selvitys alleviivaa, että keskustelulle ja systemaattiselle työlle työperäisen maahanmuuton edistämisessä on tarvetta tulevaisuudessakin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvosto on päättänyt jäädyttää yhteistyönsä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Päätös on seurausta Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan.(Alkuperäinen uutinen julkaistu Pohjoismaisen yhteistyön sivustolla: Norden.org)Pohjoismaiset yhteistyöministerit tuomitsevat kovin sanoin Venäjän aiheettoman, kansainvälisen oikeuden vastaisen ja laittoman hyökkäyksen Ukrainaan. Venäjän toiminta on hyökkäys Euroopan turvallisuusjärjestelmää vastaan, ja Pohjoismaat osoittavat yhdessä solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille.Pohjoismaiden ministerineuvosto on näin ollen päättänyt välittömästi jäädyttää kaiken yhteistyönsä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Asiasta päättivät pohjoismaiset yhteistyöministerit yksimielisesti. Päätös tarkoittaa sitä, että kaikki ohjelma-, hanke- ja muu toiminta Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa keskeytetään toistaiseksi.”Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi yhteistyön jatkaminen on nykytilanteessa täysin mahdotonta. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt Venäjän kanssa yhteistyötä vuodesta 1995 lähtien. Se on poikinut satoja hankkeita esimerkiksi terveys-, ilmasto-, ympäristö-, tutkimus-, journalistiikka- ja media-alalla sekä lisäksi pohjoismaisten ja venäläisten parlamentaarikkojen kohtaamisia. Yhteistyön tavoitteena on koko ajan ollut rakentaa luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä sekä kehittää aluetta”, pohjoismaiset yhteistyöministerit toteavat.Pohjoismaiden ministerineuvosto on monista takaiskuista huolimatta onnistunut ylläpitämään yhteyksiä Venäjään, josta muut toimijat on suljettu ulkopuolelle. Ohjelmat ovat keskittyneet kansalaisyhteistyöhön ja tarjonneet arvokasta tukea Venäjän kansalaisyhteiskunnalle.Pohjoismaiden ministerineuvosto lähettää nyt muun maailmanyhteisön rinnalla selkeän viestin Venäjän hallitukselle. Viesti on osoitettu vain Venäjän hallitukselle eikä Venäjän kansalle, yhteistyöministerit korostavat.Kaikki uutiset aiheesta: Venäjän hyökkäys UkrainaanLue lisääPohjoismainen yhteistyöNorden.org: Pohjoismaiden ministerineuvosto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 4. maaliskuuta oli esillä unionin puolustus- ja talouspolitiikkaa sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission 15. helmikuuta julkaisemaan puolustuspakettiin, jonka tavoitteena on edistää Euroopan puolustusmarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä. Suomi katsoo, että esitykset vahvistavat EU:n puolustusta ja turvallisuutta. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaisesti EU:n puolustuksen ja suorituskykyjen kehittämisessä on huomioitava toimintaympäristön muutokset sekä erityisesti teknologian kehitys. EU-yhteistyö on tärkeää solidaarisuuden, sotilaallisen huoltovarmuuden ja yhteiskunnan kokonaisvaltaisen kriisinsietokyvyn kehittämiseksi sekä puolustusteollisen ja –teknologisen pohjan vahvistamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on päättänyt lähettää kolme asiantuntijaa Moldovaan auttamaan Ukrainasta pakenevien tarvitseman humanitaarisen avun koordinoinnissa. Asiantuntijat lähtivät Suomesta perjantaiaamuna.Pelastusopisto lähetti 4.3. sisäministeriön päätöksellä kolme asiantuntijaa Moldovaan osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Moldova on pyytänyt kansainvälistä apua. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta lähetetyn asiantuntijaryhmän tarkoituksena on toimia osana EU:n lähettämää monikansallista koordinaatioryhmää. Suomen lähettämistä asiantuntijoista yksi työskentelee osana avustustoiminnan operatiivista koordinointia ja kaksi työskentelee osana teknisen tuen asiantuntijaryhmää, joka tukee EU:n pelastuspalvelumekanismin koordinaatioryhmää. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa. Pelastusopisto toimii lähetettävien asiantuntijoiden työnantajana.Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjäKansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille, sekä avun vastaanottamista Suomeen. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat resurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.Lisätietoja:Pelastusopiston koulutuspäällikkö Jari Korpela, p. 029 545 3480 
(tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke on päättynyt. Hanke vahvisti tietopohjaa henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista verrattuna muihin palveluiden toteuttamistapoihin. Jatkotoimista, kuten mahdollisesta lainsäädännön uudistuksesta, päätetään seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke (2020-2021) koostui yhdeksästä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamasta valtionavustushankkeesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimasta valtakunnallisesta kehittämistyöstä, jossa olivat mukana kaikki alueelliset hankkeet. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Suomen oikeusjärjestelmään ja palvelurakenteeseen soveltuva henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistapa.Henkilökohtaisessa budjetoinnissa nähtiin sekä mahdollisuuksia että riskejäAlueelliset hanketoimijat pitivät henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksina valinnanvapautta, palvelujen monipuolistumista, joustavuutta, mahdollisuutta kokeilla erilaisten palvelujen ja tuen vaihtoehtoja, itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä. Digitaaliset ohjelmat ja menetelmät nähtiin mahdollisuutena seurata ja hallinnoida budjettia. Riskejä nähtiin siinä, ettei asiakas saakaan tarvitsemiaan palveluita, budjetin käytön tuki on puutteellista ja budjetin määrittely ja hallinta on vaikeaa ja monimutkaista. Lisäksi pelättiin kustannusten nousua tai toisaalta henkilökohtaisen budjetin pitämistä säästökeinona. Osa hanketoimijoista piti tarpeellisena, että henkilökohtaisesta budjetoinnista säädettäisiin laissa. Toisaalta korostui näkemys, jonka mukaan henkilökohtaistamisen periaatetta voidaan toteuttaa myös muilla palveluiden järjestämistavoilla kuin henkilökohtaisella budjetoinnilla. Tämä edellyttää, että vammaispalveluiden ja vammaissosiaalityön käytäntöjä uudistetaan, asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja osaamista vahvistetaan ja turvataan vammaistyön riittävä henkilöstö.  Alueellisissa hankkeissa kehitettiin monenlaisia työkäytäntöjä ja menetelmiä, jotka tukevat asiakaslähtöistä ja yksilöllistä palveluiden suunnittelua ja toteutusta. Hyviä käytäntöjä on kuvattu www.innokyla.fi-sivuilla.Henkilökohtainen budjetointi (Innokylä) Hankkeessa tehtiin ehdotus Suomen henkilökohtaisen budjetoinnin mallistaHankkeen keskeisenä tuloksena on THL:n laatima julkaisu, johon sisältyy lakiesityksen muotoon laadittu ehdotus Suomen henkilökohtaisen budjetoinnin mallista ja sitä koskevasta lainsäädännöstä. Henkilökohtainen budjetointi määriteltiin palvelujen järjestämistavaksi, jossa käyttäjä valitsee ja hankkii palveluita hänelle myönnetyllä henkilökohtaisella budjetilla. Budjetin suuruus perustuu käyttäjän yksilölliseen palvelutarpeeseen.Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeen tuloksia: Esitys Suomen malliksi  Henkilökohtaista budjetointia tukevia elementtejä on mukana lainsäädännön uudistuksessaPääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Hallitusohjelmaan mainitaan myös vammaisten henkilöiden henkilökohtaisten budjettien kokeilut, joiden yhteydessä arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. Henkilökohtainen budjetointi ei sisälly nyt lausunnolla olevaan vammaispalvelulainsäädännön uudistusesitykseen. Lakiin on kuitenkin tarkoitus esittää joitakin henkilökohtaista budjetointia ja sen mahdollista käyttöönottoa tukevia elementtejä. Tällainen on esimerkiksi tuettu päätöksenteko.

Lähde: Valtioneuvosto.fi