NordenBladet — Porissa Koillisväylän ja Koivulantien liikenneympyrässä sattui tiistaina 14.50 aikaan liikennevahinko, missä ympyrästä poistumassa ollut auto törmäsi kahteen suojatiellä olevaan polkupyöräilijään sillä seurauksella, että pyörillä liikenteessä olleet v.-05 syntyneet pojat loukkasivat itseään. Pojat olivat pyöräilemässä Koillisväylän sivussa kulkevaa pyörätietä keskustan suunnasta ja olivat ylitämässä Koivulantietä suojatietä pitkin kun ympyrästä poistumassa ollut tumma Opel-merkinen henkilöauto oli törmännyt edellä ajavaan pyörään sillä seurauksella, että pyöräilijä kaatui katuun ja takana tullut pyöräilijä oli kaatunut myös. Törmännyt auto oli poistunut paikalta pysähtymättä. Vakavammin loukkaantunut poika toimitettiin paikalta Satasairaalaan ja lievemmin loukkaantunut poika pääsi ensihoidon tarkastuksen jälkeen kotiin. Poliisi pyytää havaintoja paikalta poistuneesta tummasta Opel-merkkisestä henkilöautosta, havainnot voi ilmoittaa numeroon 050-4564963
Pohjanmaan poliisi on tavoittanut teosta epäillyn henkilön ja jatkaa asian tutkimista perättömänä vaarailmoituksena. Pohjanmaan poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.
19.11.2019 klo 17.39Itä-Suomi
Kuopiossa tapahtui klo 15.10 aikaan onnettomuus, jossa suojatietä ylittänyt jalankulkija jäi auton alle ja loukkaantui. Onnettomuus tapahtui Tasavallankadulla Haapaniementien risteyksessä keskustan suuntaan menevillä kaistoilla. Keskustan suuntaan ajanut auto oli pysähtynyt ennen risteyksessä olevaa suojatietä ja antanut suojatietä ylittävälle jalankulkijalle tietä. Samaan aikaan toista samaan suuntaan mennyttä kaistaa pitkin ajanut auto ei pysähtynyt suojatien eteen pysähtyneen auton vuoksi, vaan törmäsi auton sivuosalla jalankulkijaan. Jalankulkija sai osumasta lievät vammat.
Poliisi tutkii tapausta epäiltynä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja määräsi jalankulkijaan törmänneen auton kuljettajana olleen noin 70-vuotiaan naisen ajokieltoon. Auton kuljettaja oli selvin päin.
19.11.2019 klo 16.42Itä-Suomi
Henkilöauto ja jalankulkija olivat kolaroineet Joensuun keskustassa, Kauppakadun ja Niskakadun risteyksessä, tiistaina kello 14.30 jälkeen. Jalankulkija, joensuulainen mies oli viety ambulanssilla keskussairaalaan.
Mahdollisia havaintoja edellä mainittuun liittyen pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi, vihjepuhelimeen p. 0295 415 232 tai poliisipäivystykseen p. 0295 415 320 ma-pe klo 08-16.15.
NordenBladet — Poliisi sai tiistaina 19.11.2019 klo 12.06 tiedon nimettömästä uhkausviestistä, joka kohdistui Seinäjoen Ideaparkiin. Poliisi teki tähän liittyen etsintöjä Ideaparkissa. Etsinnöissä ei löytynyt mitään epäilyttävää. Poliisi epäilee uhkauksen olevan perätön ja tutkii tapausta perättömänä vaarailmoituksena.
NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.
Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.
Näyttelyn kuvat kertovat tyttöjen arjesta Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Kambodzhassa, jossa ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka.
Tytöt kohtaavat ilmastonmuutoksen vuoksi erityisiä vaikeuksia, sillä heidän asemansa on valmiiksi huonoin. Tyttöjen on usein kannettava vastuu vedenhausta, ruuanlaitosta ja pikkusisarusten hoitamisesta kuivuuden ja myrskyjen keskellä. Kun sadot heikkenevät, tytöt joutuvat monesti jäämään pois koulusta mennäkseen töihin tai avioon.
Näyttelyyn liittyy Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma keskiviikkona 20.11. Lasten päivän tilaisuudessa kansanedustajat kertovat, miksi heille tyttöjen oikeuksien edistäminen on tärkeää ja kuinka he kansanedustajina voivat edistää tasa-arvoa myös maailmalla.
