NordenBladet — Ympäristöministeriö on täydentänyt esitystään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinniksi. Täydentävässä esityksessä inventointiin esitetään lisättäväksi kuusi uutta maisema-aluetta. Lisäksi 26 alueen rajausta supistetaan tai laajennetaan. Kahta vuonna 2016 mukana ollutta aluetta esitetään poistettavaksi päivitysinventoinnista. Muutoksista voi lausua 24.11.–31.12.2020.Uusina alueina päivitysinventointiin ehdotetaan Verlan ja Suur-Selänpään kulttuurimaisemaa Kouvolassa, Orisbergin kulttuurimaisemaa Isokyrössä ja Seinäjoella, Vanhan Vaasan kulttuurimaisemaa Vaasassa, Kitkajärvien ja Riisitunturin maisemaa Kuusamossa ja Posiolla, Ratasjärven kulttuurimaisemaa Pellossa ja Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisemaa Kemijärvellä.Näistä Vanha Vaasa, Ratasjärvi ja Juujärvi sisältyvät tällä hetkellä voimassa olevaan, vuonna 1995 vahvistettuun valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Täydentävässä esityksessä päivitysinventoinnista ollaan poistamassa Raaseporissa sijaitsevaa Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemien maisema-aluetta sekä Korsnäsissä ja Närpiössä sijaitsevaa Harrströminjokilaakson kulttuurimaisemaa.Tarve inventoinnin päivittämiselle perustuu suomalaisen maaseutumaiseman muutoksiin 1990- ja 2000-luvuilla. Päivitysinventoinnissa on keskitytty perinteisten alkutuotantoelinkeinojen synnyttämiin maisemiin, mutta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään myös joitakin saaristoelinkeinoihin, metsä- ja erätalouteen sekä poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kulttuurimaisemia. Lisäksi päivitysinventointiin sisältyy tunnettuja, maisemaltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia maisemanähtävyyksiä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvioi maisemien päivitysinventointia: ”Arvostan kovasti suomalaisia maisemia ja olen iloinen, että niiden arvokohteista on tuotettu mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat suomalaisen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia. Niiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljely- ja laidunmaisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan.”Suomessa on tällä hetkellä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on nimetty valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.Kerro mielipiteesi nyt esitettävistä muutoksistaAlueiden asukkailla, maanomistajilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nyt esitettävistä uusista maisema-alueista ja muista päivitysinventointiin esitettävistä muutoksista. Kuulemisen yhteydessä voi esittää mielipiteitä ja kannanottoja myös muiden maisema-alueiden kuvauksista ja aluerajauksista sekä päivitysinventoinnista ylipäänsä. Samalla järjestetään lausuntokierros sidosryhmille ja viranomaisille.Tutustu asiakirjoihin ja anna lausuntosi (lausuntopalvelu.fi)Kattava otos Suomen edustavimmista kulttuurimaisemistaMaisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen osana alueiden- ja maankäyttöä sekä maaseudun elinkeinotoimintaa. Maisemien vaalimisen keinot perustuvat maankäytön suunnitteluun, vapaaehtoisuuteen sekä tukijärjestelmiin, joilla edistetään paikallista ja yhteisöperustaista maisemanhoitoa. Valtakunnallisen maisema-alueen status on yksi peruste rakennusperinnön hoitoon ja saariston ympäristönhoitoon kohdistuvia valtionavustuksia myönnettäessä ja luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita perustettaessa. Maisema-arvot voidaan ottaa huomioon myös maatalouden ympäristötuen tai Leader-toiminnan yhteydessä. Lisäksi maisema-alueiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi voi saada hankerahaa esimerkiksi ELY-keskuksilta.Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin maakunnittain ELY-keskusten johdolla vuosina 2010–2015. Alueellisten inventointien valmistuttua ympäristöministeriön asettama Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmä (MAPIO) laati valtakunnallisen koosteen, joka oli julkisesti kuultavana ja lausuntokierroksella alkuvuonna 2016. Nyt päättyneessä toisessa vaiheessa päivitysinventointiin esitetään muutoksia, jotka perustuvat vuonna 2016 annettuun palautteeseen sekä sen jälkeen tehtyihin täydentäviin selvityksiin.www.ym.fi/maisemakuuleminen Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, päivitysinventoinnin 1. ja 2. vaihe (karttapalvelu)Nykyiset kohteet (ymparisto.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jyväskylä, Tampere, Karkkila ja Vihti käynnistävät hankkeen, jossa lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja oikeaan aikaan. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää korjaavien palveluiden kustannuksia sekä työttömyysetuuksien tarvetta.Uutta hankkeessa on se, että kunnat maksavat ainoastaan hankkeen tulostavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittamisesta, työllistymisestä tai luvattomien koulupoissaolojen määrän vähentymisestä. Hankkeessa hyödynnetään Social Impact Bond -mallia (SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Hankkeiden toiminta rahoitetaan sijoittajien yksityisellä pääomalla, jonka kunnat maksavat takaisin kohtuullisen tuoton lisäksi vain, jos tulostavoitteet saavutetaan.Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja työllistymisen ovat avaintekijöitä yhteiskunnan jäseneksi kiinnittymisessä. Noin 15 prosenttia nuorista – lastensuojelun sijaishuollossa olleista nuorista jopa puolet – jää kuitenkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolella olevaa nuoren kustannus yhteiskunnalle on noin 18 000 euroa vuodessa.Kunnat määrittelivät hankkeiden tavoitteet
Jyväskylän hankkeella on kaksi kohderyhmää. Tavoitteena on, että 70 prosenttia hankkeeseen osallistuvista toiselta asteelta putoamisvaarassa olevista nuorista saa päättötodistuksen. Toinen tavoite on, että heikosti koulumenestyneiden kuudesluokkalaisten, joilla on riski lastensuojelun asiakkuuteen, lastensuojelun sijoitukset vähenevät osallistujilla 50 prosentilla ja koulumenestys paranee.– On tarpeen löytää uusia rahoitus- ja toimintatapoja, joilla ongelmia ehkäistään. Hankkeessa Jyväskylä kokeilee uutta ehkäisevää toimintatapaa ja rahoitusmallia, ja toivomme tulosten puhuvan puolestaan, summaa Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo kokeilun tavoitteita.Tampereen tavoitteena on, että sijaishuollon nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.Karkkilan, Vihdin ja niiden omistaman perusturvakuntayhtymä Karviaisen tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta lapsiperheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen avulla.Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä sijaitseva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on valmistellut hankkeen yhdessä kuntien kanssa. Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaa hankintalain edellyttämän kilpailutuksen kautta valittu FIM Pääomarahastot Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Hanke käynnistyy vuoden 2021 alussa ja sen kesto on kymmenen vuotta.– Koronakriisi on entisestään lisännyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarvetta samaan aikaan, kun julkisten toimijoiden taloudelliset resurssit menevät korjaavien lastensuojelupalveluiden rahoittamiseen. Yhdistämällä yksityisiltä sijoittajilta saatava vaikuttavuussijoituspääoma ja parhaiden toimijoiden tuottama ennaltaehkäisevä palvelu, hanke pyrkii saamaan hyvinvointivaikuttavuutta samalla, kun se alentaa lastensuojelun kustannuksia. Onnistuessaan hankkeen voittajia ovat perheiden lisäksi julkinen sektori ja sijoittajat, kertoo hankkeen toteutuksesta vastaavan FIM Pääomarahastot Oy:n johtaja Jani Kempas.Vastaava lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävä SIB-hanke on jo aiemmin käynnistynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemiönsaaressa, Lohjalla ja Vantaalla. SIB-mallia on hyödynnetty Suomessa lisäksi työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla sekä maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen. Suunnitteilla on myös muita hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 24. marraskuuta, että Suomi ottaa vuoden 2024 aikana kansallisesti käyttöönsä eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS-palvelu).Satelliittipaikannusjärjestelmien tuottamasta sijainti- ja aikatiedosta on tullut merkittävä osa yhteiskunnan arkea. Monet digitaalisen yhteiskunnan toiminnot lakkaavat tai toimivat puutteellisesti ilman erittäin tarkkaa satelliiteista saatavaa tietoa. Esimerkiksi sähköverkot, pankkipalvelut ja tietoliikenneverkot tarvitsevat toimiakseen tarkkaa sijainti- tai aikatietoa.Galileo-järjestelmä tuottaa useita erilaisia sijainti- ja aikapalveluita. Suurin osa palveluista on avoimia eli kenen tahansa käytettävissä. Galileo-järjestelmä on EU:n jäsenvaltioiden rahoittama ja niiden hallinnassa oleva maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä. Se on maailman ainoa siviilihallinnassa oleva paikannusjärjestelmä. EU:n jäsenvaltioiden näkökulmasta järjestelmään käyttöön ei edes kriisitilanteissa liity mitään vaikeasti ennakoitavia turvallisuus- tai kauppapoliittisia epävarmuustekijöitä. PRS-palvelun käyttöönotto on merkittävin yhteinen EU:n jäsenvaltioiden kyberturvallisuushanke. Kun PRS-palvelu on EU:ssa otettu käyttöön vuoden 2024 aikana, palvelu tuottaa EU:n jäsenvaltioille paikannus- ja aikatietoa, joka sietää salatun ja vahvan lähetyssignaalin ansiosta sekä tahallista kybervaikuttamista että tahattomia häiriöitä.PRS-palvelu on tarkoitettu vain EU:n jäsenvaltioiden erikseen kansallisesti valtuuttamille julkishallinnon ja kriittisten infrastruktuuriyritysten toimijoille. Kun palvelu on käytössä, julkishallinnolla ja muilla valtuutetuilla toimijoilla on varmennetut ja Euroopan ulkopuolisista paikannusjärjestelmistä riippumattomat sijainti- ja aikapalvelut. Tämä parantaa merkittävästi Suomen kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta. PRS-palvelun tulevia käyttäjäryhmiä ovat Suomessa esimerkiksi poliisi, Tulli, Puolustusvoimat, pelastustoimi sekä huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset, kuten energiasektori, teleyritykset, pankit sekä liikenne ja logistiikka-ala. Tulevaisuudessa varmennetun paikannus- ja aikatiedon tarve kasvaa, kun Suomessa otetaan käyttöön uuden sukupolven 5G-matkaviestinverkot ja liikenne automatisoituu.Liikenne- ja viestintäministeriö on yhteistyössä seitsemän muun ministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön, kanssa valmistellut PRS-palvelun Suomen kansallista käyttöönottoa. Palvelun edellyttämän kansallisen infrastruktuurin rakentamisen määrärahavaikutukset ovat vuosina 2021–2024 yhteensä 18,5 miljoonaa euroa.PRS-palvelu otetaan Suomessa käyttöön vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on 63 000 käyttäjää vuonna 2028. Kun PRS-palvelu on vuonna 2028 saavuttanut käyttäjämäärätavoitteensa, palvelun vuotuiset ja määrärahalla katettavat kustannukset ovat Suomessa 2,7 miljoonaa euroa.Suomi ei erikseen maksa EU:lle Galileo-järjestelmän palveluiden käytöstä. EU:n jäsenvaltiona Suomi rahoittaa Galileo-järjestelmän rakentamista ja ylläpitoa joka vuosi noin 30 miljoonalla eurolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön pyynnöstä neljä eri tiedepaneelia lausui kiertotalousohjelman alustavista tavoitteista ja toimenpiteistä. Ainutlaatuisessa yhteistyössä tiedepaneelit kirittivät erityisesti ohjelman linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä taloudellisten ohjauskeinojen ja kuluttajan roolista muutoksessa.Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa, joka valmistuu joulukuussa 2020. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti selvityksiä, ja tutkijat ovat osallistuneet jäseninä työjaostoon, ohjausryhmään sekä heitä on kuultu valmistelun aikana.Ympäristöministeriö pyysi neljää eri tiedepaneelia lausumaan ohjelman alustavien linjausten ja toimenpiteiden vaikutusten riittävyydestä ja oikeansuuntaisuudesta. Mukana ohjelman tietopohjaa vahvistamassa ja valmistelua kirittämässä olivat kestävyyspaneeli, ilmastopaneeli, talouspolitiikan arviointineuvosto sekä luontopaneeli. Lausunnoista keskusteltiin lisäksi paneelien ja ohjelmavalmistelun ohjausryhmän yhteisessä pyöreän pöydän keskustelussa.Paneelien kommenteista löytyy useita yhteneväisiä näkemyksiä, mikä voimistaa niiden viestiä. Paneelit toivoivat ohjelman tavoitteiden selkeyttämistä niin, että johtoajatuksena on kiertotalouden ensisijainen tavoite: luonnonvarojen käytön tehostaminen ja vähentäminen.Taloudellisella ohjauksella iso rooliOhjelmaluonnoksessa kiiteltiin selkeästi määritettyjä selvityskohteita, kuten kestävän verotuksen tiekarttaa. Paneelit kannattivat taloudellisten ohjauskeinojen joukkoon myös muita kuin veroinstrumentteja, kuten panttijärjestelmää tai resurssien ’päästökauppaa’. Julkisen sektorin panosta uusien teknologioiden kaupallistamiseen ja skaalautumisen edistämiseen kotimaan markkinoilla kaivattiin lisää. Lausunnoissa tuotiin esiin, että on erittäin tärkeää toimia vaikuttamalla EU:ssa ja yhteismarkkina-alueella.Paneelien kommenteissa nousee myös esille kansalaisten rooli kiertotaloudessa laajemmin kuin vain kuluttajina. Lausunnoissa kiitettiin osaamisen ja koulutuksen sekä asenteiden muutoksen mukaan ottamista ohjelmaan. Oppimista ja koulutusta kiertotaloustiedoista ja –taidoista tarvitaan laajasti, kuten myös kansalaisten kanssa yhdessä määriteltyjä toimintamahdollisuuksia ja rooleja. Ilmastopaneeli halusi ohjelmalle oman päästövähennystavoitteenErityisesti Ilmastopaneeli kehotti linkittämään kiertotaloustoimet tiiviimmin Suomen ilmastotavoitteisiin ja ilmastopolitiikan suunnitelmiin sekä toivoi kiertotalousohjelmalle omaa päästövähennystavoitetta. Kestävyyspaneeli puolestaan toivoi tiiviimpää linkitystä muihin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neljä tiedepaneelia tuotiin tällä tavoin yhteen. Kiertotalous on sektorirajat ylittävä yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii paitsi hallinnonalojen yhteistyötä, myös tieteenalarajat laajasti ylittävää tietopohjaa. Ympäristöministeriölle toimintatapa oli uusi ja kokemus oli positiivinen. Ohjelman valmisteluun tiedepaneelien kanssa tehty uudenlainen yhteistyö toi potkua.”Yllätyin iloisesti, kuinka perusteellisesti paneelit tarttuivat tehtävään. Saimme ohjelman viimeistelyyn selkeät viestit siitä, mikä on tieteellinen ymmärrys esimerkiksi kiertotalouden ja luonnonvarojen käytön suhteesta”, neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä sanoo.”Paneeleilta viestit valmisteluun olivat yhdensuuntaisia: luonnonvarojen käytön vähentäminen on vahvan tieteellisen ymmärryksen mukaan kiertotalouden ohjenuora ja selkeät viestit tästä ovat vaikuttaneet keskusteluihin ohjelman viimeistelyssä”, ohjelmatyön ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen kertoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut yli sata lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin koronaepidemian leviämisen estämiseksi rajat ylittävässä liikenteessä.Lausuntokierros päättyi 23. marraskuuta, ja saadun palautteen läpikäynti on ministeriössä meneillään. Tavoitteena on edelleen saada lakiesitys eduskunnalle mahdollisimman pian. Tartuntatautilain väliaikaisten muutosten tarkoitus olisi, että koronatartuntoja estettäisiin kohdistamalla toimia riskiperusteisesti Suomeen saapuviin matkustajiin lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus myönsi vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa avustusta koronaepidemiasta aiheutuneiden kustannusten ja alijäämän kompensoimiseksi. Valtiovarainministeriö päätti avustuksista 24.11.2020.Avustusta oli mahdollista saada vain hakemuksesta. Sitä myönnettiin kaikille sairaanhoitopiirin kuntayhtymille, joita on 20.Avustusta voi saada vain toteutuneisiin kustannuksiin. Sitä myönnettiin keskimäärin 36 euroa asukasta kohden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sai sekä euromääräisesti että asukasta kohden suurimman summan – 71 miljoonaa euroa eli 42 euroa per asukas. Asukasta kohden pienin summa, 30 euroa, myönnettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Avustukset maksetaan sairaanhoitopiireille joulukuussa 2020.Myönnetty avustus on yleisavustus koronaepidemiasta 16.3.2020 jälkeen sairaanhoitopiirille aiheutuneiden kustannusten ja alijäämän kompensoimiseksi. Sairaanhoitopiireille on aiheutunut koronaepidemian vuoksi kustannuksia muun muassa varautumisesta, torjunnasta, potilaiden hoidosta ja irtaimiston hankinnasta. Myös tuloissa on tapahtunut vähentymistä, kun toimintoja on jouduttu lykkäämään eikä palveluita ole tuotettu siten kuin normaaliolosuhteissa. 4/5 avustuksesta jaettiin sairaanhoitopiirin asukasmäärän ja 1/5 sairaanhoitopiirissä toteutuneiden koronatartunnan saaneiden potilaiden hoidosta 31.8.2020 mennessä aiheutuneiden tehohoitovuorokausien, vuodeosastohoitovuorokausien sekä sairaanhoitopiirissä koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien määrän perusteella. Hoitovuorokausien ja testimäärien avustusosuudet ovat tasasuuret. Lisäksi avustuksen myöntämisen perusteena otettiin huomioon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon henkilökunnan lähettämisestä Ahvenanmaan maakuntaan koronaepidemian hoitamiseksi. Jakoperusteina käytetyt tiedot perustuvat sairaanhoitopiirien hakemuksissa ilmoittamiin tietoihin.Sairaanhoitopiirien avustus on osa koronaepidemiaan liittyviä valtion kuntataloudelle kohdentamia tukitoimenpiteitä. Sairaanhoitopiirien tukemiseksi on käynnistetty myös toinen avustushaku, josta hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä. Tarkoitukseen on varattu toiset 200 miljoonaa euroa. Sen hakuaika päättyi 20.11.2020. Päätökset tehdään vielä kuluvan vuoden joulukuussa, jos eduskunta hyväksyy lisätalousarvioesityksen esitetyn mukaisesti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 312 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 88 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 3 100:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna lokakuun lopussa 74 900 henkilöä, mikä on 58 300 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 57 200 henkilöä, mikä on 46 300 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Syyskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 400:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 82 000, mikä on 20 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 114 400 eli 28 200 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 600 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa eli yhteensä 36 300. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-lokakuussa keskimäärin 64,1 prosenttia, mikä on 3,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin lokakuun aikana 53 000 eli 12 100 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli lokakuussa avoinna 100 600 työpaikkaa, mikä on 20 400 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli lokakuun lopussa 118 500 henkilöä, mikä on 5 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,4 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 26 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 71,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 203 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,4 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi