NordenBladet —Valtiovarainministeriö avasi helmikuussa haun kahteen erilliseen julkisen sektorin digitalisaatiota edistävään tukimuotoon. Tukimuodot eivät ole päällekkäisiä, vaan tekemisen muodoiltaan ja kohteiltaan erilaisia.Kuntien digitalisaation valtionavustusta voi saada kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Digiohjelman asiantuntijatuki on puolestaan esimerkiksi palvelumuotoilijan tai käytettävyysosaajan käytännön asiantuntija-apua. Valtiovarainministeriön asiantuntijat vaihtavat keskenään tietoa saapuneista hakemuksista ja tehdyistä valinnoista. Samaan kehittämiskohteeseen ei ole mahdollista saada tukea molemmista lähteistä. Taulukko tukimuotojen luonteista ja eroavaisuuksista
NordenBladet —Kolmansien rokoteannosten ottamista suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Koronarajoitukset ovat keventyneet, mutta ihmisten on edelleen tärkeä pysyä sairaana kotona, käyttää maskia julkisissa sisätiloissa sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli sunnuntaina 27.2. yhteensä 316 koronapotilasta, kun viikkoa aiemmin 20.2. potilaita oli yhteensä 322. Arviolta 2/5 erikoissairaanhoidon potilaista on hoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronavirustaudin vuoksi. Teho-osastoilla oli 27.2. 44 potilasta, kun 20.2. määrä oli 38. Viikolla 8 teho-osastoille tuli 36 uutta covid-19-potilasta, kun edellisellä viikolla määrä oli 25. Ensisijaisesti koronavirustaudin takia tehohoidossa päivittäin olevien potilaiden määrä vaihteli välillä 29–31 viikon 8 aikana. Epidemian kulun arviointiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on sama kuin viime viikolla, 0,85–1,05 (90 % todennäköisyysväli). Tehollisen tartuttavuusluvun arvio perustuu erikoissairaanhoidon koronatapauksiin.Koronaviruksen perimän kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla. Koronavirusjäämien määrän kehityssuunta on kääntynyt laskuun vain Espoossa ja Helsingissä, muilla seurantapaikkakunnilla trendi on jatkanut nousuaan tai pysynyt tasaisena. Nämä tulokset näkyvät jätevesiseurannan viikkoraportissa, joka julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta tapahtuneita kuolemia oli sunnuntaihin 27.2.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2 366. Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana (14.–27.2.) menehtyneitä on kirjattu 152, kun edeltävän kahden viikon vastaava luku oli yhteensä 225 menehtynyttä. Osana epidemian tilannekuvaa THL on seurannut kuukauden sisällä koronadiagnoosista raportoitujen kuolemantapauksien määrää. THL selvittää parhaillaan niiden menehtyneiden määrää, joilla pääasiallinen kuolinsyy ei kuitenkaan liity todettuun koronainfektioon.Rokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin. Kolmansien annosten ottaminen on erityisen tärkeää riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Suomessa 2.3.2022 mennessä 18 vuotta täyttäneistä 86,4 prosenttia on saanut vähintään kaksi ja 61 prosenttia kolme rokoteannosta. 18 vuotta täyttäneessä väestössä kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut viikon aikana (24.2.–2.3.) arviolta 0,6 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on edelleen hidastunut, sillä tätä edeltävän viikon aikana kolmannen annoksen kattavuus kasvoi 0,8 prosenttiyksiköllä. Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.Epidemiaa torjutaan paikallisin ja alueellisin kohdennetuin toimin. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi, kontaktien välttäminen sairaana, kotitestaus ja mahdollisimman korkea rokotuskattavuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.
