NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt 3. maaliskuuta päätöksen Suomen meripolitiikan toimenpideohjelmasta. Ohjelma sisältää 44 konkreettista toimenpidettä kaikilta meriin liittyviltä sektoreilta. Toimenpideohjelman kärkinä ovat merten suojelu, meriklusteri ja merellinen tuotanto.Meripolitiikan toimenpideohjelma perustuu vuonna 2019 tehtyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen meripolitiikan linjauksista. Toimenpideohjelman laatimisen taustalla on selkeä tarve yhtenäisen kansallisen meripolitiikan kehittämiselle. Meripolitiikan linjauksilla ja toimenpideohjelmalla edistetään YK:n Agenda 2030 tavoitteiden toteuttamista ja EU:n meripolitiikan toimeenpanoa Suomessa. Merten suojeluMeriympäristöön kohdistuu sekä Itämerellä että globaalisti yhä enemmän paineita: ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja happamoituminen, roskaantuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rehevöityminen sekä ylikalastus.Toimenpideohjelma keskittyy valtamerten ympäristönsuojeluun liittyvän kansainvälisen oikeudellisen kehikon vahvistamiseen ja valtameriin liittyvien sopimusten toimeenpanoon. Tässä työssä tärkeää on aktiivinen ja määrätietoinen vaikuttaminen. Ohjelma painottaa merentutkimusinfrastruktuurin ja tutkimuksen valmiuksien kehittämistä maailmanlaajuisesti. Suomalaisella ratkaisuosaamisella ja palveluiden viennillä on merten suojelussa merkittävä mahdollisuus ja rooli.Nyt julkaistu meripolitiikan toimenpideohjelma ei keskity Itämeren suojeluun. Itämerta käsitellään Suomen vesien – ja merenhoidon toimenpideohjelmissa, EU:n Itämeristrategiassa sekä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Itämeren suojelun toimenpideohjelmassa.Meriklusteri Meriklusterilla tarkoitetaan meriteollisuudesta, merenkulkuelinkeinoista ja satamatoiminnoista koostuvaa kokonaisuutta. Se on Suomessa hyvin merkittävä taloudellinen toimija, ja sen liikevaihto oli ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019 yli 14 miljardia euroa.Meriteollisuuden osalta toimenpideohjelma painottaa kestävän meriteollisuuden kehittämistä ja vaikuttamista tasavertaisen kilpailun edellytysten toteutumiseen EU:ssa sekä muilla kansainvälisesti merkittävillä foorumeilla. Tavoitteena on myös edistää kiertotaloutta parantamalla meriteollisuuden materiaalikiertoa sekä kehitetään toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että valtiolliset alushankinnat tukevat kotimaisten yritysten kasvua sekä turvata maanpuolustuksen kannalta kriittisten teknologioiden saatavuus.Merilogistiikan osalta toimenpideohjelma painottaa vähäpäästöisen meriliikenteen edistämistä, Itämeren ympäristökuormituksen vähentämistä ja huipputehokkaan logistiikan edellytysten edistämistä. Tärkeää on vakaiden ja ennakoitavien toimintaedellytysten luominen ja merenkulun turvallisuus.Meriliikenne ja koko logistiikka ovat suurten muutosten edessä. Sijaintinsa takia Suomen on oltava kilpailijoitaan parempi pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Suomen tavaraviennistä noin 90 % ja tavaratuonnista noin 80 % kulkee meritse. Tavoitteena on, että merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä. Suomi takaa osaltaan logistiikan turvallisuuden ja sujuvuuden sekä huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa. Merellinen tuotanto Merellisen tuotannon osalta toimenpideohjelmassa kehitetään kestävää vesiviljelytuotantoa ja edistetään yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksia. Ohjelmalla käynnistetään merellisen bioteknologian mahdollisuuksien tunnistamiseen, osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvä Foresight-tutkimus. Ohjelma myös edistää merellisen energiatuotannon rakentamisen edellytyksiä.Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. On tärkeää, että tuotannon kestävyyttä ja vastuullisuutta edistetään merialuesuunnittelulla ja laajapohjaisella yhteistyöllä. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä myös maailmanlaajuisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 3. maaliskuuta vähentää voimassa olevien valtioneuvoston yleisistunnossa periaatepäätöksinä hyväksyttyjen ohjausasiakirjojen määrää. Aiempien hallitusten hyväksymiä strategioita, ohjelmia ja muita vastaavia asiakirjoja on ollut voimassa yhteensä 128. Edellinen vastaava päätös tehtiin vuonna 2015.Hallituksen päätöksen mukaan 68 ohjausasiakirjan linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Osa näistä korvautuu myöhemmin uudella asiakirjalla. 60 ohjausasiakirjan voimassaolo päättyy 6.3.2022.Ohjausasiakirjoja vähennetään osana hanketta, jolla valtioneuvoston kanslia pyrkii edistämään asiakirjojen yhtenäisyyttä, selkeyttä ja toimivuutta. Hankkeessa laaditaan opas valtioneuvoston yleisistunnossa päätettävien ohjausasiakirjojen valmisteluun ja tehdään suosituksia siitä, miten oppaan ohjeita aletaan soveltaa käytäntöön. Hanke asetettiin elokuussa 2021 ja opas valmistuu alkuvuodesta 2022. Asetettu hanke liittyy pääministerin Marinin hallitusohjelmaan. Siihen on kirjattu, että valtioneuvoston strategia- ja ohjausasiakirjoista muodostetaan yksi hallittava hierarkkinen kokonaisuus ja varmistetaan, että strategioiden edellyttämät resurssitarpeet ovat sopusoinnussa julkisen talouden suunnitelman kanssa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 4. maaliskuuta Naton ulkoministerikokoukseen ja EU:n ulkoasiainneuvostoon Brysselissä.Naton ulkoministerikokouksen agendalla on Ukrainan tilanne. Naton kumppanimaista Suomi ja Ruotsi sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan keskusteluun.Naton ulkoministerikokouksen jälkeen ulkoministeri Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvostoon, jossa jatketaan keskustelua Venäjän Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä. Ulkoministerit keskustelevat samassa yhteydessä myös Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban, Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin, Kanadan ulkoministerin Mélanie Jolyn, Ison-Britannian ulkoministerin Liz Trussin sekä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on uudistanut strategiansa. Strategia päivitettiin, jotta se vastaisi entistä paremmin toimintaympäristön haasteisiin ja muutoksiin. Vision osalta valtiovarainministeriö pitäytyy tutussa ”VM turvaa tulevaa”.Valtiovarainministeriön strategia uudistettiin edellisen kerran vuonna 2016. Mullistaville suunnanmuutoksille ei ollut kuitenkaan tarvetta, sillä ministeriön tietyt laissa määritellyt perustehtävät antavat toiminnalle selkänojan. Strategiaa uudistettaessa monessa asiassa on tavoiteltu jatkuvuutta, sillä strateginen työ on aina pitkän aikavälin tekemistä. Valtiovarainministeriö katsoo uudistetussa strategiassaan vahvasti tulevaan. Strategiassa VM:n visioksi määritellään ”VM turvaa tulevaa”. ”Visiota kohti edetään ministeriön kahdella eri painopistealueella. Huolehdimme julkisen talouden vakaudesta ja luomme edellytyksiä kestävälle kasvulle. Lisäksi rakennamme perustaa hyvälle hallinnolle ja toimiville julkisille palveluille”, valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen kiteyttää valtiovarainministeriön keskeisimmät tehtävät.   ”Meille merkityksellistä on kestävä talouskasvu. Uudessa strategiassa myös ihminen on fokuksessa. Uudessa strategiassa painottuu halumme edistää talouden kestävyyden mukana ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Teemme parhaamme onnistuaksemme ydintehtävissämme, sillä haluamme varmistaa, että Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta myös seuraavillekin sukupolville”, Majanen jatkaa. ”On tietoinen valinta, että strategiassa mainitaan nimenomaisesti oikeusvaltio.”Strategia uudistettiin yhdessä osallistaenValtiovarainministeriön strategian uudistus toteutettiin vuorovaikutteisena ja osallistavana prosessina, jossa kuultiin niin ministeriön henkilöstöä kuin tärkeimpiä sidosryhmiäkin. Uudistetussa strategiassa näkyvätkin ne teemat, joita koko yhteiskunta valtiovarainministeriöltä odottaa. Strategiatyön tueksi toteutetussa sidosryhmätutkimuksessa sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, mihin yhteiskunnallisiin muutoksiin valtiovarainministeriön tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Kolmen kärkeen nousivat väestönkehitys, julkisen talouden kestävyys sekä ilmastonmuutos. Esimerkiksi ilmastonmuutos nähtiin yhteiskunnallisena muutoksena, joka tulee vaikuttamaan talouteen monelta eri kantilta.”Strategiatyötä tehdessämme pyrimme tunnistamaan heikot signaalit, joista saattaa tulla toimintamme kannalta tulevaisuudessa merkittäviä. Kun kuva toivotusta tulevaisuudesta on ensin hahmottunut, voimme toimia entistäkin paremmin toivotun kuvan edistämiseksi. Maailmaa jatkaa kuitenkin muuttumistaan. Siksi teemmekin tulevaisuuden tarkastelua ja tarvittaessa myös toiminnan painopisteiden muutoksia jatkuvasti, emme ainoastaan strategia-asiakirjan laatimisprosessin aikana”, Majanen kertoo. Vastuullisuus ministeriön uudeksi arvoksiAiempaan verrattuna uutta asemointia on tehty VM:n arvoihin liittyen. Ministeriön arvoihin liittyvissä dialogitilaisuuksissa nousi vahvasti esiin, että vastuullisuuden tulisi näkyä vahvemmin ministeriön työssä. Valtiovarainministeriön uudistetussa strategiassa määritellyt arvot ovatkin avoimuus, luottamus ja vastuullisuus.”Uuden arvomme mukaisesti tulemmekin nostamaan kunnianhimon tasoa ja pitämään vastuullisuuden mukana toiminnassamme”, Majanen lupaa.  VM:ssä on kevään aikana valmistelussa myös viestintästrategia ja henkilöstöstrategia, jotka julkaistaan myöhemmin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 3.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 3.3.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt 3. maaliskuuta esityksen uudeksi ilmastolaiksi. Laki uudistetaan, jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite sekä kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisätään myös hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.”Ilmastolaki on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös. Sillä varmistetaan, että hiilineutraaliustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli. Ilmastolaki antaa myös yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Olen erityisen ylpeä siitä, että ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin”, sanoo ympäristö -ja ilmastoministeri Emma Kari.”Suomen tavoite rakentaa fossiilivapaata hyvinvointivaltiota on paitsi ilmastokriisiin myös turvallisuuspolitiikkaan liittyvä kysymys. Mitä nopeammin irtaudumme fossiiliriippuvuudesta, sitä parempi ilmastolle ja sitä parempi Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle”, Kari jatkaa.Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen ainoastaan vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Uuden ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022.Ilmastopolitiikan suunnitelmat tärkein keino tavoitteiden saavuttamiseksiPäästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ilmastolaissa säädetään valtakunnallisista ilmastopolitiikan suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan.Laissa säädetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta sekä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Uutena suunnitelmana laissa säädetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta: hiilinielut ja maankäytön päästöt tulevat ilmastolain piiriin ja laissa asetetaan tavoite nielujen vahvistamisesta. Kaikissa ilmastopolitiikan suunnitelmissa on tarkoitus varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.Lisäksi laissa säädetään suunnitelmien