OHMYGOSSIP – Heräsin noin puoli kahdeksan aikaan aamulla. Olin nukkunut hyvin ensimmäisen yöni kaksoisparivuoteessani rankan ja pitkän tulomatkani jäljiltä Marokkoon. Käväisin ensin suihkussa ja tein kevyen ehostuksen. Koska ilmasta näytti tulevan kaunis, lämmin ja aurinkoinen, puin päälleni mustan OHMYGOSSIP COUTURE – couture topin ja haaremityyliset kevyet housut sekä jalkaani pistin kesäsandaalit. Tukan nostin ylös nutturalle, sillä se oli aivan liian tukala, pitkä ja kuuma pitääkseni sen vapaana.
Lähdin hotellimme aamiaiselle puoliyhdeksän aikaan. Aamiaisemme oli katettu siten, että keskellä isoa salia oli pitkä pöytä. Isoilla vadeilla oli erilaisia leikkeitä, monia eri juustolajeja, tuorekurkku-, suolakurkku- ja tomaattiviipaleita, oliiveja, salaatinlehtiä, erilaisia kokonaisia hedelmiä ja hedelmistä, kuten appelsiini, veriappelsiini ja erilaisia melonilajeja oli viipaloitu ohuesti viipaleita lautasille. Lisäksi oli pienempiä pöytäryhmiä, joihin oli ryhmitelty mm. juomat, tuoremehuautomaatit, kahviautomaatti, paahtoleipägrilli paahtoleipineen, minttuteetarjoilu sekä erikseen oli pitkä pöytä, jolla oli vielä lämmintä ruokatarjoilua; nakkeja, lihapullia ja puuroa & hilloa. Mikä oli vielä erityisen luxusta meillä oli käytössä kokki, joka teki toiveesi mukaista munakasta, pannukakkuja jne. Olen käynyt elämässäni monissa maissa ja hotelleissa, mutta koskaan ei ole vastaavaa tarjoilua eikä henkilökohtaista palvelua ollut missään! Meitä palveli 3-4 tarjoilijaa koko ajan. Voisi todellakin todeta tämän kaiken olleen kuin ”prinsessan kohtelua”! Joka aamu meitä ensimmäisenä tervehti hotellin johtaja.
Kasbah, Agadir. Kuva: Tuija Järvinen
Kello yhdeksän koko 50 hengen ryhmämme nousimme turistibusseihimme ja lähdimme kohti vuoristoajelua. Minulla oli bussissa seuralaisena oman blogiryhmämme virolainen ”Ohmygossip Couture” valokuvamalli Marianna Link. Hän on oikein fiksu ja hyväkäytöksinen nuori nainen, josta sain jälleen yhden uuden ystävän. Hiukan hirvitti, kun katsoi bussin ikkunasta ulos ja näki, kuinka läheltä vuoristotien reunaa kuljettaja ajoi. Kysyimme oppaaltamme kuinka usein autoja syöksyy rotkoon, ja saimme vastaukseksi, että erittäin harvoin. Yksi tai kaksi autoa vuodessa suistui vuorelta rotkoon alas. Vuoristotiet olivat todella kapeat, tästä voi päätellä, että paikalliset ovat todella taitavia ajajia.
Matkallamme näimme kameleita vuoristotien vierellä. Pysähdyimme jopa katselemaan niitä sekä upeita maisemia vuoristosta alaspäin merenrantaan. Agadirin satamassa näytti olevan paljon mm. laivojen rakennusteollisuutta. Jossain vaiheessa bussimme pysähtyi yllättäen vuoristorinteellä, epäilin kolaria, mutta hetken päästä iloinen kameli juosta jolkotti rinnettä alas. Olimme pysähtyneet antaaksemme kamelille tietä. Tämä tilanne sai meidät kaikki nauramaan, kameli näytti niin hassulta ja koomiselta. Harmi, etten ehtinyt ikuistaa tilannetta kameraani.Jatkoimme matkaamme pysähtyen muutaman kerran ja ottaen valokuvia maalaismaisemista. Myöhemmin menimme syömään lounasta meren rannalla sijaitsevaan kauniiseen ravintolaan. Söimme siellä erittäin maittavan lounaan. Lounaan jälkeen päätimme tehdä ruuansulatuslenkin ja kävellä Atlantin merenrantaa pitkin hotelliimme takaisin. Päivämme oli ns. ”pulkassa”. Edessä oli enää yhteinen illallinen.
Blogi jatkuu….
Hyvää viikonloppua!
Hali <3 Tuija
KUVAT: Tuija Järvinen
Lue myös:
Tuija Järvinen: Neljässä maassa viiden päivän aikana!
OHMYGOSSIP – Talvinen pakkastervehdys! Terveiseni ensimmäiseltä bloggaamismatkaltani ulkomaille. Se oli hyvin nopea ja hektinen tempaus, neljässä eri maassa viiden päivän aikana. Matkamme oli tarkoitus alkaa tarkan vierailuohjelman mukaan 19.11. ja kestää 23.11. Lähdin siis Kuopiosta junalla ja jatkoin Tallinnaan laivalla päivää aiemmin. Omassa ryhmässämme oli neljä bloggaajaa. Sieltä nousimme lentokoneeseen kohti Köpenhaminaan ja muutamia tunteja siellä vietettyämme jatkoimme lentäen Marokkoon..