NordenBladet —EU-maiden sisäministerit kokoontuvat Brysselissä 3.3. oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa Schengenin kehittäminen sekä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus. Ministerit jatkavat myös keskustelujaan EU:n vastauksesta Ukrainan tilanteeseen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Krista Mikkonen.Sisäministerit tapasivat viimeksi sunnuntaina 27.2. Ukrainan tilanteen takia ja keskustelivat muun muassa tilapäisen suojelun direktiivistä. Direktiivin aktivointi mahdollistaisi vuoden tai korkeintaan kolmen vuoden tilapäisen, työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan myöntämisen sen piiriin otetuille henkilöille nopeasti kaikkialla EU:ssa. Komissio antoi 2.3. direktiivin aktivoimista koskevan aloitteen käsiteltäväksi neuvostossa. Ministerit keskustelevat mm. siitä, ketkä kuuluisivat suojelun piiriin.– Suomi kannattaa direktiivin aktivointia. Tämä takaisi suojelua tarvitseville nopeasti samankaltaisen aseman kaikkialla EU:ssa. Neuvostossa toivottavasti saadaan jäsenmailta vihreä valo tilapäisen suojelun aktivoinnille, ja päätöksen yksityiskohdista sovittaisiin pian sen jälkeen, Mikkonen kertoo.Tilapäisen suojelun direktiivi on tarkoitettu joukottaisen maahantulon tilanteita varten, joissa EU-alueelle saapuu kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät voi palata kotimaahansa erityisesti sodan, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia.Ranska haluaa uudistaa ja kehittää SchengeniäKokouksessaan sisäministerit keskustelevat Schengen-alueen poliittisesta hallinnoinnista ja yleistilanteesta Schengen-alueella. Ranska pyrkii puheenjohtajakaudellaan edistämään Schengen-järjestelmän uudistamista ja toimia, joilla voidaan parantaa ja tehostaa Schengen-alueen toimivuutta. Tavoitteena on, että jäsenmaiden ministerit ohjaisivat Schengenin kehittämistä ja myös, että tilannekuvaa Schengenistä ylläpidettäisiin paremmin poliittisella tasolla. Suomi tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa Schengenin kehittämiseen ja järjestelmän rakentamista tehokkaan ulkorajavalvonnan, sisärajatarkastusten puuttumista kompensoivien toimenpiteiden ja Schengenin vankan hallinnon pohjalta. Suomi painottaa jäsenmaiden ja neuvoston keskeistä roolia komission ohella Schengen-alueen toiminnan varmistamisessa. Schengen-asioissa on esillä myös yleisnäkemyksen hyväksyminen Schengenin arviointi- ja valvontamekanismia koskevasta asetusehdotuksesta. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen työstäminen jatkuuMinisterit jatkavat keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Puheenjohtajamaa Ranska on toteuttanut uutta lähestymistapaa, tarkoituksena edetä asteittain ja pyrkiä vastaamaan jokaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvin kaikkien jäsenmaiden tarpeisiin.Ranskan tavoitteena on, että jäsenmaat saavuttavat maaliskuun neuvostossa yhteisymmärryksen uudistuksen ensimmäisen askeleen sisällöstä yleisellä tasolla. Suunnitelma tarkentuu vielä myöhemmissä keskusteluissa.Päätelmät ilmastonmuutoksen vaikutuksista pelastuspalvelun alalla hyväksytäänLisäksi neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät ilmastonmuutoksen vaikutuksista pelastuspalvelun alalla sekä julkilausuma Interpolin julkaisemista kansainvälisistä etsintäkuulutuksista.
NordenBladet —Valtiovarainministeriö selvitti digipalvelulain toimeenpanon edistymistä kolmannen kerran vuodenvaihteessa 2021–2022. Kysely suunnattiin lain soveltamisalaan kuuluville organisaatioille, joita ovat kaikki viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset sekä tietyt lain velvoittamat yritykset, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt. Kyselyyn vastanneiden mukaan tilanne lain toimeenpanon osalta näyttää hyvältä, mutta vastauksissa nousi esiin myös osaamisen, resurssien ja ymmärryksen puutteita.Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Tämä parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Organisaatioilla on halua oppia ja ymmärtää lain toimeenpanoa ja saavutettavuutta, mutta muun muassa resursointi organisaatioissa ei anna tähän mahdollisuutta. Organisaatiot mieltävät lain enemmän saavutettavuuslaiksi eivätkä ole kaikilta osin sisäistäneet velvoitteita digipalveluiden järjestämisestä.Lain toimeenpanon osalta ei merkittäviä muutoksia edelliseen vuoden kyselyyn Merkittävimmät muutokset edelliseen kyselyyn verrattuna liittyivät lain velvoitteiden huomioimiseen. Vastaajista 90 prosenttia ilmoitti, että lain tuomat velvoitteet on huomioitu kaikissa tai suurimmassa osassa palveluita. Vuonna 2021 vastaava osuus oli noin 80 prosenttia. Konkreettisia toimenpiteitä ovat olleet muun muassa Suomi.fi-palveluiden käyttöönotto sekä palveluiden ja sivustojen uudistaminen ja sähköistäminen.Kyselyn perusteella käy muun muassa ilmi, että vastaajista 79 prosentilla organisaatioista lain edellyttämä mahdollisuus viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen tietoturvallisesti on olemassa. Lisäksi lain mukaan viranomaisen tulee julkaista yhteystieto, josta saa neuvontaa digipalvelun käyttöön. Vastaajista 87 prosenttia ilmoitti, että yhteystieto löytyy suurimmasta osasta tai kaikista palveluista. Organisaatiot ovat tehneet saavutettavuuden parantamiseksi selvityksiä nykytilasta, mutta kaikki havaittuja puutteita ei ole korjattu. Tämä johtuu siitä, että organisaatiot ovat esimerkiksi odottaneet järjestelmäuudistusta. Organisaatiot ovat kuitenkin kokeneet, että tehdyt saavutettavuusarvioinnit ovat olleet hyödyllisiä.Kyselyn tulokset perustuvat organisaatioiden omiin arvioihinKyselyn tuloksia on pystytty osittain vertaamaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston kansalliseen saavutettavuustarkastusta koskevaan raporttiin, joka julkaistiin loppuvuodesta 2021. Raportissa kävi ilmi, että iso osa valvonnan kohteena olleista digitaalisista palveluista ei täyttänyt digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksia. Nyt tehdyn kyselyn vastaukset perustuvat organisaatioiden omaan arvioon siitä, onko palveluissa huomioitu ja ymmärretty saavutettavuuden ja digipalvelulain vaatimukset. Esimerkiksi vastaajat uskovat saavutettavuuden olevan paremmassa tilanteessa kuin saavutettavuusvalvonnan tarkastuksen mukaan oli.Organisaatiot tarvitsevat saavutettavuudesta ja digipalvelulain toimeenpanosta lisää koulutusta ja ohjeistusta. Valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelma selvittää lisäkoulutuksen ja -ohjeistuksen järjestämistä.Digipalvelujen järjestämiseen liittyvät velvoitteet astuivat voimaan 1. lokakuuta 2019. Kysely on toteutettu vuosina 2020, 2021 ja 2022. Viimeisimpään kyselyyn vastasi 187 organisaatiota.
NordenBladet —EU:n maatalousministerit kokoontuivat keskiviikkona 2. maaliskuuta ylimääräiseen epäviralliseen videokokoukseen. Ministerit keskustelivat Ukrainan tilanteesta ja hyökkäyksen vaikutuksesta maatalousmarkkinoihin. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalousministerien kokouksen aiheena oli maatalousmarkkinoiden tilanne Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen ja Ukrainan tukeminen. Ukrainan tilanne vaikuttaa maataloustuotteiden ja maatalouden tuotantopanosten maailmanmarkkinoihin. Ministerien keskustelun tavoitteena oli jakaa alustavaa tietoa ja ennusteita maataloustuotteiden tarjonnasta ja hinnoista. Lisäksi tavoitteena oli identifioida maataloussektorille aiheutuvat ongelmat sekä EU:n sisäiset ja kansainvälisen yhteistyön toimet. Kaikki maatalousministerit totesivat solidaarisuutensa Ukrainalle ja olivat laajasti valmiita toimiin, joilla myös Ukrainan elintarvikehuolto turvataan.Maatalouden tuotantokustannusten, kuten rehujen, lannoitteiden ja energian hinnat ovat jo ennen nykyistä kriisitilannetta olleet korkealla tasolla. Ministereillä oli huoli, että Ukrainan tilanne pahentaa tilannetta edelleen ja pyysivät, että komissio seuraa tarkasti tilannetta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Keskustelussa kaikki maatalousministerit painottivat ruokaturvan tärkeyttä. Ministeri Jari Leppä painotti, että ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta tulee pitää kiinni kaikissa tilanteissa. Ministeri Leppä esitti kokouksessa myös huolensa maatalouden kausityövoiman saatavuudesta tulevalle satokaudelle ja esitti toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Helpottamalla työvoiman liikkuvuutta ja joustavoittamalla kausityövoimaa koskevia sääntöjä autetaan sekä sotaa pakenevia ihmisiä, että huolehditaan EU:n ruokaturvasta.
