NordenBladet — Periaatepäätöksillä on tarkoitus vahvistaa valtioneuvoston yhteinen näkemys lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoista, kansainvälisen vaikuttamistyön painopisteistä ja päästövähennystavoitteista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja periaatepäätöksistä 15. tammikuuta 2021 mennessä.Periaatepäätösten valmistelussa on hyödynnetty fossiilittoman liikenteen tiekarttatyötä, jossa kansallisesti ensimmäistä kertaa arvioitiin laajasti sekä lentoliikenteen että meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennyskeinoja ja niiden vaikutuksia. Periaatepäätöksissä toimenpiteet on jaoteltu vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä, liikennejärjestelmän ja liikennevälineiden energiatehokkuuden edistämistä sekä hinnoittelua koskeviin jaksoihin. Kansainvälisen vaikuttamisen mahdollisuuksien ja vaikuttamistavoitteiden lisäksi tarkastellaan kansallisia toimia.Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia päästövähennystoimiaLentoliikenteen päästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää ottaa käyttöön uusia tehokkaita päästövähennyskeinoja niin kansallisesti, EU:ssa kuin globaalisti ICAO:n piirissä. Lentoliikennettä koskevassa periaatepäätösluonnoksessa ehdotetaan tavoitteeksi vähentää kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vuoden 2018 tasosta laskettuna 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Tiekarttatyössä näiden tavoitteiden saavuttaminen arvioitiin mahdolliseksi, mutta se edellyttää kunnianhimoisten päästövähennystoimien käyttöönottoa. Kansallisessa ja myös kansainvälisessä päätöksenteossa keskeisessä roolissa lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä on uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön merkittävä lisääminen.Suomen meri- ja sisävesiliikenteen päästöt eivät ole viime vuosina vähentyneet merkittävästi, ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Periaatepäätösluonnoksessa esitetään useita toimia, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Aluskannan uudistamisen ja nykyisten alusten päästöjä vähentävien teknisten keinojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että alusten päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa.– Päästövähennyksillä on luonnollisesti kiire, mutta on tärkeää, ettei kustannusrasitteita merkittävästi lisätä ennen kuin eri liikennemuodot ovat alkaneet toipua pandemian aiheuttamasta valtavasta markkinahäiriöstä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Niin kansainvälisen lentoliikenteen kuin meriliikenteen odotetaan toipuvan muutamassa vuodessa pandemiaa edeltävälle tasolle.– Toisaalta poikkeustilasta on palattava ja liikenne elvytettävä tavalla, joka saa päästöt pysyvästi laskevalle uralle, toteaa ministeri Harakka.Mitä seuraavaksi?Luonnokset periaatepäätöksiksi ovat lausuntokierroksella 15.1.2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen periaatepäätösten valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Periaatepäätökset tieliikenteen (luonnos Fossiilittoman liikenteen tiekartaksi), lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on päässyt sopimukseen niin sanotun jätesäädöspaketin sisällöstä. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 alkupuolella. ”Jätelain uudistus antaa meille keinoja vähentää jätteen määrää ja lisätä jätteen lajittelua ja kierrätystä. Jätehuollon kehittäminen on yksi kiertotalouden kulmakivistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Hallituksen esityksellä Suomi panee täytäntöön useita EU-direktiivien edellyttämiä muutoksia. Jätedirektiivi velvoittaa nostamaan asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystä merkittävästi: kierrätysaste aiotaan nostaa seuraavan 15 vuoden aikana reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin. Jätelakiin esitetään kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia jätteen erilliskeräysvelvoitteita. Kotitalouksille uudistus tarkoittaa entistä parempia jätehuoltopalveluja: pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on 5 asuinhuoneistoa tai enemmän. Biojätteen kerääminen laajenee myöhemmin kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajamissa. ”Uudistus lisää jätealan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, sillä