Tilaisuudessa Plan International Suomen nuoret vapaaehtoiset ovat paikalla klo 12−15. He opastavat valokuvanäyttelyn tarinoihin ja keskustelevat näyttelykävijöiden kanssa lastenoikeuksista ja siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa monien lasten oikeuksien toteutumista nyt ja tulevaisuudessa.
Toivoa etsimässä -näyttelyn ja lapsen oikeuksien päivän tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Eduskunnan tytöt ja globaali kehitys -ryhmä sekä lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi.
Valokuvataiteilija ja kuvajournalisti Karoliina Paatos (s. 1979) on työskennellyt useille sanoma- ja aikakauslehdille, pitänyt taidenäyttelyitä ja julkaissut valokuvateoksen American Cowboy.
Valokuvanäyttely on esillä Eduskunnan kirjastossa 13.11.−3.12.2019.
Näyttelyyn on vapaa pääsy kirjaston aukioloaikoina ma−pe klo 9−18. Sisäänkäynnissä on turvatarkastus.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen toivoi lisää naisia rauhanvälittäjiksi ja –neuvottelijoiksi, kun hän puhui maailman naispäättäjien konferenssissa Islannin Reykavikissa aiheesta ”Naiset, rauha ja turvallisuus”.
”On tärkeää, että myös haavoittuvassa asemassa olevilla naisilla ja tytöillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, olipa sitten kyse politiikasta, taloudesta, turvallisuudesta tai sosiaalikysymyksistä, ja konfliktitilanteissa olla mukana pöydissä, joissa rauhasta neuvotellaan. Kestävään rauhaan ja kehitykseen päästään vain, jos mikään väestönosa ei koe itseään syrjityksi”, hän totesi.
Naisten osuuden lisääminen rauhanvälitystyössä ja rauhanvälittäjinä toimivien naisten tukeminen on yksi Suomen ulkopolitiikan tavoitteista. Myös poliitikkojen asiantuntemusta kannattaisi käyttää hyväksi, kun yhteiskuntia rakennetaan uudestaan konfliktien jälkeen.
”Kansanedustajat tietävät, miten päätöksentekoprosessi käytännössä toimii, miten rekrytoidaan ja koulutetaan ehdokkaita, miten käydään vaalikampanjoita ja hallitusneuvotteluja, ja miten oppositiossa toimitaan”, hän luetteli.
Haatainen korosti demokratian merkitystä ylipäätään. Vaikka demokratialla on puutteensa, se on silti tähän asti keksityistä keinoista paras tapa järjestää yhteiskunta.
”Menestyneimmät yhteiskunnat ovat demokratioita. Demokraattisten valtioiden todennäköisyys joutua sotaan on myös muita pienempi siitä yksinkertaisesta syystä, että sodanjulistukseen tarvitaan kansan tuki ja parlamentin enemmistö. Demokratia ja rauhan kulkevat käsi kädessä hyödyttäen toisiaan.”
Haatainen harmitteli, että demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää vastaan hyökätään nyt monelta suunnalta samaan aikaan, kun naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo kyseenalaistetaan.
Haataisella oli maailman naispäättäjien konferenssissa myös toinen puheenvuoro, jossa käsiteltiin sitä, miten eri parlamenteissa on reagoitu YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin vetoomukseen naisten aseman parantamiseksi. Haataisen oli helppo kertoa, että Suomi oli maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 ja että naisten osuus kansanedustajista on nyt korkeampi kuin koskaan eli 47 prosenttia. Hän kertoi myös eduskunnan naisverkoston puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä ja lainsäädännön sukupuolivaikutusten arvioinnista jo valmisteluvaiheessa.
”Mutta maailma ei ole valmis meilläkään. Suomessa haasteita ovat muun muassa lähisuhdeväkivalta, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, palkkatasa-arvo ja naisten osuus liikeyritysten johtopaikoilla. Yhtenä askeleena eteenpäin etsimme lainsäätäjinä parhaillaan keinoja, joilla sukupuolivaikutukset otettaisiin paremmin huomioon valtion talousarvion laatimisessa”, hän kertoi.
Women Political Leaders Global Forum -konferenssin verkkolähetystä voi seuratatäältä.
19.11.2019 klo 14.22Sisä-Suomi
Tampereen Hämeenkadulla tavattiin maanantaina klo 16.30 n. nelikymppinen mies, joka kantoi mukanaan kääntöveistä. Esineen mukana pitämiseen ei löytynyt hyväksyttävää syytä, joten miestä epäillään toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. Mies sai teostaan sakon. Veitsi otettiin poliisin haltuun ja hävitettiin.
1990-luvulla syntynyt mies näpisteli Jyväskylän Vapaaherrantiellä klo 17.20. Marketissa asioidessaan hän laittoi pähkinäpatukoita vaatteidensa sisään ja poistui kassalinjojen ohi maksamatta. Mies otettiin kiinni. Kyseessä oli kahdeksas kiinnijääminen näpistysrikoksesta vuoden sisään.
N. nelikymppinen nainen asioi tavaratalossa Tampereen Hämeenkadulla klo 19.20. Nainen anasti urheilutekstiilejä n. 125 Euron arvosta. Vartija otti näpistelijän kiinni Tuomiokirkonkadulta. Anastetut tuotteet olivat vaurioituneet myyntikunnottomiksi. Turvallisuustarkastuksen yhteydessä naiselta löytyi huumaavia lääkkeitä, muttei reseptiä niihin, joten näpistyksen lisäksi häntä epäillään huumausaineen käyttörikoksesta.
1990-luvulla syntynyt nainen anasti Jyväskylän Kauppakadulla vaateliikkeestä n. 90 Euron arvoisen hupparin klo 18.40. Vartija otti naisen kiinni. Huppari vaurioitui myyntikelvottomaksi. Turvallisuustarkastuksen yhteydessä asiakkaalta löytyi huumaavia lääkkeitä, joten tutkittavaksi tuli myös huumausaineen käyttörikos. Nainen on ollut vuoden sisään omaisuusrikoksesta epäiltynä 17 kertaa.
Poliisipartio hälytettiin klo 22.48 Tampereen Hervantaan, jossa ilmoituksen mukaan isokokoinen mies rikkoo Insinöörinkadulla sijaitsevan ravintolan vieressä jotakin. Hetken päästä tuli uusi ilmoitus, jonka mukaan mies vahingoitti grillivaunua ja irroitteli siitä osia. Partio tapasi tapahtumapaikalta tuntomerkkeihin sopineen 1980-luvulla syntyneen miehen, joka oli päihtynyt. Mies kertoi partiolle tekevänsä remonttia. Tämä remontti oli toteutettu mm. valomainoskyltti rikkomalla ja vääntämällä markiisi rikki. Lisäksi grillin vieressä ollut pöytäryhmä oli kaadettu niin, että grillin seinä oli vahingoittunut. Mies otettiin kiinni ja kuljetettiin päihtymyssäilöön. Rikosilmoitusta ei kirjattu remontinteosta vaan vahingonteosta.
Poliisipartio havaitsi tiistain puolella klo 00.25 Kyötikkäläntiellä Kangasalla ojaan ajetun henkilöauton, jonka välittömästä läheisyydestä lähti toinen henkilöauto liikkeelle. Auto pysäytettiin Ilvestielle, jossa kuljettajaksi todettiin ajo-oikeudeton nuori aikuinen mies. Alkometripuhallus näytti kuljettajalle nollatulosta, mutta huumepikatesti positiivista. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Autossa oli matkustajina kaksi samanikäistä miestä, joista toisen epäillään kuljettaneen ojaan ajettua henkilöautoa. Häntä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Laukaassa Laukaantiellä pysäytettiin liikennetarkastusta varten henkilöauto klo 01.08. Alkometri osoitti auton 1990-luvulla syntyneelle mieskuljettajalle nollaa, mutta huumepikatestin tulos oli positiivinen. Mies oli ajo-oikeudeton. Autosta löytyi työkaluja, joiden omistussuhteissa ilmeni epäselvyyksiä. Kuljettaja otettiin kiinni. Häntä epäillään mm. rattijuopumuksesta, varkaudesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.
NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päivittäistiedote 19.11.2019
Vantaan alue
Miesasiakas riehui taksissa
Vantaa, Peltolantie, 18.11.2019 klo 17 – 17.15
Asianomistaja teki ilmoituksen poliisille tapauksesta, jossa asiakkaana ollut mieshenkilö oli nimitellyt häntä epäasiallisesti ja käynyt fyysisesti käsiksi. Asianomistajana tapauksessa on taksinkuljettaja, joka kertoi, että hän oli ollut ensimmäisenä vapaana autona taksiasemalla ja hänen kyytiinsä oli tullut kaksi miestä, joista toinen oli nimitellyt häntä epäasiallisesti ja rasistisesti. Taksinkuljettaja oli pyytänyt miehiä poistumaan ja ottamaan seuraavan, vapaana olleen taksin. Tässä vaiheessa toinen miehistä oli hermostunut ja käynyt fyysisesti taksinkuljettajaan käsiksi mm. lyömällä tätä. Pahoinpitelyn jälkeen molemmat miehet poistuivat paikalta jalkaisin eikä heitä toistaiseksi ole tavoitettu. Asianomistaja kävi työterveydessä tarkistuttamassa vammansa ja teki asiasta rikosilmoituksen.
Poliittinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen keskustelu elävät muodoiltaan jatkuvasti. Sosiaalinen media on tullut uudeksi tupaillaksi ja twiitit ovat korvaamassa kiihkeän taukokeskustelun työpaikoilla.
Henkilökohtaisten kontaktien mahdollisuutta ja merkitystä äänestäjän ja päättäjän välillä ei pidä silti väheksyä tai unohtaa. Sekin hakee uusia muotoja. Poliitikot tapaavat äänestäjiä toreilla ja perinteisissä vaalitilaisuuksissa. Samoin erilaiset muut kansalaisjärjestöt ylläpitävät yhteyttä kunnan ja valtion luottamushenkilöihin. Henkilökohtainen kontakti on tärkeä. Keskustelin juuri uuden kansanedustaja Pekka Aittakummun kanssa Oulun vaalipiiristä. Hänellä oli ollut 170 vaalitilaisuutta. Sosiaalisesta mediasta huolimatta, monet äänestäjät odottavat yhä mahdollisuutta suoraan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Ajatukseni syntyi käydessäni Kansalliskirjastossa, jossa oli tavanomainen pyyntö olla kirjastosalissa hiljaa – ettemme häiritsisi muita.
Eikö toisaalta juuri kirjojen ja lehtien pitäisi inspiroida keskusteluun? Kirjastoissa käyvät ihmiset ovat yleensä uteliaita ja haluavat kerätä vaikutteita ja taide-elämyksiä.
Sitran innoittamana uusi Antti Rinteen hallitus jalkautti kesällä ministerit esittelemään hallitusohjelmaa kirjastoissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Voitaisiinko tätä ideaa soveltaa paljon laajemminkin? Pohdin sitä, että toriteltan pystyttämisen sijasta kunnallisilla luottamushenkilöillä, kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä saisi olla oikeus järjestää kansalaisten vastaanotto kirjastoissa. En niinkään ajattele ”puhetilaisuuksia” vaan palvelutiskiä. Kirjastossa voisi olla tiski tai pöytä, jolle luottamushenkilö voisi tuoda puolueensa ja oman kylttinsä ja olla kansalaisten tavattavissa. Ja tätä ”päivystystä” saisi mainostaa ja kirjasto ylläpitää juoksevaa listaa vieraista omilla sivuillaan. Ja tärkeä periaatteellinen linjaus olisi se, että tiskiä ei käytettäisi parlamentaarisen koon mukaisessa järjestyksessä vaan aktiivisuusjärjestyksessä. Aktiivinen poliitikko saisi halutessaan aikoja.
Kun asuinalueen asemakaavaa ollaan muuttamassa voisi kaavalautakunnan jäsen ja jäsenet tai alueen valtuutettu olla kaavakartan kanssa ottamassa asukkaiden palautetta. Kansanedustaja voisi maanantaina järjestää vaalipiirinsä alueella tapaamisajan jne. Toimintamallilla olisi monta etua. Tapaamispaikka olisi tiloissa, joihin on helppo tulla, kansalainen ei kokisi ”leimautuvansa” tullessaan tapaamiseen koska kirjaston tila on kaikille yhteinen ja luottamushenkilöille järjestäminen olisi helppoa ja ilmaista lukuun ottamatta mahdollista maksullista mainostamista. Samalla kirjastoista tai ainakin niiden nurkkauksista tulisi kansalaiskeskustelun paikkoja.
Siis sen sijasta, että sanotaan sshhh, kysyttäisiin mitä sinulle kuuluu.
