NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut lausunnon (StVL 10/2018 vp) kansalaisaloitteesta Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen.
Valiokunta pitää kansalaisaloitteessa ja valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa esille tuotuja ongelmia vammaisten henkilöjen palvelujen hankinnoissa vakavina. Erityisen ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että vammaisten henkilöiden osallisuudesta heitä koskevassa päätöksenteossa ei ole riittävästi huolehdittu eikä palvelujen jatkuvuutta ole turvattu. Palvelujen käyttäjillä ei myöskään ole riittäviä oikeussuojakeinoja hakea muutosta järjestämistavan valintaan.
Valiokunta toteaa, että kunnalla on useita eri tapoja järjestää vammaispalvelut ja hankintalain mukainen hankintamenettely on vain yksi palvelujen toteuttamistapa. Järjestämistavan valinnassa ja palvelujen toteutuksessa tulee aina ottaa huomioon vammaisen henkilön oikeuksia ja palvelujen laatua turvaava lainsäädäntö.
Valiokunta painottaa, että vammaispalvelujen asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin palvelujen järjestämistavan valinnasta ja palvelujen toteuttamisesta päätettäessä. Jos voimassa olevan lainsäädännön edellytyksiä vammaisen henkilön osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja palvelujen laadun sekä jatkuvuuden turvaamisesta ei pystytä täyttämään julkisin hankinnoin järjestettävillä palveluilla, palvelut tulee järjestää muulla tavoin.
Valiokunta esittää, että valtioneuvosto nimittäisi asiantuntijatyöryhmän, joka arvioisi viipymättä säädösmuutostarpeet vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeussuojakeinojen vahvistamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen, mukaan lukien Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulla olevien palvelujen, hankintamenettelyn kehittämiseksi.
NordenBladet — Saamelaisten kansallispäivä on luonteva ajankohta tutustua paremmin Euroopan unionin ainoaan alkuperäiskansaan ja sen kulttuuriin. Oktavuohta.com-sivustolta löytyy runsaasti materiaalia opetukseen. Kansallispäivänä voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen live-oppituntia. Saamelaisuuteen voi perehtyä myös maksuttoman menetelmäkorttipakan tai kouluvierailujen avulla.
Saamelaisuuteen voi tutustua esimerkiksi elokuvan, musiikin tai erilaisten saamelaisuutta koskettavien teemojen, kuten saamen kielten, saamen puvun, saamelaisten elinkeinojen tai kansallistunnusten kautta. Paljon materiaalia ja valmiita tehtäviä opetuskäyttöön löytyy Saamelaiskäräjien tuottamalta ja Opetushallituksen rahoittamalta www.oktavuohta.com-sivustolta. ´Oktavuohta´ on pohjoissaamea ja tarkoittaa yhteyttä.
Kansallispäivänä tarjolla saamelaisuuden live-oppitunti Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarista striimaa 6.2. klo 12.00–12.45 saamelaiskulttuurin oppitunnin. Lähetys on kaikille, mutta erityisesti 5.-9. luokkalaisille suunnattu tietopaketti saamelaiskulttuurista ja saamelaisuudesta. Liveosioiden lisäksi esitetään lyhytvideoita ja -elokuvia ja kuullaan elävää musiikkia. Lähetystä voi seurata osoitteessa sogku.fi/live/.
Saamelaisnuoret kiertävät yläkouluja Kevään aikana saamelaiskulttuuriin voi perehtyä tilaamalla kouluvierailijan kertomaan aiheesta. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeen 12 kouluvierailijaa toteuttavat maksuttomia saamelaisaiheisia kouluvierailuja helmikuun alusta toukokuun loppuun. Kouluvierailun voi tilata yläkouluihin pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä Sodankylään ja sen lähialueille. Kysyntä on ollut suurta, joten kevään vierailut ovat jo melkein loppuun varatut.
Muilla paikkakunnilla sijaitsevat oppilaitokset ja muut luokka-asteet kuin yläkoulut voivat tilata maksuttoman menetelmäkorttipakan. Pakka sisältää pienen infon saamelaisuudesta sekä 18 toiminnallista tehtävää, joiden avulla voi aiheeseen syventyä. Kouluvierailun tai menetelmäkorttipakan voi tilata osoitteesta www.nuortenakatemia.fi. Menetelmäkorttipakan voi myös ladata ja tulostaa.
Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tänä vuonna vietetään myös YK:n kansainvälistä alkuperäkansojen kielten vuotta 2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukevat ja rahoittavat eri tavoin saamelaista kulttuuri- ja järjestötoimintaa, varhaiskasvatusta, nuorisotyötä sekä saamen kielten ja saamenkielistä opetusta.
Uusi varhaiskasvatuslaki turvaa edelleen oikeuden saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Ministeriö on tukenut saamenkielisten varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen lisäämistä. Tätä toimintaa täydentävät saamen kielipesät, jotka ovat merkittävä osa saamen kielten elvyttämistä. Ministeriön rahoittama etäyhteyksiä kielen opetuksessa hyödyntävä pilottihanke 2018–2020 edistää huomattavasti saamen kielten opetuksen saatavuutta kotiseutualueen ulkopuolella. Ministeriö on lisäksi tukenut saamelaiskäräjiä saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämisessä. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa alle kouluikäisille lapsille soveltuvaa digi- ja peliaineistoa kolmella saamen kielellä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen videotervehdykset julkaistaan oktavuohta.com-sivustolla saamelaisten kansallispäivänä 6.2.
Lisätietoja
Opetushallitus: Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä, leena.nissila@oph.fi, puh. 029 533 1035
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Opetusneuvos Anne Onnela, anne.onnela@minedu.fi, puh. 029 533 0010
NordenBladet —Suomen maaseutujen ykköstapahtumasta kisaavat seitsemän paikkaa ja yhteistyöverkostoa eri puolilta Suomea. Kahdeksanhenkinen Maaseutuparlamentti 2020 -paikkakisan raati etsii seuraavaksi paikkakuntien joukosta kiinnostavimmat maaseudun kehittämisen helmet ja maaseutupolittiset toimintamallit. Maaseutuparlamentin tapahtumapaikka ratkeaa lopullisesti maaliskuussa avoimen nettiäänestyksen kautta.
Maaseutuparlamentti 2020 kokoaa maaseudun mahdollisuuksista kiinnostuneet yhteen miettimään maaseudulla syntyviä ja siellä toimivia kestäviä ratkaisuja 1.-3.10.2020. Maaseutuparlamentti 2020 –paikkakisan kautta haetaan tapahtumapaikkaa, jossa maaseutuinnostus ja maaseutupoliittinen tahto näkyvät ja myös tuntuvat. Tapahtumapaikalta edellytetään lisäksi toimivia ja tarpeeksi suuria tiloja.
Tapahtuma kokosi vuonna 2017 noin 800 osallistujaa ja yhteensä yli 2000 kävijää. Edellisen tapahtuman toteutukseen osallistui yli 40 maaseudulla toimivaa organisaatiota.
Kisaan ovat ilmoittautuneet mukaan Janakkalan kunta (Kanta-Häme), Kannuksen kaupunki (Keski-Pohjanmaa), Kurikan kaupunki (Etelä-Pohjanmaa), KaakonKantri ja Leader Länsi-Saimaa ry yhdessä Kaakkois-Suomen nuorten kanssa (Etelä-Karjala), Kainuun Nuotta ry ja Sotkamon kunta ym. (Kainuu), Nurmeksen kaupunki (Pohjois-Karjala) ja Ähtärin kaupunki ja Ähtäri Zoo (Etelä-Pohjanmaa). Jokaisen ehdotuksen takana on laajempi yhteistyöverkosto, johon kuuluu useampi organisaatio. Yhteystiedot löytyvät alta.
Maaseutuparlamentin paikkakisan raati valitsee ehdotuksista sopivimmat jatkoon
Kisa etenee nyt raadin työskentelyyn. Maaseutuparlamentin paikkakisan raadissa istuvat Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström maa- ja metsätalousministeriöstä, verkostopalveluiden johtaja Teemu Hauhia Ruokavirastosta, toiminnanjohtaja Merja Kaija Suomen Kylät ry:stä (Pohjois-Savon Kylät ry), elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK ry:stä, päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta, toiminnanjohtaja Paula Yliselä Maaseudun Sivistysliitosta, asiantuntija Hanna Mattila Sitrasta sekä viestintäpäällikkö Mia Wikström SLC:stä.
Raati valitsee avoimeen nettiäänestykseen sopivimmat ehdotukset. Lopulliseen tapahtumapaikan valintaan voi vaikuttaa netin kautta jokainen kiinnostunut. Nettiäänestyksestä tiedotetaan maaliskuussa Maaseutuparlamentti.fi –sivuilla sekä Maaseutuparlamentin some-kanavissa.