tulevaisuudessa jätteitä lajitellaan, kuljetetaan ja etenkin kierrätetään entistä enemmän”, ministeri Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt lisäävät pelastustoimen tehtäviä ja sitovat henkilöstöä, kun tulvat, metsäpalot ja ukkosmyrskyt yleistyvät. Toisaalla pelastustoimen tehtävät vähenevät, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä leudontuvat talvet laskevat liikenneonnettomuuksien määriä, todetaan pelastustoimen toimintaympäristöanalyysissa. Myös mediajulkisuus on osa pelastustoimen toimintaympäristöä.Pelastustoimen toimintaympäristöstä on valmistunut kattava arvio osana Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanketta. Toimintaympäristöanalyysi käy läpi pelastustoimen toimintaympäristön nykytilan ja arvioi, miten kansalliset ja kansainväliset megatrendit ja muutosilmiöt vaikuttavat lähitulevaisuudessa pelastustoimen toimintaan. Lisäksi erillinen Media pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportti esittää näkökulmia siitä, miten media asettuu osaksi pelastustoimen päivittäistä toimintaa.Toimintaympäristön muutokset näkyvät tulevaisuudessa onnettomuuksien määrissäAnalyysin mukaan tyypillisimmät muutosilmiöiden vaikutukset näkyvät lähitulevaisuudessa erilaisten onnettomuuksien tai riskitilanteiden määrän kasvuna tai heikentymisenä. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt lisäävät pelastustoimen tehtäviä ja sitovat henkilöstöä, kun tulvat, metsäpalot ja ukkosmyrskyt yleistyvät. Toisaalla pelastustoimen tehtävät vähenevät, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä leudontuvat talvet laskevat liikenneonnettomuuksien määriä. Tulevaisuudessa onnettomuudet saattavat keskittyä selkeämmin joihinkin väestöryhmiin ja alueisiin. Muutosilmiöiden vaikutukset voivat liittyä myös vaadittavaan pelastustoimen suorituskykyyn, kuten kalusto- tai osaamisvaatimuksiin tai henkilöstömitoitukseen. Esimerkiksi entistä yleisempi korkearakentaminen ja uudet materiaalit edellyttävät pelastustoimelta uudenlaista osaamista ja kalustoa. Samaan aikaan harvaan asutuilla alueilla tarve viranomaisyhteistyölle korostuu, kun pitkät etäisyydet kasvattavat toimintavalmiusaikoja ja osaavan työvoiman saanti vaikeutuu.Media on strategisesti tärkeä osa pelastustoimen toimintaympäristöäMedia pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportissa esitetään näkökulmia siitä, miten media asettuu osaksi kenttäoperaatioita, pelastajan työtä, johdon päätöksentekoa, luottamusta pelastustointa kohtaan ja turvallisuusviestintää.Pelastustoimen toimintaympäristön kannalta media on merkittävä tekijä muutenkin kuin erilaisten onnettomuuksien ja kriisitilanteiden raportoijana. Media on osa pelastustoimen organisaatioiden toimintaa aina yksittäisten pelastustehtävien hoitamisesta koko pelastustoimen strategiseen päätöksentekoon ja johtamiseen saakka. Varsinkin merkittävissä kriiseissä ja onnettomuuksissa mediajulkisuus voi asettaa paineita esimerkiksi pelastajien psyykelle ja johdon päätöksenteolle.Median rooli tulisikin huomioida osana pelastustoimen riskien kartoitusta, strategiaa ja ydinprosesseja. Lisäksi medialukutaidon kehittäminen tulisi olla osa pelastajien koulutusta. Suorituskykyhankkeessa selvitetään pelastustoimen tulevaisuuden tarpeitaPelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi ja Media pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportti on toteutettu osana Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankekokonaisuutta. Hanke koostuu yhteensä kymmenestä työpaketista.Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita kansallisesti ja alueellisesti. Hankkeella pyritään luomaan yhdenmukaisia toimintatapoja, joilla voidaan vastata toimintaympäristön ja riskien muutoksiin. Hanke asetettiin 4.2.2020 ja sen toimikausi päättyy 31.12.2021. Hankekokonaisuus on osa pelastustoimen uudistuksen toteutusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat ajankohtaisesta taloustilanteesta epävirallisessa videokokouksessa tiistaina 1. joulukuuta. Suomea edustaa kokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Valtiovarainministerien epävirallisessa videokokouksessa komissio esittelee syksyn talousennusteensa ja suosituksensa euroalueen talouspolitiikaksi.Lisäksi ministerit keskustelevat hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, pankkiunionista, pääomamarkkinaunionista, eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2021, kansainvälisistä velkahelpotuksista erityisesti Afrikan maiden osalta ja kansainvälisistä verokysymyksistä.Kokouksen kaikki aiheet (neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)Euroryhmä kokoontuu videokokoukseen maanantaina 30. marraskuuta.Kokouksen aiheita ovat muun muassakeskustelu taloustilanteesta Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssakomission arviot euromaiden alustavista talousarviosuunnitelmistayhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmäpankkiunionin vahvistaminenEuroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen uudistaminen ja yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn mahdollinen aikaistettu käyttöönottoEuroryhmän kaikki aiheet (neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistellut työryhmä on koonnut kuusi kokonaisuutta, joiden avulla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön. Työryhmä loppuraportti on lausunnoilla 15.1.2021 saakka.Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja, mutta toisaalta digitaaliset ratkaisut vähentävät monien alojen kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmän vision mukaan Suomi on ekologisesti kestävien ICT-ratkaisujen käytön ja kehittämisen edelläkävijä vuonna 2035 ja edistää ilmasto- ja ympäristöystävällistä digitalisaatiota myös maamme rajojen ulkopuolelle.– Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ripeitä ja kunnianhimoisia toimia. Nyt julkaistu raportti on kansainvälisesti uniikki. Se sisältää kansainvälisesti uraauurtavaa tietoa siitä, kuinka ICT-alan tuottamien ratkaisujen potentiaalia voidaan ottaa paremmin käyttöön niin Suomessa, Euroopan unionissa kuin maailmanlaajuisesti. Liikenne on yksi aloista, joille digitalisaatio tarjoaa apua päästövähennysten saavuttamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Kuusi kohtaa ICT-alan ilmastovaikutusten hallitsemiseksi ja hyötyjen edistämiseksiTyöryhmän loppuraporttiin on koottu kuusi ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevaa toimenpidekokonaisuutta.1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöönViestintäverkkojen energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa, sillä viestintäverkkojen suurin ympäristövaikutus tulee niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Esimerkiksi matkaviestinverkkojen elinaikaisista hiilidioksidipäästöistä noin 93 prosenttia syntyy niiden käytön aikana.Työryhmän mukaan on edistettävä energiatehokkaiden ratkaisujen ja hiilettömien sähkönlähteiden käyttöä. Investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon vähentävät myös ICT-alan päästöjä. Hukkalämmön hyödyntämisessä on yhä parannettavaa. Datakeskusten ja muiden laitetilojen sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi nykyistä enemmän, mikä vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Lämmön lisäksi datakeskuksilla on potentiaalia toimia sähkömarkkinoilla akkuihin varastoimansa sähkön turvin.2. DatatalousKun datamäärä kasvaa, kasvaa myös sähkönkulutus.  Infrastruktuuri ja laitteiden parantunut energiatehokkuus eivät yksin riitä vastaamaan kulutuksen kasvuun. Ohjelmistojen ja palvelujen suunnittelussa ympäristönäkökulmia ei vielä ole laajasti huomioitu. Tarvitaan tutkimusta, osaajien kouluttamista ja palveluhankintojen ohjaamista. Esimerkiksi hankintahinnaltaan edullisempi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa ja laitekapasiteettia ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.Datatalouden tärkeä näkökohta on se, miten ilmasto- ja ympäristöhaasteita tarjoavia ratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön. Tämä olisi huomioitava laajasti alan koulutuksessa ja kannustettava ratkaisujen kehittämiseen muun muassa kilpailujen avulla. Koronapandemiasta elpymiseksi EU:n kannustaa investointeihin, joissa yhdistetään digitalisaatiota ja ympäristöratkaisuja.3. ICT-laitteet huoltoon ja kiertoonLiikenne- ja viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat laitteisiin liittyvät ympäristökysymykset. Esimerkiksi puhelinta ei useimmiten vaihdeta uutuuden viehätyksestä, vaan lähes 80 prosenttia suomalaisista vaihtaa puhelimensa laitteen rikkouduttua tai vastaavasta syystä.Kuluttajat ja yritykset voivat pidentää laitteiden käyttöikää esimerkiksi huoltopalveluja käyttämällä. Työryhmän mukaan on myös lisättävä kuluttajien tietoisuutta tuotetakuista ja ohjelmistopäivityksistä. Vaikka suomalaiset tuntevat laitteisiin liittyviä ympäristönäkökohtia melko hyvin, niiden kierrätykseen toimittaminen on puutteellista. Kierrätystä voitaisiin tehostaa taloudellisilla kannusteilla, kuten hyvityksellä vanhaa laitetta palautettaessa.Lähes kaikki Suomessa käytetyt ICT-laitteet valmistetaan ulkomailla. Suomessa kuitenkin tuotetaan laitteissa käytettyjä raaka-aineita, kuten nikkeliä ja kobolttia. Työryhmän mukaan on vaikutettava tuotannon kestävyyteen ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen Suomessa ja EU:ssa.4. Enemmän mittausta ja avointa tietoa ympäristövaikutuksistaICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys ja saatavuus on haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Alan kokonaisvaikutuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa toisin kuin esimerkiksi liikenteen päästöistä.Työryhmän mukaan datakeskusten ja verkkojen energiankulutuksen tilastointia sekä päästövaikutusten seurantaa on kehitettävä. Lisäksi tarvitaan tietoa digitaalisten ratkaisujen elinkaaren aikaisista vaikutuksista ja heijastevaikutuksista. Tästä uutta tutkimus- ja selvitystoimintaa onkin käynnistymässä. Datavirroilla ja ICT-laitteiden materiaalivirroilla on vahvasti rajoja ylittävä luonne, ja siksi on tärkeää osallistua seurannan kehittämiseen myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti.5. Kuluttajien tietoisuuden ja ilmastoystävällisten taitojen lisääminenLiikenne- ja viestintäviraston teleyritykselle suunnatun kyselyn mukaan noin 90 prosenttia matkaviestinverkon tiedonsiirrosta Suomessa on yksityisistä liittymistä. Kuluttajien käyttäytymisellä onkin tärkeä asema ICT-sektorin käyttövaiheen ympäristövaikutusten hallinnassa. Suuri osa suomalaisista on kiinnostunut saamaan lisää tietoa ICT-laitteiden ja -palveluiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston vuonna 2020 tekemä kuluttajatutkimus.Työryhmä suosittaa, että ICT-palvelujen ja laitteiden ilmastoystävällisen käytöstä jaetaan tietoa niin koulutuksen kuin erilaisten digitaitohankkeiden ja kampanjoiden avulla.6. Uusien teknologioiden mahdollisuudet ja haasteetNousevat teknologiat, kuten tekoäly ja suurteholaskenta tarjoavat suuria mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Vaikutukset eivät synny itsestään, vaan tarvitaan paitsi tutkimustietoa, myös teknologioiden tietoista kehittämistä resursseja säästävään suuntaan.Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän ajalle 1.11.2019-30.11.2020 valmistelemaan tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT-ala) ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Työryhmässä olivat mukana Aalto-yliopisto, ABB Oy, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Digita Oy, DNA Oyj, Elisa, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Finnet-liitto ry, Oy IBM Finland Ab, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Suomen Kuntaliitto ry, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Neogames Finland ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Nokia Oyj, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Teknologiateollisuus ry, Telia, Tieto Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Yleisradio Oy ja ympäristöministeriö. Mitä seuraavaksi?Loppuraportti on lausunnoilla 15.1.2021 asti. Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia viimeistellään liikenne- ja viestintäministeriössä helmikuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö sai kestävän rahoituksen hallituksen esityksestä 26 vastausta lausuntopyyntöön, joista 16 oli lausuntoja. Lausuntoaika päättyi keskiviikkona 11. marraskuuta.Hallituksen esityksellä toimeenpantaisiin kansallisesti kolme EU:n kestävän rahoituksen asetusta: tiedonantovelvoiteasetus, taksonomia-asetus ja vähähiiliset viitearvot -muutosasetus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suojelupoliisin päällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 11 henkilöä. Virka pyritään täyttämään 1.3.2021 lukien enintään viiden vuoden määräajaksi. Suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvoston yleisistunto.

Virkaa hakevat seuraavat henkilöt:
Bror DahlstenPetri Knape, oikeustieteen kandidaatti
Tero Kurenmaa, oikeustieteen tohtori
Tiina Kärkkäinen, valtiotieteiden maisteri
Piotr Lehtonen, Master of Business Administration
Niina Mitikka, yhteiskuntatieteiden maisteri
Antti Pelttari, oikeustieteen kandidaatti
Pertti Rauhio, oikeustieteen lisensiaatti

Lisäksi kolme henkilöä ei halunnut nimeään julkisuuteen.Suojelupoliisin päällikkö johtaa Suojelupoliisin toimintaa ja vastaa siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi Suojelupoliisin päällikön tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia viraston yleisistä toimintaedellytyksistä, sopia sisäministeriön kanssa viraston tulostavoitteista ja määrärahoista, vahvistaa toimintastrategia ja toiminnan painopistealueet sekä vastata toiminnallisesti tärkeistä kehittämishankkeista, kansainvälisestä yhteydenpidosta sekä sidosryhmäyhteistyöstä.

Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirusepidemian jatkuessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön suojavarusteiden riittävyys varmistetaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden jatkuvilla hankinnoilla.

Suomessa yliopistolliset keskussairaalat, sairaanhoitopiirit, kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityiset yritykset tekevät valtaosan suojavarusteiden hankinnoista.Näitä hankintoja täydennetään Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ostoilla, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön tekemiin hankintaesityksiin.  Tämän vuoden aikana STM on tehnyt HVK:lle kymmenen hankintaesitystä. Suojavarusteiden kulutusta seurataan jatkuvastiHuoltovarmuuskeskus ja sairaanhoitopiirit pitävät jatkuvasti yllä suojavarusteiden riittävyyden ja saatavuuden tilannekuvaa.  Suojavarusteiden käyttötarve vaihtelee epidemiatilanteen mukaan ja tuoteryhmittäin. Valtakunnallinen suojavarusteiden tilannekuvaraportti julkaistaan kerran kuussa Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen muuttuu 1.1.2021 alkaen, kun laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tulee voimaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on koostanut kuntainfoon merkittävimmät muutokset ja huomioon otettavat asiat.

Uuden lain myötä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Toisen asteen opiskelijoiden (lukiot ja ammatillinen koulutus) opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa edelleen oppilaitoksen sijaintipaikkakunta. Palvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, joka edistää opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä.Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 2020 julkaissut Opiskeluterveydenhuollon oppaan, joka ohjaa sekä YTHS:n että kuntien tuottaman opiskeluterveydenhuollon sisältöä.

Korkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä riittävää laatua arvioidaan ja edistetään jatkossa opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta on tarkoitus asettaa ensi vuonna.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat lakisääteisiä opiskelijoiden terveyspalveluita. Myös koronaepidemian aikana on välttämätöntä huolehtia opiskeluterveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä. Lue koko kuntainfo 14/2020: Opiskeluterveydenhuollon palvelut 1.1.2021 alkaen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on 27.11. avannut valtionavustushaun sairaalaopetuksen järjestämiseen vuosille 2021-2022. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 3,5 miljoonaa euroa.

Valtion erityisavustusta myönnetään sairaalaopetuksen järjestämiseen velvoitetuille sairaaloiden sijaintikunnille. Yksittäisen koulun hakemuksia ei oteta huomioon.Opetusneuvos Jussi Pihkala, puh. 02953 30256Projektisihteeri Aili Tervonen,  0295 330216
Lähde: Valtioneuvosto.fi