Vanhustenhoito suullisen kyselytunnin ainoana aiheena

NordenBladet — Suullisella kyselytunnilla torstaina 31. tammikuuta oli vain yksi aihealue: vanhustenhoito ja hoitopalvelujen laatu.  Aihealue liittyy vanhusten palveluhoidossa ja hoitolaitoksissa esiin tulleisiin laiminlyönteihin ja puutteisiin. Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esitti Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Hänen kysymyksensä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) oli:

Onko vanhustenhoito Suomessa mielestänne kunnossa?

Ministeri Saarikko vastasi, että ”asiat suomalaisten ikäihmisten hoivassa eivät ole niin hyvällä tolalla kuin asioiden pitäisi olla. On hienoa, että voimme keskustella tästä tänään perusteellisesti ja valottaa laajan kysymyksen eri lähestymiskulmia”.

Eduskunta käsittelikin aihetta laajasti ja puhemies huomautti useita kertoja sekä kysyjiä että vastaajia minuutin mittaisesta aikarajasta. Kysymysaiheista useimmin esille nousi hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. Myös Mäkisalo-Ropponen toi lakimuutoksen esiin jatkokysymyksessään ministeri Saarikolle: ”Tuotteko asiasta vielä tällä vaalikaudella esityksen, jotta tämä asia saadaan kuntoon?”

Saarikon mukaan tämän vaalikauden puitteissa Ropposen esittämiä muutoksia ei ole aikataulullisesti mahdollista tehdä.  Saarikko painotti, että ”suomalainen hoitohenkilöstö — lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset — on hyvän hoivan sydän ja ydin. On syytä kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön jaksamiskysymyksiin, mutta myönteistäkin on. Viittaamanne laatusuositus, joka ohjeistaa henkilöstön määrää, on johtanut hyvään kehitykseen. Siellä kirjattu 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohdin ylittyy valtaosassa meidän ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.”

Saarikko painotti myös kotihoidon kehittämisen merkitystä: ”Viimeisen viikon ajan on keskusteltu — ja syystä, oikeutetusti — tehostetusta palveluasumisesta eli sellaisista hoitopaikoista, joissa ympärivuorokautisesti hoitajat ovat vanhusten tukena. Valtaosa palveluista on kuitenkin kotihoitoa. Olemme kehittäneet muun muassa ympärivuorokautista kotihoitoa ja palveluohjausta palveluiden piiriin.”

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) otti kantaa hoitajamitoitukseen kirjaamisesta lakiin. ”Mitä tulee tähän hoitajamitoitukseen. Kun kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta — ja nyt on kyse siitä, että on tehty laiminlyöntejä — niin auttaisiko yksi desimaali siihen, että näitä laiminlyöntejä ei tehtäisi? Ei auta. Me kaikki haluamme, että hoitajia on riittävästi, ja kun me olemme tästä yksimielisiä, että me haluamme riittävän määrän hoitoa, niin ehdotan tässä, että tehdään tämä työ parlamentaarisesti ja valmistellaan seuraavalle hallitusneuvotteluryhmälle pohjaksi vahva eduskunnan tahto, koska tälle eduskunnalle ei enää ehditä tuomaan uutta lainsäädäntöä. Tehdään tämä yhdessä, koska meillä on yhteinen tavoite, riittävästi hoitajia, joka lähtee kunkin hoidettavan yksilökohtaisista, henkilökohtaisesta tarpeista, ei desimaalista.”

Antti Lindtman (sd) nosti esiin, että ”yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Ja nyt tilanne on se, että vanhuksia hoidetaan Suomessa tavalla, joka ei täytä ihmisarvoisen hyvän hoidon kriteerejä. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään, ja sen vuoksi tarvitaan vähimmäismitoitus, ainakin minimitaso, sille, kuinka paljon henkilöstöä on hoitamassa, jotta näiltä laiminlyönneiltä pystytään välttymään.”

Vanhusten hoitoon liittyviä jatkokysymyksiä olivat myös hoitajamitoitus vanhustenhoidossa (Ritva Elomaa, ps), epäkohtien esille ottaminen vanhustenhoidossa (Pekka Haavisto, vihr), vanhustenhoidon laadun valvonta (Anna-Maja Henriksson, r) sekä epäkohtien korjaaminen vanhustenhoidossa (Sari Tanus, kd).

Oppositiopuolueiden kaikki eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättävät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta ja välikysymys luetaan samana päivänä klo 13 alkavassa täysistunnossa.

Suullisen kyselytunnin puheenvuorot ovat luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta (31.1.2019)

Lähde: Eduskunta.fi