toteutumisen seurannasta, minkä johdosta valtioneuvoston on seurattava Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja lisätoimien tarvetta.Uudistuksessa kehitetään eduskunnalle vuosittain annettavaa ilmastovuosikertomusta niin, että se on sisällöltään entistä kattavampi. Päästökehityksestä ja ilmastotoimien riittävyydestä tiedotetaan entistä paremmin myös yleisölle.Saamelainen ilmastoneuvosto ottaa kantaa ilmastokysymyksiin saamelaiskulttuurin näkökulmastaValmistelussa on erityisesti haluttu huomioida ilmastonmuutokselle haavoittuvia ryhmiä sekä ryhmiä, jotka eivät perinteisesti osallistu kuulemisiin, kuten lapsia ja nuoria. Erityisesti on kuultu saamelaisia, sillä ilmastonmuutos etenee nopeammin pohjoisilla leveysasteilla. Saamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle.Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Neuvosto tulee olemaan riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaa tietoa ja lausuu ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Laissa viranomaisille asetettaisiin myös velvollisuus neuvotella saamelaiskäräjien kanssa ilmastosuunnitelmia laadittaessa.Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmillaSyksyllä 2021 hallitus linjasi budjettineuvotteluissa, että lainsäädäntöön lisätään velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat. Täydentävä esitys ilmastolaista on tarkoitus antaa hallituksen esityksenä tulevana syksynä. Samalla on tarkoitus säätää myös ilmastolain muutoksenhausta, mitä koskeva selvitys valmistuu maaliskuun aikana.Kysymyksiä ja vastauksia ilmastolain uudistuksesta​​​​​​​

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko tapaa torstaina 3. maaliskuuta Euroryhmän puheenjohtajan Paschal Donohoen Helsingissä.Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Donohoe keskustelevat lounaalla Euroopan taloustilanteesta ja Ukrainan tilanteesta ja muista ajankohtaisista aiheista.Paschal Donohoe toimii myös Irlannin valtionvarainministerinä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuoren laatima selvitys elintarvikeketjun sopimussuhteista julkaistiin 3. maaliskuuta. Selvityksen mukaan maatalouden kannattavuusongelmat ovat ratkaistavissa elintarvikeketjun osapuolten nykyisillä sopimusrakenteilla.”Pidän hyvänä, että kauppa- ja tuottajajärjestöt tarttuivat yhteiseen ongelmaan ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneita etsimään ratkaisuja ja toimimaan yhdessä ruokaketjun markkinatilanteen korjaamiseksi”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Ministeri Lepän mukaan elintarvikeketjun sopimussuhteita käsittelevä selvitys antaa sekä kaupalle että tuottajille tehokkaita ja konkreettisia keinoja markkinan epätasapainon korjaamiseksi.
”Kuten Arovuoren laatima selvitys osoittaa, jokaisen ruokaketjun osan on osallistuttava kannattavuuskriisin ratkomiseen. Kauppojen täytyy pystyä tuotantokustannuksia seuraavaan sopimiseen ja muuttaa neuvottelukäytäntöjään reilummiksi. Alkutuotannon on vahvistettava omaa markkina-asemaansa keskinäisellä yhteistyöllä.”Kasvaneet tuotantokustannukset ovat siirtyneet ketjussa eteenpäin hitaasti ja kasvanut taakka on jäänyt tuottajien vastuulle. Lepän mukaan odotukset neuvotteluprosessille ja neuvotteluosapuolille kasvavat.”Näin ei voi jatkua pitkään. Neuvotteluihin ja hinnantarkastuksiin on saatava selkeämmät pelisäännöt, sillä kaupan ollessa käytännössä kahden toimijan käsissä, ei toimittajalle jää vaihtoehtoisia myyntikanavia. Sopimuksen menettämisen seurauksena on pahimmillaan toiminnan lopettaminen.”Kustannusindeksi neuvottelujen tueksiSelvityksessä ehdotetaan uutena keinona elintarvikeketjun kustannusindeksiä, jonka avulla tuotantokustannukset voitaisiin huomioida kaupan sopimuksissa. Indeksille määritetyn vaihteluvälin ylittyminen tai alittuminen aloittaisi hintaneuvottelut kaupan ja tarjoajien välillä.
Ministeri Lepän mukaan kustannusindeksi olisi hyvä työkalu hintaneuvotteluihin. Indeksin rakentaminen vaatii kuitenkin elintarvikesektorin tilastoinnin kehittämistä tarkemmaksi. Myös julkaisuaikavälin täytyy olla nykyistä tiheämpi, jotta hintamuutokset näkyisivät indeksissä riittävän nopeasti.Arovuoren selvityksessä esitetään myös muita yksittäisiä toimenpiteitä, joilla voitaisiin vahvistaa tuottajan asemaa elintarvikeketjussa.Tuottajaorganisaatioita perusteilleSelvityksessä todetaan, että tuottajien välisen yhteistyön lisäämisellä voidaan tasapainottaa neuvotteluvoimaa. Suurempien tarjontaerien kokoaminen, tarjonnan ajoittaminen ja sopeuttaminen kysyntään tuottajien yhteistyönä parantaisi tuottajien asemaa osana elintarvikeketjua.Maaseuturahasto on avannut 1. maaliskuuta hankkeiden ideahaun, jonka teemana on tuottajien yhteistyö ja tuottajaorganisaatioiden perustaminen. Ideoilla toivotaan ratkaisuja alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen ja viljelijöiden yhteistyömuotojen ja -käytäntöjen vahvistamiseen.Selvityksen tilasivat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakentaminen kasvaa tänä vuonna yhdestä kolmeen prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen määrä vähenee, arvioi Rakennusalan suhdanneryhmä 3. maaliskuuta julkaistussa raportissaan.Asuntojen rakentamisen ennätysvilkas vauhti vuonna 2021 on vaihtunut hitaampaan tahtiin, jota varjostavat kansainvälisen epävarmuuden lisääntyminen sekä korkojen mahdollinen nousu. Tänä vuonna vapaarahoitteisten ja valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentaminen jatkuu vilkkaana. Asuntosijoituksiin ennustetaan virtaavan edelleen pääomia, mutta vauhdin arvioidaan hidastuvan vähitellen. Pientalojen rakentaminen on lisääntynyt selvästi viime vuosien aikana, ja trendin uskotaan jatkuvan. Hyvä työllisyyskehitys tukee rakentamisen kysyntää, ja etätyön kasvu on tuonut uutta kiinnostusta keskustojen ulkopuolisiin asumismahdollisuuksiin.  Isot yritykset suunnittelevat investoivansa tänä vuonna reippaasti, mutta kansainvälinen epävarmuus voi jarruttaa vauhtia. Teollisuusrakennuksia ja varastoja koskevia rakennuslupia on myönnetty kasvavalla vauhdilla. Myös uusista toimitiloista on kysyntää, vaikka vanhoja tiloja on runsaasti vapaana. Sairaalarakentaminen on hidastumassa. Myös uusia kouluja rakennetaan nyt viime vuosia vähemmän. Rakennustarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, eivätkä hintapaineet näytä laskevan lyhyellä aikavälillä. Myös ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Rakennusalalla työskentelevien määrän ennakoidaan kuitenkin kasvavan vielä vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa rakentamisen määrän kasvavan tänä vuonna 1–3 prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen arvioidaan vähenevän 1–3 prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan lähivuosina parin prosentin vakaata vauhtia. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa tänä vuonna pari prosenttia ja vähenee hieman ensi vuonna. Rakennusalan suhdanneryhmän raportti ja ennuste on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, eivätkä arviot hyökkäyksen mahdollisista vaikutuksista rakentamisen sektorille sisälly ennusteeseen. Riski ennustettua heikommasta kehityksestä on kuitenkin merkittävä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi