NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsittelivät 27.11. suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2021.
Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.
Lisäksi TP-UTVA keskusteli puolustusselonteon valmistelusta.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelma edistää nopeavaikutteista elpymistä sekä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelmassa ehdotetut uudistukset ja investoinnit vauhdittavat ilmastonmuutoksen torjuntaa, vahvistavat tuottavuutta ja talouden kasvukykyä sekä varmistavat yhteiskunnan eheyttä.
Tämä selviää hallituksen perjantaina 27. marraskuussa eduskunnalle antamassa selonteossa. Selonteko on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Tukena on ollut pääministeri Sanna Marinin syyskuussa 2020 asettama koordinaatioryhmä, jossa on mukana eri ministeriöitä. Selonteon valmisteluvaiheessa on käyty tiivistä vuoropuhelua maakunnallisten toimijoiden, kuntien, elinkeinoelämän sekä tiedeyhteisön kanssa. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio saavat vauhtia innovatiivisista ratkaisuista ja uudesta teknologiasta.
Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee monin tavoin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tavoitteita. Keskeisenä osana ohjelmaa on vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen innovatiivisin ratkaisuin ja uuden teknologian avulla. Ohjelmasta vähintään 50 prosenttia kohdistetaan vihreän siirtymän investointi- ja uudistuskokonaisuuksiin.Investointi- ja uudistuskokonaisuuksilla tavoitellaan pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Tarkoituksena on, että investoinnit ja uudistukset tukevat toisiaan sekä ovat suuria ja vaikuttavia kokonaisuuksia. Lisäksi tavoitteena on, että yksityiset investoinnit ovat mahdollisia rahoituksen avulla. Etusijalle asetetaan toimet, jotka vaikuttavat työllisyyteen, kilpailukykyyn, julkisen talouden kestävyyteen sekä nettopäästövähennyksiin, kiertotalouden vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksesta sopeutumiseen. Samalla huomioidaan sitä, miten ne tukevat toipumista koronaviruskriisistä. Tärkeää on myös se, miten nopeasti investoinnit ja uudistukset voidaan käynnistää.Kestävä kasvu tehdään yhdessäKumppanuus ja yhdessä tekeminen sekä hallinnonalarajojen ylittäminen ovat edellytyksiä sille, että kestävän kasvun ohjelma voi onnistua. Tämä tarkoittaa myös julkiselta hallinnolta joustavuutta ja uudistumista sekä uudenlaista vuorovaikutusta. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioidaan myös muut EU:n elpymisvälineen osa-alueet sekä tarvittava kansallinen vastinraha, hallituksen jo linjaamat toimet, tulevaisuusinvestointitarpeet sekä jälkihoito- ja jälleenrakennusryhmien toimenpide-ehdotukset.Kestävän kasvun ohjelmaa valmistellaan pitkäjänteisestiSuomen kestävän kasvun ohjelman koordinaatioryhmä valmistelee ohjelmaa loppuvuonna 2020 ja vuonna 2021. Työtä asetetaan ohjaamaan valtiovarainministerin johtama ministerityöryhmä. Suunnitelma Suomessa toimeenpantavista hankkeista annetaan EU:lle keväällä 2021. Tarvittaessa ohjelmaa tarkennetaan ja päivitetään myöhemmin. Ohjelman toimenpiteitä voi toteuttaa vuoden 2026 loppuun asti.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on 27.11.2020 valtioneuvoston esityksestä tehnyt seuraavat päätökset sotilasedustajan vaihdoksesta sekä amiraalin ja kenraalin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa:Kontra-amiraali Juha Sakari Vauhkoselle sotilasedustajaksi Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE) ja Suomen erityisedustustoon Pohjois-Atlantin liitossa (Nato) sekä Suomen pysyväksi sotilasedustajaksi EU:n sotilaskomiteassa ja sotilasedustajaksi Natossa Brysselissä annetun määräyksen peruuttaminen 1.1.2021 lukien ja prikaatikenraali Mikko Petteri Heiskasen määrääminen tähän tehtävään 1.3.2021 lukien asemapaikkana Bryssel.Kontra-amiraali Juha Sakari Vauhkosen määrääminen Pääesikuntaan tiedustelupäällikön tehtävään 1.1.2021 lukien ja nimittäminen amiraalin virkaan ajaksi 1.8.2021-31.10.2023; Eversti Jarmo Tapio Vähätiiton nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.3.2021-28.2.2026 ja määrääminen Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäpäällikön tehtävään 1.3.2021 lukien.Kontra-amiraali Juha Vauhkonen (s. 1962) on toiminut Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa vuodesta 2016. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien esikuntapäällikkönä, Uudenmaan prikaatin komentajana ja esikuntapäällikkönä, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa sekä kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Kontra-amiraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2016.Prikaatikenraali Mikko Heiskanen (s. 1963) on toiminut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkönä vuodesta 2016. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Eversti Jarmo Vähätiitto (s. 1967) on toiminut apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäosastolla vuodesta 2019. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä, yhteysupseerina USCENTCOM:issa Yhdysvalloissa, osastopäällikkönä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2018.
NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt tieteen akateemikon arvonimen emeritusprofessori Kari Alitalolle ja emeritaprofessori Kaisa Häkkiselle.Akatemiaprofessori, tutkimusjohtaja Kari Alitalo (s. 1952) on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian ja -lääketieteen tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Hän on toiminut Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina 1986–1987, Suomen syöpäinstituutin tutkijaprofessorina 1987–1988 ja Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina 1989–1993. Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993 ja hän toimi Akatemian palveluksessa yhtäjaksoisesti toukokuuhun 2020 asti.Alitalon keskeisiä tutkimuskohteita ovat syövän syntymekanismit ja erityisesti imusuoniston merkitys syöpäkasvaimen leviämisessä sekä uusien täsmällisempien hoitostrategioiden tunnistaminen syövän kasvun ja leviämisen estämiseksi. Hän on muun muassa löytänyt uusia veri- ja imusuoniston kehitystä sääteleviä kasvutekijöitä ja reseptoreita. Yksi esimerkki hänen merkittävimmistä viimeaikaisista tutkimustuloksistaan on imusuonijärjestelmän löytyminen aivoista.Emeritaprofessori Kaisa Häkkinen (s. 1950) on toiminut Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professorina ja professorina 1993–1999 sekä Turun yliopiston suomen kielen professorina 1999–2015. Häkkinen toimi myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina 2004–2009.Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. 2000-luvulla hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen.Akateemikot ovat ansioituneita tieteenharjoittajiaTasavallan presidentti voi Suomen Akatemian hallituksen esityksestä myöntää akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle.Kotimaisia tieteen akateemikkoja on tällä hetkellä 14. Tieteen akateemikon arvonimi voi samanaikaisesti olla enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Edellisen kerran arvonimiä myönnettiin vuonna 2017.Tieteen akateemikot Suomen Akatemian verkkosivuilla
NordenBladet — Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta. Helmikuusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.– Meidän on tehtävä kaikkemme pelastaaksemme elinvoimaiset yritykset, joille koronavirusepidemia on aiheuttanut maksuvaikeuksia. Väliaikaisella muutoksella annettaisiin yrityksille lisäaikaa järjestää maksuasioitaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Viime keväänä voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy tammikuun lopussa, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuun alussa ja olla voimassa syyskuun loppuun asti.
NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.Vuoteen 2035 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa, millä tavalla Suomessa päästään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta.Suunnitelma sisältää toimia päästöjen vähentämiseksi nk. taakanjakosektorilla. Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma rakentaa tietä hiilineutraaliin Suomeen 2035. Se tulee osaltaan kokoamaan käyttöön otettavat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä laajasti eri ryhmiä kuunnellen. Kaikkien ilmastotoimien edistymistä ja riittävyyttä hiilineutraaliuspolulla tarkastellaan vuosittain ilmastovuosikertomuksessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 27. marraskuuta ajankohtaisia muuttoliikkeen kysymyksiä sekä valtioneuvoston selontekoa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.EU-ministerivaliokunta kävi kokonaisvaltaisen keskustelun EU:n muuttoliikepolitiikasta ja sen kehittämisestä. Suomi katsoo, että EU:n tulee hyödyntää laillisen maahanmuuton tarjoamia mahdollisuuksia kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.Tärkeä osa muuttoliikkeeseen vastaamista on EU:n tiivis yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena tulee olla rakentaa tasavertaisia kumppanuuksia, joihin muuttoliikekysymykset kuuluvat.Suomi katsoo, että EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen aikaan saaminen on oleellinen osa muuttoliikkeeseen vastaamista. Kriisinkestävän järjestelmän tulee perustua laadukkaaseen tilannekuvaan, yhteiseen strategiatyöhön ja tulevan kehityksen ennakointiin.EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen eduskunnalle annettavasta valtioneuvoston selonteosta koskien Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Selonteko ohjaa osaltaan valtioneuvoston työtä sen valmistellessa kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jonka jokaisen jäsenvaltion tulee laatia EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hyödyntämiseksi. Komission arvioinnin jälkeen neuvosto hyväksyy jäsenvaltiokohtaiset suunnitelmat rahoituksen saannon ehtona.
NordenBladet — Sosiaalinen hyvinvointi on tärkeä, mutta tunnistamaton voimavara eri-ikäisten kansalaisten arjessa. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan riittävästi tietopohjaa, avoimia yhdyspintoja, tieto-osaamista sekä taitoa kokonaisuuden johtamiseen kunnissa ja alueilla. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Turun kaupungin, Helsingin yliopiston ja Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.Kuntien hyvinvointikertomukset painottavat terveyttä Tutkimuksessa havaittiin, että terveyteen liittyvät asiat ovat kuntien tuottamissa hyvinvointikertomuksissa usein ensisijaisia suhteessa koettuun hyvinvointiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin.Kunnilta ja maakunnilta puuttuu laadukkaita ja ajantasaisia sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattoreita. Tämä heijastui myös sosiaaliseen raportointiin, jonka pilotoinnissa havaittiin, että sosiaalityössä havaittavia ilmiöitä ei kerätä, eikä sosiaalityössä tehdä juurikaan sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista työtä.Tutkimuksessa havaittiin, että kuntien hyvinvointikertomuksissa pääpaino on lapsissa ja nuorissa, maakunnissa mukana ovat lasten ja nuorten lisäksi ikäihmiset. Merkillepantavaa on, että työikäisten hyvinvointia seurataan kertomuksissa hyvin vähän.Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatisi yhtenäistä ymmärrystä sen syistä ja seurauksista. Tutkimuksen perusteella sosiaalisen hyvinvoinnin ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulma vie tarkastelua pois pelkästä terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista muihin palveluihin, joita kunta voi tarjota.Kaikissa kunnissa pitäisi olla riittävästi resursseja hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämiseen, selkeät rakenteet ja hyvinvointisuunnitelmien indikaattorit sidottuja kuntastrategiaan sekä vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin.Sosiaalinen hyvinvointi ei liity materiaaliseen hyvinvointiinSosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat ihmisen sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteet sekä ylipäätään kokemukset ja käsitykset ympäröivästä yhteiskunnasta.Tutkimuksen perusteella sosiaalinen hyvinvointi ei selity alueellisesti materiaalisen tai koetun hyvinvoinnin tai koetun terveydentilan kautta: Sosiaalista hyvinvointia on paljon alueilla, joissa materiaalista hyvinvointia on vähemmän.Vastaavasti yksinäisyyden tunnetta koetaan myös hyvätuloisilla alueilla. Koettu terveydentila, materiaalinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja elintavat eivät jakaudu ylipäätään alueittain siten, miten alueiden sosioekonomisesta jakaumasta voisi päätellä.
NordenBladet — Fortum toimitti 13.8.2020 työ- ja elinkeinoministeriöön YVA-ohjelman, joka käynnisti arvioinnin Loviisan voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen jatkovaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. TEM antoi ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon 26.11.2020.Fortumin YVA-ohjelmassa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstä poisto nykyisten lupajaksojen (2027 ja 2030) päättymisen jälkeen.TEM toteaa lausunnossaan, että Fortumin laatima YVA-ohjelma kattaa YVA-asetuksen 3 §:n mukaiset sisältövaatimukset, ja on laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan riittävä suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi edellyttäen, että ministeriön antamassa lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon hankkeen edetessä ja YVA-menettelyn myöhemmissä vaiheissa.Lausunnossaan TEM pyytää tarkennuksia mm. laitoksen ikääntymisen hallinnasta, ilmastonmuutoksen ja, jäähdytysvesien huomioon ottamisesta arvioinnissa, onnettomuuksien seurauksien ja niiden ehkäisemisen kuvaamisesta sekä ydinjätehuoltoon liittyvistä arvioinnista.Fortumin YVA-ohjelmasta järjestettiin lausuntokierros 26.8-26.10.2020. YVA-lain mukainen yleisötilaisuus järjestettiin Loviisassa 3.9.2020. Ministeriöön toimitettiin yhteensä 39 kansallisen kuulemisen lausuntoa ja mielipidettä.Lausunnoissa arviointiohjelmaa pidetään pääosin kattavana. Lausunnonantajat esittävät kuitenkin joitakin yksittäisiä kommentteja, jotka tulisi huomioida ja arvioida YVA-menettelyssä. Kommentteja tuli erityisesti ydinvoimalaitoksen vesistövaikutuksiin sekä onnettomuusmallinnukseen liittyen. Lisäksi lausunnoissa ja mielipiteissä esitetään muitakin kysymyksiä, huomautuksia ja näkökohtia, joihin hankkeesta vastaavan on syytä kiinnittää huomiota.Koska ydinvoimalaonnettomuustilanteessa on mahdollisuus valtion rajat ylittäviin vaikutuksiin, ohjelmasta järjestettiin myös kansainvälinen kuuleminen Espoon sopimuksen mukaisesti. Kansainvälisen kuulemisen yhteysviranomaisena toimi ympäristöministeriö.Espoon sopimuksen mukaisessa kuulemisessa Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja, Tanska, Liettua, Saksa ja Itävalta ilmoittivat osallistuvansa hankkeen YVA-menettelyyn. EU-kansalaisten ja -järjestöjen lausuntoja vastaanotettiin yhteensä 20 kappaletta. Kansainvälisessä kuulemisessa korostui vakavan ydinonnettomuuden riskit ja sen seuraukset.Lausunnot ja mielipiteet ovat saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.YVA-prosessi jatkuu ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä niistä laadittavalla YVA-selostuksella. Alustavan arvion mukaan Fortum toimittaisi selostuksen ministeriöön syksyllä 2021. Arviointiselostus olisi silloin nähtävillä syys- ja lokakuussa. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä annettaisiin tällöin joulukuussa 2021. Sen jälkeen YVA-selostus liitettäisiin laitoksen jatkoa koskevaan käyttö- tai käytöstäpoiston lupahakemukseen.