NordenBladet —Ministeri Tuppurainen on saanut keskiviikkona 2. maaliskuuta positiivisen tuloksen PCR-koronatestistä.Ministerillä on flunssan kaltaisia oireita ja hän työskentelee toistaiseksi etänä kotoaan voinnin mukaan.Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt asian edellyttämät toimet.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295160300 – Erillisten valtioneuvoston yleisistunnossa päätettyjen ohjausasiakirjojen voimassaolosta päättäminenJussi Soramäki, Neuvotteleva virkamies p. 0295160330 – Meripolitiikan toimenpideohjelmaMerja Saaritsa-Lantta, Erityisasiantuntija p. 0295160270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöNina Oksanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295150404 – Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenValtiovarainministeriöRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295530294 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (tiettyjen tavaroiden ja palvelujen petosalttiita luovutuksia ja suorituksia koskevan valinnaisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin ja arvonlisäveropetosten torjunnassa käytettävän nopean reagoinnin mekanismin soveltamisajan jatkaminen)Opetus- ja kulttuuriministeriöElina Anttila, Hallitussihteeri p. 0295330184 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevalle virkamiehelleMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295162347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöElina Hautakangas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295047208 – Valtioneuvoston asetus tehoreservin tarpeen määrittämisestä ja hankinnastaSosiaali- ja terveysministeriöElina Kotovirta, neuvotteleva virkamies p. 0295163713 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin huumevirastostaArita Kaario, Vanhempi hallitussihteeri p. 0295163522 – Sosiaali- ja terveysministeriön hankepäällikön määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Virkavapauden myöntäminen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelleYmpäristöministeriöOuti Kumpuvaara, Hallitussihteeri p. 0295250225 – Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi
NordenBladet —YK:n ympäristökokouksessa (UNEA-5.2) päätettiin tänään, että YK:n jäsenmaat aloittavat neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Uusi muovisopimus olisi merkittävin kansainvälinen ympäristösopimus sitten Pariisin ilmastosopimuksen. Päätös vastaa hyvin Suomen ja EU:n tavoitteita: sopimuksesta halutaan laillisesti sitova, se kattaa muovin koko elinkaaren tuotteiden suunnittelusta jätevaiheeseen ja koskee laajasti muovisaastumista kaikkialla ympäristössä.Sopimuksen edistämiseksi muodostetaan hallitusten välinen neuvottelukomitea, jonka työ aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Tavoite on, että sopimus on valmis jäsenmaiden hyväksyttäväksi vuonna 2024. Tulevissa muovisopimusneuvotteluissa keskeistä tulee olemaan sopiminen globaaleista velvoitteista ja niiden toteuttamisesta kansallisten muovisuunnitelmien kautta. Myös kestävän kulutukseen ja tuotantoon, kiertotalouteen ja muovin elinkaareen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä.”YK:n ympäristökokous osoitti tänään valtioiden välisen yhteistyön voiman, kun ne onnistuvat tekemään ympäristön kannalta erittäin merkittäviä päätöksiä muovisaastumisen lopettamiseksi ja kansainvälisen muovisopimuksen saavuttamiseksi. Työ eteni myös luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämiseksi ja kemikaaleja, jätteitä ja saastumista koskevan tiedepolitiikkatyön edistämiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Jäsenmaat päättivät käynnistää neuvottelut hallitustenvälisestä kemikaaleja, jätteitä ja saastumista koskevasta tiedepolitiikkapaneelista. Tulevan paneelin tarkoitus on muun muassa laatia tieteellisiä raportteja päätöksenteon tueksi ja nostaa esille uusia globaaleja haasteita sekä niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi kokouksen päätöksillä vahvistetaan YK:n ympäristöohjelman tieteellistä roolia.Kolmas merkittävä saavutus koski EU:n ehdotuksesta neuvoteltua luontopohjaisten ratkaisujen määritelmää, mistä saavutettiin sopu. Tämä mahdollistaa ratkaisujen entistä laajemman käytön sekä rahoituksen ohjaamisen kehittyville maille erityisesti luontokadon pysäyttämiseksi. Päätös on keskeinen YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta (CBD COP-15) silmällä pitäen elo-syyskuussa 2022.Kokouksessa hyväksyttiin lisäksi puheenjohtajamaa Norjan johdolla neuvoteltu ministerijulistus. Siinä UNEA kannustaa jäsenvaltioita sopimaan kunnianhimoisista globaaleista biodiversiteettiä sekä kemikaaleja ja jätteitä koskevista tavoitteista tämän vuoden aikana.UNEA on YK:n korkein ympäristöasioista päättävä elin. Suomen valtuuskuntaa Kenian Nairobissa johtaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen ympäristöministeriöstä. Valtuuskunnassa on edustajia ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, kansalaisjärjestöistä ja Sitrasta, ja lisäksi mukana on ensimmäistä kertaa nuorisodelegaatti.