Maaseutuparlamentin pääjärjestäjätahot ovat Maaseutupolitiikan neuvosto, maaseutuverkostopalvelut, Suomen Kylät ry ja MTK ry. Maaseutuparlamentti järjestetään laajassa yhteistyössä muiden maaseudulla toimivien organisaatioiden kanssa valtionhallinnosta paikallistasolle.
Lisätietoa Maaseutuparlamentti -tapahtumasta:
Christell Åström, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutupolitiikan neuvosoton pääsihteeri, p. 0295 16 2033, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Antonia Husberg, maaseutuylitarkastaja, maa. ja metsätalousministeriö, Maaseutupolitiikan neuvoston hanke- ja viestintävastaava,p. 0295 16 2033, etunimi.sukunimi@mmm.fi
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vaatii, että suomenhevosen asemaa hevostaloudessa on vahvistettava. Ministeri Leppä esittää, että suomenhevosten ikäluokkalähtöjen ja Kuninkuusravien palkintotasoa sekä suomenhevosratsujen kasvatustukea olisi korotettava. Ehdotus tullaan käsittelemään yhdessä hevosalan kanssa, osana hevostalouden vuosittaista tuotonjakoprosessia. Muutokset tulisivat näin voimaan aikaisintaan vuoden 2020 alusta lukien.
Nuorten suomenhevosten kilpailujen palkintotasoa ehdotetaan parannettavaksi yleisesti. Suomenhevosten ikäluokkalähtöihin osallistuminen tulisi saada entistä kannattavammaksi lähtöjen voittajien lisäksi kaikille osallistuville valjakoille. Nuorille suomenhevostammoille tulisi järjestää nykyistä enemmän omia lähtöjä ja nostaa myös niiden palkintoja. Kuninkuusravien osakilpailulähtöjen palkintoja ehdotetaan korotettavaksi ja tähän vuosittaiseen tapahtumaan osallistuminen pitäisi saada nykyistä houkuttelevammaksi.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuoden 2017 marraskuussa hevosalan selvityshenkilöksi erikoiseläinlääkäri Antero Tupamäen, jonka tehtävänä oli laatia toimenpide-ehdotukset hevostalouden edistämiseksi sekä hevosalan yleisten toimintaedellytysten, alan yritysten kilpailukyvyn ja hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Selvitysmiehen työn tueksi yli 100 alan asiantuntijaa esitti näkemyksiään hevosalan tulevaisuuden tarpeista. Tupamäen koostama aineisto on viimeistelty ministeriössä virkatyönä.
Hevostalousselvityksessä tuodaan esille kymmenen pääasiallista kehittämiskohdetta. Kehittämistarpeita esitetään laaja-alaisesti, mm:
hevosalan opetukseen, tutkimus- ja hanketoimintaan,
hevosalan yrittäjyyteen ja hevosavusteiseen kuntoutukseen,
alan tiedotukseen, markkinointiin ja neuvontaan,
hevoskasvatukseen sekä
hevosalan keskusjärjestöjen hallintoon ja organisoitumiseen.
Selvityksessä esitetään, että suomenhevosrodun asemaan kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota.
– Selvitystyön ja hevosalan kanssa käytyjen keskustelujen nojalla on käynyt selväksi, että suomenhevosella on koko kansan tuki takanaan. Siksi ehdotankin näitä edellä mainittuja toimenpiteitä Hippoksen ja koko hevosalan arvioitavaksi, toteaa ministeri Leppä.
– Olen saanut raviradoilta paljon palautetta tukijärjestelmän passivoivista ongelmista. Siksi onkin hyvä, että hevostalouden toimintatuen oma varainhankinta lasketaan tästä vuodesta eteenpäin Euroopan komission valtiontukipäätöksen ensimmäisen ja toisen vuoden keskiarvosta, jota sitten käytetään loppukausi. Näin raviradoilla on aito mahdollisuus lisätä omaa varainhankintaa. En ole täysin tyytyväinen järjestelmän kannustavuuteen, mutta tämä on merkittävä askel parempaan suuntaan. Tukijärjestelmästä on rakennettava sellainen, että se kannustaa raviratoja kehittämään omaa varainhankintaa ja toimintaa mahdollisimman paljon. Lisäksi tämä on ensimmäinen vuosi, kun nuorisotyö huomioitiin omana ryhmänään raviratojen toimintatuen kustannuksissa. Mahdollisuudet kasvattaa nuorisotyön avustusosuutta jatkossa näyttävät hyviltä, painottaa Leppä.
Ministeri Leppä pitää selvitystyötä hyvänä pohjana parhaillaan Suomen Hippos ry:ssä valmisteltavalle hevosalan tulevaisuustyölle.
– Ministeriön, Hippoksen ja koko hevosalan on yhdessä toimittava siten, että kasvatusmäärät ja sitä kautta koko hevosala saadaan Suomessa nousuun. Vain täten voimme varmistaa, että myös ensi vuosikymmenellä suomalaisia viihdyttävät ja sykähdyttävät tulevaisuuden Ranch Kellyt, Akaasiat ja Costellot. Tämä tapahtuu tulevaisuuden raviradoilla, joista on kehittynyt yhä laajempaa suomalaisjoukkoa viihdyttäviä tapahtumakeskuksia, Leppä visioi.
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424
neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö p. 02951 62077
neuvotteleva virkamies Tauno Junttila p. 02951 62290
NordenBladet —Uudessa Tekoäly ja IoT vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa, niin kutsutussa ÄlyVesi-hankkeessa, sovelletaan tekoälyä ja esineiden internet palveluita (IoT) vesisektorille. Samalla edistetään myös uuttaa liiketoimintaa. Tekoälyn ja internetpalveluiden IoT:n hyödyntäminen vesiriskien ennustamisessa ja ympäristön seurannassa tukee myös uusien innovaatioiden syntymistä, toimijoiden uudistumista sekä tehokkuutta.
ÄlyVesi-hanke hyödyntää autonomisia ilma-aluksia, konenäköä sekä IoT-teknologiaa pinta- ja pohjavesiasemilla ja syväoppimista tulvariskien hallinnassa. Hankkeessa kartotetaan konenäön avulla kiinnostavia kohteita vesi- ja maaympäristössä seurannan ja biomassan määrän arvioimiseksi sekä arvioidaan jäänlähtöä ja jäätymistä. Hankkeen perustana ovat julkisen sektorin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistarpeet. Hankkeessa käytetään mukana olevien yritysten jo kehittämiä tuotteita ja palveluita, jotta uudet innovaatiot ja toimintamallit saadaan vauhdilla käyttöön. ÄlyVesi-hanke on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta.
Erikoistutkija Jari Silander, (IoT ja asiantuntijat)
Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Toimitusjohtaja Teemu Heikkilä, (konenäkö)
Emblica Oy, p. +358 400963509, teemu@emblica.fi
Toimitusjohtaja Jonas Stjernberg, (ilma-aluskuvaukset)
BVdrone Oy, p. +358 440 662 566, jonas@bvdrone.com
NordenBladet —Tulevaisuusvaliokunta pitää avoimen kokouksen aiheesta ”Teknologia, etiikka ja kestävä kehitys” 6. helmikuuta klo 9-11 Eduskuntatalon auditoriossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
Tilaisuudessa kuullaan neljä puheenvuoroa teknologiaan, etiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvistä tulevaisuushaasteista sekä julkistetaan professori Toni Ahlqvistin tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittama raportti Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus (TuVJ 4/2018).
Teknologian ennakointi ja uuden teknologian vaikutusten arviointi ovat tulevaisuusvaliokunnalle eduskunnassa osoitettuja tehtäviä. Tähän tehtävään liittyen valiokunnan radikaalit teknologiat -raporteissa on vuosina 2013 – 2018 tarkasteltu ja arvioitu tuhansien teknologisten sovellutusten tulevaisuuden näkymiä.
Nämä raportit muodostavat lähtökohdan professori Toni Ahlqvistin tekemälle selvitystyölle, jossa tarkasteltiin Radikaalit teknologiat-raporteissa esille nousseisiin kärkiteknologioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja yhteiskunnallisia jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Ei riitä, että tiedämme, minkälaisia laitteita meillä tulevaisuudessa on ja minkälaista osaamista näiden laitteiden valmistaminen ja käyttäminen edellyttävät. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää uuden teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ja näihin vaikutuksiin liittyvät eettiset arvokysymykset.
Raportin julkistaminen liittyy myös tulevaisuusvaliokunnassa parhaillaan tekeillä olevaan tulevaisuusmietinnön toiseen osaan. Valiokunta sai 25 v -juhlakokouksessaan 16.11.2018 pääministeri Sipilältä haasteen määritellä Suomelle viisi yli hallituskauden ulottuvaa visionääristä tavoitetta. Tähän liittyen kaikkia tilaisuuden alustajia, professori Ahlqvistia, tutkija Heikki Saxénia, professori Markku Ollikaista ja apulaisprofessori Minna Ruckensteinia on pyydetty omalta osaltaan tunnistamaan julkisuudessa riittämättömälle käsittelylle jääneitä tulevaisuushaasteita erityisesti teknologian, etiikan ja kestävän kehityksen näkökulmista.
Tilaisuuden ohjelma
09.00-09.10 Tervetulosanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
09.10-09.30 Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus -raportin julkistaminen, Toni Ahlqvist, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
09.30-09.50 Heikki Saxén, FT, tutkija, Bioetiikan instituutin puheenjohtaja, Tampereen yliopisto
09.50-10.10 Markku Ollikainen, professori, ympäristö- ja luonnonvaraekonomia, Helsingin yliopisto
10.10-10.30 Minna Ruckenstein, apulaisprofessori, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
10.30-10.50 Keskustelu
10.50-10.55 Päätössanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
10.55 Tilaisuus päättyy
NordenBladet —Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vierailee Moskovassa 5.–6. helmikuuta. Kyseessä on vastavierailu Venäjän liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan kesäkuiselle vierailulle Suomeen.
Valiokunta tapaa puheenjohtajansa Matti Vanhasen (kesk.) johdolla muun muassa parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston varapuhemiehen Iljas Umahanovin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatševin ja muita ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sekä parlamentin alahuoneen duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Leonid Slutskijn.
Ohjelmassa on tapaaminen myös apulaisulkoministeri Vladimir Titovin ja valtion energiayhtiö Rosatomin edustajien kanssa.
Matkalle osallistuvat Vanhasen lisäksi Pertti Salolainen (valiokunnan varapuheenjohtaja, kok.), Erkki Tuomioja (sd.), Tom Packalén (ps.) ja Simon Elo (sin.).
NordenBladet —Suullisella kyselytunnilla torstaina 31. tammikuuta oli vain yksi aihealue: vanhustenhoito ja hoitopalvelujen laatu. Aihealue liittyy vanhusten palveluhoidossa ja hoitolaitoksissa esiin tulleisiin laiminlyönteihin ja puutteisiin. Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esitti Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Hänen kysymyksensä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) oli:
Onko vanhustenhoito Suomessa mielestänne kunnossa?
Ministeri Saarikko vastasi, että ”asiat suomalaisten ikäihmisten hoivassa eivät ole niin hyvällä tolalla kuin asioiden pitäisi olla. On hienoa, että voimme keskustella tästä tänään perusteellisesti ja valottaa laajan kysymyksen eri lähestymiskulmia”.
Eduskunta käsittelikin aihetta laajasti ja puhemies huomautti useita kertoja sekä kysyjiä että vastaajia minuutin mittaisesta aikarajasta. Kysymysaiheista useimmin esille nousi hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. Myös Mäkisalo-Ropponen toi lakimuutoksen esiin jatkokysymyksessään ministeri Saarikolle: ”Tuotteko asiasta vielä tällä vaalikaudella esityksen, jotta tämä asia saadaan kuntoon?”
Saarikon mukaan tämän vaalikauden puitteissa Ropposen esittämiä muutoksia ei ole aikataulullisesti mahdollista tehdä. Saarikko painotti, että ”suomalainen hoitohenkilöstö — lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset — on hyvän hoivan sydän ja ydin. On syytä kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön jaksamiskysymyksiin, mutta myönteistäkin on. Viittaamanne laatusuositus, joka ohjeistaa henkilöstön määrää, on johtanut hyvään kehitykseen. Siellä kirjattu 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohdin ylittyy valtaosassa meidän ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.”
Saarikko painotti myös kotihoidon kehittämisen merkitystä: ”Viimeisen viikon ajan on keskusteltu — ja syystä, oikeutetusti — tehostetusta palveluasumisesta eli sellaisista hoitopaikoista, joissa ympärivuorokautisesti hoitajat ovat vanhusten tukena. Valtaosa palveluista on kuitenkin kotihoitoa. Olemme kehittäneet muun muassa ympärivuorokautista kotihoitoa ja palveluohjausta palveluiden piiriin.”
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) otti kantaa hoitajamitoitukseen kirjaamisesta lakiin. ”Mitä tulee tähän hoitajamitoitukseen. Kun kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta — ja nyt on kyse siitä, että on tehty laiminlyöntejä — niin auttaisiko yksi desimaali siihen, että näitä laiminlyöntejä ei tehtäisi? Ei auta. Me kaikki haluamme, että hoitajia on riittävästi, ja kun me olemme tästä yksimielisiä, että me haluamme riittävän määrän hoitoa, niin ehdotan tässä, että tehdään tämä työ parlamentaarisesti ja valmistellaan seuraavalle hallitusneuvotteluryhmälle pohjaksi vahva eduskunnan tahto, koska tälle eduskunnalle ei enää ehditä tuomaan uutta lainsäädäntöä. Tehdään tämä yhdessä, koska meillä on yhteinen tavoite, riittävästi hoitajia, joka lähtee kunkin hoidettavan yksilökohtaisista, henkilökohtaisesta tarpeista, ei desimaalista.”
Antti Lindtman (sd) nosti esiin, että ”yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Ja nyt tilanne on se, että vanhuksia hoidetaan Suomessa tavalla, joka ei täytä ihmisarvoisen hyvän hoidon kriteerejä. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään, ja sen vuoksi tarvitaan vähimmäismitoitus, ainakin minimitaso, sille, kuinka paljon henkilöstöä on hoitamassa, jotta näiltä laiminlyönneiltä pystytään välttymään.”
Vanhusten hoitoon liittyviä jatkokysymyksiä olivat myös hoitajamitoitus vanhustenhoidossa (Ritva Elomaa, ps), epäkohtien esille ottaminen vanhustenhoidossa (Pekka Haavisto, vihr), vanhustenhoidon laadun valvonta (Anna-Maja Henriksson, r) sekä epäkohtien korjaaminen vanhustenhoidossa (Sari Tanus, kd).
Oppositiopuolueiden kaikki eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättävät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta ja välikysymys luetaan samana päivänä klo 13 alkavassa täysistunnossa.
NordenBladet —Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättivät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Sanna Marin (sd) ja välikysymyksen on allekirjoittanut yhteensä 90 kansanedustajaa.
NordenBladet —Ruotsin puhemies Andreas Norlén on parhaillaan Suomessa ensimmäisellä virallisella puhemiesvierailullaan. Vierailu alkoi torstaina eduskunnassa tapaamisella puhemies Paula Risikon ja eduskuntaryhmien edustajien kanssa, minkä jälkeen Norlén valtuuskuntineen osallistui turvallisuutta ja hybridivaikuttamista käsittelevään pyöreän pöydän asiantuntijakeskusteluun.
Aluksi Risikko onnitteli virkaveljeään siitä, että Ruotsi on pitkän ja vaiheikkaan prosessin jälkeen saanut hallituksen, jonka muodostamisessa puhemies Norlénilla oli merkittävä rooli.
”On ilo ottaa vastaan koko valtuuskunta ja luoda jatkuvuutta meille niin arvokkaalle Suomi-Ruotsi –yhteistyölle, jota olemme tehneet sekä parlamenttien, hallitusten että liike-elämän ja kansalaisten tasolla. Ruotsilla on lähiaikoina ollut merkittäviä puheenjohtajuuksia parlamentaarisen yhteistyön järjestöissä, kuten esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa. Kiitos siitä, että Ruotsi on näillä foorumeilla nostanut esille sekä turvallisuuskysymykset että näiden yhteistyöelinten väliset synergiaedut”, Risikko totesi.
Viime syyskuusta asti kestäneet hallitusneuvottelut johtivat Ruotsissa poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa puolueiden perinteiset blokkirajat murtuivat. Tapaamiseen osallistuneita suomalaisia kansanedustajia kiinnosti paitsi Ruotsin hallituskoalition kestävyys myös se, muuttuvatko poliittiset asetelmat maassa pysyvästi. Norlénilla tai muilla ruotsalaisilla valtiopäiväedustajilla ei ollut kysymyksiin varmoja vastauksia, mutta tilannetta pidettiin uutena ja mielenkiintoisena.
Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Tuula Haatainen sekä Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Wille Rydman (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Ruotsin valtuuskuntaan kuuluvat Norlénin lisäksi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Kenneth G Forslund (sosialidemokraatit), Ruotsin Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja Jessica Polfjärd (moderaatit) ja PN-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Gunilla Carlsson (sosialidemokraatit).
Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.
